PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMINEN Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus
Sisällysluettelo Päihdepalveluiden järjestäminen... 3 Oikeus hoitoon tarpeen mukaisesti... 3 Hyvä päihdehoito... 4 Käypähoito suositusten mukainen psykososiaalinen hoito laitoskuntoutuksessa... 4 Ei vain yhtä oikeaa menetelmää... 5 Hoidon tuloksellisuus eri hoitomuodoissa... 5 Laitoskuntoutukseen ohjaamisen ja päihdehoitopaikan valinnan kriteereitä... 7 Lapset ja nuoret (alle 18v.)... 7 Nuoret ( yli 18 v.)... 8 Työssäkäyvät... 8 Perhekuntoutus... 9 Kaksoisdiagnoosi ja lievempi mielenterveys- ja päihdeproblematiikka... 9 Huumeidenkäyttäjät... 10 Peliongelmaiset... 10 Naisten erityisyys kuntoutuksessa... 10 Miesten erityisyys kuntoutuksessa... 10 Ikääntyvät (65->)... 11 Pitkän päihdehistorian omaavat päihteidenkäyttäjät... 11 Alkoholin ja huumeidenkäyttö raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen... 11 Sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö... 13 Paras tulos integroidulla hoito- ohjelmalla... 13 Hyviä avaimia palveluntarjoajan valinnalle... 13 Päihdepalveluiden keskittäminen Päihdekeskus Porttiin... 15 LÄHTEET... 17 2
Päihdepalveluiden järjestäminen Päihdehuoltolain (41/1986)mukaan päihdepalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Päihdehuolto tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan sekä yleisinä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluina että tarvittaessa päihdehuollon erityispalveluina. Käytännössä kuntien päihdehuollon palveluiden järjestämisessä on havaittavissa sekä määrällisiä että sisällöllisiä eroja. Kuntatasolla päihdepalvelujen järjestämiseen vaikuttavat kunnassa esiintyvän palvelutarpeen lisäksi kuntien taloudelliset voimavarat, mutta myös tiedolliset ja asenteelliset tekijät. Tämän johdosta eri kunnat voivat päätyä hyvinkin erilaisiin päihdepalvelukokonaisuuksiin. Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti. Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon. Päihdehuollon laatusuositukset (2002) nostavat esiin asiakkaan osallistumisen hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja sisältöön. Päihdekuntoutuksessa tulee ottaa huomioon asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Suositukset suosittavat, että päihdepalveluyksiköt kehittävät päihdepalveluja yhteistyössä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa. Oikeus hoitoon tarpeen mukaisesti Oikeus päihdehoitoon ja - kuntoutukseen määräytyy päihdehuoltolain 7 :n perusteella, jossa todetaan, että päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen. Laissa todetaan, että palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella Päihdehuollon keskeisiä periaatteita on, että palvelujen piiriin voidaan hakeutua omaaloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito perustuu luottamukseen ja että toiminnassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia (8 ). Terveydenhuoltolaissa on säädetty, että kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää ja poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (28 ). Päihdetyöhön kuuluu terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Terveydenhuollossa päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. 3
Opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta on säädetty STM:n asetuksessa 33/2008. Asetuksessa tarkoitettuun hoitoon sovelletaan lisäksi päihdehuoltolakia, potilaslakia ja hoitotakuusäännöksiä. Hyvä päihdehoito Hyvät päihdehoidon kriteerit täyttyvät, kun ne ovat asiakaslähtöiset ja ne turvaavat asiakkaan ja hänen läheisensä hoidon tarpeen. Hyvän päihdehoito sisältää: - päihdeongelman tunnistamisen ja puheeksiottamisen valmiudet sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa - asiakkaan huolellisen hoidon- ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnin sekä asiakaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuunnittelun - tarpeenmukaisen akuuttihoidon saamisen, nopean vieroitushoitoon pääsemisen - motivoinnin päihteidenkäyttötapamuutokseen ja hoitoon ohjautumiseen - suunnitelmallisen avohoidon erityispalveluissa, joka perustuu Käypähoito suosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin - tarvittaessa suunnitelmallisen laitoskuntoutuksen,joka perustuu Käypähoito suosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin Käypähoitosuosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin perustuvien päihdepalveluiden tulee olla saatavilla avo- ja laitosmuotoisina. Asiakkaiden tulee ohjautua tarpeenmukaiseen kuntoutukseen selviämis- ja katkaisuhoidon jälkeen. Hyvä päihdehoito edellyttää hoidon/kuntoutuksen arviointia laatukriteereillä, toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja palvelutarpeeseen vastaamista. Päihdehoitojen tukena tulee olla riittävät kuntouttavan työtoiminnan ja päivätoiminnan tukimuodot sekä asumispalvelut. Käypähoito suositusten mukainen psykososiaalinen hoito laitoskuntoutuksessa Motivoiva haastattelu, jossa tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita niiden ratkaisemiseksi ja siten muutoksen suuntaisten ajatusten vahvistamiseksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa itsehallintaa omaksumalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat. Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuus nähdään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoite on päihteettömyys. Jatkohoidoksi suositellaan AAtoimintaa. 4
Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja sekä lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa. Systeemiteoreettista mallia sovelletaan muun muassa pari-, perhe- ja verkostoterapioissa. Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita. Yhteisöhoidossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Yhteisövahvistusohjelmassa (community reinforcement approach, CRA) palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta sekä harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Palkitsemiseen perustuvat hoidot eli niin sanottu palkkiohoito Palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa hieman erisisältöinen: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta. Ei vain yhtä oikeaa menetelmää Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää. Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Myös itseapu - ja vertaistoimintaa (AA/NA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Hoidon tuloksellisuus eri hoitomuodoissa Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan. Hyvä hoitosuhde ja hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat hyviin hoitotuloksiin. Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan pääosin samantasoisia tuloksia. Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla saattaa kognitiivinen käyttäytymisterapia tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito. Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta. Samoin motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia parantaa hoitotulosta. Kahdentoista askeleen ohjelma tuottaa ilmeisesti enemmän täysraittiutta, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista. Pari- ja perheterapia on tehokkaampaa kuin pelkkä yksilön hoito. Yhteisövahvistusohjelma on parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito. Internet- 5
pohjainen interventio nähdään tehokkaampana kuin pelkän valistusaineiston antaminen. Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen. Huumeongelmaisten hoidon tuloksellisuudessa huomioitavia seikkoja Kannabisriippuvuus Kannabiksen käytön yhteydessä vieroitusoireet(ärtyisyys, hermostuneisuus, masennus, levottomuus, unihäiriöt ja tuskatilat) ovat erityisen vaikeita, jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia. Vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa. Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoidon pituudella tai intensiteetillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia ovat tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa. Palkitseminen motivoivan hoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhteydessä parantaa todennäköisesti hoitotulosta. Stimulantit (amfetamiini, metamfetamiini, kokaiini, crack, ekstaasi) Stimulanttiriippuvuuden hoidossa psykososiaalinen hoito on parempi kuin hoitamatta jättäminen. Palkitseva hoitomuoto, kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia ovat parempia kuin pelkkä ohjeen mukainen, itsehoito tai tavanomainen hoito. Huumeiden käyttöön kohdistuva yksilöterapia (kahdentoista askeleen ohjelma) yhdistettynä ryhmäterapiaan on ilmeisesti parempi kuin kognitiivinen tai psykoanalyyttinen terapia yhdistettynä ryhmäterapiaan ja ilmeisesti myös parempi kuin pelkkä ryhmäterapia. Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on parempi kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein. Opioidit Vieroitushoitoon liitetty psykososiaalinen hoito parantaa vieroitushoidon tuloksellisuutta. Opioidivieroitushoidossa olleen potilaan lääkitsemiseen opiaateilla (esim. kivun hoitamiseksi) tulee suhtautua kriittisesti. Vieroitushoidon jälkeen tarvitaan usein pitkä kuntouttava hoito estämään retkahduksia. Yhteisövahvistusohjelma(community reinforcement), palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja näiden yhdistelmät vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta. Oipoidikorvaushoito Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Opioidikorvaushoitoon yhdistetty psykososiaalinen hoito vähentää oheiskäyttöä ja lisää raittiutta. Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat vähentävät oheiskäyttöä 6
korvaushoidossa. Intensiivisempi psykososiaalinen hoito ei näytä parantavan avohoidossa olevan korvaushoitopotilaan hoitotulosta kertaviikkoiseen psykososiaaliseen hoitoon nähden. Yksilöllinen arvio hoidon intensiivisyydestä on kuitenkin tarpeen. Laitoskuntoutukseen ohjaamisen ja päihdehoitopaikan valinnan kriteereitä Laitoskuntoutuksen tarve syntyy silloin, kun asiakkaan katsotaan hyötyvän intensiivisemmästä hoidosta kuin mitä avohoito voi antaa (kriisitilanne, terveysuhka). Kuntoutusajan tarve vaihtelee, mutta se on keskimäärin 1 3 kuukautta. Lääketieteen ja erikoissairaanhoidon asiantuntijuutta tarvitaan erityisesti vieroitus- ja katkaisuhoidoissa kun ne sijoitetaan osaksi päihdehuollon laitoskuntoutusta. Tässä kohden päihdehoito ja kuntoutus linkittyvät toisiinsa muodostaen lääkinnällisen ja psykososiaalisen kuntoutuskokonaisuuden. Kolmannelta sektorilta ja muilta yksityisiltä palvelutarjoajilta päihdehoitoa hankittaessa, pitää kriteereinä olla Käypähoitosuositukset ja Päihdehuollon laatusuositukset. Näiltä osin laadukkaat päihdepalvelut turvataan kuntien ja palveluntuottajin välisin sopimuksin. Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto. Eri asiakasryhmillä on erityyppisiä tarpeita iästä tai elämäntilanteesta johtuen. Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Erityispalvelut Osviitta, Kokkolan A-klinikka, Pietarsaaren A-klinikka, Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka, Seinäjoen A-klinikka, Vaasan A-neuvola, sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Rannikko-Pohjanmaan päihdetyöntekijät ovat muodostaneet avohuollon asiantuntijaryhmän. Työryhmän työn tuloksena on syntynyt käsikirja päihdetyön käyttöön. Käsikirjassa määritellään asiakkaan laitoskuntoutustarvetta hoitoonohjauksen kriteereillä ja esitetään odotuksia hyvälle laitoshoidolle eri asiakasryhmien kohdalla. Lapset ja nuoret (alle 18v.) Tavoitteena on luoda myönteistä tulevaisuutta, elämän hallintaa ja yhteiskuntaan sopeutumista lapselle/nuorelle ja hänen perheelleen. Ensisijainen hoito- ja palveluvastuu on lastensuojeluviranomaisilla. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - lastensuojelulain mukainen kriteeristö avohuollon tukitoimenpiteissä ja sijaishuollon valinnassa - yksiköltä odotetaan tiivistä yhteistyötä vanhempien/huoltajien, ja lastensuojelun kanssa - työssä korostuu turvallinen arki; koulunkäynnin, vuorokausirytmin, harrastusten ja vapaaajan hallinnan, ruokailujen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tukeminen ja iänmukaisten rajojen asettaminen lapselle/ nuorelle 7
- suositetaan, että laitoksissa käytettäisiin menetelminä ratkaisukeskeistä, narratiivista ja supportatiivista terapiaa, sekä perhetyön menetelmiä. Nuoret ( yli 18 v.) Tavoitteena on arjen hallinnan saaminen; työ, talous, asuminen, toimeentulo, henkinen tasapaino, yhteiskuntaan sopeuttavan sosiaalisen verkoston luominen Raamit ja lisätoiveet laitoskuntoutukselle: - asiakkaan tulee luoda tavoitteet omalle elämälleen ja saada myönteinen mielikuva tulevaisuudesta, nähdä päihteidenkäytön vaikutus tulevaisuudelle, oivaltaa omat mahdollisuutensa ja löytää omat voimavaransa ja hallita omaa elämäänsä. Tähän liittyy halu kiinnittyä yhteiskuntaan. - erittäin tärkeää on nuoren kotiuttamisvaihe, jonne on valmisteltu paluu (mm. jatkohoito, koulupaikka, työtoiminta ) - suositetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä menetelmiä, joissa korostuu mm. ratkaisukeskeinen ja moniammatillinen työote (mukana mm. päihde- ja mielenterveys- ja sosiaalityön työote) - nuoren resurssien arviointiin ja tutkimiseen tulee käyttää aikaa, sekä realiteetit tulee ottaa tavoitteiden asettelussa huomioon. Työssäkäyvät Tavoitteena on päihteidenkäytön hallinta, muutoksen vahvistaminen ja perhesuhteiden ja työpaikan säilyttäminen. