Rakennuttajan määrälaskenta

Rakennuttajan määrälaskenta Vaatimukset LVIA töiden määrälaskenta-asiakirjoille 34. Rakennuttajakoulutus Tutkielma Pekka Saarnio MTT Espoo 19.10.2012 Aalto University Professional Development Aalto PRO

Tiivistelmä Rakennus-, LVI-, sähkö-, automaatio- ja muiden teknisten järjestelmien sekä aluerakenteiden ja -verkostojen osien määrätietojen perusteella määräytyvät kohteen rakentamiseen vaadittavat materiaali- ja työmenekit sekä rakentamiskustannukset. Hankkeen eri vaiheissa tehtävillä materiaali- ja suunnitteluratkaisuvalinnoilla vaikutetaan ratkaisevasti määrätietoihin ja kustannuksiin. Hankkeelle asetetut ohjelma- ja laatutavoitteet osaltaan ohjaavat suunnitteluvalintoja. Tarve- ja esisuunnitteluvaiheissa hankkeelle kiinnitetään laajuustavoitteet ja tavoitehinta. Hankkeen suunnittelun ohjauksen kannalta on välttämätöntä eri vaiheissa arvioida vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen kustannukset. Ehdotussuunnitteluvaiheessa voidaan kustannuksia arvioida laajuustietoihin ja rakennusosien alustaviin määrätietoihin perustuen. Riippumatta tavasta, jolla rakennushankkeen suunnitteluasiakirjat tuotetaan tai tekniset järjestelmät mallinnetaan, on LVI - määrälaskennan kannalta ensiarvoisen tärkeää heti hankkeen käynnistymisvaiheessa kiinnittää käytettävä yleispätevä nimikkeistöjärjestelmä. Samaa nimikkeistöä (positiointia) tulee käyttää kaikissa suunnitteludokumenteissa ja asiakirjoissa systemaattisesti hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen edetessä rakennuskustannusten arviointimenetelmät valitaan hankkeesta käytettävissä olevaan tiedon tasoon perustuen. Vastaavasti valitaan nimikkeistön eri positioiden määrien arviointiin käytettävät tunnusluvut, yksiköt, määrät ja niiden mittaustapa. Urakkakyselyvaiheessa rakennuttajan on mahdollista liittää tarjouspyyntöön hankkeen toteutussuunnitelmista (ja muista laskentasarjan dokumenteista) erikseen mitatut ja määritetyt rakennus- ja LVI-osien määräluettelot käytettäväksi urakoitsijan tarjouslaskentaan. Rakennuttajan määräluetteloiden sisällyttäminen sopimusasiakirjoihin on mahdollista. Sopimusasiakirjojen päävaatimuksena on, että ne ovat sisällöltään yksiselitteisiä ja virheettömiä ja vastaavat toimialalla vallitsevaa hyvää rakentamistapaa sekä tukevat urakoitsijoiden mahdollisuuksia osallistua tasapuolisesti urakkakyselyyn. Rakennuttaja voi tuottaa määrätiedot käytettäväksi urakoitsijan tarjouslaskentaan ja rakentamisvaiheen hankintojen sekä tuotannon suunnitteluun.

Abstract Maximum characters including spaces: 1.400. In case your report is written in Finnish, you may also provide us with an English abstract.

Sisältö 2.1 Tarveselvitys-, ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheet... 2 2.2 Nimikkeistöjärjestelmä... 3 2.3 Määrien ja materiaalien dokumentointi asiakirjoihin... 3 2.3.1 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille... 5 3.1 Rakentamista ja hankintoja palveleva toteutussuunnittelu... 9 3.2 Nimikkeistö... 10 3.3 LVI-töiden suoritelaskenta... 10 3.4 Tuote- ja järjestelmäosien dokumentointi asiakirjoihin... 13 3.4.1 Hankkeen kaupalliset ja tekniset asiakirjat... 14 3.4.2 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille... 16 3.4.3 Asiakirjamallit... 17 4.1 Tietomallintaminen... 19 4.2 Tuote-ja järjestelmäosien määrien erittely... 20 4.2.1 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille... 23 5.1 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille... 24 7.1 LIITE 1... 28 7.2 LIITE 2... 29 7.3 LIITE 3... 30 7.4 LIITE 4. Urakoitsijoiden näkökulmia ja kannanottoja ja määrätietojen hyödynnettävyydestä... 31

1 Tutkielman tavoitteen asettelua Tutkielman tavoitteena on kuvata ja osin määritellä rakennuttajan vaatimukset LVI teknisten järjestelmien ja verkostojen suunnitteludokumenteille, niin että niistä tuotettavat määräluettelot ja tarjouslaskentaa varten laadittavat materiaalierittelyt ovat tarkoitukseen ja käytäntöön soveltuvia. Vaatimuksena on, että urakoitsija voi tehdä materiaalien hinnoittelun ja määrätyiltä osin myös työmenekkien laskennan julkaistuun määräluetteloon perustuen. Tutkielman on tavoitteena on avata määrälaskennan näkökulma hankkeen ohjauksessa ja esittää myös määrätiedon tuottamiseen liittyviä vaatimuksia LVIA töiden suunnitteludokumenteille ja urakkalaskentaasiakirjoille. Suunnitteluratkaisua kuvaavien piirustusten ja/tai tietomallin ja muiden teknisten ja kaupallisten asiakirjojen perusteella hankkeeseen nimettävän määräasiantuntijan tulee voida laatia kohteelle yksiselitteiset määräluettelot. Tutkielmassa on määrä tarkastella kahta vaihtoehtoista käytäntöä (ja toteutustapaa): 1. Määrittelyt ja määrälaskenta perinteisistä (paperitulosteina tai sähköisessä muodossa julkaistuista) suunnitteludokumenteista. 2. Määrittelyt ja määrälaskenta tietomallipohjaisista suunnitteludokumenteista Osatavoitteena on kuvata käytettäviä kustannuslaskentamenetelmiä ja määräasiantuntijan tehtäviä hankkeen eri vaiheissa. Osatavoitteena on myös määritellä määrälaskennan tietojen määrittelyn edellyttämiä tarkennuksia taloteknisen, TATE suunnittelun tehtäväluetteloon. Osatavoitteena on myös määritellä vaatimukset LVI töiden hankinta-asiakirjoille. Työssä sivutaan myös mahdollisia riskejä ja ongelmakohtia rakennuttajan määrälaskentakäytäntöön siirtymiseksi. 1

