1(3) Teknillinen korkeakoulu Innovatiivinen kaupunki ohjelma HANKE ESITYS: TULEVAISUUDEN JOUKKOLIIKENNE

1(3) Teknillinen korkeakoulu Innovatiivinen kaupunki ohjelma HANKE ESITYS: TULEVAISUUDEN JOUKKOLIIKENNE Hankkeeseen osallistuvat TKK:n yksiköt: Liikennelaboratorio Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Hankkeeseen osallistuvat Helsingin kaupungin yksiköt: Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL Kaupunkisuunnitteluvirasto Tietokeskus 1. Hankkeen tausta Helsinki ympäristöineen on kehittymässä kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja viihtyisäksi metropolialueeksi. Tässä pyrkimyksessä tehokkaan liikennejärjestelmän ja erityisesti joukkoliikenteen rooli on keskeinen, jotta liikenneväylien ruuhkautuminen ja liikenteen ympäristövaikutukset voidaan pitää hallinnassa. Liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa painopiste on hiljalleen siirtymässä uusien liikenneväylien rakentamisesta liikenteen kysynnän hallintaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että insinöörimäisistä suunnittelutraditioista siirrytään yhä enemmän asiakaslähtöiseen joukkoliikenteen suunnitteluun. Kaikilla suunnittelun ja päätöksenteon tasoilla on myös olennaista hahmottaa liikennejärjestelmän ja toimintojen sijoittumisen sekä toisaalta maankäytön ja liikenteen määrän väliset yhteydet. Monet liikenteen ongelmista näkyvät alueen keskuksessa Helsingissä, vaikka liikenteen määrään vaikuttavat syyt koskettavat paljon laajempaa aluetta. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta vuoteen 2012 mennessä Helsingin niemen rajalla 70 prosentista 73 prosenttiin ruuhka aikoina ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla 13 prosentista 17 prosenttiin. Jotta joukkoliikenteen osuutta voitaisiin lisätä, on joukkoliikennettä nopeutettava ja joukkoliikenteen luotettavuutta parannettava. Joukkoliikenteen palvelutasoa on parannettava siten, että henkilöauton sijasta yhä useampi seudulla matkustava valitsisi kulkutavakseen joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen kasvutavoite on haastava, sillä autonomistuksen on ennakoitu tulevina vuosikymmeninä kasvavan ja yhä useammassa kotitaloudessa on yhden auton sijasta useampia autoja. Poliittisten päättäjien keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä, että raskaaseen raideliikenteeseen on investoitava. Suurten joukkoliikenneinvestointien lisäksi joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan parantaa monilla muillakin toimenpiteillä, jotka parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttelevuutta. Eniten joukkoliikenteen käyttöön voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa joukkoliikenteen edellytykset on otettu huomioon jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Ennakoiva joukkoliikenteen tarpeet huomioon ottava

2(3) suunnittelu edellyttää kuitenkin monipuolista tietoa asukkaiden liikkumistarpeista sekä mahdollisuuksista vaikuttaa liikkumistottumuksiin yhdyskuntasuunnittelun ja joukkoliikennetarjonnan keinoin. 2. Hankkeen tavoitteet Tulevaisuuden joukkoliikenteen hankkeessa on valmisteltu neljää projektia, joissa selvitetään mm. liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen ja yhdyskuntarakenteen merkitystä liikkumisen valintoihin, etsitään keinoja joukkoliikennepalvelujen laadun parantamiseksi sekä tutkitaan raideliikenteen investointien vaikutuksia alueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen. Joukkoliikenneteemaan tarjotut hankkeet ovat jatkoa Helsingin kaupungin ja YTV alueen aiemmille maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta selvittäneille