Yhtymähallitus , liite 3 Yhtymävaltuusto , liite x. Henkilöstöraportti 2015

Yhtymähallitus 22.3.2016, liite 3 Yhtymävaltuusto 24.5.2016, liite x Henkilöstöraportti 2015

2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut... 3 2.1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset... 3 2.2. Henkilötyövuosi... 6 2.3. Terveysperusteiset poissaolot... 6 2.4. Muut poissaolot... 9 2.5. Henkilöstön ikärakenne... 10 2.6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 11 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus... 12 2.8. Eläköityminen... 13 2.9. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 13 3. Kehittäminen ja työhyvinvointi... 14 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 16 4.1. Yhteenveto... 16 4.2. Johtopäätökset... 16

3 1. Johdanto Henkilöstöraportin tarkoituksena on tukea henkilöstöjohtamista ja henkilöstön kehittämistä Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ja niiden seuranta liittyvät kuntayhtymässä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Henkilöstöraportissa esitetyt määrälliset tunnusluvut auttavat ennakoimaan henkilöstömäärän, henkilöstörakenteen, työpanoksen ja henkilöstökustannusten kehitystä. Henkilöstöä koskevat kehittämistoimenpiteet kertovat siitä, miten henkilöstöä koskevat toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. 2. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Henkilöstön kokonaismäärän, rakenteen ja muutosten seurannasta on hyötyä henkilöstösuunnittelussa. Vuoden 2014 luvut on esitetty suluissa. 2.1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset Henkilöstön kokonaismäärä Koko kuntayhtymässä oli 31.12.2015 päätoimista henkilökuntaa 460 (449). Heistä 390 (385) oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 70 (64) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sivutoimista henkilökuntaa oli 33 (40). Vanajaveden Opistossa oli 154 tuntiopettajaa. Kuva 1: Päätoimisten palvelussuhteiden luonne vuodesta 2012 Vuoteen 2014 verrattuna muutos vakinaisten osuudessa oli +1,3 % ja määräaikaisissa +8,57 %. Vanajaveden Opisto siirtyi an vuoden 2015 alusta lukien. Kuntayhtymään siirtyi vakituista henkilöstöä Vanajaveden Opistosta 17 henkilöä, joista 10 oli KVTES:n piirissä ja 7 OVTES:n piirissä. Määräaikaisuuden pääasialliset perusteet olivat puuttuva kelpoisuus ja sijaisuus. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien osuus oli 15,21 % (14,22). Päätoimisesta opetushenkilöstöstä määräaikaisia oli 47 henkilöä /14,78 % ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstöstä 23 henkilöä /16,91 %. Kunta-alan tuoreimmat valtakunnalliset tilastot ovat vuodelta 2014. Kuntatyönantajien www-sivujen mukaan kunta-alan henkilöstöstä määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli noin 21 prosenttia

henkilöstöstä, mikä on 5,78 prosenttiyksikköä enemmän kuin määräaikaisten prosenttiosuus Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Henkilöstön määrän jakautuminen ammattiopiston ja kuntayhtymäpalveluiden, lukioiden ja Vanajaveden Opiston välillä Päätoimisesta henkilökunnasta ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa oli 354 (363). Heistä 295 (306) oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 59 (57) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Päätoimisesta henkilökunnasta lukioissa oli 90 (86). Heistä 80 (79) oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 10 (7) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Yksi lukion lehtoreista on määräaikaisesti hankekoordinaattorina KVTES:n soveltamisalan piirissä. Hänen toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhteensa sisältyy tässä 80 toistaiseksi voimassa olevaan lukion palvelussuhteeseen. Seuraavassa kappaleessa hän sisältyy KVTES:n soveltamisalan piiriin kuuluvaan henkilöstöön, jonka soveltamisalalla hän on tehnyt työn vuonna 2015. Tästä johtuen päätoimisen henkilökunnan määrä on tässä kappaleessa lukioissa 90 ja seuraavassa 89. Päätoimisesta henkilökunnasta Vanajaveden Opistossa oli 16. Heistä 15 oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 1 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sivutoimisista ammattiopistossa oli 22 (28) ja lukioissa 11 (12). Vanajaveden Opistossa oli 154 tuntiopettajaa. Henkilöstön jakautuminen sopimuksittain Sopimuksittain koko kuntayhtymän päätoiminen henkilökunta jakaantui siten, että 318 (313) kuului OVTES:n soveltamisalan piiriin ja 142 (136) KVTES:n/TS:n soveltamisalan piiriin. Päätoimista henkilöstöä oli ammattiopistossa OVTES:n piirissä 228 (234) ja kuntayhtymäpalveluissa KVTES:n/TS:n soveltamisalan piirissä 127 (130). Lukioiden päätoimisesta henkilöstöstä 83 (79) oli OVTES:n soveltamisalan piirissä ja 6 (6) oli KVTES:n/TS:n piirissä. Vanajaveden Opiston päätoimisesta henkilöstöstä 7 oli OVTES:n piirissä ja 9 KVTES:n piirissä. 4 Kuva 2: Päätoiminen henkilöstö sopimuksittain OVTES ja KVTES/TS

