sekä kaavan laatijan vastine 1 (66) Hakula, Närhi 27.6.2013 LIITE 13 28.11.2013 Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 21.5.- 26.6.2012 välisen ajan, kuulutettu Loimaan lehdessä 8.5.2012. Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana 35 mielipidettä ja lausuntopyynnön johdosta yhdeksän (9) lausuntoa. Sisällys LAUSUNNOT... 3 1. Varsinais-Suomen ELY -keskus... 3 7.9.2012... 3 Tuomo Knaapi, yksikön päällikön sijainen, ylitarkastaja... 3 Pirjo Uusi-Uola, ylitarkastaja... 3 2. Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo... 10 3. Fingrid Oyj... 10 4. Liikennevirasto... 11 5. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta... 12 6. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos... 12 7. Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto... 13 8. Perusturvalautakunta... 14 9. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä... 15 MIELIPITEET... 17 1. Kari Anttila... 17 2. Kustaa Palonen... 20 3. Juulia Palonen... 23 4. Liisa Torkko... 26 5. Hannu Saarikoski... 28 6. Matti Selinheimo... 31 7. Elina Kinnunen... 32 8. Pauli ja Elina Hollo... 33 9. Heikki Nummelan kuolinpesä... 33 10. Rauno Mäkelä, toimitusjohtaja... 35 11. Leena Huttunen... 36 12. Leena Huttunen ja Jussi Ahonen... 36 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (66) 27.6.2013 LIITE 13 13. Seppo ja Virpi Mörsky... 37 14. Antti Heinonen... 38 15. Mikko Knuutila... 39 16. Mikko Knuutila... 40 17. Sauli Koivisto... 41 18. Arja ja Timo Knuutila... 44 19. Matti Saarelainen ja Liisa Saarelainen... 45 20. Eemeli Jokela... 46 21. Matti Selinheimo... 47 22. Heikki Nummelan kuolinpesä... 49 23. Jouni Tuomola... 50 24. Eija Tuomola ja Sirpa Ahlqvist... 51 25. Arto Elomaa... 52 26. Eeva Kyläkoski... 54 27. Esa Hännikäinen... 55 28. Simo Kurppa... 56 29. Vesa Ketola... 58 30. Veli-Matti Raitala... 58 31. Terttu ja Risto Hakala... 59 32. Anna ja Olli Vähä-Hakula... 62 33. Markku Levomäki... 63 34. Liisa Lehtonen... 65 35. Kirsti ja Laura Linkomies... 65 Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (66) 27.6.2013 LIITE 13 LAUSUNNOT 1. Varsinais-Suomen ELY -keskus 7.9.2012 Tuomo Knaapi, yksikön päällikön sijainen, ylitarkastaja Pirjo Uusi-Uola, ylitarkastaja Valtakunnalliset alueidenkävttötavoitteet (VAT) ELY -keskus katsoo, että osayleiskaavaluonnos ei edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (MRL 24.2 ) vähittäiskaupan suuryksikön osoittamisen osalta. VAT: Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Osayleiskaavassa on osoitettu uusi vähittäiskaupan suuryksikkö (KM-1) valtatien varteen ns. Loimaanporttiin. Osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittu kaupallinen selvitys ei tue esitettyä kaavaratkaisua eikä siitä yksiselitteisesti ilmene, onko paikallinen ostovoima riittävä ylläpitämään palvelua. Perusteita seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiselle Loimaanporttiin ei selvityksissä ole nähtävissä. Maakuntavaltuuston 13.12.2010 hyväksymässä maakuntakaavassa Loimaanporttiin on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö (KM), mutta tämä maakuntakaava on vielä ympäristöministeriössä vahvistuskäsittelyssä. ELY -keskus korostaa, että merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön (KM) sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää vastaavaa merkintää oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa. Asunto- ja työpaikka-alueet Kaavaselostuksen (sivu 31) mukaan Loimaan kaupungin ennustama väestömäärä vuodelle 2020 mahtuisi jo asemakaavoitetuille alueille. Osayleiskaavassa on osoitettu uusia asuntoalueita noin 300 hehtaaria, joille mahtuisi noin 2900 asukasta. Kaupungin väestötavoite osayleiskaava-alueelle vuoteen 2030 on noin 760 uutta asukasta eli osayleiskaavan aluevaraukset ovat lähes nelinkertaiset. Ylimitoituksesta johtuvaa yhdyskuntarakenteen hajoamista estämään on lähes kaikille uusille alueille osoitettu vaiheistus, toteutusjärjestys. ELY -keskus kiinnittää huomiota Turuntien varrella olevaan suureen AP -reservialueeseen (53 ha), jonka toteutusjärjestystä ei ole esitetty. Kyseinen alue ei tue yleiskaavan tavoitetta yhdistää Hirvikoski ja Loimaan kaupunkikeskusta, on irrallaan nykyisestä kaupunkirakenteesta ja sijoittuu maakuntakaavaehdotuksen taajamatoimintojen ulkopuolelle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavaluonnosta muutetaan vähittäiskaupan suuryksikön merkinnän osalta, sillä ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamispäätöstä (20.3.2013) tehdessään maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön km-1 - merkinnän vahvistamatta Loimaan Niittukulmassa. Vahvistamispäätöksessä on todettu Loimaan olevan seutukuntakeskus, jonka alueella voidaan keskustatoimintojen alueen (C) lisäksi toteuttaa maakuntakaavaan liittyvän yleismääräyksen mukaan yleiskaavoitukseen ja palveluverkkoselvitykseen tukeutuen paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala on enintään 6 000 k-m2. Tämän määrä on tarkoitettu sijoitettavaksi maakuntakaavan C, A, T ja TP-alueille. Maakuntaliiton lausunnossa on todettu TIVA-kaupan osoittamisen merkitsemistavan olevan siirtymäsäännöksen hengen mukainen, mutta perusteluja on lisättävä kaava-selostukseen. Kaupallinen selvitys tukee paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittamista keskustan ulkopuolelle ja muun vähittäiskaupan sijoittamista keskustaan Aleksis Kiven kadun varteen. Asunto- ja työpaikka-aluevaraukset tarkistetaan vielä ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Ensisijaiset yhdyskuntarakenteen laajentumisalueet osoitetaan maakuntakaavan mukaisille taajamatoimintojen alueille. Aluevarauksia on jo poistettu verrattuna aikaisempiin kaavaluonnoksiin ja kaavakarttaan lisätty vaiheistus. Turuntien varren asuntoaluevarauksesta luovutaan, koska se ei ole ensisijainen yhdyskuntarakenteen laajentumissuunta. Alueet vaiheistetaan siis numeroilla 1 ja 2 sekä reservialueen merkinnällä. Reservialueet ovat toteutusjärjestyksessä viimeisinä. Merkintää muutetaan niin, että reservialueille ei tule lainkaan järjestysnumeroa. Hirvikoskella Onkijoentien varren AP/R alueelta poistetaan vaiheistusnumerointi (3) ja alue jää reservialueeksi (AP/R). Juvalla seututie/pääkatu -varauksen länsipuolelle osoitettu AP/R-alue, poistetaan kokonaan. Alue osoi- Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (66) 27.6.2013 LIITE 13 Työpaikkaomavaraisuuden parantamistavoitteeseen vedoten osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu runsaasti, noin 100 hehtaaria uusia elinkeinotoiminnan alueita, joille voi sijoittaa mm. paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa (TIVA). Niittukulman eritasoliittymän, Eteläkaaren eteläpuolella on osoitettu ensisijaisesti toteutettavina TP-1 alueita ja niiden jatkeeksi TP-2 alueita. ELY - keskus pitää tarpeellisena erityisesti TIVA - aluevarausten (TP-1 ja P-2) tarkempaa tarkastelua, mm. mitoitusperusteiden esittämistä. Lisäksi on selvityksillä osoitettava, ettei alueelle muodostuvalla TIVA -kaupalla ole seudullista merkitystä. ELY -keskuksen näkemyksen mukaan uusien asunto- ja työpaikka-alueiden määrää on vielä tarpeen harkita. Kaikki rakentamattomat / uudet aluevaraukset on syytä ottaa vaiheistukseen. Ei ole perusteltua sisällyttää pienin toimenpitein kehitettävät alueet -aluevarauksiin asemakaavoitettuja rakentamattomia alueita. Vahvistettavana olevan maakuntakaavan mukaiselle taajamatoimintojen alueelle sijoittuvien aluevarausten tulisi olla ensisijaisesti toteutettavia ja tämän alueen ulkopuolelle sijoittuville aluevarauksille on esitettävä perustelut maakuntakaavasta poikkeamiseen. tetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja maatalousalueeksi nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Juvalla Alhontien ja Lähteenmäentien välinen AP-alue muutetaan reservialueeksi (AP/res). Lisäksi