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - asiakkaan tulee tiedostaa oma päihteidenkäyttö ja sen vaikutus ihmissuhteille, vanhemmuudelle, työsisäkäymiselle ja terveydelle - laboratoriokokeiden avulla voidaan saada nykytila ja seurata kuntoutumisprosessia - työntekijän roolin tulee erottua muista hoitoonohjaavista henkilöistä niin, että asiakas voi saavuttaa hoidollisen luottamuksen työntekijää kohtaan - kuntoutuksen peruspilareita on: yksilö- ja ryhmätyöskentely, vertaistuki, luottamuksen rakentaminen, päihteidenkäytön kehityksen arviointi portaiden tai juomiskäyrän/ elämänkaaren avulla, tiedon antaminen päihteidenkäytön vaikutuksesta työlle, ihmissuhteille, vanhemmuudelle, terveydelle. Perheen mukanaolo kuntoutusprosessissa on olennaista (mikäli vain mahdollista). Viranomaisten välinen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö asiakkaan kanssa, kuntoutuksen aikana ja jälkeen, on ensiarvoisen tärkeää. - suositellaan, että laitoksessa käytetään monipuolisesti eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian, verkostotyön ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä - kuntoutuksessa tulee huomioida päihdeongelman prosessiluonteisuus retkahdukset kuuluvat toipumisprosessiin ja hoidossa huomioidaan prosessin vaihe, sekä siihen sopivan menetelmän valinta 8
Perhekuntoutus Tavoitteena on päihteetön ja tasapainoinen elämä; lapsen näkökulman etsiminen, vanhemmuuden löytäminen ja sen tukeminen, sekä mahdollisen parisuhteen vahvistaminen ja kielteisen sosiaalisen perimän katkaisu. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - vanhemmuuden arviointi ja sen tukeminen - lapsen iänmukaisen tarpeen huomioiminen ja siihen vastaaminen vanhemmuudessa - perheen arkirutiinien löytäminen ja niiden hallinta (vuorokausi ja ateriarytmi, ulkoisiin vaatimuksiin vastaaminen (työssä - ja koulussakäynti, talouden hoito, vuokrat) - päihteidenkäytön funktion oivaltaminen ja sen hallitseminen, vastuunotto omasta itsestä perheestä ympäristöstä - suositellaan perheelle perhe- ja verkostotyön menetelmiä, sekä eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä - suositellaan perheen lapsille omia interventioita, joiden avulla hän voi ikänsä mukaisesti käsitellä perheen ongelmaa ja saada lisätietoa päihteiden käytön vaikutuksista - pariskunnille joilla ei ole lapsia tai lapset ovat aikuisia suositellaan pariterapiaa Kaksoisdiagnoosi ja lievempi mielenterveys- ja päihdeproblematiikka Tavoitteena on, että asiakkaan hoidossa huomioidaan samanaikaisesti sekä mielenterveys että päihdeongelman erityisyys. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - edellytetään moniammatillista osaamista ja saumatonta yhteistyötä - panostetaan hoitoon kiinnittymiseen ja oikein kohdennettuun hoitoon ( huomioidaan psyykkisen sairauden erityispiirteet ja sen vaikutus päihdekäyttäytymiseen) - laitosmainen olosuhde mahdollistaa oikein kohdennetun hoidon alkuun saattamisen - asiakas/ potilas tunnistaa päihteidenkäytön merkityksen omaan arjen hallintaansa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa - asiakkaan subjektiivisuuden vahvistaminen - laitoskuntoutuksen jälkeen varmistetaan jatkohoitoon sitoutuminen - suositellaan, että laitoksessa käytetään monipuolisesti eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian, verkostotyön ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä 9
Huumeidenkäyttäjät Tavoitteena on huumeidenkäyttäjän huumekeskeisen identiteetin ja elämäntavan muutos. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - edellytetään työntekijältä huumeitakäyttävän kulttuurin tunnistamista (olemus, pukeutuminen, korut, kieli, tavat toimia, musiikki, lääkehakuisuus, käyttövälineet) ja huumehakuisuutta edistävän kulttuurin purkamista asiakkaan identiteetistä - asiakkaan kanssa työstetään uutta, huumeetonta identiteettiä - hoidossa käytetään yhteisöhoitoa ja yksilö-, perhe-, ryhmä- ja verkostotyön menetelmiä - asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka ei ole irrallaan asiakkaan sosioekonomisesta arjesta - kuntoutuksen aikana ollaan tiiviissä yhteydessä asiakkaan kotipaikkakunnalla olevan avohuollon ja viranomaisverkoston kanssa Peliongelmaiset Tavoitteena on peliriippuvuuden tunnistaminen, pelaamisen merkityksen ja siihen johtaneiden syiden oivaltaminen, pelaamisen väheneminen (tai kokonaan lopettaminen), pelaamiseen johtavien riskitilanteiden tunnistaminen. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikalta edellyttää erikoistumista peliriippuvuuksien hoitoon - terapiamuotoina ovat kognitiivisen käyttäytymisterapian eri lähestymistavat Naisten erityisyys kuntoutuksessa Tavoitteena on omien rajojen, omanarvontunteen, naiseuden ja äitiyden löytäminen, sekä päihteettömän elämäntavan omaksuminen Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikka on erikoistunut naisten päihdekuntoutukseen (esim. vain naisille suunnattuhoitopaikka ja hoito-ohjelma) - hoidossa vahvistetaan naisena olemista, vanhemmuuden tukemista ja käsitellään erityisesti päihteidenkäytöstä aiheutunutta häpeää ja syyllisyyttä Miesten erityisyys kuntoutuksessa Tavoitteena on palauttaa ja vahvistaa miehen roolia (miehenä, isänä, työssä). Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikka on erikoistunut miesnäkökulman ottamiseen päihdekuntoutuksessa - huomio kiinnittyy vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnista, päihteidenkäytöstä, perheestä, ympärillä olevista läheisistä - painotetaan miehen läsnäoloa isänä, puolisona - perheellisten kohdalla perheterapiaa käytetään hoitomenetelmänä 10
- terapiamuotojen valinnassa huomioidaan miesten erityisyys ja voidaan painottaa toiminnallisia lähestymistapoja Ikääntyvät (65->) Tavoitteena on päihdeongelman luonteen tunnistaminen ja asiakkaan elämän sisällön ja tyytyväisyyden löytäminen ja tukeminen ilman päihteitä. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - asiakkaan päihdehistorian erityisyyden tunnistaminen ja yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tekeminen - iän tuoman elimistön haurastumisen huomioiminen päihteidenkäytössä ja lääkkeiden/alkoholin yhteiskäytön erityisyys ikääntyessä - kuntoutuksessa suositellaan käytettäväksi esim. Life satisfaction scale- mittarin käyttöä ja vertaisryhmiä - kuntoutuksen aikana asiakkaan osallisuutta tuetaan ja hänelle haetaan häntä kiinnostavia ja elämänlaatua kohentavia harrastemuotoja, sekä päihteettömyyttä tukevia vertaisryhmiä esim. AA ja A-kilta. Pitkän päihdehistorian omaavat päihteidenkäyttäjät Tavoitteena asiakkaan tukeminen huomioiden se vaihe, jossa asiakas muutosprosessissaan on (esim. päihteidenkäytön, itsenäisen tai asumispalveluissa asumiseen suhteen). Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - asiakasta motivoidaan ja vahvistetaan muutokseen - supportiivinen hoito asiakkaan erilaisten taitojen esiin tuomiseksi, omanarvontunnon kohottamiseksi ja elämänhallinnan tukemiseksi - kuntoutuksen aikana työstetään asiakkaan kanssa hänen sosiaalisen verkostonsa ja asumismiljöönsä merkitystä päihteidenkäytön suhteen. Alkoholin ja huumeidenkäyttö raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen Alkoholi, raskaus ja imetys Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen raskauden aikana parantaa sikiön kasvu- ja kehitysennustetta. Imetysaikana rintamaidon alkoholipitoisuus on suunnilleen sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus ja alkoholi häviää maidosta samanaikaisesti kuin äidin verestä. Lasten fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin sekä muun kaltoinkohtelun riski on päihteitä käyttävien vanhempien perheissä suurentunut.tämän vuoksi alkoholia ei 11
suositella käytettäväksi imeväisaikana, jolloin lapsen hyvinvointi on erityisen riippuvainen vanhempien hyvästä huomiokyvystä. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan tulee sosiaalitoimeen tehdä ilmoitus lapsesta (laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta), jonka hoidon ja huolenpidon tarve sekä kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, eikä salassapitovelvollisuus estä ilmoitusvelvollisuutta. Lainmuutoksen 1.3.2010 mukaan on jo raskauden aikana tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen. Huumeet, raskaus ja lapsi Huumeitakäyttävien naisten raskaudet ovat usein suunnittelemattomia. Tämän vuoksi kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi myös raskauden ehkäisy ja mahdollisten lasten elämäntilanne. Raskauden alettua on syytä keskustella