5 Henkilöstön sukupuolijakauma Koko kuntayhtymän päätoiminen henkilöstö jakautui naisten ja miesten kesken siten, että naisia oli 318 ja miehiä 142 (302/147). Päätoimisesta henkilöstöstä naisia oli 69 % (67 %) ja miehiä 31 % (33 %). OVTES:n soveltamisalan piirissä oli 212 naista ja 106 miestä (202 ja 111). KVTES:n/TS:n soveltamisalan piirissä oli 106 naista ja 36 miestä (100 ja 36). Kuntatyönantajien www-sivujen mukaan 80 % kunnallisesta henkilöstöstä on naisia, mikä on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisten prosenttiosuus n henkilöstöstä. Kuva 3: Päätoimisen henkilöstön sukupuolijakauma vuosina 2014 ja 2015 Henkilöstön jakautuminen työajan perusteella Henkilöstö jakautui kokoaikatyössä, osa-aikatyössä, sivutoimisessa ja tuntiopettajan (VOP) palvelussuhteessa oleviin seuraavasti: Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos vuodesta 2014 Kokoaikainen Osa-aikainen Sivutoiminen Tuntiopettaja (VOP) 133 (136) 9 (11) 18 (24) 39 291 (274) 27 (27) 15 (16) 115 424 (410) 36 (38) 33 (40) 154 + 3 % - 5 % - 7 % Yhteensä 199 (171) 448 (317) 647 (488) Taulukko 1: Palvelussuhteet vuonna 2015

6 2.2. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä yhtenä tiettynä päivänä 31.12.2015. Kuva 4: Henkilötyövuodet vuosina 2014 ja 2015 Kun mukaan otetaan päätoimisen henkilöstön lisäksi sivutoimiset sekä Vanajaveden Opiston tuntiopettajat, ovat henkilötyövuodet seuraavat: HTV1 609, HTV2 591 ja HTV3 537. Henkilötyövuosi HTV1 on kaikkien palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * osaaikaprosentti / 100 töissä koko vuoden. Henkilötyövuosi HTV2 on palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 *osa-aikaprosentti / 100 vähennetty palkattomat poissaolot. Henkilötyövuosi HTV3 on palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * osa-aikaprosentti / 100 vähennetty kaikki poissaolot, mukaan lukien vuosiloma, koulutus ja palkalliset sairauspoissaolot. 2.3. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen määrän ja keston seuranta on tärkeää työstä tai työoloista johtuvien sairauspoissaolojen havaitsemiseksi ja niiden vähentämiseksi. Erityisesti pitkäkestoiset työkyvyttömyydet ovat sekä työnantajan että työntekijän kannalta ei-toivottuja. Terveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä Koko kuntayhtymässä päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli yhteensä 4996 kalenteripäivää (4412), mikä tekee 10,9 kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden (9,8). Sairauspoissaoloja oli 3,47 % (3,25) teoreettisista työpäivistä. Vuoden aikana työssä olleista päätoimisista henkilöstä 292:lla (215) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja.

Kunta10 -tutkimuksen uusimmat tulokset osoittavat, että kunta-alan sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti, kun huippuvuonna 2008 määrä oli 19,4 päivää. Sairauspoissaolojen määrä päätoimista työntekijää kohden oli ssa 5,8 päivää vähemmän kuin kunta-alalla keskimäärin. Työ- ja työmatkatapaturmia sattui 21 (10), joista 7 (4) aiheutui sairauspoissaoloja. Yhteensä työtapaturmista aiheutuneita sairauspoissaoloja oli 31 kalenteripäivää (4+1/107). 14 (6) työtapaturmasta ei aiheutunut sairauspoissaoloja. 7 Kuva 5: Sairaus- ja työtapaturmapoissaoloihin käytetyt kalenteripäivät vuodesta 2012 Kuva 6: Päätoimisten sairauspoissaolopäivät suhteessa päätoimisiin henkilöihin