2 Määrälaskenta ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheissa 2.1 Tarveselvitys-, ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheet Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheissa perustellaan tilahankinnan tarpeellisuus tai olemassa olevan tilan muutostarve, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat ja niille asetettavat vaatimukset, tutkitaan vaihtoehtoiset käyttömahdollisuudet sekä arvioidaan eri ratkaisujen edullisuus. Tarveselvitysvaiheen tietoaineistoon perustuen määritetään hankkeelle tavoitehinta. Hankkeen budjetointiin käytettävän kustannusarvion laadintaan soveltuu tavoitehintamenetelmä, joka on yksityiskohtaisesti kuvattu lähteessä /1/. Ehdotussuunnittelussa tehdään vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut hankeohjelmassa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden täyttämiseksi. Ratkaisuvaihtoehdoista valitaan hankeohjelman vaatimukset ja hankkeelle asetetun tavoitehinnan kustannusraamin parhaiten täyttävä suunnitelmavaihtoehto, ns. ehdotussuunnitelma /2/ /3/. Yleissuunnittelussa ehdotussuunnitelma kehitetään toteutuskelpoiseksi yleissuunnitelmaksi. Yleissuunnitelma kohdistuu sekä rakennuksen kiinteään perusosaan, sen teknisiin järjestelmiin ja verkostoihin sekä muuntuvien tila-alueiden suunnitteluun. Yleissuunnitelma voi myös sisältää ehdotuksia vaihtoehtoisiksi tilaratkaisuiksi ja mallihuonevaihtoehtoja /2/ /3/. Ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheissa ratkaisuvaihtoehtojen rakennus- ja LVI töiden kustannusarvioiden laadintaan soveltuu rakennusosaarviomenetelmä, jolla tarkoitetaan rakennuksen hinnan arviointia jakamalla rakennus nimikkeistön mukaisiin rakennusosiin, mittaamalla rakennusosat määrämittausohjeiden mukaan ja hinnoittelemalla rakennusosahinnaston mukaisin yksikköhinnoin. Rakennusosa-arviomenettelyllä määritetään rakennukselle uudis- tai korjaushinta suunnitelmien perusteella. Yleissuunnitteluvaiheen tuloksena on hankeohjelman tavoitteet ja viranomaisvaatimuk- 2

set täyttävä, tilaajan hyväksymä yleissuunnitelma ja pääpiirustukset, joille varmistetaan valvovan viranomaisen hyväksyntä ja haetaan rakennuslupaa. 2.2 Nimikkeistöjärjestelmä Teknisen suunnittelun ja määrälaskennan kannalta oleellisia ovat valittava nimikkeistöjärjestelmä, suunnitteluohjeet, laatu-, kestoikä- ja elinkaaritavoitteet. Tunnusjärjestelmien tulee mahdollisuuksien mukaan noudattaa ja tukea toimialalla yleisesti käytössä olevia standardeja tai nimikkeistöjä. LVI -rakennustapaselostukseen kirjataan tuoteosien vaatimuksia ja materiaalitietoja, LVI laitteiden ja kojeosien määriä, kojeiden ja laitteiden mitoitustehotietoja. Eri suunnitteluvaiheissa tuotettuja määrätietoja käytetään suunnitteluratkaisuvaihtoehtojen kustannusten arvioitiin ja vertailuun. Luontevaa on kirjata määrätietoja LVI rakentamistapaselostuksen nimikkeistöjärjestelmän otsikointia noudattaen tai antaa positioittain määrätiedot LVI - selostuksen liitteenä. Määrälaskentaan käytettävien suunnitteluasiakirjojen tehokkaan käytön ja tietojen hallinnan kannalta on välttämätöntä, että jokainen asiakirjassa nimetty tuoteosa on yksiselitteisesti tunnistettavissa ja voidaan liittää laskettavaan järjestelmäkokonaisuuteen yhteisesti sovitun nimikkeistöjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Hankkeen eri vaiheista mitattua tietoa tulee voida luokitella, ryhmitellä ja hakea erilaisilla kriteereillä eri osapuolien ja käyttötarpeiden näkökulmista. Käytettävän järjestelmä-, rakenne- ja tuoteosanimikkeistön ja siihen liitettävien laaditun suunnitelman tuotteet ja materiaalit yksilöivien tunnusten tulee olla yksiselitteisiä ja rakenteellisesti määrämuotoisia. 2.3 Määrien ja materiaalien dokumentointi asiakirjoihin Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen tyypillisiä asiakirjoja ovat: kaaviot, havaintokuvat ja periaatepiirustukset, kuntokartoitukset ja järjestelmäselvitykset, alustava huoneohjelma ja tilantarveselvitysraportti, suunnitteluohjeet, tilaohjelmaraportit (tilakortit), erilaiset käyttäjän toimintaa kuvaavat kaaviot, periaatepiirrokset, hankesuunnitelman alustavat tilakaaviot, pinta-ala- ja tilavuuslaskelmat /5/. 3

Varsinaista määrälaskentaa ei vaiheeseen sisälly, vaan kustannusarviomenetelmät tukeutuvat huoneohjelmatietoihin, rakennuspaikan olosuhdetekijöiden kustannusvaikutusten erillisselvityksiin, arvioihin liittymiskustannuksista kunnallisteknisiin verkostoihin ja tilan- ja käyttöhyödykkeiden tarpeen tyydyttävien vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannusten analysointiin (vuokraus, uudis- ja/tai lisärakentaminen, saneeraus). Hankesuunnitteluasiakirjoihin perustuva investointipäätös voi johtaa rakentamiseen ja siinä hankkeelle asetetaan laajuus- ja suunnittelutavoitteet sekä kiinnitetään tavoitehinta. Hankesuunnitteluun kuuluu tarvittavien kustannusselvitysten teettäminen ja toteutusmuodon alustava määrittäminen /3/ /4/. Ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheissa käytettävissä olevia ja tuotettavia asiakirjoja sekä ohjeita ovat: hankesuunnitteluasiakirjat ja tarkistetut suunnitteluohjeet, hankepäätökseen liitetyt muistiot, ratkaisuvaihtoehdot ja ehdotukset, yleisselosteet ja periaateratkaisua kuvaavat suunnitelmat, LVI- ja rakennustapaselostus, rakennuslupa-asiakirjat, viranomaisneuvottelumuistiot ja lausunnot, periaateratkaisut ja erityyppiset selvitykset ja kuntotutkimukset /5/. Rakennus- ja tekniikkaosien määrät mitataan rakennusosahinnastossa /1/ esitettyjä mittausperusteita noudattaen. Nämä vastaavat Talo 2000 nimikkeistöä ja yksittäisen rakennusosan tasolla pääosin Talo 80 määrälaskentaohjeen rakennusosajakoa. Poikkeamat määrälaskentaohjeesta on esitetty rakennusosien mittausperusteissa. Rakennusosien mitatut määrät hinnoitellaan Talonrakennuksen Kustannustieto -kirjan /1/ rakennusosahinnaston avulla. Määrälaskenta- ja hinnoittelu sisältävät seuraavat vaiheet /1/: 1. Lasketaan suunnitelmista rakennusosien määrät. 2. Muutetaan rakennusosien määrät suhteellisiksi rakennusosamääriksi ja vertaillaan niitä vertailutasoon. 3. Hinnoitellaan rakennusosamäärät yksikköhintaluettelon avulla. 4. Hinnoitellaan pintarakenteet ja kalusteet. 4