alueen läpi kulkeva itä-länsisuuntainen ohjeellinen tielinjaus (kk) poistetaan. Juvalta on jo tieyhteys Vanhankirkontielle. Myllykylässä teollisuusalueen itäpuolella, AK-2 - alueen ja V -alueen välissä, oleva pienehkö AP -alue poistetaan (muutetaan puistoksi). Kyseisen alueen itäpuolella olevaa AP -aluetta (Nahilahti) supistetaan pohjoisosasta alueella olevaan peltotiehen rajautuvaksi. Vesikosken vanhan koulun alue muutetaan AP/s - alueeksi. Hulmin AP/R (3) muutetaan AP(3) alueeksi. Mäenpäässä pohjoisin, laaja AP/R alue poistetaan, sillä tämä ei ole ensisijainen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. AP/s muutetaan reservialueeksi ja samalla uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Pohjoisosan AP alue muutetaan väritykseltään yhtenäiseksi ruskeaksi ja tämä aluerajaus supistetaan kaakkoisreunasta olemassa olevaa rakentamista vastaavaksi. Suopellon asemakaavoitetun asuntoalueen ja uuden ohitustielinjauksen eteläpuolinen, Turuntien varrella sijaitseva AP/R alue poistetaan. Alue muutetaan maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aluetta ei ole maakuntakaavaehdotuksessa esitetty taajamatoimintojen alueeksi eikä se ole ensisijainen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta eikä myöskään kaupungin omistuksessa. Hirvikoskentien ja Lännentien (mt 213) välissä Sementtivalimon ja Hirvikoskentien välillä AP-aluetta osoitetaan vain Hirvikoskentien varteen. Teollisuusalue pienennetään koskemaan vain nykyistä sementtivalimon aluetta ja käyttötarkoitus muutetaan TY:stä T-alueeksi. Tien 213 eteläpuoli osoitetaan muulta osin M-alueeksi. Hirvikoskenkadun, Hirvikoskentien ja Vakkatien rajaamalla alueella oleva TY-alue muutetaan toteutuneen mukaan TP-alueeksi ja AP-alueeksi. Nahkalinnan uudenasuinalueen merkinnät tarkistetaan palvelutalon laajennusalue osoitetaan PY/smerkinnällä ja muu alue osoitetaan A-alueeksi. Nahkalinna jää P/s alueeksi ja jokivarren vanha asutus (puutaloja) Nahkalinnan itäpuolella A/s alueeksi. Ruudutettua pienin toimenpitein kehitettävät alueet merkintää käytetään jatkossa vain täydennysrakennettavilla alueilla. Rantarakentaminen Kaavaselostus tarkistetaan; selostuksen ja kaavakar- Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (66) 27.6.2013 LIITE 13 Osayleiskaavaluonnoksen asemakaavoitettavan alueen (ak) ja kyläalueiden (AT) ulkopuoliselle ranta-alueelle (ra) on osoitettu nykyiset ja uudet rantarakennuspaikat. Mitoitustaulukon 10a mukaan osayleiskaavaluonnoksessa on jokirantaan osoitettu nykyisten 63 rakennuspaikan lisäksi 28 uutta lomarakennuspaikkaa. Selostuksen mukaan nyt on 5,4 rakennuspaikkaa/muunnettu km, kaavaluonnoksessa 7,8 rp/km. Kaavaselostuksessa on 2.2.2011 päivätty liite 10 Emätila- ja mitoitustarkastelu pähkinänkuoressa., joka oli käsittelyssä jo neuvottelussa 15.12.2011. Näin ollen ELY - keskus toistaa neuvottelussa esittämänsä näkökohdat siitä, että esitetty teoreettinen tarkastelu poikkeaa yleisistä periaatteista. Erityisesti sivulla 7-8 esitetyn laskelman (esimerkki 5) potentiaalinen rakennusoikeus sekä sama asia ( Lohkokiinteistöt eivät rasita toisiaan., Vaikka emätilan... ) sivun 10 taulukkoselitteestä on perusteettomana poistettava. Mitoituksessa emäkiinteistöt eivät rasita toisiaan, mutta lohkokiinteistöt rasittavat toisiaan. Jos emätilan rakennusoikeus on käytetty, ei lohkotilalle voida mitoitusperusteilla osoittaa uutta rakennuspaikkaa. Kohtuullisuusperiaatteen käyttö on perusteltava erikseen, kuten selostuksen sivulla 30 todetaankin. ELY -keskus pyytää huomioimaan, että mitoitustaulukossa ja kaavakartalla ei ole kaikkia nykyisiä rakennuspaikkoja (esim. tila 430-427-1-4) sekä kaavakartalla on rakennuspaikkoja, joita ei ole merkitty mitoitustaulukkoon (esim. tila 430-415- 4-36). Käytetystä mitoituksesta ja uusien rakennuspaikkojen sijainnista on ristiriitaista tietoa. Kaavaselostuksessa mitoitukseksi todetaan 6 rp/km (kerroin 0,5), jonka päätellään vastaavan maakuntakaavan mitoitusta 3 rp/km. Kaavaselostuksen liitteessä 10a on emätilaselvitykseen perustuva mitoitustaulukko, jossa on käytetty mitoitusta 5 rp/km (kerroin 0,5). Liitteen 10c kartoilla 1-3 todetaan mitoitusperusteeksi 6 rp/km (kerroin 0,5). Ilmeisesti maastokäynnin jälkeen suoritettujen siirtojen johdosta kartoilla 1-3 esitetyt uusien rakennuspaikkojen sijainnit poikkeavat kaavakartalla esitetystä. Myös erillisten saunojen osalta aineistoissa on ristiriitaista tietoa. ELY -keskuksen näkemyksen mukaan osayleiskaavaluonnoksessa esitetty rantamitoitus ja siitä johdettu kaavaratkaisu eivät ole hyväksyttävissä. Varsinais-Suomen liiton lausuntoon (25.6.2012) yhtyen, ELY -keskus pitää mahdollisena jättää rantarakentaminen ratkaisematta tällä osayleiskaavalla. Mikäli uusi rantarakentaminen halutaan osoittaa, tulee sen perustua asianmukaiseen mitoitukseen ja suunnitteluun. Lähtökohtaisesti avoin peltomaisema ei sovellu rantarakentamiseen. Maisemaselvityksessä on tunnistettu hyvin tan ristiriitaisuudet ja muut lausunnossa esitetyt puutteet, mitoitusperusteet ja emätilatarkastelu. Mitoitusnormina on käytetty 5 rp rantaviivakilometriä kohti. Mitoitusperusteista neuvotellaan vielä viranomaisten kanssa käytävässä työneuvottelussa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Erityisesti ristiriitaa aiheuttaa se, että maakuntakaavan selostuksessa perusteluna on rantaviivakilometri, ei muunnettu rantaviivakilometri. Vapaan rannan osuuden 60 % vaatimuksen täyttyminen tarkistetaan ja kirjataan kaavaselostukseen. Rantarakentaminen pyritään ratkaisemaan yleiskaavalla asemakaava-alueen ulkopuolella. Rantarakentaminen on ollut osasyynä siihen, että osayleiskaava tehdään oikeusvaikutteisena. Rantarakennuspaikkojen siirtoja tehdään osallispalautteen perusteella samasta emätilasta lohkottujen tilojen välillä tai saman tilan sisällä paremmin soveltuvaan paikkaan. Kaavaselostuksen liite 10 a on vanhentunut. Lausunnossa mainitun tilan 430-427-1-4 rakennuspaikka sijaitsee yleiskaava-alueen ulkopuolella. Tilalle 430-415-4-36 kaavaluonnoksessa merkitty rakennuspaikka on ollut virhe. Rakennuspaikka ei perustu mitoitukseen. Luonnosvaiheen kuulemisen perusteella tilan 4:36 emätilan mitoitusta on tarkastettu rakennusoikeuksien lohkotiloille jaksautumisen suhteen. Tilalle 4:36 on tarkastetun mitoituksen perusteella osoitettu kaavaehdotuksessa 1 uusi lomaasunnon rakennuspaikka. Mitoitustaulukkoa on tarkastettu kaavaehdotukseen ja kaikki tehdyt rakennuspaikkojen siirrot on merkitty taulukkoon. Maastokatselmusta ja paikallistuntemusta pidetään riittävänä keinona arvioida, että keskeisten alueiden osayleiskaavan jokirannat ovat maisemallisesti katsoen ominaispiirteiltään hyvinkin samankaltaisia. Vaihtelevuutta on Vesikosken - Hirvikosken kohdalla asemakaavoitettavalla alueella, mutta hajaasutusalueelle sijoittuvat rannat ovat pääasiassa samantyyppistä peltomaisemaa, jota pirstovat metsäsaarekkeet ja rantojen kasvillisuus. Rantarakennuspaikat on sijoitettu niin, etteivät ne sijoitu laajoihin peltomaisemiin vaan selänteiden rajaamiin suppeampiin peltolohkoihin. ELY-keskus vetoaa lausunnossaan rantaviivan muuntokertoimen osalta muualla Varsinais-Suomen jokien varsilla tehtyihin poikkeamislupia koskeviin oikeuden antamiin päätöksiin muuntokertoimesta 0,25 sekä yleisesti rantayleiskaavoissa käytettävään periaatteeseen, jolla tarkoitetaan ns. Etelä-Savon mallia. Nämä yksittäiset poikkeamispäätökset eivät ole verrattavissa Loimijoen rantojen mitoitukseen taajaman lievealueella, jossa pienimittakaavainen asuinraken- Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (66) 27.6.2013 LIITE 13 tärkeitä ja varsin tärkeitä peltoalueita, joille molemmille osayleiskaavaluonnos osoittaa uusia rantarakennuspaikkoja. Jos pellolle halutaan osoittaa rakentamista, tulee käytettävän mitoitusluvun olla pieni ja rakentamisen sopeutuminen maisemaan on varmistettava. Kaavaselostuksessa sivuilla 54-55 kerrotut maakuntakaavan mitoitusluvut on otettava rantarakentamisen mitoituksen lähtökohdaksi ja käytettävä niitä mitoitusaskelmissa oikeuskäytännön hyväksymin soveltamisperiaattein. Yleisesti rantayleiskaavoissa käytetyn periaatteen mukaisesti mitoitusrantaviivan pituus riippuu vesistön leveydestä eli tässä tapauksessa (joen leveys noin 40 metriä) mitoitusrantaviivan pituus saadaan kertoimella 0,25. Esitetty päätelmä ei ole riittävä peruste käytetylle muuntokertoimelle eikä tehty maastokatselmus ole riittävä peruste sille, että kaikille emätiloille käytetään samaa mitoitusta. Ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan maakuntakaavaehdotuksen vapaan rantaosuudenmäärittelyn tarkennukset on myös tarpeen ottaa suunnittelussa huomioon. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistavan asianmukaisen emätilaselvityksen lisäksi erityisen tarpeellisia perusteita ovat osoitettujen uusien rakennuspaikkojen soveltuminen rakentamiseen (ei tulvan tai sortuman vaaraa) sekä rakentamisen sopeutuminen maisemaan (maisemainventointi otettava huomioon). Kaavaratkaisun perusteluissa on tarpeen kertoa esimerkiksi onko ja miten kaavaratkaisussa poikettu mitoituksesta ja onko kohtuullisuusperiaatetta käytetty. Uusien rakennuspaikkojen ryhmittelyä ELY - keskus pitää hyvänä ratkaisuna. Kun uusia rakennuspaikkoja on osoitettu kapean joen vastakkaisille rannoille, saattaa loma-asutuksen viihtyisyys kuitenkin olla vaikeasti toteutettavissa. Näyttää siltä, että joidenkin emätilojen osalta nykyisen kyläalueen (AT) rajauksen laajennus antaa mahdollisuuden rakentaa rantaan ja lisäksi samoille emätiloille on osoitettu uusia rantarakennuspaikkoja mitoituksen perusteella kauemmas kylästä. ELY -keskus esittää, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti uusi ranta-asutus osoitettaisiin ensisijaisesti tukemaan kyläkeskuksia. Kaavaluonnokseen on merkitty 200 metriä leveä ranta-alue (ra). Tähän nähden ristiriitaisesti kaavaselostuksen mukaan kyseessä on rantavyöhyke ja liitteen 10 mukaan mitoitetun ranta-alueen leveys on 300 metriä. Kaavakartan ra -alueen sisälle ulottuu aluevarauksia MY, MT ja M. Vain MY -kaavamääräyksessä todetaan, että rakennusoikeus on siirretty muualle ja kaavaselostuksen mukaan se riittää turvaamaan vapaan rannan. Koska MY -alue on paikoin kovin kapea, ELY - keskus pitää tärkeänä, että ra -merkintään lisätään kaavamääräys: Alueen rakennusoikeus on taminen sopeutuu maalaismaisemaan, rakentaminen ei heikennä luonnonarvoja eikä vaikeuta rakennetun kulttuuriympäristön suojelua. Jokirannat eivät ole tällä kohtaa tulvaherkkiä. Lisäksi järvialueiden käyttöön pääasiassa sovellettava Etelä-Savon malli soveltuu huonosti rannoiltaan suhteellisen yhtenäisille jokialueille. Ympäristöministeriön oppaassa Rantojen maankäytön suunnittelu on tuotu esille Etelä- Savon malli. Jokialueista mainitaan kuitenkin oppaassa seuraavasti: Jokialueilla otetaan yleensä huomioon vain 50 % rantaviivasta. Tämä riippuu kuitenkin joen leveydestä ja vastapäisen rannan rakentamismahdollisuuksista. Yli 100 m leveillä joilla voidaan käyttää järvialueilla noudatettavia rantaviivan muuntoperiaatteita. Alle 100 m leveitä jo kialueita yleiskaavatasolla mitoitettaessa on Suomessa yleisesti oppaan ohjeistuksen mukaisesti käytetty muuntokerrointa 0,5. Loimijoen osalta ei ole tuotu esille sellaisia erityispiirteitä, jotka edellyttäisivät poikkeamista yleisesti käytössä olevasta ja Ympäristöministeriön ohjeistamasta käytännöstä. Rantojen asuinrakentaminen mitoituksessa osoitetussa laajuudessa ei myöskään haittaa alueiden tulevaa kaavoitusta, sillä rakentaminen on sijoittunut perinteisesti nauhamaisesti jokea seurailevien teiden varsille jokirantaan, metsäsaarekkeisiin tai pellon reunaan. Rakennuspaikat ovat puutarhojen kasvillisuuden kasvaessa sopeutuneet osaksi maisemaa. ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti uusi ranta-asutus tulisi osoittaa ensisijaisesti tukemaan kyläkeskuksia. Kuitenkin tiedossa on, ettei Loimaalla ole saatu rakennuslupaa uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueelle kyläkeskuksen läheisyydessä, koska ELY-keskus vaatii rantaviivaa 0,25 muuntokertoimella; yhteen rakennuspaikkaan tarvittaisiin omaa rantaa 1 km, mikä on ristiriitaista kylärakenteen eheyttämistarpeen kanssa. Lisäksi rantojen mitoituksella ohjataan nimenomaan lomaasumisen sijoittamista rannoille. Vakituinen asutus on tavoiteltavaa sijoittaa kyläkeskuksiin. Osayleiskaavalla ei osoiteta jokirantaan uusia vakituisen asumisen rakennuspaikkoja. Rantarakentamisen suunnittelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kaavaluonnosta muutetaan siten, että määräys rakennusoikeuden siirtämisestä ranta-alueella maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta muualle kirjataan maaja metsätalousvaltaisten alueiden määräyksiin. Lisäksi ra-aluetta koskevaan määräykseen täsmennetään: Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan perusteella voidaan Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (66) 27.6.2013 LIITE 13 siirretty kaavassa osoitetuille RA-, AO-, AM- ja AT - alueille.. Kaavamääräyksen mukaan maatilojen talouskeskusten (AM) yhteyteen saa rakentaa rantasaunan. ELY -keskus korostaa, että kaikki r-alueelle sijoittuvat rantasaunat on osoitettava kaavakartalla. Kaavamääräyksessä käytettyä AM-alueen yhteyteen on syytä tarkentaa muotoon AM-alueelle. Maatilojen talouskeskuksia on myös asemakaavoitettavaksi osoitetulla alueella, joten niiden rantasaunojen rakentamismahdollisuudet ratkaistaan asemakaavoituksella. myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen tilakohtaisesti osoitetuilla rakennuspaikoilla RA, AO ja AM. M-, MT- ja MY -alueilta on rakennusoikeus ranta-alueelta siirretty maanomistajakohtaisesti RA-, AO- ja AM -alueille. Liikenne Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty runsaasti eriasteisia varauksia uusille tieyhteyksille. Seututieluokkaisen Ypäjä Säkylä maantien 213 (Vakkatie, Lännentie, Pikatie, Hämeentie) molemmin puolin, maksimissaan noin kahden kilometrin etäisyydelle, on esitetty pääosin kaupungin keskustaalueet kiertävät varaukset uusille noin 8 kilometriä pitkille tieyhteyksille. Eteläisempi tieyhteys on esitetty myös ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa samalla kaavamerkinnällä: uusi seututie tai pääkatu. Pohjoisempi tieyhteys on kaavassa yhteystarvemerkinnällä osoitettu pääkatu, joka risteäisi valtatie 9:n kanssa uudessa eritasoliittymässä. Valtatie 9 kuuluu Suomen ylimpään päätieluokkaan. Osayleiskaavaluonnoksessa onkin varauduttu mm. valtatien rinnakkaisväylien jatkamiseen, kevyen liikenteen eritasojärjestelyihin sekä liittymien parannuksiin. Valtatietä ei ole, aikaisemmista kaavaversioista poiketen, esitetty enää mustapunaisella viivamerkinnällä (parannettava tieosa), mikä on ristiriidassa kaavamerkintöjen selitteiden ja kaavaselostuksen kanssa. Kaavaselostuksessa kerrotaan Loimaan keskustan kohdalla varautumisesta valtatien nelikaistaistamiseen. Liikenneviraston suunnitelmiin perustuen nykyisen kaksikaistaisen valtatien liikenteenvälityskykyä on tarkoitus pitkällä tähtäimellä parantaa Loimaan kohdalla lähinnä ohituskaistoja rakentamalla ja liittymiä parantamalla. Kaavaluonnosta muutetaan tieyhteystarpeiden osalta. Maakuntakaavassa jätettiin vahvistamatta Loimaan eteläinen ohikulkutie. Tämä voidaan toteuttaa katuyhteytenä. Pohjoisesta ohikulkutiestä luovutaan kokonaan. Valtatie 9 osoitetaan edelleen parannettavan tien merkinnällä. Piirtoteknisistä syistä merkintä on jäänyt pois kaavakartalta. Valtatien kehittämisen turvaamiseksi yleiskaavassa on turvattava rinnakkaisteiden toteuttamisen mahdollisuudet, jotta yksityistieliittymien määrää valtatiellä voidaan vähentää ja siten pitkänmatkaisen liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantaa. Li-1 