Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisn palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijänä k unnallisn palvelujen tuottav uuden ja vaikuttavuuden para ntamisessa.johtaminen, esim iestyö ja työtyytyväisyys kehit tyvät ja ovat hyvällä tasolla.t alouden liikkumavara säilyy j a rahoitusasema on tasapain ossa. Sukon johtamista kehitään kaupungin uuden johtamisma llin mukaan Tulostavoi / tavoi Mittari / arviointikrieri Seuranta 30.4. Tilojen käyttöas on selvitt y ja suunnilma tilojen riittäv ästä ja hokkaasta käytöstä on hty. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Linja- ja aluejohtaminen ota an käyttöön. Tulosyksikön pro sessit on ajantasaisttu Suko n ja Siton uudessa organisaat iossa.dialogista johtamista ke hitään PLC-ryhmissä. Sivistystoimen mittari: neliöm etrejä oppilasta kohden. Muissa kuin koulun omissa til oissa toimivien iltapäiväkerho ryhmien määrä. Suunnilma koulutilojentiloje n oppilaskäytöstä on hty tul eviksi vuosiksi. Työhyvinvointimatriisi Rehtoreiden työaikaseuranta Johtamiskoulutukset/kaupung in johtamisen pilotti Johtamisen vuosikello on h ty Pääprosessien uudistut kuv aukset Kouluikkunan mukaan Espoon suomenkielis n koulujen tilahokkuus on suurien kaupunki en paras. Syksystä 2015 alkaen ei enää makseta koulu n ulkopuolisista tiloista Iltapäivätoiminnan palv eluntuottajille. Investointiohjelmaa on työstty yhdessä tilat ja alueet-yksikön kanssa ja oppilaiden mahtu minen lukuvuonna 2016-17 varmistaan yksi tyiskohtaisemmalla tarkaslulla joka valmistu u toukokuun aikana. Työhyvinvointimatriisi kesken. Rehtoreiden työaikaseuranta on käytössä ja t yöaikoja seurataan. Sukon johtamisen pilotti enee viraston ja pe rusopetuksen osalta suunnillusti. Lukiolinjan osalta se käynnistyy syksyllä 2015. Johtamisen vuosikelloa on työtty mutta se o n vielä kesken. Pääprosessien kuvaaminen on kesken. Talousarviossa pysytään. Seuranta ja tilinpäätös Haasena ovat budjetoimattomat kulut, kun osa tilavuokrista, saatujen valtionavustusn l isääminen käyttömenoihin ja oppilasmäärän e nnakoitua suurempi kasvu. 1
Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espo o järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhistyössä kuntalaisn kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, rveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisn omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitään yhistyössä kuntalaisn kanssa. Palveluja tuotaan yht eistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittäm isessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, rveysja hyvinvointieroja kaventavie n, varhaisen puuttumisen, ku ntalaisn omatoimisuutta tuk evien ja asiakkaan valinnanva pautta lisäävien palvelujen ko konaisuuden.palveluja ja lähi ympäristöä kehitään yhist yössä kuntalaisn kanssa.pa lveluja tuotaan yhistyössä kumppaneiden kanssa, eri p alvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja sa avuttamisen.espoo toimii edel läkävijänä kansallisen palvelu väylän kehittämisessä ja käyt töönotossa. Perusopetuksen, peruskoulun lisäopetuksen ja lukiokoulutu ksen opetussuunnilmatyö o n hty ja uudet opetussuunni lmat on ottu käyttöön. Tulostavoi / tavoi Mittari / arviointikrieri Seuranta 30.4. Kaikille ilman toisen asen k oulutuspaikkaa jääneille tarjot aan lisäopetusta tai muuta ko ulutusta. Sähköisen ylioppilaskirjoituks en vaatimat toimenpiet saat etaan päätökseen. Rehtori johtaa yksikköään niin, että oppilaiden/opiskelijoide n kanssa käydään säännöllis esti keskuslua oppimisesta. Lasn ja nuorn tasapainois ta kasvua on tuettu tarjomalla harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkost oja ja rakentavaa toimintaa o massa kasvuympäristössä. Opetussuunnilmatyötä hd ään osallistavin menelmin. Perusopetuksen kuntakohtain en opetussuunnilma valmist uu ja koulukohtainen opetuss uunnilmatyö käynnistyy. 2 Koulutus-, lisäopetus- ja työp ajapaikat suhessa tarpeese en. Sähköisen ylioppilaskirjoitus n pilotointi. Koulujen määrä joissa on aloi ttu arviointikeskuslut oppil aiden/opiskelijoiden ja huoltaj ien kanssa. Koulussa tarjottavien kerhoje n määrä. Koulujen kerhotarjonnan port aali. Hakutoivetilaston perusella lukioon pääsy s aattaa edelleen tiukentua. Lisäopetusta tai m uuta koulutusta pystytään kuinkin tarjoamaa n kaikille peruskoulun päättäville nuorille, jotk a eivät saa muuta toisen asen koulutuspaik kaa. Sähköisn ylioppilaskirjoitusn pilotointi on t outunut. Tieto koulujen määrästä saadaan toukokuun lopulla. Kerhoihin osallistuu alakouluissa noin 6000 ja 1500 oppilasta yläkouluissa yhensä 500 ke rhossa.. Kerhotoiminnan koulukohtainen portaali on kä ytössä. Osallistuvat menelmät toutuvat. Kuntakohtainen OPS viedään lautakunnan hy väksyttäväksi kesä- ja syyskuussa. Lukiokoulutuksen OPS-työ käynnistyy syksyll ä.
