Päihdehuollon selvitys 2018

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta salainen Perusturvalautakunta Päihdehuollon selvitys /05.14/2018 Ptltks Päihdehoitoon hakeutumisen prosessi: Pöytyäläinen voi tuen saamiseksi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai kunnan sosiaalitoimistoon. Terveyskeskuksessa on mahdollista aloittaa avokatko tai huonokuntoiselle vuodeosastokatko. Asiakas voi ottaa yhteyttä myös suoraan sosiaalitoimeen, missä toimii Pöytyän oma päihdetyöntekijä. Päihdetyöntekijä kartoittaa yhdessä asiakkaan kanssa oikeanlaista palvelun tarvetta ja hoitopaikkaa. Tämän jälkeen tehdään palvelutarpeen arviointi yhdessä sosiaalityöntekijän ja/tai -ohjaajan kanssa. Asiakas voi ohjautua palvelutarpeen arvioinnin jälkeen katkaisuhoitoon tai päihdekuntoutukseen. Kiireellisessä tilanteessa (esimerkiksi asiakas ei saa itse juomistaan poikki) asiakkaalla on mahdollisuus mennä myös suoraan katkaisuhoitoon Saloon tai Turkuun. Katkaisuhoidossa asiakas voi tuvallisesti lopettaa juomisen oikeanlaisen lääkityksen turvin ja henkilökunnan ollessa paikalla ympärivuorokautisesti. Erikoissairaanhoitoon Halikkoon ohjataan asiakkaat, jotka ovat psykoottisia eikä heitä voida hoitaa avohoidossa. Erikoissairaanhoitoon ohjautumisesta päättää lääkäri. Pöytyän ostamat palvelut: Pöytyän kunta ostaa A-klinikkasäätiöltä Turusta ja Salosta katkaisuhoitoa. Lisäksi ostettavia palveluja ovat: Selviämisasema, Nuorisoasema ja A-klinikkatoiminta Turusta ja Salosta. Vuoden 2017 aikana Salon katkaisuhoitoasemalla on ollut 3 (1) pöytyäläistä ja Salon vertaistukitoiminnassa 2 (1) pöytyäläistä. Vuoden 2017 aikana Turun katkaisuhoitoasemalla on ollut 3(3) pöytyäläistä, selviämisasemalla 3 (2), nuorisoasemalla 3 (7) ja A-klinikalla 5 (5) pöytyäläistä. (Suluissa olevat luvut ovat vertailun tekemiseksi vuoden 2013 lukuja.) Päihdehuollon laitoskuntoutusta on erillisillä sopimuksilla ostettu A-klinikka Oy:n Järvenpään päihdesairaalasta hyvin moniongelmaiselle päihdeasiakkaalle tai koko perheelle. Myös Kankaanpään A-Kodista on mahdollista saada perhekuntoutusta. Pöytyäläisiä on noin 2-4 asiakasta/perhettä vuodessa, jotka saavat maksusitoumuksen päihdekuntoutukseen. A-klinikka Oy:n Päihdesairaala on laaja-alaiseen päihderiippuvuuksien hoitoon erikoistunut valtakunnallinen sairaala, ainoa Suomessa. Hoitoon voivat hakeutua erilaisista riippuvuuksista kärsivät henkilöt ja heidän läheisensä. Sairaalassa kyetään hoitamaan moniongelmaisia päihde- ja