5. Lasketaan suhteelliset rakennuskustannukset ja verrataan niitä vertailutasoon. 6. Lasketaan työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset. 7. Lasketaan alueelliset kustannusmuutokset. 8. Lasketaan rakennuttajan kustannukset. 9. Laaditaan rakennusosa-arvion yhteenveto ja suoritetaan kustannustaso- ja hintasuhdannekorjaukset. Tekniikkaosien mittaus- ja hinnoitteluohjeet, alueellinen hintataso sekä suhdannetekijät on yksityiskohtaisesti kuvattu lähteen /1/ rakennusosaarviomenetelmää koskevassa osuudessa. Talonrakennuksen Kustannustieto -kirjan kustannuslaskentamenetelmän ja Taku - laskentaohjelmiston yksikköhinnastoa ylläpitää Haahtela-kehitys Oy. Ehdotussuunnitteluvaiheen määrä- ja laajuustietoja käytetään eri suunnitteluratkaisuvaihtoehtojen kustannusten arvioitiin ja vertailuun. Määrätietoja LVI rakentamistapaselostuksen nimikkeistöjärjestelmän otsikointia noudattaen kirjataan ao. kohtaan tekstiosuudessa tai ne voidaan luetteloida positioittain LVI -selostuksen liitteeksi. Suurten hankkeiden konsulttipalvelujen hankinnassa voi tulla kysymykseen LVI -määräasiantuntijan kiinnittäminen hankkeeseen tai vaihtoehtoisesti voidaan suunnittelijan tehtäviä laajentaa sopimuksessa tai tehtäväluettelossa erikseen määritetyillä määrälaskentatehtävällä. 2.3.1 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille Rakennuttajan on pidettävä 7 ja 8 :ssä tarkoitettujen asiakirjojen tiedot ajan tasalla (VNA 205/2009 8). Rakennuttajan on huolehdittava, että 7 ja 8 :ssä tarkoitettujen kirjallisten asiakirjojen tiedot ja niiden muutokset välitetään suunnittelijoille ja päätoteuttajalle sekä että tiedot, suunnitelmat ja niistä johtuvat turvallisuustoimenpiteet käsitellään yhteistyössä näiden kanssa ennen rakennustyön alkua ja tarvittaessa rakennustyön aikana. Hankkeen alkuvaiheen suunnittelun ohjauksella tulee varmistaa, että suunnitteluprosessi ja annettu ohjeistus johtavat hankeohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja tuottavat laadullisesti, toiminnallisesti, taloudellisesti, tekni- 5

sesti ja muilta vaatimuksiltaan hyväksyttävät, yksiselitteiset suunnitelmat ja asiakirjat/2/ /3/ /4/ /5/. Niiden tulee soveltua käytettäväksi päätöksenteossa, lupakäsittelyssä, toteutussuunnitteluvaiheen jälkeisessä urakkakyselyssä sekä rakentamisessa. Rakennuttaja huolehtii /3/ /4/ suunnittelutavoitteissa pysymisestä ja tavoitteiden tarkentamisesta. Konsulttisopimuksen tarkennettuun tehtäväosuuteen (suunnitteluohjeeseen) tulee sisällyttää määrälaskentaan vaadittavien tietojen dokumentointiohjeet TATE -suunnittelijoille ja muille erityisalojen suunnittelijoille. Toimeksiantoon tulee kuvata LVI selostuksessa ja järjestelmäkuvauksissa käytettävä nimikkeistöjärjestelmä, vaadittavat määriä kuvaavat laskentatulosteet, niiden esitystapa ja käyttö (hyödyntäminen) hankeen eri vaiheissa. LVI-suunnittelija määrittelee pääsuunnittelijan kuvaaman perusratkaisun teknisten järjestelmien laatutason sekä vaaditun sisäilmaluokituksen mukaisesti eri järjestelmiltä vaadittavat käyttöhyödykkeiden siirtoverkostojen keskuslaitteistojen alustavat teho-, kapasiteetti- sekä verkostoilla huonetiloihin siirrettävien käyttöhyödykkeiden (tuloilma, lämmitys, jäähdytys, vesi ) yhteismäärätiedot (huoneohjelman tilakorttitietojen toiminnallisten vaatimusten, sisäilmaluokituksen ja esisuunnitteluvaiheen erillisselvityksiin perustuen). Suunnittelija määrittelee myös olemassa olevien asennusten hyödyntämisen /2/ /3/. Yleissuunnitelmaan liitettäviä yleisiä määrälaskentaan käytettäviä asiakirjoja ja tulosteita ovat mm. /2/ /3/ /4/ /5/: -LVI-rakennustapaselostus (kaikki määrien laskentatulokset, määräluettelot ja erittelyt tulostetaan LVI -rakennusselostuksen nimikkeistön sisältörakenteen mukaisena). Rakennusselostuksessa voidaan viitata määräluetteloon, jossa ao. position määräerittelyt on annettu. Määräluetteloissa tiedot tulee ryhmitellä LVI-RYL:in /6/ nimikkeistöä ja positiointia noudattaen. -hyödykeverkostojen palvelualueiden laajuus- ja koje-erittelyt, määrät tulee eritellä järjestelmäkohtaisesti valitun nimikkeistön mukaisena. -käyttöhyödykkeiden mittaus (lämpöenergia, lämpötilat, kosteus, vesi, sähköenergia, ilmamäärät ja virtaamat, mittauslaitteet ja pistemäärät eriteltyinä). 6