8 Sairauspoissaolojen jakautuminen ammattiopiston ja kuntayhtymän sekä lukioiden välillä Päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa 4506 (3723) kalenteripäivää, mikä tekee 12,7 (10,3) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa sairauspoissaoloja oli 4,78 % (3,28) teoreettisista työpäivistä. Päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli lukioissa 428 (681) kalenteripäivää, mikä tekee 4,8 (7,9) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Lukioissa sairauspoissaoloja oli 2,11 % (3,08) teoreettisista työpäivistä. Vanajaveden opiston päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja ei ole raportoitu erikseen henkilömäärän vähäisyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen jakautuminen sopimuksittain OVTES:n piirissä (ammattiopisto, lukiot ja VOP) sairauspoissaoloja oli yhteensä 2825 (2577) kalenteripäivää, mikä tekee 8,9 sairauslomapäivää päätoimista henkilöä kohden (8,2). OVTES:n sairauspoissaolot jakautuivat ammattiopiston ja lukioiden välillä seuraavasti. Ammattiopistossa sairauspoissaoloja oli OVTES:n piirissä 2352 (1928) kalenteripäivää, mikä tekee 10,3 (8,2) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Lukioissa sairauspoissaoloja oli OVTES:n piirissä 409 (649) kalenteripäivää, mikä tekee 4,9 (8,2) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Vanajaveden Opiston osalta määrää ei ole laskettu erikseen, koska OVTES:n piirissä olevaa päätoimista henkilöstöä on Vanajaveden Opistossa vain 7. KVTES:n ja TS:n piirissä sairauspoissaoloja oli yhteensä 2173 (1827) kalenteripäivää, mikä tekee 15,3 sairauslomapäivää päätoimista henkilöä kohden (13,4). Kuva 7: Sairauspoissaolot sopimuksittain vuodesta 2012 Sairauslomakerrat ja sairauslomiin käytettyjen kalenteripäivien jakautuminen erimittaisten sairauspoissaolojen kesken Sairauslomiin käytettyjen kalenteripäivien enin osa aiheutui 4-29 (4 29) päivää kestäneistä sairauslomista, joista kertyi yhteensä 2037 (1611) kalenteripäivää 176 (148) sairauslomakerrasta, mikä tekee keskimäärin 12 (11) kalenteripäivää/sairauslomakerta.

9 Kuva 8: Sairauslomiin käytetyt kalenteripäivät vuosina 2014 ja 2015 Kuva 9: Sairauslomakertojen jakautuminen eripituisiin sairauslomiin vuosina 2014 ja 2015 2.4. Muut poissaolot Muissa kuin terveysperusteisissa poissaoloissa suurin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli vuorotteluvapaapäivien määrän kasvu liki puolella. Vuorotteluvapaapäivien määrän kasvu johtuu vuorotteluvapaalain muutoksesta, mikä aktivoi työntekijöitä hakeutumaan vuorotteluvapaalle aiemman lain mukaisin edullisimmin ehdoin. Kannustevapaapäivien määrä on laskenut 200 päivällä huippuvuodesta 2013 ja noin 80 päivällä vuodesta 2014 ollen kuitenkin edelleen liki 90 päivää enemmän kuin vuonna 2012. Perhevapaista johtuvien poissaolopäivien määrä on liki puolittunut.

10 2.5. Henkilöstön ikärakenne Kuva 10: Muut poissaolot vuodesta 2012 Henkilöstön ikätiedoista on hyötyä eläkepoistumaan varautumisessa ja tulevaisuuden henkilöstön rekrytointitarpeen ennakoinnissa. Koko kuntayhtymän päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 48,9 vuotta (48,4), josta naisten 48,2 (48,3) ja miesten 47,2 vuotta (48,7). Ammattiopiston OVTES:n piirissä olevan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 50,4 vuotta ja lukioiden OVTES:n piirissä olevan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. KVTES:n ja TS:n piirissä olevan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntatyönantajien www-sivujen mukaan vuonna 2014 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on 3,2 vuotta (2,7) vähemmän kuin henkilöstön keski-ikä Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Kuva 11: Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma

11 Kuva 12: Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma prosentteina vuosina 2014 ja 2015 2.6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2015 asetettiin osaamisen kehittämiselle sekä määrällisiä että toiminnallisia tavoitteita. Määrällisiä tavoitteita asetettiin ammattiopiston opetushenkilöstön pätevyydelle, koulutuspäivien määrälle ammattiopistossa sekä ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa, osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisille koulutuspäiville henkilöä kohden, henkilöstön kokonaistyytyväisyydelle sekä kehityskeskusteluiden ja niiden välitarkasteluiden käymiselle. Ammattiopiston opetushenkilöstön pätevyys Opettajista päteviä Tavoite Kaikki päätoimiset opettajat 85,96 % (87,18 %) 85 % Perusrahoitteisen koulutuksen opetushenkilöstö 86,84 % (90,17 %) 89 % Taulukko 2: Ammattiopiston opetushenkilöstön pätevyys vuonna 2015 Koulutuspäivät Päätoimista kohden Tavoite KVTES/TS 5,4 (6,3) OVTES, ammattiopisto 7,3 (7,5) 7,5 OVTES, lukiot 6,2 (5,1) OVTES, VOP 5,3 Yhteensä, AOT + ky-palvelut 6,7 (7,2) 6,0 Yhteensä, kaikki 6,5 (6,7) Taulukko 3: Koulutuspäivät sopimusten mukaan vuonna 2015