Tulostavoi / tavoi Mittari / arviointikrieri Seuranta 30.4. Lukiokouluksen kuntakohtain en opetussuunnilmatyö käy nnistyy. Vuonna 2015 käynnistään Espoossa maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus. Lasn ja nuorn hyvinvointis uunnilman tavoitet tou taan yhistyössä sivistystoim en muiden tulosyksiköiden se kä sosiaali- ja rveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuu den tueksi laaditaan vanhemp ien osallistamista tukevia toim intamalleja. Opiskeluhuoltolaissa mainitut määräajat palveluun pääsyst ä toutuvat Yksikkökohtaiset opiskeluhuol tosuunnilmat on laadittu ja o ttu käyttöön kaikissa yksiköi ssä. Suunnilmien arviointi ja päivitys lasn ja nuorn hyv invointisuunnilman mukaisik si on käynnistynyt. Toutuu/ei toudu Lukioon valmistava koulutus alkaa syksyllä 2 015 Leppävaaran lukiossa, jos ryhmä muodo stuu. Lasn ja nuorn uudet aluee lliset hyvinvointiryhmät ja tois en asen hyvinvointiryhmä o vat aloittaneet toimintansa. Vuosisuunnilma on hty. Toimintamallit laadittu. Määräaikojen toutuminen k ohderyhmittäin (esiopetus, pe rusopetus ja toisen asen ko ulutus) Laadittujen suunnilmien mä ärä ja päivitysprosessin käyn nistyminen. Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa. Toisen asen hyvinvointiryhmän perustamis esta hdään päätös kesäkuussa. Vuosisuunnilma on hty. Toimintamalli on laadittu ja sitä kehitään ed elleen. Arvio määräaikojen toutumisesta saadaan k esäkuun alussa. Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnilmat valmistuvat lukuvuoden loppuun mennessä ja ne päivitään syksyllä. 3
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieen, taien ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana me tropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavuttavuutta joukkoliiken neyhyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan koht aamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisn erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttit arjonnalle. Yrittäjyyen ja innovatiivisuuen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus kans ainvälisesti kiinnostavana osa amisen sekä tieen, taien j a talouden innovaatioympäris tönä kehittyy.osana metropol ialuetta Espoon verkostomais ta kaupunkirakennetta kehit ään taloudellisesti, sosiaalise sti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutt avuutta joukkoliikenneyhyks in parannetaan.kaupunkikesk uksia kehitään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viiht yisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja v apaa-ajan kohtaamispaikoiks i.torjutaan segregaatiota ja v astataan espoolaisn erilaisii n asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja mo nimuotoiselle asuntotuotanno lle ja tonttitarjonnalle.yrittäjyy en ja innovatiivisuuen kan nustava Espoo rakentaa hyvi nvointia ja vaurautta metropol ialueelle ja koko Suomeen. Tulostavoi / tavoi Mittari / arviointikrieri Seuranta 30.4. Espoolaisn koululaisn opp imistulokset ovat kärkisijoilla v altakunnallisissa vertailuissa. Englanninkielinen perusopetu s on keskitty Opinmäkeen. Valtakunnallisn kokeiden ja ylioppilaskirjoitusn tulokset. Toiminnan aloittaminen. Yhistyön määrä. Valtakunnalliseen mamatiikan oppimistulost en arviointiin on osallistuttu. Tulokset saadaa n syksyllä. Kevään ylioppilaskirjoitusn tulosn arviointi valmistuu syksyyn mennessä. Englanninkielisen opetuksen keskittäminen et enee suunnillusti ja koulu aloittaa Opinmäes sä 1.8.2015. 4
Tulostavoi / tavoi Mittari / arviointikrieri Seuranta 30.4. Osallistutaan sivistystoimen T winning-hankkeeseen Kosovo n kanssa sekä Shanghai- ja K anada-yhistyöhön. Yhistyö on toutunut. Kanadasta on huhtik uussa vieraillut 16 hengen ryhmä, joka on tutu stunut pedagogiikan kehittämiseen, opetussu unnilman ja erityisesti mamatiikan opetuks een. Syksyllä Espoosta lähe ryhmä Kanada an aiheenaan Digital Learning. Kaikilla Espoon lukiolla on nyt kumppanikoulu Shanghaissa ja 8 lukion rehtoria vieraili sopi massa yhistyöstä Shanghaissa huhtikuussa. Kosovon yhistyö on ollut aktiivista. Kaikkiin kouluihin luodaan ke stävän kehityksen suunnilm a. Espoon lukiot edistävät yrittäj yyttä. Suunnilman keminen Nuori Yrittäjyys -projektiin osa llistuminen Tavoi toutuu osana lukuvuosisuunnilma a. Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa on sovittu, että 8 l ukiota aloittaa 24h-leirit lukuvuonna 2015-16. Koulutus järjestään toukokuussa 2015. 5