PUUPPOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA www.jyvaskyla.fi
SISÄLLYS 1. TERVETULOA PUUPPOLAN PÄIVÄKOTIIN...3 2. PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT...4 3. LAPSEN ARKI PÄIVÄKODISSA...4 3.1 LAPSEN PÄIVÄHOIDON ALOITUS...5 3.2 TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN...5 4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA...6 4.1 LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA...6 4.2 ESIOPETUS PÄIVÄKODISSAMME...7 5. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN...8 6. KASVATUSKUMPPANUUS...10 7. TULEVAISUUDEN VISIOT...11 2
1. TERVETULOA PUUPPOLAN PÄIVÄKOTIIN Puuppolan päiväkoti toimii samassa kiinteistössä Puuppolan koulun kanssa. Päiväkodissamme on kolme lapsiryhmää: Kissankellot (3-6v.), Päivänkakkarat (5-6v.) ja puolipäiväesiopetusryhmä Leinikit. Hoitopaikkoja meillä on 55. Henkilökunta Johtaja: Kissankellot: Johtajalla on vastuualueena Puuppolan ja Liinalammin päiväkodit sekä alueiden perhepäivähoito 1 erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja Päivänkakkarat: 2 lastentarhanopettajaa 1 lastenhoitaja Leinikit: 1 lastentarhanopettaja Ryhmissä työskentelee lisäksi erityisavustaja ja tarvittaessa varahenkilö. Toiminnassa on mukana myös alan opiskelijoita ja harjoittelijoita. Koulun kanssa yhteisiä työntekijöitä ovat keittiöhenkilökunta, siistijät ja laitosmies. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. koulun henkilökunta, seurakunta, kulttuuriaitta ja alan oppilaitokset. 3
2. PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Haluamme tarjota lapsille turvallisen hoitopäivän. Pidämme tärkeänä hyvää perushoitoa ja huomioimme jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet parhaamme mukaan. Ohjaamme lapsia arvostamaan hyviä käytöstapoja, erilaisuutta ja ympäristöä. Haluamme antaa lapsille riittävästi aikaa leikkimiseen. Hyvän päivähoidon perustana on luottamuksellinen yhteistyö kodin kanssa. Teemme kasvatustyötä yhdessä, mutta omat vanhemmat ovat aina oman lapsensa asiantuntijoita. Olisiko tänään se päivä, se kiireetön. En suorittaisi, minun ei täytyisi, eikä olisi pakko. En yrittäisi näyttää, että minä osaan, tiedän ja kerkiän. En olla paras ja tehokkain. Kuitenkin tahtoisin olla jotain, jokin korvaamaton ja tärkeä Leikkikaveri. -Katriina Ahonen- 3. LAPSEN ARKI PÄIVÄKODISSA Päivähoitoa aloitettaessa perheelle varataan mahdollisuus tutustua lapsen hoitopaikkaan ennen hoidon alkua. Lapsen hoitopäivä voi alussa olla myös lyhyempi ja vanhemmat voivat osallistua lapsen päivään tarpeen mukaan. Perheiden kanssa täytetään palvelusopimus, johon kirjataan vanhempien yhteystiedot, hoitoajat ja muut tärkeät asiat. Alkukeskustelu pidetään pian hoidon aloittamisen jälkeen, jossa kuunnellaan vanhempien toiveita ja tarpeita. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) ja esiopetusikäisille esiopetuksen oppimissuunnitelma. Melkein meidän pihasta alkaa suuri maailma: Metsä pilven korkuinen, lampi meren laajuinen. Pihapolku koivikossa pian häipyy kadoksiin. Kaarnavene lammikossa kelluu näkymättömiin. Outo suuri maailma on heti portin takana. 4
3.1 Lapsen päivähoidon aloitus Lapsen hyvä hoitopäivä alkaa siitä, että hänet huomioidaan hoitoon tullessa. Se luo lapselle turvallisuuden tunnetta ja luottamusta jäädä hoitoon. Lasta haettaessa pyrimme vaihtamaan päivän kuulumiset vanhempien kanssa. Toivomme, että vanhempien on helppo tulla juttelemaan asioista henkilökunnan kanssa. Toimintaamme ohjaa selkeä päiväjärjestys, joka antaa kehykset muulle toiminnalle. Kiusaamista emme hyväksy ja siihen puutumme heti. Kiusaamistilanteet selvitetään ja niistä puhutaan lapsille ja vanhemmille. Toivomme avointa keskustelua ja yhteisiä sopimuksia, joihin sitoudutaan. 