huumeiden käytön vaikutuksesta sikiöön, raskauteen ja vastasyntyneeseen sekä naisen omista voimavaroista hoitaa lasta. Raskaana olevalle kerrotaan myös mahdollisuudesta saada tukea syntyvän lapsen hoitoon ja kasvatukseen lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Huumeita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, ja sitä on syytä seurata erikoissairaanhoidossa esimerkiksi sairaalan äitiyspoliklinikassa. Naiselle kerrotaan raskauden seurannan tärkeydestä. Raskauden aikana ensisijainen tavoite on päihteettömyys. Raskaana olevalle kerrotaan eri huumehoitomahdollisuuksista ja hoito pyritään järjestämään heti, kun nainen on siihen halukas. Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa. Palkkiohoito parantaa raskaana olevan huumeiden käyttäjän pysymistä päihdehoidossa ja neuvolaseurannassa. Kokkolan toimintamalli Kokkolassa toimii valtakunnallinen päihdeongelmaisten perheitten kuntoutukseen erikoistunut Ensikoti ja avopalvelu Iida- Liina. Iida - Liina on osa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää. Hoitojärjestelmä on tarkoitettu päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Toiminnasta vastaa Kokkolan ensija turvakoti ry. Kokkolassa tarvittava palvelu hankitaan Iida - Liinasta perhepalveluiden tukitoimien kautta. Kokkolassa on toiminut myös vuodesta 2004 ko. asiakasryhmän hoito- ja kuntoutusketjun toimivuutta varten oma poikkisektoraalinen, moniammatillinen työryhmä. 12
Sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito vaatii erityisosaamista. Alkoholiriippuvaisella ilmenee tutkimuksesta riippuen 15 55 %:n todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei- addiktiivinen psyykkinen häiriö Psykiatrisista potilaista päihteiden eriasteisia ongelmakäyttäjiä on 40 80 %. Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista. Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä neljän viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois, oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta Paras tulos integroidulla hoito- ohjelmalla Parhaan hoitotuloksen antaa integroitu hoito-ohjelma, jossa sama tiimi (sama taho tai ainakin tiiviissä yhteistyössä) hoitaa molempia ongelmia, sekä päihde että mielenterveysongelmaa, samanaikaisesti. Kognitiiviset - ja voimavarakeskeiset terapiat sopivat vähäisin muutoksin sekä alkoholiongelman että psyykkisen häiriön hoitoon Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, että hoitovastuu potilaasta ei pirstoudu. Jatkohoidon ja siihen liittyvä asiakkaan sosiaaliturvan järjestäminen sekä yhteydet AA-liikkeeseen, AlAnon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esimerkkeinä A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) tulee olla kunnossa. Hyviä avaimia palveluntarjoajan valinnalle Yksikön tarjoamat palvelut: Yksikön hoito perustuu määrättyihin/määriteltyihin psykososiaalisiin ja terveydenhuollon menetelmiin ja/tai hoito-ohjelmiin Lääkäripalvelut Ensihoidon mahdollisuus (omassa tai muussa laitoksessa) Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Varautuminen huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun Hoitotarvikkeet ja hoidon vaatimat apuvälineet Sosiaalityöntekijän palvelut Arjenhallinnan tukeminen Vaate- ja ruokahuollon palvelut Harrastus- ja viriketoiminta 13
Hoidon suunnittelu: Kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää hoidon- ja kuntoutuksen tavoitteet, menetelmät ja hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistuksen ja arvioinnin. Hoidon toteuttaminen: Henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaista Mahdollisuus psykiatriseen konsultointiin Hoito sisältää päivittäiset yksilö- ja ryhmäkeskustelut Toiminnalliset ryhmät Terapeuttiset ryhmät Perhe- ja verkostokeskeisyys hoidossa Tavoitteellinen vertaistuki Asiakkaat osallistuvat työntekijän ohjaamiin hoidollisiin ja tavoitteellisiin ryhmiin vähintään 5 krt/vko Omahoitaja tai vastaavia työtekijävetoisia (esim. yhteisö) -keskusteluja käydään asiakkaan kanssa vähintään 2 kertaa/vko Hoidon aikana asiakkaalle järjestetään tarvittaessa verkostotapaaminen Laitoksessa on yövalvonta Asiakkaan hoitosuunnitelmaa arvioidaan ja tarkastetaan hoidon kuluessa vähintään kerran kuukaudessa sekä jatkohoitosuunnitelmaa hoidon päättyessä Asiakkaan hoidosta annetaan kirjallinen yhteenveto hänelle itselleen sekä hoitoon lähettäneelle ja jatkohoitotaholle Jatkohoito: Yksikössä tunnetaan palvelujärjestelmä ja erityishoitopaikat Asiakkaalla on jatkohoitosuunnitelma Jatkohoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä lähettävän tahon kanssa perhetilanne huomioiden Jatkohoitosuunnitelmassa on varattuna aika jatkohoitopaikkaan Jatkohoitosuunnitelma kattaa eri osa-alueet (päihteettömyys/ päihteidenkäyttö, jatkohoitopaikka ja aika, suunnitelma retkahtamisen sattuessa, opiskelu- tai työ, talous, asuminen, vapaa-aika) 14