määräys poistetaan, sillä pohjoisesta eritasoliittymästä ja ohitustiestä on luovuttu. Kutojakatuun liittyvä uusi asuntoaluevaraus muutetaan työpaikkaalueeksi. Osayleiskaavassa liikennemelulle altistuvat asuinalueet on osoitettu aaltoviivamerkinnällä, mikä edellyttää melu- ja tärinähaittojen selvittämistä tarkemmissa suunnitteluvaiheissa (kaavoitus, rakennuslupaharkinta). Meluhaittojen ehkäisy saattaa edellyttää kalliiden torjuntatoimenpiteiden toteutusta tai suoja-alueiden varaamista liikenneväylän ja maankäytön välille. Melusuojauksista olemassa olevan liikenneväylän varressa vastaa uuden maankäytön osalta ensisijaisesti rakentamista ohjaava kunta. Neuvottelussa 15.12.2011 todettiin, että Kutojankadun liittymän erityismää- Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (66) 27.6.2013 LIITE 13 räys Li-1 ei ole asiallinen, joten määräys voitaisiin poistaa. Lisäksi todettiin, että uusi asuntoaluevaraus AP-1 (nyt AP) on melualueella, eikä siten asumiseen sopiva. Kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu ELY -keskus pitää hyvä, että arvokkaita kulttuuriympäristökohteita esittävät kartat on sisällytetty osayleiskaavakarttaan. Osayleiskaavaluonnoksessa on vain osa seudullisesti merkittävästä kyläalueesta (kh-2, AT/s), joka on maakuntakaavana voimassa olevan seutukaavan mukainen suojelukohde MM:2K208 talonpoikaiskyläkokonaisuus. Maakuntakaavaehdotuksessa se on todettu merkittäväksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi (srr 5316). ELY - keskus katsoo, että yleiskaava-alueen rajaus ei tältä osin ole tarkoituksenmukainen. Koko kyläalueen on syytä olla mukana osayleiskaavassa. Osayleiskaavaluonnoksessa Karhulan kyläalue on osoitettu paikallisesti merkittäväksi merkinnällä kh-3. Karhula on maakuntakaavana voimassa olevan seutukaavan mukainen suojelukohde MM:2K209 talonpoikaiskylämiljöö. Maakuntakaavaehdotuksessa se on todettu merkittäväksi rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi (srr 5305). Näin ollen alue on seudullisesti merkittävä ja osayleiskaavaan se on tarpeen osoittaa merkinnällä kh-2. Kaava-alueen rajausta muutetaan siten, että Pappisten seudullisesti merkittävä kokonaisuus tulee kokonaisuudessaan mukaan osayleiskaavaan. Karhulan kylä on seudullisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuus, joten kaavamerkintä muutetaan kh-2:ksi. Rakennetun kulttuuriympäristön rakennussuojelukohteet ja paikallisesti merkittävät arvoaluekokonaisuudet tarkistetaan vielä kauttaaltaan, sillä osa maakuntamuseon inventoimista rakennuksista saattaa olla museolta saadussa taulukossa ilman arvotusta. Mm. rakennusmestari Knuutilan talo (Kaunismäki) Loimaan keskustassa on vielä kaavaluonnoksessa ilman suojelumerkintää. Vesikoskitalon eli Nahkatehtaan ympäristöä koskeva valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus kh-1 korjataan RKY 2009- inventoinnin mukaiseksi. Tuulivoima Kaavaselostuksen mukaan entisen kaatopaikan alue on merkitty erityisalueena (E), kaavakartalla on merkintä jäteaseman alue. Osittain erityisalueelle sijoittuvasta tuulivoimaloille varatusta osa-alueesta (pistekatkoviiva tv) on osayleiskaavaselostuksessa vain lyhyitä mainintoja. Lähinnä viitataan erilliseen tuulivoimaselvitykseen, jota ei ole lausunto- eikä kuulemisaineistossa. Tuulivoimaselvitystä (päivätty 20.4.2011) on käsitelty neuvottelussa 5.5.2011, jonka muistioon on kirjattu viranomaisten näkemyksiä. Selvitys oli tuolloin vielä keskeneräinen. ELY -keskus tarkentaa, että luontoselvitykset tulee tehdä koko tuulivoimala -alueelta normaaliin tapaan eli metsälain, vesilain ja luonnonsuojelulainkohteet; tuulimyllyjen osalta tulee arvioida vaikutuksia myös lepakoihin, lintuihin ja liito-oravaan. ELY -keskus katsoo, että osayleiskaavan yhteydessä on tehtävä tv-alueen toteuttamiskelpoisuuden varmistavat selvitykset. Suunnittelualueelta on tehty maisemaselvitys, mutta sitä tulee täydentää tuulivoimaloiden ja uusien johtolinjojen maisemaan soveltumisen osalta. Lisäksi tulee Tuulivoimaselvitys on ilmeisesti jäänyt toimittamatta lausuntoaineistojen mukana. Selvityksessä ei ole vielä kattavasti laadittu ympäristöselvityksiä tuulivoima-alueelle, vaan loput selvitykset voidaan laatia asemakaavoitettaessa, kun on tarkemmin tiedossa alueelle sijoitettavat voimalatyypit ja rakentamisajankohta (voimaloiden tekninen kehitys on nopeaa, jolla on vaikutusta mm. melualueisiin). Tuulivoimaselvityksessä on tehty melu- ja varjostusmallinnukset, jotta on voitu todeta, onko alue melu- ja varjostusvaikutusten puolesta mahdollinen tuulivoimalle. Jos kaikki tuulivoimaosayleiskaavoissa vaadittavat ympäristöselvitykset laadittaisiin nyt, voitaisiin yleiskaava yhtä hyvin laatia 77 mukaisena tuulivoimaosayleiskaavana, jonka perusteella rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Tuulivoiman vaikutusten arviointia ja perusteluita tuulivoima-alueen toteuttamiseksi voidaan vielä täydentää kaavaselostukseen kaavaehdotusta laadittaessa. Maantievaraus, pohjoinen ohikulkutie, päätetty poistaa, joten sen ja tuulivoimaloiden välillä ei tule olemaan ristiriitaa. Voimaloiden sijoittelussa suhtees- Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (66) 27.6.2013 LIITE 13 varmistaa, ettei asutukselle aiheudu haittaa melusta, välkkeestä tai varjostuksesta. 1 Ilmailulaitoksen ja puolustusvoimien lausunnon pyytämistä ei ole perusteltua jättää asemakaavavaiheeseen. Sijoitettaessa tuulivoimaloita kaatopaikkaalueelle, on tarpeen huomioida ympäristönsuojelulliset näkökohdat, mm. maaperäolosuhteet ja rakennettavuus. Tuulivoimala (tv)-alueessa tule olla riittävät kaavamääräykset ohjaamaan alueen asemakaavoitusta ja kaavaselostukseen tulee sisällyttää tv -alueen perustelut. Ympäristöministeriön julkaisemassa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaassa (OH 4/201 2) on esitetty keskeisimmät periaatteet, jotka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Uusi maantien 213 pohjoispuolinen ja yhteystarvemerkinnällä osoitettu väylävaraus (pääkatu) kulkisi uuden tuulivoimalaalueen kautta. Liikenneviraston uusissa ohjeissa edellytetään maanteiltä, että tuulivoimaloiden etäisyys ajoradasta tulee olla vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suojaalueen leveydellä (torni+lapa+20 tai 30 metriä). sa valtatiehen 9 ei ole ongelmia, liikenneviraston vaatimat turvaetäisyydet täyttyvät. Tuulivoimaloita mahtuu osoitetulle tv-alueelle 3-4, joten voimaloiden sähkösiirto tuulivoimala-alueelta 110 kv voimajohtoon on toteutettavissa 20 kv sähkölinjalla. Lausuntoja tullaan pyytämään sekä puolustusvoimilta että Finavialta. Muita huomioita Osayleiskaavatyö on ollut pitkään vireillä. Ilmeisesti tästä johtuen kaavaselostus on muodostunut vaikeaselkoiseksi ja siitä on löydettävissä keskenään ristiriitaisia kohtia eikä se kaikilta osiltaan vastaa kaavakartan sisältöä. Esimerkiksi rantarakentamisen osalta olisi selkeintä, jos siihen liittyvät asiat (lähtökohdat - tavoitteet - mitoitus - perustelut) koottaisiin kaavaselostuksessa yhteen kohtaan, jolloin niitä ei tarvitsisi etsiä eri puolilta selostusta. ELY -keskus pitää tarpeellisena, että kaavaselostusta selkeytetään. Kaavaselostuksen ja kaavakartan tulee vastata toisiaan, keskenään ristiriitaiset tiedot tulee poistaa. Kaikkien kaavakartalla esiteltyjen aluevarausten perustelut pitäisi olla löydettävissä kaavaselostuksesta. Kaavaselostusta täydennetään ja luettavuutta parannetaan. Aluevarausten perusteluja lisätään kaavaselostukseen etenkin maanomituksen (kunnan maat, yksityisten maat), yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, työpaikka-toimintojen ja vähittäiskaupan sijoittelun, rantojen mitoituksen ja kokonaismitoituksen osalta. Rakennuspaikan kokoa (M ja MT-alueilla) koskeva yleismääräys poistetaan. ELY -keskus huomauttaa, että yleisiin kaavamääräyksiin liitetty rakennuspaikan pinta-alasta poikkeaminen ei sovellu kaavamääräykseksi. Asia pitää hoitaa normaalisti MRL:n mukaisella poikkeamisella tai rakennusjärjestyksen osana. Yhteenveto ELY -keskus pitää erityisen positiivisena sitä, että koko osayleiskaava on päätetty tehdä oikeusvaikutteisena. Näin kunta voi parhaiten ohjata maankäyttöään. ELY -keskuksen näkemyksen mukaan osayleiskaavaluonnoksessa on kehittämisen tarvetta. Edellä esitetyt seikat tulee ottaa huomioon jatkotyössä. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (66) 27.6.2013 LIITE 13 2. Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo Kulttuuriperintöyksikkö 2.10.2012 Eija Suna, tutkija Kaisa Lehtonen, tutkija Loimaan keskusta-alueitten osayleiskaava on ollut lausunnolla jo vuonna 2009, jolloin kaavamääräykset erityisesti rakennetun ympäristön osalta olivat puutteelliset. Kaavaa on tältä osin täydennetty ja siinä on nyt huomioitu niin valtakunnalliset, maakunnalliset kuin paikallisetkin kohteet sr- 1, sr-2 ja sr-3 merkinnöin. Kaavaluonnoksessa on lisäksi käytetty aluemerkintöjä kult-a, kh-1, kh-2 ja kh-3. Kult-A "Alue, jonka osalta on esitetty merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja suojeltavat rakennukset erillisillä kartoilla A, B ja C (mittakaava 1 :6000)". Näitä karttoja ei lausunnolle tulleessa materiaalissa ollut. Kaavakartalla on alueet Kult-A, Kult-B ja Kult-C, kahdelle viimeksi mainitulle ei ole merkinnän selitystä. Kh-1, kh-2 ja kh-3 tarkoittavat valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristön kokonaisuuksia, joita mittakaavasta johtuen on vaikea kartalta löytää. Arkeologinen kulttuuriperintö on otettu kaavaluonnoksessa asianmukaisesti huomioon. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavakartalle SMkohdemerkinnällä ja historiallisen ajan kylätontit sm-2 osa-alueen rajauksella. Kohdemerkinnän juoksevan numeroinnin todetaan viittaavan kaavaselostuksen liitetaulukkoon, jota maakuntamuseoon tulleessa kaavamateriaalissa ei kuitenkaan ollut mukana. Kaavaselostuksessa tulee olla selkeä luettelo kaava-alueen muinaisjäännöksistä siten, että kaavakartalle merkityt muinaisjäännökset on täsmällisesti identifioitavissa. SM-merkinnän osalta voidaan kaavamääräyksen viimeinen lause muuttaa Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti muotoon: Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä maakuntamuseoon lausuntoa varten. Varsinais-Suomen maakuntamuseolla ei ole omalta toimialaltaan kaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa. Maakuntamuseolle toimitettu lausuntoaineisto on ollut puutteellinen. kult-a, -B ja C merkinnät tarkoittavat aluerajauksia, joilta on kaavakarttaan liitetty erilliset osasuurennokset, joissa esitetään ainoastaan rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät, koska niitä on kaavakartoilta vaikea löytää. Merkinnän selitystä voidaan vielä muuttaa niin, että siitä selviää kaikki osasuurennokset A, B ja C. SM-määräyksen viimeinen lause muutetaan muotoon: Aluetta koskevista toimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. 3. Fingrid Oyj Verkkopalvelu /Maankäyttö ja ympäristö 8.6.2012 Mika Penttilä, projektipäällikkö Kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tiedossa voimajohtohankkeita, jotka sijoittuisivat kaava-alueelle. Kaavaluonnoksen merkintöjen suunniteltu 110 kv voimajohto ja 110 kv voimajohdon yhteystarve taustalla ei ole siis Fingridin hank- Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (66) 27.6.2013 LIITE 13 keita, vaan hankkeista tulee tiedustella alueelliselta jakeluverkkoyhtiöltä Sallilan Sähkönsiirto Oy:ltä. Sallilan Sähkönsiirto Oy:ltä on saatu karttoja voimalinjoista kaavatyön aikana. Yksi ohjeellisen voimalinjan merkintä muutetaan yhteystarvemerkinnäksi (Ypäjä-Loimaa), sillä siitä ei ole vielä tarkempia suunnitelmia olemassa. Kaavan pohjakartta vaihdetaan uudempaan, jolloin selviää myös viime vuosina alueelle toteutettujen voimalinjojen sijainti pohjakartasta. Keskustan pohjoispuolella olevaa sähkölinjaa ei ole olemassakaan, joten se poistetaan kaavakartalta. Fingrid Oyj:llä ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa, joten kaavaluonnosta ei ole tämän takia tarpeen muuttaa. 4. Liikennevirasto 12.6.2012 Matti Levomäki, yksikön päällikkö Pekka Korhonen, kiinteistöpäällikkö Liikennevirasto antaa lausunnon rautateiden näkökulmasta. Kaavaehdotuksessa on varauduttu melu-, runkomelu- ja tärinähaittojen estämiseen asuntoalueilla. Kevyenliikenteen yhteystarpeisiin rautatien poikki on varauduttu. Nämä yhteydet tulee järjestää eritasoliittyminä. Rautatien osalta tulee varautua kaksoisraiteeseen, joka kulkee nykyisen radan eteläpuolella. Rautatien parannettava osuus -merkintä on epäselvä liitekartan mittakaavassa. Riittäviin liityntäpysäköintipaikkoihin tulisi varautua jo yleiskaavassa. Liikenneselvitys laaditaan ja meluselvitys päivitettäneen, jos se ei ole ajan tasalla. Liikennevirastolla ei ole muuta huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Parannettavan radan merkinnän havaittavuutta kaavakartalla parannetaan samalla, kun kaavakarttaan tehdään myös muita piirustusteknisiä muutoksia. Liityntäpysäköintipaikat on mahdollista osoittaa asemanseudulta asemakaavoituksen yhteydessä. Asema on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa matkakeskuksen kohdemerkinnällä ja sen yhteydessä on määrätty, että liityntäpysäköinti on järjestettävä asemakaavan laatimisen yhteydessä. Pysäköintialuetta on mahdollista sijoittaa myös radan itäpuolelle. Alueella on tarvetta kevyen liikenteen alikululle (rataa ylitetään aseman kohdalla jalan ja pyörällä vaarallisesti). Liikenneselvitys on laadittu 2006 ja sitä on täydennetty 2008. Meluselvitys on laadittu v. 2008. Kaavaehdotusta laadittaessa huomioidaan Varsinais-Suomen maakuntakaavan (Loimaan seutu) ympäristöministeriön vahvistamispäätös 20.3.2013, minkä johdosta tieliikenteen yhteystarpeita arvioidaan uudelleen. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (66) 27.6.2013 LIITE 13 5. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Hämeenlinna 11.6.2012 Hannu Alén, LSSLE esikuntapäällikkö Tamio Salminen, osastoupseeri, majuri Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta (LSSLE) ilmoittaa olevansa osallinen kaavan laadinnassa ja pyytää, että yleiskaavaan lisätään yleismääräyksenä seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja Ilmavoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Lisäksi LSSLE pyytää, että muussa rakentamisessa ja suunnittelussa huomioidaan kunnan alueella mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen lopullisten suunnitelmien valmistumista ja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puh. 0299 818 080. Yhteyshenkilönä maankäyttöasioissa toimii Länsi-Suomen Huoltorykmentin kiinteistöpäällikkö DI Eero Ruotsila, +358 299 464 156. Lisätään Puolustusvoimien ehdottamat määräykset kaavakartalle, jotta turvataan lausuntojen pyytäminen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Yksittäisiä voimaloita voi yleiskaavaalueelle toteutua suunnittelutarveratkaisulla muuallekin kuin merkitylle tv-alueelle. 6. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos 29.5.2012 Anssi Ylhä, palotarkastaja Pelastustoiminta suurissa onnettomuustilanteissa suoritetaan yleensä useilta paloasemilta lähtevien pelastusyksiköiden toimesta. Osayleiskaavan luonnoksessa suunnitellut ohjeelliset tielinjaukset tulevat antamaan pelastustoimen yksiköille paremmat mahdollisuudet lähestyä onnettomuuspaikkoja useammasta suunnasta. Pelastuslaitos pitää laadukkaan pelastustoiminnan kannalta tärkeänä, että osayleiskaavan luonnoksessa suunnitellut liikenneverkon laajentamiset toteutuvat. Osayleiskaavan luonnoksen alueelle sijoittuu olemassa olevia asuntoalueita sekä asuntoalueiden laajennusvarauksia. Onnettomuuksien seurausvaikutusten johdosta pelastuslaitos näkee perusteltuna rajoittaa joko osayleiskaavassa tai myöhemmässä asemakaavoitusvaiheessa T- ja TY- alueiden käyttömahdollisuuksia siten, ettei alueelle ole mahdollista sijoittaa direktiivissä 96182/EY määriteltyjä suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia, vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Pelastuslaitos näkee lisäksi tarkoituksenmukaisena, että ranta-alueilla sallitaan kaavamääräyksin sijoitettavaksi ainoastaan riittävillä vuodonhallintajärjestelyllä (esim. 2-vaippasäiliöt) varustettuja kemikaalisäiliöitä. Muilta osin pelastuslaitoksella ei ole toimialaansa liittyvää lausuttavaa osayleiskaavan luonnokseen. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (66) 27.6.2013 LIITE 13 TY-alueelle ei saa lähtökohtaisesti sijoittaa toimintoja, jotka voivat aiheuttaa ympäristöönsä raskasta liikennettä, melu-, pöly-, ilman saaste- tai hajuhaittaa tai muuta verrattavaa ympäristöhäiriöitä. TY-määräystä voidaan tarkentaa tältä osin. Tieyhteystarpeita poistetaan kaavakartalta luonnosvaiheeseen verrattuna mm. maakuntakaavan vahvistumisen johdosta, joten pelastuslaitokselta on tarpeen pyytää lausunto myös osayleiskaavaehdotuksesta. 7. Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto 25.6.2012 Pauliina Haijanen, puheenjohtaja Janne Virtanen, sihteeri Loimaan kaupunki näkee yhtenä merkittävänä tavoitteenaan työpaikkaomavaraisuuden parantamisen. Tämä tavoite on kohdistunut valtatien 9 varren hyödyntämiseen osoittamalla sinne työpaikka-alueita. Kaavaluonnoksessa työpaikka-aluemääräys TP-1 sisältää mahdollisuuden sijoittaa alueille paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa käsittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Aluevarauksia on ulotettu maakuntakaavassakin osoitetun uuden seututien/pääkadun varrelle. Tämän lisäksi paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa käsittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista sijoittaa myös P-2 merkinnällä osoitetuille palvelun- ja hallinnon alueille. TIVA -kaupan osoittamiseen merkitsemistapa on siirtymäsäännöksen hengen mukainen. Kaupunki on laatinut selostuksen perusteella kattavia kaupallisia selvityksiä kaupallisten palveluiden sijoittamisen ja toteutumisen ohjaamiseksi. Mitoitusperusteet eivät kuitenkaan ilmene selostuksesta. Liitto kiinnittääkin huomiota paljon tilaa vaativan erikoiskaupan mahdollistavaan mitoitukseen kaavaluonnoskartalla ja sen tarkistamiseen, jotta ylimitoitukselta vältytään. Jotta osayleiskaavaa voidaan toteuttaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiden osalta vielä siirtymäsäännösajan päätyttyä vuoden 2015 jälkeen, tulee selvityksin osoittaa, ettei kaupalla ole seudullista merkitystä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan rakentaminen on siirtymäsäännösajan päätyttyä mahdollista vain maakuntakaavassa KM -alue- tai kohdemerkinnällä merkityille alueille. Palveluiden säilymisen turvaamiseksi kaupungilla on oikea tavoite asukkaiden määrän kasvattamisesta kävelyetäisyydellä keskustaajamista. Kaupunkikuvallisesti uuden taajama-alueen reunan muodostaminen avoimeen peltoalueeseen rajautuen on haastavaa. Onkin hyvä, että jo yleiskaavamääräyksissä otetaan kantaa yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella myöhemmin toteutettavaan kaupunkikuvaan ja ympäristön viihtyisyyteen. Suunniteltaessa uusia laajoja aluekokonaisuuksia olisi kaupunkirakennetta havainnollistava materiaali myös osayleiskaavoituksessa hyvä työkalu. Loimijoki on kiinteä osa Loimaan kaupungin taajamarakennetta. Rantojen käytön osalta liitto katsoo, että taajamarakenteen läheisyys ei puolia osayleiskaavan käyttöä Loimijoen rantarakentamisen ohjauksen välineenä. Kaupunki on säilyttänyt uuden tievarauksen keskustan pohjoispuolella eritasoliittymineen. Vahvisteilla olevassa maakuntakaavassa ei linjausta eikä liittymää ole osoitettu. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (66) 27.6.2013 LIITE 13 Tuulivoima-alueen sijoittuessa lähelle taajamarakennetta on alueen tarkempi suunnittelu asemakaavoituksella luontevaa. Samalla on mahdollista suunnitella myös alueeseen liittyvä muu maankäyttö. Ohjeellisen tielinjauksen ohjaaminen tuulivoimaloille varatun alueen läpi asettaa tuulimyllyjen sijoittelulle reunaehtoja. Yksityiskohtaisemman kaavoituksen ratkaistavaksi tulee varmistaa tieliikenneturvallisuuden ehtojen täyttyminen, mikä saattaa rajoittaa alueen toteuttamista täysimittaisesti. Kaava- ja verkkoaineisto eivät sisällä tehtyjä selvityksiä, mistä johtuen joidenkin asiakokonaisuuksien hahmottuminen on vaikeutunut. Varsinais-Suomen liitolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaupan sijoittumisen mitoitusperusteita lisätään kaavaselostukseen. Yleiskaavaa varten on laadittu kaupallinen selvitys. Kaupallinen selvitys tukee paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittamista keskustan ulkopuolelle ja muun vähittäiskaupan sijoittamista keskustaan. Tarkempi tarkastelu tehdään asemakaavatyön osana, jota tehdään TIVA-kaupan osalta rinnakkain osayleiskaavatyön kanssa. TIVA- kaupalla ei katsota olevan seudullista merkitystä, jos se jää alle maakuntakaavassa määritetyn kokorajan alle (vahvistetussa maakuntakaavassa 6000 k-m2). Jos kokoraja ylittyy, tulee selvityksin osoittaa, ettei suuryksiköllä ole seudullista merkitystä tai että lähialueen kysyntä mahdollistaa suuryksikön. TIVA - kaupan mitoitusta ja seudullisesti merkittävän kaupan keskittymän tulkintaa tulee vielä tarkastella. Tosiasiassa Loimaalla asioidaan yli kuntarajojen, joten kaupallisilla palveluilla on jo nykyiselläänkin seudullista merkitystä. Kaavaluonnosta muutetaan vastaamaan enemmän ympäristöministeriössä vahvistettua maakuntakaavaa mm. poistamalla Niittukulman eritasoliittymän yhteydestä KM-1 merkintä, pohjoisen ohitustien yhteystarpeet ja siihen liittyvä pohjoinen eritasoliittymävaraus ja vähentämällä asuntoaluevarauksia alueilta, jotka eivät ole maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta. Ehdotusvaiheessa tulee varmistua siitä, että koko kaava-aineisto toimitetaan lausunnoille. 8. Perusturvalautakunta 12.6.2012, 63 Jaakko Kaunisto, sosiaali- ja terveysjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Perusturvalautakunta päätti, ettei sillä ole huomauttamista osayleiskaavaluonnokseen. Perusturvalautakunnalla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaan, joten sitä ei ole tältä osin tarpeen muuttaa. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 (66) 27.6.2013 LIITE 13 9. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 22.5.2012, Yhtymähallitus 62 Kuntayhtymäjohtajan esitys: Lausuntonaan yleiskaavaluonnoksesta yhtymähallitus ilmoittaa pitävänsä tärkeänä Myllykyläntien ja Vakkatien risteyksen liikennejärjestelyjen muuttamista turvallisemmaksi pikaisesti. Lisäksi yhtymähallitus esittää kuntayhtymän Ylistaronkadulla sijaitsevan koulun liikennejärjestelyjen osalta, että liikenteen sujuva kulku valtatie 9:lle turvataan jatkossakin. Kulku keskustan kautta koululle on erittäin monimutkainen. Päätös : Yhtymähallitus hyväksyi päätösesityksen. 