2 mielenterveyspotilaita ja siellä on ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Päihdesairaala tuottaa kuntouttavia ja haittoja vähentäviä päihdehuollon laitospalveluita. Palvelukokonaisuus muodostuu katkaisusta ja vieroituksesta, päihdekuntoutuksesta, perhekuntoutuksesta sekä terapeuttisesta yhteisöhoidosta. Laadukkaiden hoitopalveluiden avulla pyritään vähentämään yksilöiden kokemia päihdehaittoja ja muita terveydellisiä sekä psykososiaalisia ongelmia. Työskentelyn lähtökohtana on asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne ja hoitoon lähettävän tahon ammatillinen arviointi hoidon tarpeesta. Toiminta perustuu käypä hoito -suosituksiin, tieteelliseen tutkimukseen ja pitkään kokemukseen. Vaihtoehtona on myös hoitoyhteisöön perustuva hoito eli lääkkeetön hoito. Toisena päihdehuollon laitoskuntoutuspaikkana Kankaanpään A-koti on todettu tunnustusta ja tuloksia aikaansaavana laitoksena. Kankaanpään A-kodin toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että koko yhteisöä käytetään tietoisesti muutosta eteenpäin vievänä tekijänä. Konkreettisesti yhteisöllisyys näkyy arkipäivässä mm. yhteisinä ryhminä, työtehtävinä ja vastuun ottamisena omasta toiminnasta. Kankaanpään A-kodissa järjestetään yksilökuntoutusta, perhekuntoutusta ja pelikuntoutusta. Vertaistuella on tärkeä merkitys kuntoutuksessa. Muiden asiakkaiden tuki ja asioista puhuminen antaa uskoa ja vahvuutta omaan elämänmuutokseen. Kuntoutuksen aikana on mahdollisuus osallistua itsehoitoryhmiin. A-kodilla toimii NA-ryhmä useana päivänä viikossa ja Kankaanpäässä toimiviin AA-ryhmiin on mahdollisuus osallistua. A-kodissa toimii kaksi peruskuntoutusyhteisöä, jatkokuntoutusyhteisö Joukanen sekä perhekuntoutusyhteisö. Intervallikuntoutus on Kankaanpään A-kodin kuntoutuksen läpikäyneille järjestettävä jatkokuntoutus. Intervallikuntoutuksen tavoitteena on antaa pelkkää avohoitoa intensiivisempää tukea päihteettömään elämään pyrkivälle. Päihteetön jakso peruskuntoutuksen alusta Intervallikuntoutuksen loppuun kestää yleensä noin puoli vuotta tai enemmän, mikä on tarkoituksellista motivaation säilyttämiseksi ja päihteettömyyden kannalta kriittisimmän ajan ylipääsemiseksi. Tutkimusten mukaan 2-3 kk kuntoutuksesta lähdön jälkeen on suurin retkahdusriski. Intervallityöntekijä soittaa asiakkaalle noin kaksi kertaa kuukaudessa itsehoidon tueksi kotijaksoilla. Soitot ovat olennainen osa intervallikuntoutusta, joista monet kokevat hyötyneensä suuresti. Intervallijaksoja on yleensä kolme ja jaksot ovat hyvin intensiivisiä ja niiden kestoaika on kuusi päivää kerrallaan, sunnuntaista perjantaihin. Laitosjaksoilla asiakas osallistuu yhteisöllisiin keskustelu- ja toiminnallisiin ryhmiin ja purkaa kuntoutussuunnitelmaansa ja kotijaksoihinsa pohjautuvia aiheita ryhmissä. Asiakas myös arvioi sekä päihdekuntoutuksensa etenemistä että omaa hyvinvointiaan, jonka perusteella kuntoutussuunnitelmaa tarkistetaan kuntoutuksen edetessä

3 Varsinais-Suomen kunnan käyttävät paljolti päihdekuntoutuksessa Kuntoutumiskeskus Saloa, joka on päihdehoidon yksikkö, johon kuuluvat kuntoutumisyhteisö sekä vieroitushoitoyksikkö ja selviämisasema. Keskus mahdollistaa katkeamattoman päihdehoitoketjun selviämisasemalta kuntoutumisyhteisöön. Asiakkaalla on mahdollisuus päihdehuollon laitoskuntoutukseen Kuntoutumishoitoyhteisö Salossa tai Louhela-yhteisössä Somerolla. Salossa on myös alkoholidementiayksikkö. Minnesotamallista hoitoa on saatavilla Rehapista Naantalista. Rehapissa työskentelevillä kaikilla on omakohtainen päihdetausta ja he kutsuvat itseään päihdeterapeuteiksi. Työntekijöiltä ei vaadita ammatillista koulutusta. Osaaminen perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Lounais-Suomen aluehallintovirastosta on tulossa asiantuntijalausunto päihdehuollon laitoksista. Päätösehdotus: Pöytyän perusturvalautakunta päättää käyttää päihdehuollon laitoskuntoutuksessa A-klinikkasäätiön alaisia palveluja. Ptltk Päätös: Perusturvalautakunta päättti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Jäsen Katri Keloniemi ehdotti asian pöydälle jättämistä. Ehdotusta kannatti jäsennet Juha Lalli ja Hannu Ketola. Asiasta äänestettiin seuraavasti. Äänestyksessä päätösehdotusta äänesti 0 jäsentä ja Katri Keloniemen ehdotusta asian pöydälle jättämiseksi äänesti kahdeksan (8) jäsentä. A-klinikkasäätiön päihdehoitolaitoksissa noudatetaan valtakunnallisia käypähoitosuosituksia. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Päihdelääketieteen käypä hoito- suosituksissa todetaan, että eräitä psykososiaalisia hoitomuotoja on tutkittu runsaasti, mutta toisista on lähinnä kokemusperäistä tietoa. Hoitoyhteisön kulttuuriympäristö, potilaiden valintakriteerit ja vertailuryhmä vaikuttavat tulosten tulkintaan. Moniongelmaisia henkilöitä on tutkittu vähän. Tutkimusten seuranta-ajat ovat yleensä lyhyitä. Näyttää siltä, että sekä hoitomuoto että hoitavan henkilön ominaisuudet vaikuttavat tulokseen. Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen. Internet-pohjainen interventio saattaa olla tehokkaampi kuin pelkän valistusaineiston antaminen. Psykososiaalinen hoito vähentää alkoholiongelman aiheuttamia kokonaiskustannuksia. Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan ilmeisesti pääosin samantasoisia tuloksia. Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito. Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta. Myös motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa hoitotulosta. Kahdentoista askeleen ohjelma johtaa ilmeisesti useammin täysraittiuteen, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista. Pari- ja perheterapia ovat ilmeisesti tehokkaampia kuin pelkkä yksilön hoito. Niistä saattaa olla hyötyä myös perheen lapsille ja niillä

