Tietotekniikan merkitys koulussa ja tulevaisuuden näkymistä Turun seudun oppilaitosjohto, 16.5.2016 Liisa Ilomäki, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto
Selkeä digiteknologian nousu meneillään Suomessa - aallon harjalla taas Suomen digiteknologian käytön taso koulussa jo vuosia keskimääräistä vähäisempää (OECDn selvitykset). Sähköiset ylioppilaskirjoitukset - vaikkakin vanhanaikaisempina kuin ehkä kuviteltiin. Tosin yo-kirjoitusten tulevaisuus on taas pohdittavana, vrt. Aulis Pitkälä. Uudet OPSit, joilla näyttää olevan vahva rooli myös muussa kuin opetuksen sisällöissä: opetusmenetelmät, kouluyhteisö Nykyinen koulutuspolitiikka, esim. OPHn rahoitus, OKMn linjaukset, hallituksen kärkihankkeet, myös tutkimukseen rahoitusta hallitukselta Lähivuosina digitaalisen teknologian soveltaminen on yksi selkeitä painopisteitä opetuksen kehittämisessä.
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa? Juttele lähellä istuvan kanssa ja kirjoita chattiin tai, jos lähellä ei istu ketään, kirjoita silti chattiin.
Ovatko keskeiset ongelmat poistuneet tai poistumassa? 1. Opettajien eritasoinen osaaminen, sekä pedagoginen että digipedagogiikka.
Ovatko keskeiset ongelmat poistuneet tai poistumassa? Oppilaat ja opiskelijat eivät saa koulusta riittäviä digitaitoja. Toisaalta ns. diginatiivius on osoittautunut harhaksi. Teknisten resurssien ongelmat ja riittämättömyys. Pedagogisen ajattelun ja toiminnan yksin oppimisen metafora. Opetuksen toimintakulttuurin muutos, mm. yhteisen suunnitteluajan, lähituen, integroimisen puute. Tasa-arvon katoaminen koko maan mittakaavassa. Digiteknologian käyttöön liittyvät sosiaaliset ja fyysiset ongelmat. Esim. lukiossa motivaatio-ongelmat, kyynistyminen (Mind the Gap -hanke)
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa? 1. Koulun on huolehdittava siitä, että kaikilla oppilailla on sellainen digiosaaminen, että he selviytyvät jatko-opiskelusta ja ylipäänsä omasta elämästään. Kulttuuri on yhä vahvemmin tietoteknistä, se on läpikäyvänä kaikkialla eikä tätä suurta murrosta voi jättää huomiotta. Jos koulu ei takaa digitaitoja, vain osa oppilaista oppii käyttämään teknologiaa oman ajattelun, oppimisen ja luovuuden apuvälineenä.
Digitaalisen kyvykkyyden osa-alueet Tekniset taidot: miten digitaalista teknologiaa käytetään konkreettisesti (esim. osaa avata ohjelman, tallentaa, käyttää ohjelman toimintoja) Mielekäs käyttötaito: osaa käyttää teknologiaa työ- ja koulutehtäviin ja arkisen elämän keskeisiin tarpeisiin (osaa kirjoittaa koulutehtäviä tai tehdä esityksiä yhteisöllisillä työvälineillä, hakea tietoa netistä, käyttää luontevinta ohjelmaa) Tuntee teknologian piirteitä, niin että osaa terveen kriittisesti arvioida niitä (tietää, mitä jakaa sosiaalisessa mediassa, osaa arvioida netistä löytyvää tietoa) Kiinnostus ja halu osallistua digitaaliseen kulttuuriin (toimii digit. kulttuurissa luontevasti, osallistuu myös sen kehittämiseen) Ilomäki, Paavola, Lakkala & Kantosalo, 2015.
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa? 2. Uusi digiteknologia voi parhaimmillaan kehittää opetusta ja oppimista, varsinkin geneeristen uusien taitojen kehittyminen, esimerkiksi: - Yhteisöllisen, kohteellisen oppimisen kehittyminen - Itsenäisen työskentelyn oppiminen ja metakogn. taitojen kehittyminen - Erilaisten tiedonkäytön taitojen tukeminen - Prosessimaisen työskentelyn oppiminen - Verkostoituminen ja ristipölytys: muiden yhteisöjen käytäntöjen oppiminen
Oppimisen metaforat pedagogisen kehittämisen keinona Oppimisen kolme metaforaa (Sfard 1998, Paavola & Hakkarainen 2005, Paavola 2012) Oppiminen tiedon luomisena Trialoginen Yhteisten kohteiden ja käytäntöjen kehittäminen Oppiminen tiedonhankintana Monologinen Mielen sisäiset prosessit Oppiminen osallistumisena Dialoginen Vuorovaikutus, tilannesidonnainen kognitio Liisa.Ilomaki@helsinki.fi Minna.Lakkala@helsinki.fi
Pedagogiset käytännöt Mitä oppilaat / opiskelijat tekevät oppiakseen? (esim. kirjoittavat tekevät esityksen kuuntelevat open puhetta vastaavat valmiisiin kysymyksiin ) Millaista yhteistyötä oppilaat / opiskelijat tekevät? (esim. antavat toisilleen palautetta, ratkovat yhdessä ongelmia, tekevät yhteistä esitystä) Mikä on yksilötyön yhteistyön suhde? Onko työ lyhytkestoinen ja kerralla valmis vai pitkäkestoinen prosessi? Kehitetäänkö tuotosta uusilla versioilla? Voiko tuotosta käyttää myöhemmin / jääkö se talteen jonnekin? Miten sitä voisi käyttää myöhemmin? Liittyykö työskentelyyn oppiaineen ulkopuolista osaamista? Miten sitä käytetään? (esim. jonkin toisen oppiaineen opettaja, koulun ulkopuolinen ammattilainen, virtuaalinen esitys) Millaista digiteknologiaa työskentelyssä käytetään?