tutkimushankkeille, Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkasteluille sekä liikenne ja viestintäministeriön päättymässä olevalle joukkoliikenteen tutkimusohjelmalle (JOTU). Hankekokonaisuus luo uusia mahdollisuuksia, työvälineitä, menetelmiä ja yhteistyömuotoja joukkoliikenteen suunnittelun ja tutkimuksen käytännön yhteistyöhön Helsingin kaupungin ja TKK:n välillä. UrbanZone projekti on jatkoa useille parhaillaan käynnissä oleville maankäytön ja suunnittelujärjestelmän kehittämistä koskeville tutkimus ja kehittämishankkeille. Projekti kytkeytyy yhdyskuntarakenteen vyöhyketutkimuksen kautta mm. KARA hankkeeseen, jossa selvitetään suurten suomalaisten kaupunkiseutujen kaupunkirakenteen kehittymistä eri näkökulmista. Tavoitteena on yhdistää nykyisin erillään olevaa liikenteen ja maankäytön suunnittelussa käytettävää tietoa ja jalostaa sitä muotoon, joka helpottaa yhdyskuntarakenteen liikenteellisten vaikutusten tutkimusta ja tuo arvokasta lisätietoa joukkoliikenteen edistämismahdollisuuksista käytännön yhdyskunta ja liikennesuunnittelussa. AIJO projekti koskee joukkoliikenteen matkustajien koettua palvelutasoa. HKL on mukana kansainvälisessä BEST tutkimuksessa (Benchmarking in European Service of public Transport), jossa on useana vuonna selvitetty eräiden Euroopan kaupunkialueiden asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteen eri osa alueisiin. Pääkaupunkiseudulla tehdään lisäksi joukkoliikenteen asiakaskastyytyväisyystutkimuksia. Tutkimuksessa pyritään näiden tutkimusten aineistoja vertailemalla ja yhdessä analysoimalla saamaan uutta tietoa alueen joukkoliikennepalveluiden heikkouksista ja vahvuuksista sekä tyytyväisyyden kehittymisestä 2000 luvulla. Tutkimuksella pyritään myös selvittämään miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet asiakastyytyväisyyteen. Tietoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja palvelutasoa parantavien toimien suuntaamisessa. Konkreettiset ehdotukset liittyvät osaprojekteihin, joissa keskitytään liityntäpysäköinnin ja kohdennettujen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Ubikyyti projektin tavoitteena on tutkia, minkälaisella kalustolla nykyistä joukkoliikennejärjestelmää voitaisiin täydentää siten, että se tarpeesta ja tilanteesta riippuen huolehtii kustannustehokkaasti olemassa olevien linjojen syöttö ja purkuliikenteestä sekä kysyntäohjatusti ovelta ovelle liikenteestä. RavaLi projektissa selvitetään, miten raideliikenteen investoinnit vaikuttavat vaikutusalueiden yritystoiminnan ja työllisyyden kehittymiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen. Tutkimuksen perusteella voidaan mm. arvioida millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa. Työssä muodostetaan mallit, joiden avulla arvioidaan tulevien raideliikenneinvestointien länsimetron ja kehäradan vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kehittymiseen.

3(3) 3. Hankkeen aikataulu ja resurssit Tulevaisuuden joukkoliikenne hanke käynnistyy syksyllä 2007 neljällä projektilla, jotka ovat kestoltaan noin kolmevuotisia. Hankekokonaisuuden koordinaattorina toimii TkT, dosentti Nina Karasmaa TKK:n liikennelaboratoriosta. UrbanZone projektin sekä AIJO projektin vastuullisena johtajana toimii TkT, dosentti Nina Karasmaa TKK:n liikennelaboratoriosta. Ubikyyti projektin vastuullisena johtajana toimii professori Reijo Sulonen TKK:n ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratoriosta. RavaLi projektin vastuullisena johtajana toimii professori Tapio Luttinen TKK:n liikennelaboratoriosta. Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen kokonaiskustannukset vuosina 2007 2010 ovat 2 260 000 euroa. Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä 312 000 euroa (14 %), josta vuoden 2007 osuus on 114 500 euroa. Projektikohtaiset aikataulu ja resurssisuunnitelmat on esitetty liitteissä 1 ja 2. 4. Hankkeen tulokset UrbanZone projektin tuloksena syntyy tietojärjestelmäsovellus, jossa on mahdollisuus tarkastella kaupunkivyöhykkeittäin ja liikkujaryhmittäin liikkumisen ja maankäytön tunnuslukuja. Sovellus helpottaa joukkoliikennepalvelujen kohdentamista kullekin kaupungin osa alueelle optimaalisella tavalla riippuen siitä, miten joukkoliikenteen käyttö erityyppisten tunnuslukujen valossa toteutuu erityyppisillä alueilla. Tuloksena syntyy myös analyyseja yhdyskuntarakenteen vaikutuksista joukkoliikenteen käyttöön, jalankulkuun ja pyöräilyyn AIJO projektin pohjalta saadaan entistä luotettavampi käsitys siitä, kuinka tyytyväisiä pääkaupunkiseudun asukkaat ja erityisesti helsinkiläiset ovat joukkoliikennepalveluiden eri osatekijöihin. Tietoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja palvelutasoa parantavien toimien suuntaamisessa. Joukkoliikenteen täsmällisyyttä ja ennustettavuutta lisäävien kehittämishankkeiden kannattavuuden arviointia varten tuotetaan uutta informaatiota matkustajien arvostuksista. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten linja auto ja metroasemien sekä niiden lähiympäristöjen turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä voitaisiin kehittää. Tutkimushankkeen konkreettiset ehdotukset liittyvät liityntäpysäköinnin ja kohdennettujen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Ubikyyti projekti tuottaa joukkoliikenteen kustannusrakennemallit sekä näihin liittyviä skenaarioita ja visioita, joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua ja kysyntäohjautuvan palvelun mitoitusta tukevien työkalujen prototyypit ja simulaatiot sekä kysyntäohjauksisen ohjelmointijärjestelmän ja mobiilipalvelujen prototyypit käytettäväksi palvelun pilotoinnissa. RavaLi projektissa muodostetaan Suomen olosuhteisiin soveltuvat arviointimallit raideliikenteen investointien vaikutusmekanismeista. Työn tuloksena syntyy myös arvio siitä, millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa. Liitteet 1 Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen projektikuvaukset 1 4 2 Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen rahoitussuunnitelma

Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite Tausta UrbanZone: Liikkumistottumukset auto, joukkoliikenne, kävely ja pyöräilykaupungeissa (1/4) TkT, Dos. Nina Karasmaa, TKK, liikennelaboratorio, nina.karasmaa@tkk.fi, puh. 451 3802 Työn tavoitteena on yhdistää nykyisin erillään olevaa liikenteen ja maankäytön suunnittelussa käytettävää tietoa ja jalostaa sitä muotoon, joka helpottaa yhdyskuntarakenteen liikenteellisten vaikutusten arviointia. Projekti mahdollistaa monipuolisten liikenteen ja maankäytön kehittymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvien analyysien teon sekä tuo uutta tietoa ihmisten liikkumisen valintojen taustalla olevista syistä. Tietoa voidaan soveltaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisessä. Projekti liittyy seuraaviin meneillään oleviin hankkeisiin: Ympäristöklusterin hanke Matkatuotokset maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Matkatuotosoppaan tavoitteena on laatia maankäytön ja liikenteen suunnittelua palveleva toimintoluokitus ja koota yhteen saatavilla olevat toimintokohtaiset matkatuotostiedot. Työ ajoittuu vuosille 2006 2007. Ympäristöklusterin Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot hanke, joka on jatkoa YTK:n koordinoimalle Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen toimivuus ja elinympäristön laatu klusterihankkeelle. Hankkeessa luodaan suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin jalankulun ja pyöräilyn, joukkoliikenteen ja autoliikenteen vyöhykkeet ja niiden kriteeristö. Lisäksi Suomen ympäristökeskus täydentää luokittelua omana työnään siten, että tavoitteena on, että vuoden 2008 loppuun mennessä luokittelu olisi tehty noin 30 kaupungissa. Aineistoa täydennetään suurten kaupunkien osalta nk. KARA hankkeessa (Kaupunkirakenne suurilla kaupunkiseuduilla), jossa tavoitteena on muodostaa vastaavantyyppinen ryhmittely Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Tulokset Yhteistyötahot Työn ensimmäisessä vaiheessa tehdään aikasarjavertailu maankäytön, autonomistuksen ja muiden tunnuslukujen muutoksista vuosina 1981 2008. Työn toisessa vaiheessa Suomen ympäristökeskuksessa muodostettuja auto, joukkoliikenne kävely ja pyöräilykaupunkien vyöhykkeiden luokituskriteerejä tarkennetaan ja täydennetään, ja ne yhdistetään pääkaupunkiseudulla kerättyihin liikennetutkimusaineistoihin. Tämän jälkeen aineistoja analysoidaan vyöhykkeittäin ja kullekin vyöhykkeelle muodostetaan profiili erilaisten liikkumiseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Työssä tarkastellaan mm. matkojen kulkutapajakaumia ja matkatuotoksia sekä autonomistusta eri kaupunginosaalueilla. Työn viimeisessä vaiheessa (johon haetaan rahaa TEKES:ltä), tarkastelu voidaan HLT aineistojen avulla laajentaa valtakunnalliseksi. Helsingin kaupunki: Tietokeskus Muut yhteistyötahot: Hankkeen rahoittajien lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Radboud University Nijmegen, TKK/YTK Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 250 000 (+150 000 *) Kustannusten jakauma: Liikenne ja viestintäministeriö 120 000 YTV 15 000 Tiehallinto 10 000 Uudenmaan liitto 12 000 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 HKL 15 000 Vantaan kaupunki 3 000 Innovaatiorahasto 60 000 (25 %) (*TEKESin osuus haetaan jälkikäteen tutkimuksen hyödyntämiseksi valtakunnallisella tasolla. Tämä osio ei sisälly Innovaatiorahaston rahoituksella tehtävään tutkimukseen.) Kustannusten erittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen 220 000 (32 htkk), matkakustannukset ja muut kustannukset 30 000 Aikataulu Projektin kesto 3,5 vuotta ajalle 2007 2010

Projektin nimi AIJO: Asiakaslähtöisen integroidun joukkoliikenteen kehittäminen (2/4) Yhteyshenkilö Tavoite TkT, Dos. Nina Karasmaa, TKK. liikennelaboratorio, nina.karasmaa@tkk.fi, puh. 451 3802 Asiakaslähtöisen integroidun joukkoliikenteen kehittämisprojekti koostuu viidestä osaprojektista, joissa etsitään keinoja joukkoliikennepalvelujen laadun parantamiseksi ilman suuria investointeja. Osaprojektit ovat: Asiakastyytyväisyys ja laatututkimuksien vertaileva analyysi Joukkoliikenteen täsmällisyyden ja ennustettavuuden arvo matkustajille Terminaalit ja niiden lähiympäristön parantaminen tila analyysin avulla Kohdennetun ja brändätyn kutsujoukkoliikennepalvelun toteuttamisvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla Liityntäpysäköinnin kehittäminen osana kaupunkiseudun liikkumisen ohjausta Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan kahden joukkoliikenteen koettua laatua koskevan tutkimuksen tulosten välisiä eroja ja syitä niihin. Tutkimusaineistoista (BEST ja asiakastyytyväisyystutkimukset) on tavoitteena saada uutta informaatiota joukkoliikenteen nykyisten ja potentiaalisten käyttäjien arvostuksista. Toisessa osaprojektissa tehdään kaksivaiheinen kenttätutkimus, jonka tavoitteena on selvittää erilaisten aikataulutietojen käyttöön liittyviä tottumuksia erityyppisillä matkoilla ja