3.2 Toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen Ryhmän toiminnan suunnittelu perustuu Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan http://www.jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/38242_jklvasu.pdf ja lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jokainen ryhmä pyrkii luomaan kasvatusympäristön, joka tukee juuri sen ryhmän lasten kasvua ja kehitystä. Toimiva ympäristö kannustaa lasta omatoimisesti kokeilemaan, tutkimaan ja oivaltamaan asioita. Toimintaa pyrimme järjestämään mahdollisuuksien mukaan pienryhmissä. Tämä mahdollistaa lasten yksilöllisemmän huomioimisen. Pienryhmiä voidaan muodostaa eri tavoin; lasten iän, kehityksen, tuen tarpeiden tai ryhmän toimivuuden mukaan. Myös lasten omia toiveita, ideoita ja kiinnostuksen kohteita huomioidaan suunnittelussa. Pienryhmätoiminta voi olla esim. musiikkia, kädentöitä, liikuntaa, kynätehtäviä, satuja ja leikkejä. Ympäröivä luonto tarjoaa meille hyvät mahdollisuudet retkeilyyn, luonnon tutkimiseen ja luonnonmateriaalien käyttöön. Luonnon ja ympäristön kunnioitus on mukana kaikessa arjen toiminnassa, ohjaamme lapsia esim. jätteiden lajitteluun. Erityisesti huomioimme toiminnassa vuodenajat ja juhlapyhiin liittyvät perinteet. 5
4. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tueksi jokaiselle lapselle laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu. Lapsen vasu on lapsen tarina, jota lapsi, hänen vanhempansa ja kasvattajat luovat yhdessä päivähoitovuosien ajan. Vasulla on iso merkitys, miten lapsen toiminta, tuki ja tavoitteet toteutuvat päivähoidossa. Henkilökunnan tehtävä on käyttää vasua työvälineenä lapsen tavoitteellisen kehityksen toteutumiseksi. Päiväkoti tekee yhdessä vanhempien kanssa yhteistyötä eri terapeuttien (esim. puhe-, toiminta- ja fysioterapia), sosiaalityön, lastenpsykologien ja neuvolan kanssa. Esiopetuksessa kiinnitämme erityisesti huomiota lapsen työskentelytaitoihin ja ryhmässä toimimiseen. Päiväkotimme esiopetusryhmät tekevät yhteistyötä Puuppolan koulun eritysopettajan ja alkuopetuksen kanssa. 4.1 Lapselle ominainen tapa toimia Päiväkotiryhmä suunnittelee toimintaa niin, että jokaiseen päivään sisältyy lapselle ominaisia tapoja toimia: leikkimistä, liikkumista, tutkimista sekä taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Meidän tehtävänä on myös edistää lasten keskinäisten suhteiden syntymistä. Kielen merkitys ja käyttö korostuvat kaikissa arjen tilanteissa ja toiminnoissa. Kieli liittyy olennaisena osana lapsen tapaan toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kieli jäsentää lapsen kokemusmaailmaa ja hänen ajattelunsa ja luovuutensa perustuu siihen. Kieli auttaa ymmärtämään ja käsittelemään tunteita, se opitaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Leikki on lapsen elämässä erityisen tärkeässä asemassa. Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki on lapsen tapa toimia yhdessä toisten lasten kanssa. Pienet lapset tarvitsevat leikin oppimiseen ja ohjaukseen aikuista tai vanhempaa lasta. Leikeissään lapset oppivat, tutkivat, hankkivat tietoja ja käsittelevät omia kokemuksia ja tuntemuksiaan. Leikki lisää myös lasten mielikuvitusta. LEIKIN AIKA Lattialle istuudun, kun leikkiminen alkaa. Lapset siitä riemastuu ja pomppii tasajalkaa. Palloa me heitellään, niin iloisena tässä. Leikin aika parhainta, onhan elämässä. Pallot väliin karkailee ja lapset ryntää perään. Eihän mummo ehdikään, niin nopeasti enää. Leikitään ja touhutaan, pienten lasten kanssa. Ilakoiden nauretaan ja kaikilla on hauskaa. Kun leikki alkaa väsyttää niin pallot talteen pannaan. Ison halin, lapsukaiset, mummollensa antaa. Paula Tarvainen 6