12 Kuva 13: Koulutuspäivät vuodesta 2012 Koulutuspäivät on laskettu henkilöstön yhteismäärällä 460. Opintovapaalla oli 5 henkilöä yhteensä 585 päivää. Opintovapaapäivät eivät ole mukana 2981 koulutuspäivässä. Osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisia koulutuspäiviä päätoimista kohden vähintään 3 päivää (18 tuntia) Ammattiopisto 65,4 % Kuntayhtymäpalvelut 59,5 % Lukiot 70,8 % Vanajaveden Opisto 52,9 % Koko kuntayhtymä 64,4 % Taulukko 4: Osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaiset koulutuspäivät 2015 Osaamisen kehittämisestä kerrotaan enemmän kohdassa 3, Kehittäminen ja työhyvinvointi. 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus Toimintavuoden aikana haettiin henkilöä 8 vakituiseen (26) ja 19 määräaikaiseen tehtävään (4). Hakijoita oli yhteensä 485 (154). Vaihtuvuusprosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään 449 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä sis. Parolan lukio Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet, sisältää eläkkeelle siirtyneet 12 + 16 (Vanajaveden Opistosta siirtyneet) = 28 6,2 % 23 (18) 5,1 % Esimiesten vaihtuvuus 0 (3) 0 % Taulukko 5: Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2015

13 2.8. Eläköityminen Yksi tietolähde tulevan henkilöstö- ja osaamistarpeen ennakointiin on henkilöstön eläköitymisen seuranta. Tietosuojasyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää koskevaa raportointia ei määrän vähäisyyden vuoksi voi tehdä. Eläköityminen Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 12 (12) 64,8 (63,7) Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 4 (1) 61,1 (60,1) Taulukko 6: Eläkkeelle siirtyneet 2.9. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit muodostavat merkittävät osan kuntayhtymän taloudesta, mistä syystä niiden rakenteen ja kehityksen seuranta on tärkeää. Vuoden aikana maksettu OVTES:n yleiskorotus 1.7.2015 lukien oli suuruudeltaan 0,40 %. KVTES:n puolella ei maksettu yleiskorotusta vaan palkantarkistukseen 1.7.2015 lukien varattu korotus tuli käytetyksi kokonaan keskitetysti valtakunnallisten sopijaosapuolten sopimalla tavalla työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistamiseen, palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1,2, 7 ja 8) uudistamiseen, eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottamiseen palkkahinnoitteluliitteissä 4 ja 5 sekä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehtojen muutokseen (KVTES 2014 2016 liite 12). TS:n piirissä palkantarkistus 1.7.2015 toteutettiin 0,29 %:n suuruisena yleiskorotuksena. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 27.906.351 euroa (24.516.778 ). Henkilöstömenojen kasvu edellisvuodesta oli 3.389.573 euroa /13,8 % (283.867 /1,2 %). Kasvu selittyy Vanajaveden Opiston tulolla kuntayhtymään vuoden 2015 alusta. Ammattiopiston, Vanajaveden Opiston ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstömenot olivat 22.032.929 euroa (19.117.536 ) kasvaen edellisestä vuodesta 2.915.393 euroa ja 15,2 % (285.501 ja 1,5 %). Lukioliikelaitoksen henkilöstökulut olivat 5.873.422 euroa (5.399.242 ) kasvaen edellisvuodesta 474.180 euroa (1.634 ). Kannustevapailla saatiin 47.000 euron säästöt (52.000 ) henkilöstökuluissa. Koko kuntayhtymän osalta terveysperusteisten poissaolojen (sairauslomat ja työtapaturmat) palkat olivat yhteensä 451.612 euroa (381.015 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 392.630,84 euroa (296.609 ) ja lukioiden osuus oli 54.616,32 euroa (84.406 ). Ammattiopiston osuus oli 252.880,89 euroa. Kuntayhtymäpalveluiden osuus oli 139.749,95 euroa, mikä määrä sisältää myös Vanajaveden Opiston yhdeksän KVTES:n piirissä olevan työntekijän terveysperusteisten poissaolojen palkat. Koko kuntayhtymän osalta perhevapaiden palkat olivat yhteensä 21.417,52 euroa (24.707 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 19.577,01 euroa (22.370 ) ja lukioiden 1.840,51 euroa (2.337 ). Ammattiopiston osuus oli 11.957,20 euroa. Kuntayhtymäpalveluiden osuus oli 7.619,81 euroa, mikä määrä sisältää myös Vanajaveden Opiston yhdeksän KVTES:n piirissä olevan työntekijän perhevapaiden palkat. Koko kuntayhtymän osalta vuosiloma-ajan palkat olivat yhteensä 1.162.772,21 euroa (1.012.895 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 1.094.377,63 euroa (987.738 ) ja lukioiden 53.215,87 euroa (25.157 ). Ammattiopiston osuus yksinään oli 588.562,17 euroa. Kuntayhtymäpalveluiden osuus oli 505.815,46 euroa, mikä määrä sisältää myös Vanajaveden Opiston yhdeksän KVTES:n piirissä olevan työntekijän vuosiloma-ajan palkat.

Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut olivat yhteensä 5.782.474 euroa (5.206.450 ), josta ammattiopiston, Vanajaveden Opiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 4.655.019 euroa (4.159.238 ) ja lukioliikelaitoksen osuus 1.127.455 euroa (1.047.212 ). Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset olivat yhteensä 301.239 euroa (276.516 ), josta työhyvinvointia edistävän toiminnan kustannuksia oli 145.254 (123.203 ) euroa ja sairaanhoidon kustannuksia 155.985 euroa (144.431 ). Työhyvinvointia edistävän toiminnan kustannukset henkilöä kohden olivat 273 euroa (280 ) euroa ja sairaanhoidon kustannukset 294 euroa (328 ). Raportoidut kustannukset ovat bruttokustannuksia. Kela korvaa 50-60 prosenttisen osuuden työnantajan järjestämän työterveyshuollon kustannuksista noin vuoden kuluttua tilikauden päättymisestä työnantajan tekemän hakemuksen perusteella. Koulutus ja muu kehittäminen Koko kuntayhtymän koulutuskustannukset olivat 233.029 euroa (209.309 ), josta lukioiden osuus oli 23.722 euroa (16.647 ) ja ammattiopiston, Vanajaveden Opiston ja kuntayhtymäpalvelujen 209.307 euroa (198.899 ). Kustannuksiin on laskettu koulutus- ja kurssimaksut sekä koulutuksen matka- ja majoituskustannukset. Kustannukset ovat 0,83 % henkilöstökustannuksista (1,08 %); lukioiden osuus oli 0,08 % (0,09 %) ja ammattiopiston ja kuntayhtymän osuus 0,75 % (0,99 %). Koko kuntayhtymässä koulutuksiin osallistuneiden palkkakustannukset koulutuksen ajalta olivat 412.096 euroa (333.575 ), josta ammattiopiston, Vanajaveden Opiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus 315.284 euroa (294.516 ) ja lukioiden 96.812 euroa (39.059 ). Koko kuntayhtymän koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 645.125 euroa, mikä on 2,3 % henkilöstömenoista (542.884 / 2,2 %). Ammattiopiston, Vanajaveden Opiston ja kuntayhtymäpalvelujen koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 524.591 euroa, joka on 2,4 % ammattiopiston, Vanajaveden Opiston ja kuntayhtymän henkilöstömenoista (493.415 /2,6 %). Lukioiden koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 120.534 euroa, joka on 2,1 % lukioiden henkilöstömenoista (55.706 /1,0 %). Sisäiset kehittämishankkeet Sisäisiin kehittämishankkeisiin varattiin 301.165 euroa (206.00 ), ja tästä rahasta käytettiin 228.563 euroa (189.649 ). Sisäiset kehittämishankkeet jakautuivat kuntayhtymän yhteisiin ja opetustoiminnan hankkeisiin. Kuntayhtymän hankkeista merkittävin oli tyhy-toiminta, johon käytettiin 32.510 euroa (31.694 ), mikä tekee 71 euroa/henkilö (71 /hlö). Virkistystoimintaan käytettiin 10.974 euroa. Merkittävä osa, 137.183 euroa (138.500 ), sisäisistä kehittämishankkeista kohdennettiin ulkopuolisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Opetustoiminnan kehittämishankkeissa painopisteenä olivat kilpailutoiminta, oppimisympäristöjen kehittäminen ja opettajien työelämäosaamisen parantaminen. Lukioilla ulkopuolisten hankkeiden omavastuuosuuksiin käytettiin 3.769 euroa (11.438 ). 3. Kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstöä koskevat sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 liittyivät henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen edistämiseen sekä vuoden Sähköisen Tavastian teemaan kytkeytyen henkilökunnan TVT-osaamisen kartoittamiseen ja lisäämiseen. Tavoitteiden toteutumista sekä muuta henkilöstön osaamisen kehittämistä käsitellään seuraavassa lyhyesti, koska keskeisiltä osin niistä on kerrottu toimintakertomuksessa. 14