Päihdepalveluiden keskittäminen Päihdekeskus Porttiin Vuodesta 2004 päihdehuollon palveluketjua on kehitetty Kokkolan. Aluksi lähdettiin liikkeelle palvelunohjauksesta, eri päihdeasiakasta kohtaavien yhteistyötahojen verkostoitumisesta ja kouluttautumisesta, sekä päihdetyön toimintamallien ja sisältöjen kehittämisestä. Vuonna 2006 laadittiin TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia vuosille 2007 2011. Strategia laajeni vuoden 2012 alusta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Vuosia kestäneen strategiatyöprosessin aikana syntyi ajatus päihdepalveluiden keskittämisestä yhteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen. Vuonna 2008 Kokkolan perusturvalautakunta esitti päihdepalveluiden uudelleen järjestelyä ja Kokkolaan perustettavaa maakunnallista selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikköä, jossa on sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaamisen lisäksi asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut, järjestelytoimikunnalle. Kokkolan kaupunginhallitus antoi vuonna 2009 Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtäväksi kilpailuttaa palvelutuottajan tuottamaan ko. palvelun. Kilpailutus järjestettiin neuvottelumenettelyllä ja palveluntuottajaksi valittiin Ventuskartano ry kahdesta kilpailutukseen osallistuneesta. Joulukuussa 2010 sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi suunnittelutoimikunnan valmistelemaan uuden kiinteistön rakentamista. Vuosina 2011 ja 2012 laadittiin päihdekeskukselle strategia vuosille 2012 2014 yhteistyössä Kokkolan kaupungin, Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Peruspalveluliikelaitos Jytan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen ja Ventuskartano ry:n kanssa. Päihdekeskus Portin strategian keskeiset kohdat: Missio: Visio: Arvot: Asiakaslupaus: Vähennämme päihde- ja riippuvuushaittoja tuottamalla vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia palveluja. Päihdehuollon arvostettu edelläkävijä, innostava yhteistyökumppani ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Kunnioitamme ihmisarvoa ja valinnanvapautta Tarjoamme uuden mahdollisuuden Olemme tukena ja turvana toipumisessa Pidämme sen mitä lupaamme Osaajat yhdessä yhden ja yhteisen hyväksi Olemme inhimillinen, osaava, välittävä ja luotettava rinnallakulkija Päihdekeskus Portin palvelut on tarkoitettu sekä henkilöasiakkaille (alkoholi-, lääke-, huumeongelmaiset, sekakäyttäjät ja toiminnalliset riippuvuudet, perheet ja läheiset) että organisaatioasiakkaille ( kunnat ja yritykset). Strategiassa todetaan, että päihdekeskus 15
kehittää innovatiivisesti palveluita ja tuottaa avo-, selviämis- ja vieroitushoitoja, avo- ja laitoskuntoutusta sekä konsultaatioita päihde- ja niihin liittyvissä mielenterveysongelmissa. Suunnitelmassa linjataan, että päihdekeskus toimii laadukkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti hyödyntäen verkoston toimijoiden vahvuuksia ja kokemusasiantuntijuutta. Kiinteistön rakennuttajana toimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Kiinteistöyhtiö H- Seitsikko ja uusi rakennus nousi Keski- Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen yhteyteen vuosina 2012 2013. Palveluntuottaja, Ventuskartano ry, aloitti toimintansa uudessa kiinteistössä 2.9.2013. Palvelut Päihdekeskus Portti tarjoaa keskitetysti päihdehuollon palveluista selviämis-ja vieroitushoitoa, avokuntoutusta sekä laitos- ja perhekuntoutusta. Portti on erikoistunut päihdekuntoutuksen lisäksi peliongelman hoitoon. Selviämis- ja vieroitushoidon osalta toiminta on maakunnallista, laitoskuntoutuksen osalta valtakunnallisesta. Portissa työskentelee yli 30 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Työmenetelminä ovat kongitiviinen käyttäytymisterapia, verkostotyö, yhteisöhoito, yksilö-, pari- ja perhetapaamiset sekä ohjaus ja neuvonta. Asiakkailla on