-laiteluetteloista kojeiden, kojeosien, keskusten ja laitteiden määrätiedot eritellään järjestelmäkohtaisesti hankkeen vaiheistus huomioon ottaen käyttökelpoiseen muotoon. - kaukolämmön alakeskusten, jäähdytyskoneikkojen, ilmanvaihtokojeiden ja muiden keskuslaitteiden määrien, teho- ja kapasiteettitiedot eritellään. -asemapiirustuksesta mitataan ja eritellään alueputkistot ja verkostot LVI- RYL -nimikkeistöä (ja positiointia noudattaen) /6/. -verkostoista määrätietojen lisäksi annetaan dimensiotiedot, materiaalitiedot, tiedot eristyksestä ja kannatuksesta tai asennustavasta, jos se poikkeaa ao. position kohdalla LVI-RYL:in ohjeistuksen mukaisista tiedoista. -pohjapiirustuksista määrät lasketaan kerroksittain. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää, että määrätiedot eri kerroksissa eritellään: normaalit käyttötilat ja käytäväalueet, märkätilat, kone- ja laitehuoneet sekä kerroksen pystynousut kukin erikseen. Määrissä huomioidaan urakka-alueiden ja rakennusvaiheiden rajat tilaajan erillisohjeiden mukaisesti. -tyyppihuonepiirustuksista laaditaan piirustuskohtaiset materiaalierittelyt (eri järjestelmien LVIA -laiteosien ja materiaalien määrä- ja/tai tehotiedot, lisätietoina normaalista poikkeavat olosuhdetiedot tms. kustannukseen vaikuttava). -järjestelmä- ja säätökaavioista määritetään ja lasketaan kojeiden ja kojeosien tiedot niiltä osin, kun määrätiedot puuttuvat varsinaisista koje-, laite- tai valvontapisteluetteloista (mm. virtaussäätimet, palopellit). -rakennusautomaatiolaitteet (valvomolaitteet, alakeskukset, kenttälaitteet, valvontapisteet tms. ) eritellään urakkarajaliitteen rajaustietoihin perustuen. Ehdotussuunnitelmiin tulee sisältyä alustava konejako ja vaikutusaluepiirustukset. Määrälaskentaan sisältyvänä selvitetään eri kojeisiin liittyvien hyödykeverkostojen palvelualueiden laajuudet (eri vaihtoehdoilla), laaditaan erittelyt määristä ja poikkeavista asennusolosuhteista (asennuspaikka, asennuskorkeus, ympäristöolosuhteet) huomioon ottaen toimialan hinnoitteluperusteet ja asennustyön vaativuus, siirtoverkostoille tarkoitetut yhteiset kui- 7

lut, tekniset tilat, raitisilman sisään tuontijärjestelyt, eritellään muunneltavat verkostot ja liittyminen olemassa oleviin järjestelmiin. Ehdotus- ja vaihtoehtosuunnittelussa tuotettuun teknisen ratkaisuun dokumentaatioon perustuen tulee voida laatia vaadittavasta rakennusinvestoinnista kustannusarvio ja alustava selvitys ylläpidon kustannuksista /2/ /3/ /4/. 8

3 Suoritemäärälaskenta urakkalaskentavaiheessa 3.1 Rakentamista ja hankintoja palveleva toteutussuunnittelu Rakentamista ja hankintoja palveleva toteutussuunnittelu toteutetaan yleensä myönnettyyn rakennus- tai toimenpidelupaan perustuen. Toteutussuunnittelussa rakennuslupa-asiakirjoihin perustuva yleissuunnitelma kehitetään rakentamisen ja hankinnan vaatimukset täyttäviksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi /2/ /3/. Toteutussuunnitteluun sisältyy rakennusosien tuotannon, asennuksen ja siirtoverkostojen virtaustekniset vaatimukset täyttävä mitoittava tuote- ja järjestelmäosasuunnittelu /2/. Urakkakysely ja rakentamisen valmistelu voivat käynnistyä tilaajan hyväksyttyä toteutussuunnitelmat. Päätökseen perustuen viimeistellään urakkakyselyä varten tarjouslaskentaan soveltuvat toteutussuunnitelmat sekä laaditaan urakkasopimusten solmimiseen vaadittavat kaupalliset ja tekniset asiakirjat liitettäväksi tarjouspyyntöasiakirjoihin /3/ /4/. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Hankintayksikön on julkaistava lain edellyttämät ilmoitukset hankinnasta. Hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. (Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348 1, 35, 68, 75). Kaupallisiin asiakirjoihin kuuluvat tarjouspyyntö, urakkaohjelma, urakkarajaliite ja muut urakkakohtaiset ehdot /7/ /8/. Tarjouspyyntöasiakirjoihin liitetään myös eri urakoitsijalta pyydettävät määrämuotoiset muutostöiden yksikköhintaluettelot sekä mahdolliset erilliset rakennuttajan määrittelemät määrä- ja mittaluettelot. Teknisiin asiakirjoihin luetaan työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset, sopimuspiirustukset, yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset /7/ /8/. Rakentamisen valmisteluvaiheessa urakat kilpailutetaan, käydään tarvittavat sopimusneuvottelut /3/ /4/. Tilaajan hyväksyntään 9

perustuen tehdään rakentamispäätös ja solmitaan urakka- ja hankintasopimukset. 3.2 Nimikkeistö Teknisen suunnittelun ja määrälaskennan kannalta oleellisia ovat valittava nimikkeistöjärjestelmä, suunnitteluohjeet, laatu-, kestoikä- ja elinkaaritavoitteet. LVI -työselitykseen kirjataan tuoteosien vaatimuksia ja materiaalitietoja, LVI laitteiden ja kojeosien määriä, kojeiden ja laitteiden mitoitustehotietoja. Toteutussuunnitteluvaiheen tuottamia määrätietoja käytetään urakkalaskentaan ja toteutuskustannusten arvioitiin. Luontevaa on kirjata määrätietoja LVI työselityksen nimikkeistöjärjestelmän otsikointia noudattaen tai antaa positioittain määrätiedot LVI - työselityksen liitteenä. 3.3 LVI-töiden suoritelaskenta Suoritepohjainen LVI-töiden laskentamenetelmä /9/ /10/ /11/ perustuu suunnitelmista mitattujen materiaalimäärien hinnoitteluun ja niiden asennusolosuhdetekijöiden perusteella määräytyvien työmenekkien ja kustannusten laskentaan. Menetelmä on rakennusosa-arviota tarkempi, johtuen kustannusten sitomisesta tiettyyn rakennukseen ja siitä mallinnetun toteutussuunnitelman LVI-materiaalien, -tarvikkeiden ja työn kustannuksiin laskenta-ajankohdan hintatasossa. Menetelmässä urakoitsijat hinnoittelevat materiaalit tukkuliikkeiden ja tavaran toimittajien tarvikehinnastoilla. Työn määrittelyssä ja hinnoittelussa käytetään putki- ja ilmanvaihtotöissä sekä alan eristystöissä talotekniikkatoimialan työehtosopimukseen /11/ sidottuja työmenekkejä ja tuntihintoja. Suoritepohjaisessa menetelmässä rakennuksen määrätiedoista saataviin työ- ja materiaalimenekkeihin lisätään normaaliin yritystoimintaan kuuluvat kustannustennousuvaraus, urakoitsijan kate sekä valtiovallan asettaman liikevaihtoveron vaikutus. Suoritepohjaisella menetelmällä voidaan määrittää urakoitsijan tarjousta vastaava hinta, johon on lisättävä normaalit rakennuttajan tekemät lisä- ja muutostyövaraukset samoin kuin rakennusosapohjaisessa menetelmässä. Materiaalikustannukset /9/ muodostuvat tarvike-. kuljetus- ja työnsuunnittelukustannuksista. Tarvikkeet hinnoitellaan verottomina ohjehintoina tukku- 10