15 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: a) Vanajaveden opiston osaamisen hyödyntäminen TYHY-toiminnnassa Henkilökunnan tyhy-tarjottimelle lisättiin syyslukukaudella mahdollisuus 50 euron arvoiseen tyhyetuun, jonka voi käyttää Vanajaveden Opistossa ryhmäopetukseen osallistumiseen. Tyhyetu sai hyvin suosiota. Kaikkiaan reilut 90 henkeä käytti seteliä Vanajaveden Opiston kursseilla. Heistä 25 oli Vanajaveden Opiston omaa henkilökuntaa ja loput kuntayhtymän muista yksiköistä. Osa setelin käyttäjistä oli käynyt aikaisemminkin opistossa, osa oli uusia tulijoita. b) ASLAK-/AURA -kuntoutusten jatkaminen Tavoitteen toteutumiseen vaikuttivat uuteen hallitusohjelmaan sisältyneet sopeuttamistoimet, joiden takia Kela joutui lakkauttamaan kaikki 31.8.2015 jälkeen alkaviksi tarkoitetut ASLAK- ja TYK-kuntoutuspalvelut. Myöhemmin Kela tiedotti mahdollisuudesta käynnistää peruutetut ASLAK-kurssit. Kevätlukukaudella lukioista kolme henkilöä osallistui ASLAKkuntoutukseen ja syyslukukaudella kuntayhtymäpalveluista yksi henkilö. Sopeuttamistoimien vuoksi Kela ei voinut toimeenpanna vuonna 2016 alkavaksi suunniteltua AURA-kuntoutusta, joka olisi korvannut ASLAK- ja TYK-kuntoutukset. AURA-kuntoutus on sittemmin tullut korvatuksi vuoden 2016 aikana käynnistyvällä KIILA-kuntoutuksella. c) Tiedotuskanavien yksinkertaistaminen Keväällä otettiin käyttöön uusi henkilökuntaintra ja uudet www-sivut. Henkilökuntaintran myötä tiedottamista ja henkilökunnan välistä keskustelua on parannettu. Keväällä otettiin käyttöön uusi sähköinen rekrytointijärjestelmä Laura, mikä on helpottanut rekrytointiprosessia ja avoimista työpaikoista tiedottamista. Henkilökunnan infokahvien kohdentaminen Hattelmalantien ja Jaakonkadun toimipisteiden lisäksi Turengin ja Ratasniityn toimipisteisiin ja lukioihin sekä Vanajaveden Opiston tuntiopettajille järjestetty keskustelutilaisuus ovat parantaneet henkilökunnan osallistumismahdollisuuksia, edistäneet tiedonkulkua ja lisänneet osallistujien määrää. Henkilöstön perehdyttämisohjelmaa parannettiin. Syksyllä luotiin uudet perehdyttämissivut henkilökuntaintraan sekä päivitettiin ja sähköistettiin perehdyttämisen tarkistuslista. d) Osaamistarpeiden toteutumisen varmistaminen kehityskeskustelujen välitarkastuksella Sähköiseen kehityskeskustelulomakkeeseen lisättiin kohta välikatsaukselle ja kehityskeskusteluohjeessa ohjeistettiin henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman toteutumisen välitarkastelun toteuttamisesta noin puolen vuoden kuluttua henkilökohtaisen kehityskeskustelun pitämisestä. Malli, jossa esimies olisi käynyt lyhyen, noin 15 minuutin mittaisin välitarkastuskeskustelun jokaisen työntekijänsä kanssa, osoittautui aikaa vievänä toimimattomaksi. Kehityskeskusteluiden välitarkasteluita toteutettiin osastoilla eri tavoin: osastokokouksissa, sähköpostitse, nimenomaisissa henkilökohtaisissa välitsekkaustapaamisissa sekä arkipäivän säännöllisissä keskusteluissa. Osassa osastoja välitarkastusta ei tehty. Pääasiassa kehityskeskusteluiden välitarkastusta pidettiin tarpeellisena sovittujen kehittymistoimenpiteiden toteutumisen varmistamiseksi. Vuoden 2015 käyttökokemusten perusteella mallia on muutettu vuodelle 2016 siten, että keskiössä on toteutumisen varmistus ja tarkastelutavaksi esimies voi valita osastolleen sopivimman tavan, esimerkiksi henkilökohtaisen tapaamisen, puhelin- tai sähköpostikeskustelun tai esimerkiksi koulutusten toteutumisen tarkastelun Populus-palkkahallintojärjestelmästä. e) Henkilökunnan TVT-osaamisen kartoitus ja vahvistaminen Henkilökunnan TVT-osaaminen kartoitettiin osana kevään kehityskeskusteluja. Syksyn aikana ammattiopistossa luotiin malli henkilöstön TVT-osaamisen vahvistamisesta ja kehittymissuunnitelmien seurannasta sekä TVT-mentoreiden antamasta vertaistuesta osastoilla: Henkilöstölle on määritelty TVT-osaamisvaatimukset, jotka perustuvat opiskelijoilta vaadittavaan TVT-osaamiseen sekä henkilöstön omiin sovelluksiin. Osaamiskartoituksen perusteella tarjotaan koulutuksia perustietoja tarvitseville, mentorointia osaamistaan