4 voidaan vähentää kotiväkivaltaa. Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen. Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto. Suomen ainoa sairaalahoitotasoinen paikka päihdeongelmaisille on Järvenpään päihdesairaala. Päihdesairaalassa on mahdollista vaikeankin päihdeongelman hoito ja kuntoutuminen, myös koko perheen kanssa lapset huomioiden. Päihdeongelma koskettaa aina myös läheisiä; läheisillä on mahdollista saada tukea ja osallistua kuntoutukseen. Erikseen perhekuntoutusta on saatavilla myös A-Kodista. A-klinikkasäätiön hoitolaitoksiin voi varata kriisipaikan oman hoitojakson päätyttyä, jolloin voi milloin tahansa mennä takaisin hoitolaitokseen. Suureksi tueksi koetaan puhelut, joita laitoksesta soitetaan asiakkaalle hoitojakson jälkeen sovitun mukaisin väliajoin. Asiakkaalle voidaan järjestää myös intervallijaksoja laitokseen päihteettömyyttä tukien. Lisäksi esimerkiksi A-Kodissa on vuosittain tietty viikonloppu, jolloin kaikki laitoksessa hoidossa olleet voivat saapua kohtaamaan ryhmissä. Tuki jatkuu vuosia varsinaisen laitosjakson jälkeenkin. Lisäksi A-klinikkasäätiön järjestämän laitoshoidon aikana toteutetaan kotiharjoitteluja arjessa, jotta asiakkaan siirtyminen takaisin arkeen on mahdollisimman turvallista. A-klinikkasäätiön hoidoissa suunnitellaan selkeät suunnitelmat asiakkaalle, joita kotiin siirtyessä noudatetaan. Säätiön laitoksissa toteutetaan eri teemoilla ryhmiä asiakkaan tarpeet huomioiden; esim. vanhemmuuden teema, tunnetaitojen harjoittelu jne. A-klinikkasäätiön lisäksi on tarjolla mm. myllyhoidollinen työote, joka on Yhdysvalloista lähtöisin olevan 12 askeleen mukaisen päihteettömän päihdetyön menetelmä. Työote on rekisteröity Suomessa Myllyhoitoyhdistykselle. Myllyhoitoa tarjoavilla klinikoilla työskentelee sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen työryhmä. Valtaosalla henkilöstöstä on myös oma toipumiskokemus päihderiippuvuudesta. Rehapissa toteutetaan minnesotamallista yhteisöhoidollista yksilökuntoutusta. Koko henkilökunnalla on omakohtainen toipumiskokemus alkoholismista joko oman päihderiippuvuuden tai läheiskokemuksen kautta. Rehappi-hoidossa asiakkaalla on 11 kuukauden kestoinen mahdollisuus lisäpäiviin laitosjakson päätyttyä. Läheishoito (10vrk) on mahdollista erikseen. Valmistelija: sosiaalijohtaja Päätösehdotus: Perusturvalautakunta päättää päihdehuollon järjestämisestä A-klinikkasäätiön hoitolaitoksissa perustuen käypä hoito-suositusten noudattamiseen, koulutettuun ja osaavaan ammattihenkilökuntaan, lääkehoidon- ja psyykkisen asiantuntemuksen hallintaan ja yhteisölliseen vertaistukeen. Päätös: Jäsen Katri Keloniemi ehdotti asian pöydälle jättämistä. Ehdotus ei saanut kannatusta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi perusturvalautakunta päättää

5 kutsua kunnan mielenterveys- ja päihdetyöntekijä Kirsi Kaasisen esittelemään kunnan päihdetyönpalveluprosessia ja palvelumuotoja perusturvalautakunnan kokoukseen elokuussa 2018.