toisaalta arvioida kvantitatiivisesti odottamiseen liittyviä arvostuksia. Lisäksi selvitetään mm. mikä yksittäinen tietolähde on matkustajille tärkeä heidän hakiessaan informaatiota joukkoliikenneyhteyksistä. Kolmannessa osaprojektissa pyritään kehittämään joukkoliikenteen asemien sosiaalista turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Neljännessä osaprojektissa arvioidaan kutsujoukkoliikenteen mahdollisuuksia kohdennettujen liikennepalvelujen tarjoamisessa sekä määritellään eri kohderyhmien tarpeisiin mahdollisimman hyvin soveltuva joukkoliikennekonsepti. Liityntäpysäköintiprojektissa tavoitteena on vähentää ruuhkia Helsingin keskustan alueella. Työssä selvitetään pilottitutkimuksien avulla liityntäpysäköintiä käyttävien matkustajien profiilit sekä kerätään tietoa heidän motiiveistaan, valintakriteereistään ja liityntäpysäköinnin palvelutaso odotuksista. Projekti sisältää myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten liityntäpysäköintiä voidaan kehittää kohdealueilla. Tausta Aikaisempia projekteja: LVM:n Joukkoliikenteen tutkimusohjelmassa (JOTU) mm. Asiakastyytyväisyystutkimusten kehittäminen, Brändin kehittämistyökalu kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen ja Kulkutapojen rinnakkaiskäyttö ja siirtymäpotentiaali, Sosiaalisen turvallisuuden merkitys suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteessä. HKL:n julkaisuja mm. Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä vertailussa sekä YTV:n julkaisu JYLP Julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyö, kustannukset ja hyödyt liityntäpysäköinnissä. Tulokset Projektikokonaisuuden tuloksena saadaan entistä luotettavampi käsitys siitä, kuinka tyytyväisiä pääkaupunkiseudun asukkaat ja erityisesti helsinkiläiset ovat joukkoliikennepalveluiden eri osatekijöihin. Tietoja voidaan hyödyntää markkinoinnissa ja palvelutasoa parantavien toimien suuntaamisessa. Lisäksi tuotetaan uutta informaatiota matkustajien arvostuksista liittyen joukkoliikenteen täsmällisyyteen. Konkreettiset ehdotukset liittyvät liityntäpysäköinnin ja kohdennettujen joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen. Projektikokonaisuuden lopputuloksena syntyy joukkoliikenteen kehittämisen konsepti, joka pitää sisällään linjastojen suunnittelun palvelutasotekijät, joukkoliikenteen terminaalit, eri kulkutapojen yhdistämisen sekä joukkoliikenteen räätälöidyt palvelut. Yhteistyötahot Hankkeen rahoittajien lisäksi WSP

Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 268 000 Kustannusten jakauma: Liikenne ja viestintäministeriö 30 000 Tiehallinto 10 000 YTV 33 750 HKL 39 750 Espoo 18 500 Vantaa 5 000 Kerava 15 000 Järvenpää 10 000 Kirkkonummi 10 000 SRV 5 000 Ruokakesko 5 000 Clear Channel 5 000 Tiedekeskus Heureka 2 800 Finavia 2 800 Nokia 2 800 Neste Oil 2 800 Posti 2 800 Innovaatiorahasto 67 000 Aikataulu 2007 2010 Kustannusten erittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen 248000 (33 htkk), matkakustannukset ja muut kustannukset 20 000

Projektin nimi Ubikyyti: Kysyntäohjautuva joukkoliikenne (3/4) Yhteyshenkilö Tavoite Tausta Tulokset Yhteistyötahot Professori Reijo Sulonen, TKK, ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio, reijo.sulonen@tkk.fi, puh. 09 451 3223, 040 558 6677 Projektin tavoitteena on selvittää uuden sukupolven kysyntäohjautuvan joukkoliikennejärjestelmän perusteet lähtien tieto ja viestintätekniikan innovatiivisesta soveltamisesta tiedonkeruussa, järjestelmän mitoituksessa ja kustannustehokkuuden varmistavassa optimoinnissa, kaluston hallinnassa ja ohjauksessa, tilausten välityksessä, matkustajainformaation ja palvelujen tuottamisessa sekä