16 vahvistaville (kullakin osastolla on nimetyt TVT-mentorit), TVT-mentoreille omaa valmennusta ja vertaistukea sekä tukea TVT-taitojen integroimiseen opetukseen. Mentorimallilla tarjotaan matalan kynnyksen apua työn ohessa vieriohjauksen ja tuen kautta. Lukioissa TVT-osaamisen vahvistamisessa hyödynnettiin digi-opea ja digitutoreita, jotka aktivoivat ja opastivat TVT:n käytössä, kokeiltiin sähköisten kokeiden pitämistä ja järjestettiin TVT-koulutusta. Kanta-Hämeen Digi-ope hankkeen ja lukioiden yhteisen veso-päivän yhteydessä opettajia koulutettiin mm. sähköisen yo-tutkinnon koejärjestelmään ja useiden ohjelmien käyttöön eri oppiaineissa. Toteutettiin vapaamuotoisia Mobiilimiittejä, joissa opettajat vaihtoivat ideoita siitä, miten mobiililaitteilla voi helpottaa opetus- ja ohjaustyötä ja esittelivät miten käyttävät laitteita hyödykseen omassa työssään. 4. Yhteenveto ja johtopäätökset 4.1. Yhteenveto Kuntayhtymän päätoimisten palvelussuhteiden määrä oli 460 (449). Henkilöstön keski-ikä oli 48,9 (48,4) vuotta. Päätoimisista palvelussuhteista vakinaisten osuus oli 84,79 % (85,75). Henkilötyövuosina (HTV1) mitattuna päätoimisten työpanos oli 450 (426). Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,9 (9,8) kalenteripäivää päätoimista henkilöä kohden. Työtapaturmista johtuvia sairauspoissaolokertoja oli 7, yhteensä 31 kalenteripäivää (4+1/107). Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 2.915.393 eurolla / 15,2 %:lla (283.867 / +1,2 %). Henkilöstökulut olivat kaikkiaan 27.906.351 euroa. Vuonna 2015 koko kuntayhtymän koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 645.125 euroa, mikä on 2,3 % henkilöstömenoista. Kaikkiaan koulutuspäiviä kertyi 6,5 kalenteripäivää (6,7) päätoimista henkilöä kohden. Ammattiopiston päätoimisista opettajista 85,96 % oli päteviä (87,18). Kehityskeskusteluiden yhteydessä laadittiin henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Tyhy-toiminta oli monipuolista ja siihen käytettiin 71 euroa/päätoiminen henkilö. Tyhy-tarjottimella oli tarjolla jooga, vesijumppa, kahvakuula, ohjatut kuntosalistartit, syvävenyttely, foamroller-kehonhuolto, keilaus, kiipeily, kirkkovenesoutu, painonhallinta, käsityökerho, värjäys, tapetointi, sisäpintamaalaus, auton huolto, polkupyörän huolto, lentopallo, sähly ja Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelit. Lisäksi oli mahdollista saada 50 euron arvoinen tyhyetu Vanajaveden Opiston ryhmämuotoiseen opetukseen. 4.2. Johtopäätökset n osaava, innostava ja asiantunteva henkilöstö oli vuonna 2015 aiempaakin monialaisempi. Vapaan sivistystyön toimijan Vanajaveden Opiston siirtyminen kuntayhtymään loi uusia yhteistyömahdollisuuksia, jotka näkyivät toiminnassa jo ensimmäisenä vuonna muun muassa henkilöstöhallinnossa, it-palveluissa, tyhy-toiminnassa ja opetuksessa. Henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevista tunnusluvuista voi tyytyväisenä nostaa esiin koulutuspäivien määrän lisääntymisen lukioissa. Vuonna 2013 päätoimista kohden olleesta 2,5 koulutuspäivästä on lukioissa vuonna 2015 noustu 6,2 koulutuspäivään päätoimista kohden. Henkilöstön koulutuspäivien osalta asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin ammattiopiston ja kuntayhtymäpalveluiden koulutuspäivien yhteismäärässä ja ammattiopiston osalta oltiin liki tavoitteessa. Ammattiopistossa päätoimisten opettajien pätevien osuus ylitti tavoitteen kaikkien päätoimisten osalta. Perusrahoitteisen koulutuksen opetuksen osalta pätevyys jäi hieman tavoitteesta. Pätevien opettajien prosenttiosuuteen vaikuttaa raportointipäivänä töissä olleiden sijaisten pätevyys. Toimintavuonna opettajien pätevyydelle asetetut tavoitteet ylitettiin kaikin osin puolivuotisraportin raportointiajankohtana.