myös mahdollisuus saada korvaakupunktion ja Neurosonic tuolin avulla toteutettavaa vieroitusoireiden tai ahdistuksen ja unettomuuden hoitoa. Yksikön rakentamisessa on huomioitu aivan erityisellä tavalla esteettömyys ja kokemusasiantuntijuus, jota ovat antaneet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Selviämis- ja vieroitushoitoon (10 paikkaa) kuuluvat seuraavat palvelut: selviämishoito,vieroitushoito, avokatkatkaisuhoito ja korvaushoito. Avokuntoutukseen kuuluvat seuraavat palvelut: aikuisille tarkoitettu A-klinikkatoiminta, nuorille tarkoitettu nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta, huumekuntoutus, peliriippuvuuden hoito sekä palveluohjaus. Laitoskuntoutus (16 asiakaspaikkaa) on tarkoitettu niille päihde-, peli- tai muista riippuvuuksista kärsiville, joille vieroitushoito tai avokuntoutuksen palvelut eivät ole riittäviä. Laitoskuntoutus tarjoaa asiakkaalle intensiivisempää hoitoprosessia ja/tai etäisyyttä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä. Yhteistyössä avohoidon kanssa asiakkaalle pyritään luomaan pitkäjänteinen tuki kuntoutumisprosessiin. Lääkäripalvelut Päihdekeskuksen oma lääkäri on käytettävissä arkipäivinä. Hän vastaa Portin asiakkaiden päihdekuntoutukseen ja lääkehoitoon keskittyvistä asioista. Lääkäri tapaa vieroitushoidossa ja laitoskuntoutuksessa olevat asiakkaat ainakin kerran jakson aikana. Hän on tiiviisti mukana opiaattien korvaushoidon toteuttamisessa. Vastaanottoaika voidaan varata myös avokuntoutuksen asiakkaille. Päihdekeskus Porttiin on suunniteltu myös avattavan terveysneuvontapiste. 16
LÄHTEET Alkoholi- ja huumeongelmaisen hoito, Käypä hoito suositukset 1 (Duodecim) Alkoholiongelmaisen hoito, laadintatyöryhmä: Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Mauri Aalto, LT, dosentti, ylilääkäri; Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Antti Holopainen, ylilääkäri; Juhani Juntunen, ylilääkäri, professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti, neurologian erikoislääkäri; Olli Kampman, LT, psykiatrian dosentti, kliininen opettaja; Rauno Mäkelä, LKT, sosiaalipsykiatrian dosentti,solja Niemelä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdehoidon kliininen opettaja; Kari Poikolainen, LKT, kansanterveystieteen dosentti, tutkimusjohtaja; Kaija Seppä, professori, ylilääkäri; Helena Vorma, LT, apulaisylilääkäri; Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö; Kelan tutkimusosasto;satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Huumeongelmaisen hoito, laadintatyöryhmä: Mauri Aalto, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkärikari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri,pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori,hanna Kahila, LT, vs. osastonlääkäri, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, sosiaalipediatri; Pirjo Lillsunde, FT, dosentti,solja Niemelä, dosentti, päihdelääketieteen kliininen opettaja; Kaija Seppä, professori, ylilääkäri, dosentti, LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Ulrich Tacke, professori, ylilääkäri, LKT, erikoislääkäri; Tuukka Tammi, tutkimuspäällikkö, erikoistutkijavtt; Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos;timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; Outi Lapatto-Reiniluoto, LT, sisätautien ja kliinisen farmakologian erkoislääkäri; toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä, Salme Ahlström: Päihdelääketiede (Kustannus oy Duodecim, 2003) Sari Castrén: Disordered Gambling in Finland:Epidemiology and a Current Treatment Option (Academic dissertation) (Helsingin yliopisto, 2013) Klinikan käsis välilehtiä työn kuvaamiseen, asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioon ja kilpailuttamiseen 2,( Pohjanmaa-hanke & Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus 2008) Päihdehuollon laatusuositukset (STM oppaita 3/2002) 1 Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella. 2 Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Erityispalvelut Osviitta, Kokkolan A-klinikka, Pietarsaaren A-klinikka, Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka, Seinäjoen A-klinikka, Vaasan A-neuvola, sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Rannikko-Pohjanmaan päihdetyöntekijät ovat muodostaneet avohuollon asiantuntijaryhmän. Työryhmän työn tuloksena on syntyi pieni käsikirja päihdetyön käyttöön. 17