Kokemuksia Helsingin medialukion Energia ekosysteemissä -hankkeesta Yksi hanke laajemmassa projektissa Opettajilla pedagoginen tuki suunnitteluvaiheessa Lukion opiskelijat (n. 70) tarkastelivat samaa ilmiötä eri oppiaineiden kursseilla (FY 1, BI 1 ja KE 1). Yhteinen projekti oli n. 1/3 kurssien sisällöstä. Kesto koko jakson ajan, 7 viikkoa. Toteutettu kahdesti, kevään viimeisellä jaksolla, nyt meneillään kolmas toteutus. 11
Opiskelijoiden vastauksia avoimiin kysymyksiin: myönteisiä asioita Oppiminen: 39 osiota. 9 kurssisisältö ( Opin mistä saamme energiaa ), 9 opiskelujen erilaiset käytännöt verrattuna tavallisiin ( Saimme tehdä jotain erilaista kurssilla Ryhmätyö ja yhteistyö: 14 osiota Projektityö: 14 osiota: tulokset, useat vaiheet olivat hyödyllisiä, Hyvät typn tulokset olivat yllätys ; sai keskittyä yhteen asiaan eikä tarvinnut hakea tietoa monista asioista Muuta: 4 osiota. Olen voinut osallistua opetuksen kehittämiseen. 1 3
Opiskelijoiden vastauksia avoimiin kysymyksiin: haastavia tai häiritseviä asioita Tiedonhaku: 15 osiota: Oli vaikeata löytää tietoa. Vaikea aihe: 9 osiota: Käsitteet tai tiedon yksityiskohtien yhteys oli vaikeita. Projektityön prosessi: 9 osiota: Meidän piti alkaa melkein tyhjästä. Ja se oli haastavaa. Pohjaa ei ollut luotu meille, Oman sisällön tuottaminen Käytännön organisointi (miten opettajat olivat organisoineet työn): 6 osiota. Epätasainen työnjako ryhmän sisällä: 6 osiota. Projektin teknologia: 3 osiota, esim. työskentely Prezillä samaan aikaan kuin muut. 1 4
Opettajien kokemuksia Uusien käytäntöjen vieminen onnistui pakollisille kursseille ja suurelle opiskelijaryhmälle. Opettajien yhteistyö oli toimivaa, mutta prosessin toteutusta ja käytäntöjä ei riittävästi suunniteltu yhdessä, joten joka kurssilla oli vähän erilaiset työtavat. Materiaalin kokoamista yhteiseksi tuotokseksi ei ehditty tehdä lopussa kunnolla. Kaikki opettajat aikovat soveltaa uusia työtapoja myös muilla kursseilla. 15
Keskeistä ilmiöpohjaisen pedagogiikan käytännöille mm. Avoimet, autenttiset tehtävät, joihin ei ole olemassa ennalta valmista vastausta. Opiskelijalähtöisyys: opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita. Yhteisöllisyys Prosessimaisuus Työskentelyn tavoite selvittää jokin kysymys, ongelma tai asia. Prosessimaista työskentelyä saattaa tukea jokin noudatettava malli (esim. tutkiva oppiminen, ongelmanratkaisumalli) Opiskelijoiden vastuu ja reflektio. 16
Miksi digiteknologiaa pitäisi käyttää opetuksessa? 3. Uusi digiteknologia on muuttanut monien asioiden sisältöjä ja käytäntöjä. Opetuksen on seurattava mukana, esim. prosessikirjoittaminen, digitaaliset virtuaaliset sanakirjat, matemaattinen kuvantaminen. 4. Digiteknologia tarjoaa monenlaisia opetusta motivoivia ja aktivoivia työkaluja, joita kannattaa ottaa käyttöön.
Mitä on tulossa? Uusien teknisten sovellusten määrä ei vähene. Uudenlaisia käyttötapoja, monelle alalle ulottuvia mahdollisuuksia. Periscopejulkisuus on alkua. Rahaa ei tule julkiseen koulutukseen enempää. Hankerahoituksia + yksityistä rahoitusta? -> millaisia muutoksia kouluun ja opetukseen? Koulutuksen uudelleen järjestely alkanut ammatillisella puolella - hallinnolliset järjestelyt käynnistyneet myös yleissivistävällä puolella. Kulttuurin digitalisoituminen syvenee - ei ole paluuta aikaisempaan. Digi ei ole apuväline vaan oleellinen osa kulttuurista muutosta. Globalisaatio jatkuu: koululle yhä uudelleen haasteita ja odotuksia myös isojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Mitä minusta kannattaa tehdä koulutasolla? (jos olisin rehtori..) 1. Kaikkien opejen digikulttuuri - en antaisi kenenkään jäädä enää omaan kuplaansa. 2. Opet tiimeiksi! 3. Kaikille opeille mahdollisuus kehittyä ja tukea myös aktivisteille. 4. Rakenteellisia ratkaisuja yhteistyön tueksi - myös rekrytoinen. 5. Huolehtisin siitä, että kaikki oppilaat saavat perustaidot mutta myös pääsevät osaksi digikulttuuria: osallistaminen 6. Kunnollinen varustus, mutta ei liikaa teknistä keskittymistä. Uusien sovellusten ja ilmiöiden tietoinen seuraaminen, parhaiden valinta kouluun. 7. Koulun vision ja julkisen toiminnan kehittäminen, kynttilä sammuu sinne vakan alle.
Kiitos! Kysymyksiä, kommentteja? Liisa.ilomaki@helsinki.fi