rien ja tavarantoimittajien julkaisemilla ja ylläpitämillä hinnoilla. Nettohinnoittelussa lasketaan urakoitsijakohtaiset tuotealennukset. Tuotteiden nettohintojen määrittelyssä käytettävien alennusprosenttien suuruus on käytännössä urakoitsijakohtainen ja riippuvainen urakoitsijan vuosiostoista. Kuljetuskustannukset /9/ sisältävät materiaalien ja asennustarvikkeiden kuljetukset vakuutuksineen sekä varastointi- ja käsittelykustannukset. Kuljetuskustannukset hinnoitellaan yleensä prosentuaalisena osuutena asennustarvikkeiden kokonaishinnasta. Työnsuunnittelukustannukset /9/ hinnoitellaan prosenttiperusteisesti asennustarvikkeiden nettokokonaishinnasta. Materiaalikustannukset ilman yleiskuluja ja liikevaihtoveroa saadaan edellä lueteltujen yhteissummana. Talotekniikkatöiden työkustannukset /9/ /11/ koostuvat työpalkoista sosiaalikuluineen, työnjohtokustannuksista ja verottomista korvauksista. Työn palkkakustannukset hinnoitellaan työehtosopimuksen mukaisesti /11/. Sosiaalikulut lasketaan kulloinkin voimassaolevan suuruisena prosentuaalisena osana työpalkkojen summasta. Työnjohtokustannukset lasketaan prosenttiperusteisesti työpalkkojen ja niiden sosiaalikulujen summasta. Verottomat korvaukset, joihin kuuluvat matka-, majoitus ja päivärahat, lasketaan todellisten työpäivien lukumäärästä. Korvausten verollinen osuus lasketaan työpalkkakustannuksiin. työkustannukset yhteensä ilman liikevaihtoveroa saadaan edellä lueteltujen yhteissummana. Alihankintakustannukset käsitellään perustuen alihankintatyöstä saatuun arvioon. Suoritepohjaisen kustannusarvion tai urakkatarjouksen yhteenveto saadaan materiaali-. työ- ja alihankintakustannusten yhteissummana. Yhteissummaan lisätään urakoitsijan kate ja yleiskulut. Urakan verollinen hinta saadaan, kun edellä lueteltujen yhteissummaan lisätään kulloinkin voimassaolevan liikevaihtoveroprosentin suuruinen arvolisävero. Materiaalien määrätiedot voidaan poimia teknisistä asiakirjoista joko mittaamalla ja laskemalla paperikuvista manuaalisesti ja/tai sähköisistä dokumenteista digitoimalla tarkoitukseen soveltuvalla määrälaskentaohjelmistolla. Markkinoilla on suunnittelukäyttöön kehitettyjä verkostot mitoittavia ja mallintavia ohjelmistoja, joihin on linkitetty valmistajien tuotekirjastot. Oh- 11

jelmistoilla voidaan kohde mallintaa dimensioiltaan ja virtausteknisilta ominaisuuksiltaan todellista vastaavilla tuoteosilla. Mallista voidaan tuottaa eritellyt määrätiedot joko sähköisenä tai taulukkomuotoisena määräluettelona käytettäväksi tarjouslaskentaan. Tietomallipohjaista määrälaskentaa on käsitelty luvussa 4. Rakennuttajan määrälaskenta-asiakirjoihin voidaan liittää joko manuaalisesti ja/tai sähköisesti tuotetut määräluettelot. Vaatimuksena on, että määrätiedot vastaavat sopimusasiakirjoissa vaaditulla tarkkuudella kohteen suunnitteludokumentaatiossa kuvattujen ja mitoitettujen verkostojen sekä niihin liittyvien LVI osien määriä. Määrälaskentakäytäntö vaihtelee eri yrityksissä. Osalla yrityksiä on käytössä kaupallisia tarjouslaskentaan kehitettyjä määrälaskentaohjelmistoja. Käytössä ne eivät aina ole vastanneet asiakkaan tarpeita. Ongelmaksi niiden käytössä on koettu mm. näyttöjen koko mittausta hidastavana tekijänä. Pohjakuvasta näkyy vain osa verkostoa toisin kuin paperikuvasta, jossa nähdään kerralla suurempi ala kerroksesta tai koko urakka-alue. LVI-töiden urakkakustannusten tai -arvioiden hinnoittelu tapahtuu keräämällä rakennuksen LVI-teknisten järjestelmien ja verkostojen rakentamiseen vaadittavat materiaalit suunnitelmista sekä määrittämällä verkostojen ja tuoteosien asentamiseen kuluvat työmenekit sekä erilaiset olosuhde-, työja materiaalilisät. Tarjouslaskentaan on käytössä eri ohjelmistotoimittajien kehittämiä tarkoitukseen soveltuvia LVI-tarjouslaskentaohjelmistoja. Ohjelmaan määrätiedot voidaan syöttää joko manuaalisesti laadituista määräluetteloista ja/tai tiedot voidaan siirtää suoraan määrälaskentaohjelmistoista hinnoiteltavaksi valittujen tukkurien tai tavarantoimittajien hinnastoilla. Käytössä olevien ohjelmistojen perustiedostoina ovat yleensä päivitettävissä olevat materiaalihinnastot, työmenekkitiedostot ja tuotealennustaulukot. Urakoitsijoiden käyttöön on toimialalla kehitetty valmiita asennuspaketteja, joiden käytöllä voidaan arvion laadintaan vaadittavaa työmäärää ratkaisevasti vähentävää. 12