maksujärjestelmissä. Hypoteesina on tutkia, minkälaisella kalustolla nykyistä joukkoliikennejärjestelmää voitaisiin täydentää siten, että se tarpeesta ja tilanteesta riippuen huolehtii (1) kustannustehokkaasti olemassa olevien linjojen syöttö ja purkuliikenteestä sekä (2) kysyntäohjatusti ovelta ovelle liikenteestä. Metropolialueet kärsivät jatkuvasti kasvavasta henkilöautoliikenteestä, joka ruuhkauttaa tieliikenteen väylät, lisää kasvihuonepäästöjä, heikentää ilmanlaatua sekä aiheuttaa tehottomuutta ja korkeita kustannuksia. Perinteinen joukkoliikennejärjestelmä ei ole palveluillaan pystynyt kilpailemaan yksityisautoilun kanssa ja lisäksi väestön ikääntyminen synnyttää tarpeen palvelutarjonnon parantamiseen. Tieto ja viestintätekniikan kehitys tarjoaa mahdollisuuden tehostaa joukkoliikennettä reaaliaikaisen liikenneinformaation avulla ja parantaa palvelutasoa tarjoamalla kustannustehokkaasti kysyntäohjautuvaa joukkoliikennepalvelua. Projekti tuottaa: Joukkoliikenteen kustannusrakennemallit sekä näihin liittyvät skenaariot ja visio. Joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua ja kysyntäohjautuvan palvelun mitoitusta tukevien työkalujen prototyypit ja simulaatiot. Kysyntäohjautuvan joukkoliikenteen tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja osajärjestelmien rajapintakuvaukset. Kysyntäohjauksen optimointijärjestelmän ja mobiilipalvelujen prototyypit käytettäväksi palvelun pilotoinnissa. Pilotoinnin määrittelyt ja tulosten arviointi sekä hankkeen raportointi ja esittelymateriaali. Helsingin kaupunki: HKL Muut joukkoliikenteen julkiset avainorganisaatiot: Paikallisliikenneliitto ry, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Liikenne ja viestintäministeriö, TKK:n infomaatioteknologian laboratorio Alan johtavat yritykset Suomessa: WM data Oy, Mobisoft Oy, Semel Oy Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 1 392 000 Kustannusten jakauma: Tekes 1 044 000 (75%) Konsortio 348 000 (25%): Helsingin kaupungin innovaatiorahasto 100 000 Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL 50 000 Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 50 000 Liikenne ja viestintäministeriö 100 000 WM data Oy 30 000 Mobisoft Oy 9 000 Semel Oy 9 000 Kustannuserittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen 1 200 000 (168 htkk), matka ym. kulut 92 000 Aikataulu Projektin kesto on 3 vuotta ajalla 1.8.2007 31.7.2010

Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite RavaLi: Raideliikenteen investointien vaikutukset alueiden elinvoimaisuuden lisääntymiseen (4/4) Professori Tapio Luttinen, TKK, liikennelaboratorio, tapio.luttinen@tkk.fi, puh. 451 3801 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin raideliikenteen investoinnit vaikuttavat vaikutusalueiden elinvoimaisuuden kehittymiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat kehitykseen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään vaikutusmekanismien teoreettinen tausta sekä määritetään Suomen olosuhteisiin soveltuvat arviointimallit. Tarkasteltavia vaikutuksia ovat työpaikoissa ja työmatkoissa tapahtuvat muutokset sekä maankäytölliset vaikutukset erityisesti elinkeinoelämän sijoittumiseen. Työssä hyödynnetään ulkomaisista tutkimuksista saatavilla olevaa tietoa. Toisessa vaiheessa tutkitaan sekä ensimmäisessä vaiheessa määritettyjen mallien että empiirisen aineiston avulla raideliikenteen investointien vaikutuksia sekä pääkaupunkiseudulla että oikoradan vaikutusalueella. Tässä vaiheessa kalibroidaan käytettävät mallit, varmistetaan niiden validius sekä kerätään kvalitatiivista, malleja täydentävää tietoa. Oikorataa käytetään tarkastelussa, koska