Kehityskeskustelut toteutuivat pääosin tavoitteen mukaisesti. Toimintavuonna käyttöön otettua kehityskeskusteluiden välitarkastelun toteuttamista kehitettiin saadun palautteen perusteella toimivammaksi vuotta 2016 varten. Toimintavuonna määrällisissä tunnusluvuissa huomio kiinnittyi siihen, että kolme osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaista koulutuspäivää toteutui ainoastaan 64,4 %:lla päätoimisesta henkilöstöstä. Tavoitteen saavuttamista jatkossa tukee tiheämpi raportointi osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisten koulutuspäivien toteumasta, koulutuslomakkeiden huolellinen täyttö ja hyväksyminen sekä panostamalla koulutuspäivien nykyistä tasaisempaan jakautumiseen. Lisämotivaatiota tuo Työttömyysvakuutusrahaston koulutustuntien perusteella maksama koulutuskorvaus. Osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisten päivien jääminen tavoitteesta johtuu pääosin siitä, että osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisista koulutuksista ovat koulutuspäivien tunnit jääneet koulutuslomakkeille kirjaamatta ja lomakkeet on hyväksytty ilman tunteja. Pienemmältä osin toteumaan on vaikuttanut se, että vaikka koko henkilöstön keskimääräinen koulutuspäivien määrä on ollut 6,5 koulutuspäivää per päätoiminen, ei kaikilla ole ollut kolmea osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaista koulutuspäivää. Henkilöstöraportin määrällisistä tunnusluvuista on apua henkilöstömäärän kehityksen ennakoinnissa. Määrällisistä tunnusluvuista ilmenee, että kuntayhtymän henkilöstön määrän kehityssuunta on viimeiset kaksi vuotta ollut laskeva. Pääasiassa vähentyminen johtuu siitä, että eläköitymisten myötä vapautuneita tehtäviä on jätetty täyttämättä. On todennäköistä, että tämä suuntaus jatkuu edelleen. Toimintavuoden määrällisistä tunnusluvuista ilmenee, että kuntayhtymän vakituisen henkilöstön määrä kasvoi vähemmän (+5) kuin mitä kuntayhtymään siirtyi vakituista henkilöstöä Vanajaveden Opistosta (+17). Vastaava kehityskulku oli vuonna 2014, jolloin Parolan lukion siirryttyä kuntayhtymään kuntayhtymän vakituisen henkilöstön määrä kasvoi vähemmän (+5) kuin mitä kuntayhtymään siirtyi Parolan lukiosta (+10). Vuonna 2013 lukiokoulutuksen siirryttyä kuntayhtymään vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi enemmän kuin mitä lukioista siirtyi vakinaista henkilöstöä. Työhyvinvointikyselyn 2015 vastausten perusteella henkilöstön tyytyväisyys kasvoi edelleen. Koko kuntayhtymän tasolla merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna ei ollut. Henkilöstön kokonaistyytyväisyys oli 3,78 (3,71), mikä ylitti kokonaistyytyväisyydelle asetetun 3,6 tavoitteen. Eniten muutosta tapahtui lukioiden henkilöstön vastauksissa, joissa kuntayhtymä- ja yksikkötasolla kaikkien väittämien vastausten keskiarvot nousivat. Kuntayhtymätason toimintaan tyytyväisten vastaajien määrän lisääntymisestä lukioissa voi päätellä, että lukioiden henkilöstö on kahdessa vuodessa enenevässä määrin kotiutunut kuntayhtymään. 17