22.1.2013 Yhtymähallitus, 3 --- Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän Loimaan tulosalueen kiinteistöt sijaitsevat neljässä eri pisteessä. Kaavaluonnoksessa Myllykyläntien, Turuntien ja Ylistaronkadun kiinteistöjen YO - korttelit on esitetty asemakaavan mukaisina. Myllykyläntien ja Turuntien kiinteistöjen tonteilla käyttämätöntä rakennusoikeutta on vielä jäljellä. Ylistaronkadun tontin rakennusoikeus on lähes käytetty. Myllykyläntien kiinteistön YO-korttelin 24 pohjoispuolella on Loimaan kaupungin omistuksessa olevaa aluetta, joka on asema- ja osayleiskaavassa merkitty VP -merkinnällä. Kuntayhtymä tuottaa koulutuspalveluita kaikkiin jäsenkuntiinsa ja kuntayhtymän fyysiset oppilaitokset sijaitsevat kolmessa kunnassa: Loimaalla, Liedossa ja Uudessakaupungissa. Uudessakaupungissa on selkeä kampusalue samoin kuin osittain myös Liedossa, mutta Loimaalla koulutusyksiköt sijaitsevat neljässä eri osoitteessa. Loimaan toimipisteiden muodostuminen nykyisen kaltaiseksi on seurausta erillisten oppilaitosten yhdistymisestä yhdeksi oppilaitokseksi ja kuntayhtymäksi. Hajallaan oleva toiminta ei ole koulutuspalveluiden tuottamisen ja koulutusalojen välisen yhteistyön, henkilöstön käytön ja määrän ja toimipisteiden käytön kannalta yhtä tehokasta kuin kampusalueella tuotetut palvelut. Mikäli tulevaisuudessa Loimaan koulutuspalvelut tullaan tuottamaan yhdellä kampuksella, ei tämä voimassa olevaan yleiskaavaan merkityn rakennusoikeuden perusteella olisi mahdollista. Nyt vireillä olevaan osayleiskaavaan vaikuttamalla voisi kuntayhtymä tulevaisuutta ajatellen mahdollistaa yhden kampusalueen mallin Loimaalla. Tämä edellyttäisi mahdollisen lisäalueen ja uuden liittymän osoittamista Myllykyläntien kortteliin. Liitteenä on Myllykylän korttelin kaava, johon on lisätty esitettävä lisäaluevaraus tontin pohjoisosaan Kossanpuiston alueelle liitettäväksi YO-tonttiin/kortteliin. Myllykylän tonttia ei voi laajentaa muuhun suuntaan. Kuntayhtymäjohtajan esitys: Kuntayhtymä esittää Loimaan kaupungille, että keskusta-alueen osayleiskaavan tarkistuksessa otettaisiin varauksena huomioon tulevaisuutta varten kuntayhtymän mahdollisuus keskittää Loimaalla annettavat koulutuspalvelut pääasiallisesti yhdelle kampusalueelle Myllykylään. Tämä edellyttää Myllykylän tonttiin lisäalueen liittämistä Kossanpuiston alueesta sekä siihen erillistä liittymää Myllykyläntieltä. Päätös: Yhtymähallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (66) 27.6.2013 LIITE 13 Vakkatien liittymän liikenneturvallisuutta voidaan parantaa liikennesuunnittelun keinoin, eikä se edellytä muutoksia osayleiskaavaan. Valtatien 9 ja Kutojankadun liittymä osoitetaan kaavakartalla, mutta sen säilyttämistä voidaan arvioida uudelleen siinä vaiheessa kun ajoneuvoliikenteen silta Aleksis Kiven kadulta Hulmin alueelle aiotaan toteuttaa. Kaavaluonnosta muutetaan siten, että koulutuspalveluiden laajentaminen on nykyisellä paikalla mahdollista. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 (66) 27.6.2013 LIITE 13 MIELIPITEET 1. Kari Anttila 17.6.2012 Tila: Loimaan kaupungin Kauhanojan kylässä sijaitseva Ruosteoja niminen tila, RN:o 4:31 1. Osayleiskaavaehdotuksessa on valtaosa Loimijoen rantaan rajoittuvan tilani metsästä ja pelloista merkitty MY-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja samalla rakentamisesta vapaaksi ranta-alueeksi. Kartan mukaan MY-alue on vähintään 200 metrin levyinen. Koska katson, että nykyisellään maa- ja metsätalousvaltaisena alueena jokirannan ympäristöarvot tulevat riittävästi suojatuksi ilman kaavaakin, vaadin että MY-varaus on poistettava ja joka tapauksessa sitä on kavennettava enintään 50 metrin levyiseksi. Sama koskee myös Ypäjoen MY-aluetta, joka tulisi poistaa tarpeettomana kokonaan. 2. Omistamalleni tilalle on merkittävä osayleiskaavaan asuntoa/loma-asuntoa varten uusia rakennuspaikkoja Loimijoen rantaan ja Ypäjoen rantaan Perustelut: Katson, että kaavaehdotus tulee loukkaamaan toteutuessaan oikeuksiani tilan omistajana. Olen antanut vastineeni kaavaehdotukseen jo 25.9.2007, mutta en ole saanut mitään kommenttia tai vastausta vastineeseeni. Nykyisessä kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu aikaisemmin vaatimiani muutoksia. Haluan tarkennettavan, onko nyt kysymyksessä oikeusvaikutteisen kaavan ehdotus vai ei. Lähetekirjeessä 8.5.2012 todetaan, että yleiskaava olisi tarkoitus saattaa voimaan koko alueen osalta oikeusvaikutteisena, mutta samasta kaavaehdotuksesta yhtä aikaa toimitetussa osallistumisja arviointisuunnitelmassa todetaan, että kaupunginhallituksen päätöksen mukaan (6.8.2007 208) osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana lukuun ottamatta asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita, joten kaava ei olisi tilani osalta oikeusvaikutteinen. Loimijoen ja Ypäjoen ranta-alueet Kauhanojan sillasta Ypäjän rajalle ovat olleet kaupungin seutukaavasta lähettämän karttaliitteen mukaan maa- ja metsätalousaluetta. Metsiä jokivarressa on hyvin vähän ja pellot on viljelty jokeen asti hyvin kapeaa rantatöyrää lukuun ottamatta. Peltoalueille ei ole tarvetta kaavaan tai sen edellyttämään maisematyölupaan, joten MY-alue on tarpeeton ja joka tapauksessa liian leveä. Kaavaehdotuksessa uudet rakennuspaikat on sijoitettu lähes kaikki täysin avoimelle pellolle. Lähes ainoalle, Ypäjoen suusta Ypäjän rajalle ulottuvalle Loimijoen pohjoispuoleiselle metsäalueelle ei ole ehdotuksessa merkitty yhtään rakennuspaikkaa. Kaavaehdotuksessa kuitenkin ristiriitaisesti edellytetään, että haja-asutuksen uudisrakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevan asutuksen ja tiestön yhteyteen metsäsaarekkeisiin. Tämä periaate ei ainakaan tässä ehdotuksessa toteudu. Edellytän, että minulla tulee olla tulevaisuudessakin mahdollisuus käyttää metsääni metsätalouteen ja halutessani rakentaa omistamalleni maalle myös asunto/vapaa-ajan asunto. Haluan myös varata mahdollisuuden raivata metsä pelloksi niin kuin kyseisellä alueella on tehty aikaisemminkin. Tilallani harjoitetaan maa- ja metsätaloutta ja se on tarkoitus säilyttää tuotannossa. Jokirantaan rajoittuvat metsät on vuonna 2010 uudistettu taimikoksi. Tilani sijaitsee osittain Loimijoen ja Ypäjäjoen välisessä kolmiossa. Sitä ei voida käyttää yleisesti virkistystoimintaan vaikeakulkuisuuden takia eikä siihen ole tarvetta enempää kuin jokamiehen oikeuden perusteella on mahdollista. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2013 sekä kaavan laatijan vas- tine 18 (66) LIITE 13 Kauhanojalla joen ja maatalousalueen ympäristöarvot säilyvät kaavastaa riippumatta niin kauan kuin peltoja viljellään ja metsiä hoidetaan. Laajoja peltoalueita ei pystytää säilyttämään avoimina maisematiloina, jos viljely taii maatalouden sivuelinkeinojen harjoittaminen kaavoituksella vai- elämän kanssa. Välittömästi kaavaehdotuksen käsittämään alueeseen a rajoittuvan Ypäjän kun- nan alueella ei kaavoitusta ole pidetty tarpeellisena. Samaan aikaisesti Loimaalla valmisteltav van keutetaan tai estetään. Kaavoituksen perusteleminen joen ympäristöarvojen turvaajana on ristiriidassa myös käytännön kaavaehdotuksen kanssa Vapo on kirjeellä ilmoittanut ryhtyvänsä käyttämään Ypäjokea turve- muuttamaan myös Loimijoen veden laatua ja muita ympäristöarvoja. Kaavaehdotus noudattelee pääosin vanhaa Loimaan kuntarajaa mutta poikkeaa siitä Ypäjään ra- tuotannon vesien laskemiseen Letkunsuolta. Ypäjoen kautta turvetuotannon vedet tulevat joittuvalta osalta. Poisjäävällä alueella kuitenkin sijaitsevat mainiot hiihtoladut joista osa valais- tuja ja Eksys-suon alue joka on osin Natura-alueeseen liitetty. Kaavaehdotuksen laatinut kon- sultti sanoi tutustuneensa kaava alueeseen paikan päällä ja ihmettelenkin kun kukaan paikalli- sista asukkaista ole heitä nähnyt. Haluankin selvityksen menettelystä jolla kaavan laatinut kon- että sulttifirma on valittu. Mikäli Loimaan kaupunki päättää jatkaaa osayleiskaavoitustaa jokirantojen osalta, pyydän kaikki asiaa koskevat ehdotukset ja selvitykset toimitetaan minun ja myös muiden osallisten tietoon tallentamalla ne kaupungin verkkosivuille tai toimittamalla minulle osoitteeseen ---. Ote nähtävillä olleesta osayleiskaavaluonnoksesta, sinisellä nuolellaa osoitettu tila Ruosteoja (4:37) Kau- hanojalla. Nähtävillä ollut kaava on ollutt Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavan luonnos, jonka näh- tävilläolosta on kuulutettu 8..5.2012 ja nähtävilläolon jatkamisesta onn kuulutettu 18.6.2012. Osayleiskaava on tarkoitus laatia kokonaan oikeusvaikutteisena. Kaavatyön aiempiin vaiheisiin ei ole tarpeen tässää kohtaa ottaa kantaa, koska kaavaluonnos on asetettu uudelleen nähtäville osallisten laatimisvaiheen kuulemista varten. Kaavatyö on kärsinyt henkilövaihdoksista vuosien kuluessa niin kaupungin kuin konsultinkin työryhmissä. Lisäksi osayleiskaava on aiemmin pää- tetty laatia asemakaavoitettavaksi tarkoitetun alueen ulkopuoliselta osin oikeusvaikutuksetto- mana ja nyt taas uudelleen kokonaan oikeusvaikutteisena, mikä on aiheuttanut hämmennystä. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (66) 27.6.2013 LIITE 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan oli tästä valitettavasti jäänyt vielä vanhentunutta tietoa. Lisäksi osayleiskaava on välillä jäänyt odottamaan maakuntakaavan vahvistumista. Maakuntakaava on saatettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen (13.12.2010) jälkeen, vahvistamispäätöstä odotetaan yhä. Konsultin ja kaupungin yhteinen maastokäynti on tehty 16.2.2012. Mukana olivat konsultin edustaja, kaupungin kehitysjohtaja, kaavoitusarkkitehti ja kaavoittaja sekä rakennustarkastajat. Lisäksi kaavatyön projektipäällikkö on käynyt lukuisia kertoja Loimaalla ennen ja jälkeen tuota kyseistä maastokäyntiä. Nyt osayleiskaavoitettavan alueen rajaus on päätetty kaavatyötä käynnistettäessä; Loimaan kaupunki on halunnut yleiskaavoittaa samat alueet kuin aikanaan Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan yleiskaava on kattanut. Kaavakartalle on osoitettu ranta-alue (ra), joka ulottuu 200 m etäisyydelle Loimijoen rannasta. Ranta-alueen sisällä MY-alueen leveys vaihtelee ollen leveimmillään 100 m levyinen, se ei siis ole automaattisesti 200 m leveä. MY-aluetta on osoitettu Loimijoen varteen siksi, että sillä on joko maisemallista tai ympäristöllistä merkitystä ja sen tulisi säilyä nykyisen kaltaisena. Yleiskaavakartan mittakaavasta johtuen kovin kapean vyöhykkeen osoittaminen on hankalaa. Kaavamääräystä voidaan muokata siten, että merkinnän tavoite tulee selkeämmin esitetyksi rannassa on hyvä säilyttää noin 20 m puustoinen vyöhyke mm. pelloilta valuvien, ravinteikkaiden vesien viivyttämiseksi ennen jokeen valumista. Lisäksi harkitaan, voidaanko maisematyölupaa koskeva vaatimus poistaa MY-alueen määräyksestä. Tila 4:31 sijoittuu kuitenkin AT/s-kyläalueelle, ranta-alueen ulkopuolelle. AT-alueelle voidaan myöntää suunnittelutarveratkaisuin (laajennettu rakennuslupaharkinta) kaavamääräyksen mukaisesti asumiseen, liiketoimintaan ja palveluille, jotka ovat ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa asumiseen. Kyläalueelle voidaan laatia rakentamista suoraan ohjaava kyläosayleiskaava tai ne voidaan asemakaavoittaa, mikäli kylään kohdistuu merkittävää rakentamispainetta. Ainoastaan ra- merkinnällä osoitetulla alueella emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Ra- alueella (ra) rantarakennuspaikat on osoitettu tilakohtaisesti laaditun mitoitustarkastelun perusteella, eikä niitä voida siirtää maanomistajan maalta toiselle maanomistajalle perusteettomasti. Laaditun mitoituksen perusteella oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa voidaan osoittaa uusia rakennuspaikkoja rantaalueelle, joille voidaan myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan perusteella. Ilmeisesti kyse on kuitenkin tilasta R:No 4:37 Ruosteoja Kauhanojalla. Tila 4:37 on mielipiteen antajan omistuksessa. Tila on osoitettu kaavaluonnoksessa osin MY- ja osin M-alueeksi. Näillä alueilla normaali maa- ja metsätalous on sallittua. MY-määräystä tullaan tarkentamaan ehdotusvaiheessa. Lisäksi tilalle on kaavaluonnoksessa osoitettu 1 olemassa oleva rakennusoikeus asuinrakennuksen rakennuspaikkana ja 1 uusi rakennusoikeus loma-asunnon rakennuspaikkana. Tila 4:37 kuuluu jokivarteen sijoittuvan tai suunniteltavan rakentamisen osalta ranta-alueen mitoituksen piiriin. Loimaan keskustan osayleiskaavan mitoitustarkastelu koskee Loimijoen vartta lukuun ottamatta asemakaavoitettavia alueita ja AT-merkinnällä osoitettuja kyläalueita. Mitoitettava alue on esitetty liitteessä 10c. Loimijoelle rakennusoikeutta määritettäessä käytetään laskennassa ns. muunnettua rantaviivaa, joka saadaan selville pohjakartasta lasketun likimääräisen karttarantaviivan perusteella. Rantaviivan muuntoprosessissa on jokialueilla yleisesti käytetyn mallin mukaisesti rantaviivasta otettu huomioon 50 %. Koko jokialueella on käytettyä mitoituslukua 5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Mitoitusperusteet ja rantaviivan muuttamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksen luvussa 5.1.1. Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20 (66) 27.6.2013 LIITE 13 Emätilatarkastelun perusteella tila 4:37 kuuluu samaan emätilaan (SAKKINEN 4:18 X) tilojen 4:24, 4:32 ja 4:34, 4:35, 4:36, 4:37, 4:41 ja 4:42 kanssa. Emätilalla on rantaviivaa n. 3 294 m ja muunnettua rantaviivaa n. 1 647 m, joka tuottaa 8,24 (~8) laskennallista rakennusoikeutta ranta-alueelle. Emätilalla on 2 olemassa olevaa rakennusoikeutta. Emätilalle muodostuu 6 potentiaalista rakennusoikeutta, jotka on osoitettu kaavaluonnoksessa tiloille 4:24, 4:32 ja 4:37 uusina loma-asunnon rakennuspaikkoina. Koska emätilalla ei ole laskennallista rakennusoikeutta jäljellä, ei tämän enempää uutta rakennusoikeutta voida osoittaa yleiskaavassa käytetyn mitoitustarkastelun perusteella. Kaavaluonnoksesta annettujen mielipiteiden perusteella emätilalle muodostuvien potentiaalisten rakennusoikeuksien jakoa emätilaan kuuluvien tilojen kesken on tarkastettu. Lisäksi kaavaluonnoksessa tilan 4:24 vakituisen asunnon rakennuspaikka on virheellisesti tulkittu olemassa olevaksi ranta-alueella sijaitsevaksi rakennusoikeudeksi. Kyseessä on ranta-alueen ulkopuolella sijaitseva rakennuspaikka, joka ei täten rasita emätilaa käytettynä rakennusoikeutena. Emätilan käytettyjen rakennusoikeuksien määrä on täten 1 ja emätilalle muodostuu 7 potentiaalista rakennusoikeutta. Perinnönjaossa sovitun mukaisesti emätilan uudet rakennusoikeudet (7 kpl) on osoitettu tiloille 4:24 (1 kpl), 4:32 (1 kpl), 4:34 (1 kpl), 4:35 (1 kpl), 4:36 (1 kpl), 4:37 (1 kpl) ja 4:41 (1 kpl). Tilalle 4:37 osoitetaan siis ranta-alueelle 1 uusi loma-asunnon rakennuspaikka. Osa tilan 4:37 metsästä sijoittuu ranta-alueen ulkopuolelle, joten siellä normaali hajarakentaminen on mahdollista. 2. Kustaa Palonen 16.6.2012 Tila: Loimaan kaupungin Kauhanojan kylässä sijaitseva Tervaoja II-niminen tila RN:o 4:33 1. Osayleiskaavaehdotuksessa on valtaosa Loimijoen rantaan rajoittuvan tilani metsästä merkitty MY-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja samalla rakentamisesta vapaaksi ranta-alueeksi. Kartan mukaan MY-alue on vähintään 200 metrin levyinen. Koska katson, että nykyisellään maa- ja metsätalousvaltaisena alueena jokirannan ympäristöarvot tulevat riittävästi suojatuksi ilman kaavaakin, vaadin että MY-varaus on poistettava ja joka tapauksessa sitä on kavennettava enintään 50 metrin levyiseksi. Sama koskee myös Ypäjoen MY-aluetta, joka tulisi poistaa tarpeettomana kokonaan. 2. Omistamalleni tilalle on merkittävä osayleiskaavaan asuntoa/loma-asuntoa varten uusi rakennuspaikka Loimijoen rantaan. Perustelut: Katson että kaavaehdotus tulee loukkaamaan toteutuessaan oikeuksiani tilan omistajana. Olen antanut vastineeni kaavaehdotukseen jo 25.9.2007, mutta en ole saanut mitään kommenttia tai vastausta vastineeseeni. Nykyisessä kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu aikaisemmin vaatimiani muutoksia. Haluan tarkennettavan, onko nyt kysymyksessä oikeusvaikutteisen kaavan ehdotus vai ei. Lähetekirjeessä 8.5.2012 todetaan, että yleiskaava olisi tarkoitus saattaa voimaan koko alueen osalta oikeusvaikutteisena, mutta samasta kaavaehdotuksesta yhtä aikaa toimitetussa osallistumisja arviointisuunnitelmassa todetaan että kaupunginhallituksen päätöksen mukaan (6.8.2007 Liite 13 Vastine_Lausunnot ja huomautukset_luonnosvaihe2012.docx