3.4 Tuote- ja järjestelmäosien dokumentointi asiakirjoihin Toteutussuunnitteluvaiheessa ehdotussuunnitelman LVI rakennustapaselostus tarkentuu LVI työselitykseksi, joka talotekniikkatoimialalla vallitsevan käytännön mukaisesti noudattaa LVI-RYL nimikkeistöjärjestelmän rakennetta ja otsikointia /6/. Työselitykseen yksilöidään siirtoverkostoissa käytettävät putkisto- ja kanavamateriaalit, säätö- ja sulkulaitteet, eristykset, eri verkostojen ripustukset, kannakointi ja läpiviennit, verkostoissa käytettävät muut osat ja varusteet, sähköä käyttävät laitteet, koneikot ja kojeet eritellään kojeluetteloon, vesi- ja viemärikalusteet kalusteluetteloon, muut tuote- ja laiteosat sekä komponentit yksilöidään nimikkeistöjärjestelmän LVI-osien positiointia noudattaen. Toimittajien tuotevalinta, hankintojen kilpailuttaminen ja määrälaskenta edellyttävät yksilöityjä tietoja, jotka on tarkoituksenmukaista antaa LVI- RYL nimikkeistöjärjestelmää ja otsikointia noudattaen (positioittain) /6/. Tarvittaessa valintaan vaikuttavat tiedot (kuten vaaditut suoritusarvot) ja määrätiedot eritellään LVI -selostukseen erillisenä liitteenä (koodattuna käytetyn nimikkeistöjärjestelmän mukaiseen järjestykseen). Liitteeseen viitataan työselityksen tekstiosuudessa ja piirustuksissa. Materiaalien koodaukseen käytetään mahdollisuuksien mukaan valmistajan julkaisemia LVI tuotenumeroita sekä teknisten piirustusten kirjainsymboleja ja tunnuksia, jotka esitetään myös koje-, laite- ja määräluetteloissa. Määrälaskentaa varten kaikki käytetyt (toimialan standardimerkinnöistä poikkeavat) symbolit ja tunnukset selitetään erillisessä liitteessä. Määrälaskentapalvelujen hankinnassa voi tulla kysymykseen LVI - määräasiantuntijan kiinnittäminen hankkeeseen tai vaihtoehtoisesti suunnittelijan tehtäviä voidaan tarvittaessa täydentää sopimuksessa tai tehtäväluettelossa erikseen määritetyillä määrälaskentatehtävällä. Hankkeeseen nimettävän määräasiantuntijan tai suunnittelua ohjaavan henkilön tehtävänä on kontrolloida urakkalaskentaan vaadittavien materiaalien dokumentointia suunnitteluasiakirjoihin hankkeessa käytettävää nimikkeistöjärjestelmää (ja sen positiointia) noudattaen, laatia vaaditut määräluettelodokumentit ja laskea määrät sovitun aikataulun mukaisesti suunnittelun edetessä. Kohteen kustannus- ja hankinta-arvioihin käytetään eri vaihtoehdoille suunnitelmaasiakirjoista dokumentoituja määrä- ja materiaalitietoja. Eri suunnitelmavaihtoehdoille tai -versioille laaditut ja laskelmissa käytetyt määräluettelot 13

liitetään hankkeesta dokumentoitavaan laskentamateriaaliin. Tietoja hyödynnetään suunnitelman kehittämisehdotusten kustannusvaikutusten arviointiin. Systemaattisella ja huolellisella asioiden esittämistavalla varmistetaan tiedonsiirron onnistuminen ja vältetään tiedonkulun puutteista aiheutuvia virheitä. Eri urakkamuodot asettavat hankeasiakirjoille osapuolten suoritusvelvollisuuden, urakkahinnan maksuperusteen ja urakoitsijoiden välisten suhteiden mukaan omat vaatimuksensa /7/. Rakennuttajan tehtävänä on hankkeeseen sopivan urakkamuodon valitseminen ennen urakka-asiakirjojen laadintaa /3/ /4/. Eri tekijöitä yhdistämällä ja ottamalla huomioon muut urakan erityispiirteet kiinnitetään kuhunkin hankkeeseen sopiva urakkamuoto /3/ /4/ /7/. 3.4.1 Hankkeen kaupalliset ja tekniset asiakirjat Urakka-asiakirjoilla tarkoitetaan urakalla teettämiseen vaadittuja työkohtaisia ja yleisiä asiakirjoja /7/. Urakka-asiakirjoja on määrällisesti useita hankkeen laajuudesta ja vaativuudesta riippuen. Rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden mukaan hankkeen urakka-asiakirjat tulee laatia selviksi ja yksikäsitteisiksi, ja niiden sisältämien ehtojen on oltava tasapuoliset sekä yhtäläiset kaikille urakoitsijoille. Hankekohtaiset asiakirjat laaditaan erikseen kussakin hankkeessa. Yleisiä asiakirjoja käytetään sellaisenaan tai vähin muutoksin. Usein niiden osalta riittää viittaus ko. asiakirjaan tai sen osaan /7/. Lisäksi on olemassa aina voimassa olevia normeja, joita tulee noudattaa ilman, että hankekohtaisissa asiakirjoissa tarvitsee niihin erikseen viitata /7/. Kuvassa 1 on eri luonteiset hankeasiakirjat rymitelty kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin /7/. 14

Kuva 1 Rakennushankkeen asiakirjojen ryhmittely /7/. Toteutussuunnitteluvaiheessa tuotetaan hankkeen kaupalliset ja tekniset asiakirjat, joista LVI-töiden määrälaskennan kannalta ratkaisevassa asemassa ovat: -urakkarajaliite - LVI työselitys -koje-, laite- ja kalustoluettelot -sopimuspiirustukset -kaaviot. 15

3.4.2 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille Toteutussuunnitteluvaiheessa laaditaan valitun hankintamuodon edellyttämät hankinta-asiakirjat ja suunnitelmat hankintojen ja urakkakilpailujen toimeenpanoa varten sekä suunnitelmat rakentamista varten /3/ /4/. Tehtäväluettelossa voidaan edellyttää yksityiskohdiltaan määriteltyjen määrälaskenta-asiakirjojen tuottaminen ja liittäminen hankinta-asiakirjoihin /3/ /4/. Sovitaan määräasiantuntijan osallistuminen suunnittelukokouksiin ja tarvittavat erillispalaverit. Määräasiantuntijan tehtävänä on kontrolloida urakkalaskentaan vaadittavien materiaalien dokumentointia suunnitteluasiakirjoihin käytettävän nimikkeistöjärjestelmän positiointia noudattaen, laatia vaaditut määräluettelodokumentit ja laskea määrät sovitun aikataulun mukaisesti suunnittelun edetessä. Määräasiantuntija selvittää asiakirjojen mahdolliset ristiriitaisuudet ja informoi niistä tilaajan suunnittelijoita. Rakennuttajan on pidettävä 7 ja 8 :ssä tarkoitettujen asiakirjojen tiedot ajan tasalla (VNA 205/2009 8). Rakennuttajan on huolehdittava, että 7 ja 8 :ssä tarkoitettujen kirjallisten asiakirjojen tiedot ja niiden muutokset välitetään suunnittelijoille ja päätoteuttajalle sekä että tiedot, suunnitelmat ja niistä johtuvat turvallisuustoimenpiteet käsitellään yhteistyössä näiden kanssa ennen rakennustyön alkua ja tarvittaessa rakennustyön aikana. Rakennuttajan on varmistettava, että päätoteuttaja on tehnyt 10 ja 11 :ssä tarkoitetut suunnitelmat ( 10 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu, 11 Rakennustyömaan käytön suunnittelu, VNA 205/2009). Toteutussuunnitteluvaiheessa tuotettavia asiakirjoja sekä ohjeita ovat: työpiirustukset, detaljipiirustukset, rakennusselostus, LVIS -tekniset työselitykset ja muut selostukset, periaatepiirustukset, täydentävät selvitykset, säätöja järjestelmäkaaviot, koje-, laite- ja kalusteluettelot, muut erilliset tuotantosuunnitelmat ja asiakirjat /2/ /5/. Asiakirjojen tulee olla yksiselitteisiä ja keskenään ristiriidattomia. Jos sopimusasiakirjat ovat sisällöltään ristiriitaisia, on eri asiakirjojen määräysten keskinäinen pätevyysjärjestys, ellei urakkasopimuksessa ole muuta mainittu rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 /7/ mukaan seuraava: A. Kaupalliset asiakirjat a) urakkasopimus; b) urakkaneuvottelupöytäkirja; c) nämä yleiset sopimusehdot; 16