se on viimeinen suuri raideliikenneinvestointi. Sen osalta huomiota on kiinnitetty erityisesti vaikutuksiin Mäntsälässä ja Lahden seudulla. Kansainväliset tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että elinvoimaisuuden kasvusta saattaa hyötyä eniten vaikutusalueen suurin keskus. Kolmannessa vaiheessa edellä kehitettyjen ja kalibroitujen mallien avulla arvioidaan tulevien raideliikenneinvestointien länsimetron ja kehäradan (Marjaradan) vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kehittymiseen. Tutkimustulosten perusteella arvioidaan myös sitä, millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa. Tutkimuksen pääasialliseksi tekijäksi on tarkoitus löytää jatko opiskelija, joka tekee tutkimuksen väitöskirjatyönään. Tausta Joukkoliikenne tarjoaa mahdollisuuden sekä päivittäisten että poikkeuksellisten matkatarpeiden tyydyttämiseen silloin, kun se ei ole yksilöllisillä liikennevälineillä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Joukkoliikenteellä on keskeinen rooli erityisesti suurten kaupunkien liikennejärjestelmän kestävän toimivuuden turvaamisessa myös maankäytön ja ympäristön näkökulmasta. Enenevässä määrin liikennejärjestelmän kehittämisinvestointeja on alettu arvioida myös alueiden elinvoimaisuuden kehittymisen ja työllisyyden näkökulmasta. Joukkoliikenteen osalta raideliikenneinvestointien vaikutukset ovat erityisen kiinnostavia, mutta tieteellistä tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi ei Suomesta juurikaan ole. Tulokset Yhteistyötahot Tuloksena saadaan Suomen olosuhteisiin soveltuvat arviointimallit vaikutusmekanismeista Arvio siitä, millä tavoin raideinvestointien vaikutuksia pääkaupunkiseudun elinvoimaisuuden kasvuun voidaan parantaa Muut yhteistyötahot: Hankkeen rahoittajien lisäksi VATT Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 350 000 Kustannusten jakauma: Liikenne ja viestintäministeriö 40 000 Ratahallintokeskus (RHK) 50 000 Helsingin kaupunki (KSV) 15 000 Lahden kaupunki 10 000 Espoon kaupunki 15 000 Mäntsälän kunta 5 000 TEKES 130 000 Innovaatiorahasto 85 000 Kustannusten erittely: palkkakustannukset sivu ja yleiskustannuksineen 310 000 (43 htkk), matkakustannukset ja muut kulut 40 000 Aikataulu Projektin kesto on 3 vuotta ajalla 2007 2010 (kukin osavaihe noin vuoden)

Hankkeen rahoitus Liite 2 Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen rahoitus kolmelle vuodelle (2007 2010) Helsingin virastot ja Projekti Kustannukset liikelaitokset Innovaatiorahasto Tekes Yritykset, muut % % % % 1 UrbanZone 250 000 30 000 12 60 000 24 0 0 160 000 64 2 AIJO 268 000 39 750 15 67 000 25 0 0 161 250 60 3 Ubikyyti 1 392 000 50 000 4 100 000 7 1 044 000 75 198 000 14 4 RavaLi 350 000 15 000 4 85 000 24 130 000 37 120 000 34 Yhteensä 2 260 000 134 750 6 312 000 14 1 174 000 52 639 250 28 Helsingin kaupungin vuosittainen osuus Tulevaisuuden joukkoliikenne hankkeen projekteissa (2007 2010) Projekti Helsingin kaupungin 2007 2008 2009 2010 kokonaisrahoitus 1 UrbanZone 90 000 Innovaatiorahasto 60 000 7 500 17 500 17 500 17 500 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 0 5 000 5 000 5 000 HKL 15 000 0 5 000 5 000 5 000 2 AIJO 106 750 Innovaatiorahasto 67 000 37 000 12 500 12 500 5 000 HKL 39 750 17 250 7 500 7 500 7 500 3 Ubikyyti 150 000 Innovaatiorahasto 100 000 50 000 50 000 0 0 HKL 50 000 16 667 16 667 16 666 0 4 RavaLi 100 000 Innovaatiorahasto 85 000 20 000 25 000 25 000 15 000 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 2 500 5 000 5 000 2 500 Innovaatiorahaston osuus yhteensä 114 500 105 000 55 000 37 500 Helsingin kaupungin osuus yhteensä 446 750 150 917 144 167 94 166 57 500