4.2 Esiopetus päiväkodissamme Päiväkodissamme esiopetusikäisten lasten määrä on suuri. Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin. Tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattu yhdessä vanhempien kanssa lapsen yksilölliset tavoitteet, kehitys, lapsen tiedot, taidot ja kokemukset sekä erityistarpeet ja muut lapselle tärkeät asiat. Jyväskylän kaupungin esiopetuksen linjaukset määrittävät yksiköiden esiopetuksen oppimissuunnitelman yleiset suuntaviivat. Päiväkodissamme noudatetaan Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelman mukaisia sisältöalueita. Tarkemmat kuvaukset sisältöalueista: http://www.jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/39222_jyvaskylan_es iopetussuunnitelma_2010.pdf Esiopetuksen oppimissuunnitelman mukaan lapsen esiopetuspäivä (4 h) on kokonaisuudessaan esiopetusta kaikkine arjen tilanteineen.(ruokailu, ulkoilut, pukeutumiset jne.). Esiopetusikäisten lasten kanssa syvennetään esiopetussuunnitelman sisältöalueiden lisäksi aiemmin opittuja asioita, kannustetaan omatoimisuuteen ja opetellaan huolehtimaan omista tavaroista. Päiväkodissamme varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyö koulun kanssa on toimivaa ja luontevaa samassa kiinteistössä toimien. Esiopetusvuoden aikana teemme säännöllistä yhteistyötä koulun kanssa jolloin lapsi tutustuu vähitellen koulun lapsiin, aikuisiin ja tiloihin. 7
5. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Avoin ja suora palaute lapsilta ja vanhemmilta on meille tärkeää toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Lasten ajatuksia keväällä 2011: Säännöt ovat tärkeitä On tärkeää olla ulkona ja nukkua Leikkiminen on tärkeää Että joskus olis` salissa liikuntaa On tärkeää, että on kaveri Kaikkien uusien juttujen harjoittelemine n on tärkeää. 8
Vanhempien ajatuksia päivähoidosta keväällä 2011: Hyvä yhteishenki ja avoin ilmapiiri Sitoutuminen lasten auttamiseen Lapsen yksilöllinen kohtaaminen Jokainen saa olla erilainen Kannustava tapa kasvattaa Rajoja ja rakkautta Leikki on tärkeää Turvallinen ympäristö ja luotettavat hoitajat Monipuolinen toiminta on ollut hyvää Kaverit ovat merkityksellisiä Lasten tasavertaisuus on tärkeää Lapsille säännöt tärkeitä Kiusaamiseen pitää puuttua Perusarki on tärkeää ja rutiinit Henkilökunta arvioi ja pohtii omaa toimintaansa säännöllisesti. Myös vanhemmat osallistuvat mm. vasun ja toiminnan arviointiin lapsen vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Vanhemmat ovat aina tervetulleita seuraamaan lapsensa päivähoitoryhmän toimintaa. Kaupunki teettää määräajoin asiakastyytyväisyyskyselyjä ja päivähoidon asiakasraati kartoittaa perheiden tarpeita ja pohtii päivähoidon asioita yleisellä tasolla. 9
6. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on suhde, jossa varhaiskasvatushenkilöstö ja vanhemmat tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Kumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde kannattelee lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja päivähoidon kasvuympäristöissä. - STAKES Koti ja perhe ovat lapsen tärkeimmät kasvuympäristöt. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen kasvatusvastuu. Päiväkodin henkilökunnalla on koulutuksen ja kokemuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Aloituskeskusteluissa saamme tietoa lapsen kodista, perheestä ja tavoista. Hyvä yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen, kunnioittamiseen ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen. 10
7. TULEVAISUUDEN VISIOT Tulevaisuudessa tulemme tarjoamaan päivähoitoa yhä useammalle perheelle alueen muuttovoittoisuuden vuoksi. Meille on tärkeää, että toiminnassamme säilyy turvallisuus, kiireettömyys, lapsen hyvä arki, asiakaslähtöisyys ja perheiden aito kohtaaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Puuppolan päiväkoti Puuppolankoskentie 93 41120 PUUPPOLA 11