d) tarjouspyyntö ja ennen tarjouksen antamista annetut kirjalliset lisäselvitykset; e) urakkaohjelma tai muut sopimuskohtaiset urakkaehdot; f) urakkarajaliite; g) tarjous; h) määrä- ja mittaluettelot; i) muutostöiden yksikköhintaluettelo. B. Tekniset asiakirjat j) työkohtaiset laatuvaatimukset ja selostukset; k) sopimuspiirustukset; l) yleiset laatuvaatimukset ja työselostukset. Kaikkia asiakirjoja koskevana keskeisenä yleisperiaatteena tulee olla, että asiakirjoissa tiedot yksilöidään noudattamalla hankkeen eri vaiheissa yhtenäistä nimikkeistöjärjestelmää ja positiointia. Määrälaskentaa varten kaikki käytetyt (toimialan standardimerkinnöistä poikkeavat) symbolit ja tunnukset selitetään erillisessä liitteessä. 3.4.3 Asiakirjamallit RT kortistossa on esitetty yleisesti käytössä olevia urakka-asiakirjamalleja. Varsinaisesti LVI-määrälaskentaan soveltuvia asiakirjamalleja ei vielä ole yleisessä käytössä. LVI-kortistosta löytyvät ohjekortit /12/, /13/ liittyen putkiurakan muutostöiden hinnoitteluperusteisiin. Ohjetta ja mallia sovelletaan talonrakennushankkeissa putkiurakan muutostöissä, kun työ tehdään urakan suoritusaikana. Lomakeosaa ei sellaisenaan voida käyttää LVI -töiden määrälaskentaan. Urakkalaskentaa tukevissa määrien mittausohjelmien tulosteissa on omat lomake- ja raporttipohjansa, joilla määrätiedot voidaan tulostaa selväkieli- 17

seen muotoon, tallentaa sähköisenä taulukkolaskentaohjelmaan tai siirtää suoraan hinnoitteluun tarkoitettuun urakkalaskentasovellukseen. Kehittyneistä LVI-suunnitteluohjelmistoista mallinnetun suunnitteluratkaisun määrä- ja materiaalitiedot voidaan siirtää taulukkolaskentaohjelmaan ja/tai tulostaa selväkieliseen muotoon. Toimialalla tarvitaan tarkoitukseen soveltuvalta yleispätevä sähköisenä käytettävä lomakemalli käytettäväksi määrälaskentaan. 18

4 Tietomalleihin pohjautuva suoritemäärälaskenta 4.1 Tietomallintaminen Kiinteistöjen ja rakennusten mallinnuksen tavoite on suunnittelun ja rakentamisen laadun, tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen mukaisen hanke- ja elinkaariprosessin tukeminen /14/. Yleiset tietomallivaatimukset 2012 kattavat uudis- ja korjausrakentamiskohteet, sekä rakennusten käytön ja ylläpidon. Mallinnusvaatimuksissa esitetään vähimmäisvaatimukset mallinnukselle ja mallien tietosisällölle. Vähimmäisvaatimukset on tarkoitettu noudatettavaksi kaikissa rakennushankkeissa /14/. Rakennuksen tietomallien avulla määrälaskentaa on mahdollista tehostaa ja määrätietojen käyttöä hyödyntää erilaisissa päätöksentekotilanteissa huomattavasti nykyistä enemmän. Määrien manuaalinen mittaaminen piirustuksista korvataan määrien tietokoneavusteisella mittaamisella mallista /15/. Tietomalleihin perustuva toiminta muuttaa määrälaskijan työtä merkittävästi, rutiinityö vähenee ja samalla ammattitaidon vaatimus kasvaa. Määrälaskijasta tulee yhä vahvemmin määräasiantuntija /15/. Mallipohjainen määrälaskenta antaa tehokkuutensa vuoksi mahdollisuuden tehdä laskenta perinteistä useammin ja tutkia enemmän vaihtoehtoja /15/. Suunnittelu- ja rakentamisvaiheen aikaiset määrämuutokset voidaan myös analysoida, havainnollistaa ja raportoida luotettavalla tavalla. Määrälaskennan näkökulmasta mallin tärkein ominaisuus on johdonmukaisuus: kaikki rakennus- ja tekniikkaosat mallinnetaan projektikohtaisten vaatimusten mukaan, ja käytetty mallinnustapa dokumentoidaan tietomalliselostukseen /14/. Mallin tarkkuustaso määrää mallista saatavien määrien tarkkuustason. Kun arkkitehti-, rakenne- tai talotekniikkamalli on mallinnettu samalle tarkkuustasolle koko rakennuksessa, määrämittaustilanne on selkeä, ja mallin määrätiedot voidaan arvioida yksiselitteisesti suhteessa mallin tarkkuustasoon /15/. Tietomallin sisältö täydentyy suunnitteluvaiheittain. 19

Mallin mukaan on aina liitettävä tietomalliselostus, jossa kerrotaan keskeisesti mallin tietosisällön kattavuus ja mallin käyttötarkoitus /14/. Määrälaskennassa yleisohjeena voidaan pitää periaatetta, että määrätiedot lasketaan vaiheittain siitä mallista, jossa tietosisältö on täsmällisin, tarkin ja kattavin /15/. Määrälaskennan näkökulmasta tietomallissa olevat tilat, rakennus- ja tekniikkaosat tulee voida tunnistaa yksilöidysti /14/ /15/. Määrälaskennassa käytetään yleisesti seuraavia mittatietoja: kappalemäärä, pituusmitta (pituus, piiri, korkeus), pinta-ala (nettopinta-ala, bruttopinta-ala), tilavuus (nettotilavuus, bruttotilavuus), paino (nettopaino, bruttopaino) /15/. Hankkeessa käytössä oleva tiedonsiirron toteutus ja määrälaskennassa käytetty ohjelmisto vaikuttavat laskijan käytettävissä oleviin määrä- ja mittatietoihin ja niiden luotettavuuteen /15/. Mallin tietosisältö on täydellisimpänä alkuperäisessä tiedostomuodossa olevassa mallissa, ja on suositeltavaa käyttää suunnittelijan tekemää alkuperäistä mallia, mikäli se on saatavissa määrälaskennan suorittamista varten /15/. Lähteessä /16/ on tarkasteltu tietomallintamista eng. BIM (Building Information Modeling) LVI-suunnittelun kannalta sekä käsitelty tietomallintamisen vaikutuksia ja hyötyjä suunnittelun prosessiin. Lähteen mukaan suunnitteluratkaisun tietomallintaminen mahdollistaa määräluettelon tuottamisen LVI-suunnittelijan 3D-mallista. Määrälaskennan kehittyminen suunnittelijan tuottamiksi määrätiedoiksi voi olla merkittävä askel tietomallintamisen mukanaan tuomissa muutoksissa. Mallintamisen seurauksena eri toimijoiden väliset rajapinnat tulevat luultavasti kokemaan muutoksia/16/. Työssä on vertailtu käsin laskettuja ja 3D-mallista tuotettuja määräluetteloita toisiinsa. Työhön oli sisällytetty myös urakoitsijoiden haastatteluja, joilla oli pyritty selvittämään heidän näkemyksiään suunnittelijan tuottamiin määrätietoihin. Liitteessä 4 on eräitä urakoitsijoiden näkökulmia ja kannanottoja ja määrätietojen hyödynnettävyydestä. 4.2 Tuote-ja järjestelmäosien määrien erittely Rakennusosat ja tekniikkaosat kuvaavat rakennusta fyysisenä kokonaisuutena. Rakennusosa on valmiina kokonaisuutena tarkasteltavan rakennuksen käsitteellisesti itsenäinen osa /1/ /15/. Rakennusosat koostuvat rakennustuotteista. Tekniikkaosa on valmiina kokonaisuutena tarkasteltavan rakennuksen 20

talotekniseen laitejärjestelmään kuuluva käsitteellisesti itsenäinen aineellinen osa. Tekniikkaosat koostuvat taloteknisistä tuotteista. Rakennustuote on rakentamiseen käytettävä hyödyke, joka jää rakennuksen pysyväksi osaksi tai käytetään loppuun rakentamisen aikana. Määrälaskennassa rakennus- ja tekniikkaosat jaetaan tuoteosiin (tuotenimike), joille määrät mitataan. Rakennus- ja tekniikkaosat eritellään ja mitataan rakennusosittain nimikkeistön mukaan /15/. Nimikkeistöä käytetään, mikäli näin on projektikohtaisesti sovittu LVI 2010-nimikkeistöä /15/. Määrälaskennan keskeisiä avainkäsitteitä ovat myös luettelo ja tuoterakenne. Tuoterakenne, joka koostuu siihen sisältyvistä rakennustuotteista. Luettelo erittelee rakennuksen suunnitelman mukaisia yksityiskohtia, esimerkiksi tiloja, rakennusosia ja rakennustuotteita tai tehtäviä ja hankintoja. Luettelo, jossa on esitetty määrät, on määräluettelo. Rakennus- ja tekniikkaosien määrät raportoidaan mallista suunnittelijan määrittämillä ominaisuuksilla. Raportti tuotetaan määräluettelona suunnittelu ohjelmistojen perusominaisuuksia käyttäen tai esimerkiksi siirtämällä (IFC-tiedostossa oleva) tieto Exceliin /15/. Tuoterakennemääriin perustuvassa laskennassa rakennusosan kuvaavan nimikkeen takaa löytyy tuoterakenne, joka kuvaa yksilöidysti rakennusosan. Tuoterakennetta käytetään esimerkiksi laskettaessa suoritekustannusarvio /15/. Tietomallista tuotettu määräluettelo vastaa toteutettavan järjestelmän suunnitteluratkaisua suunnittelijalla käytettävissä olevalla ohjelmistolla kuvatun siirtoverkoston ja siihen valitut ja/tai mallinnetut LVI tuoteosat ja eri komponentit mitoitettuna virtaus- ja äänitekniseen laskentaan perustuen. Dimensiot määräytyvät suunnittelijan valitsemien tai ohjelmistoon oletusarvoina annettujen mitoitusparametrien mukaisena. Suunnitelman virtausteknisellä tarkastuksella voidaan tuottaa valitut mitoituskriteerit täyttävä malli. Määrälaskennan lopputuloksena syntyy mallin määräluettelo, joka toimitetaan edelleen kustannuslaskentaan ja muuhun käyttöön tilaajan edellyttämällä tavalla jäsenneltynä. Mallipohjainen laskenta antaa mahdollisuuden havainnollistaa määriä uusilla tavoilla. Suunnitteluohjelmassa tai suunnitteluohjelman ja määrälaskentaohjelman välillä määrät linkitetään laskennassa käytettyyn malliin dynaamisesti, jolloin määräluettelon kautta voidaan tarpeen mukaan visualisoida määrärivien laskennassa käytetyt mallin osat /15/. 21

Ammattisuunnittelijan näkökulma tämänhetkiseen tilanteeseen: Ongelma on siinä, että laskentavaiheen suunnitelmat eivät ole asennuspiirustuksia. 3D-mallinnus parantaa tilannetta, mutta silti on matkaa siihen, että määrät vastaavat tarkasti todellisuutta. Se ei tietenkään estä sitä, että kaikki laskisivat samoilla massoilla, jotka sitten jälkikäteen mitattaisiin as built. Putkieristykset on tyypillinen hankala kohta, ne eivät yleensä näy suunnitelmissa. Kuvassa 2 on esitetty havainnekuva 3D-osatulostuksena ilmanvaihtokonehuoneesta. Vastaavasta kohteesta tuotetut määräluettelot esitetään liitteissä 1, 2 ja 3. Kuva 2 Havainnekuva 3D -osatulostuksena ilmanvaihtokonehuoneesta /Copyright; Insinööritoimisto Mikko Äyräväinen/. (Vastaavasta kohteesta tuotetetut määräluettelot liitteessä 1, 2 ja 3). 22

4.2.1 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille Määrälaskennassa käytettävä mallidokumentaatio sisältää rakennuksen tietomallit, tietomalli selostuksen ja usein rakennusselostuksen /15/. Mallidokumentaatiota voidaan täydentää muilla määrälaskennan kannalta olennaisilla dokumenteilla (esimerkiksi piirustukset ja luettelot) ja tiedoilla. Määrälaskentaan toimitettavat mallit tarkastetaan mallin laadun osalta ennen niiden luovuttamista määrälaskentaan. Niissä ei saa olla päällekkäisiä rakennusosia. Mallin tarkastusraportti liitetään mukaan tietomalliselostukseen /15/. 23

5 Määrälaskentatietojen dokumentointi luovutusasiakirjoihin 5.1 Rakennuttajan vaatimukset asiakirjoille Perinteisessä piirustuksiin perustuvassa toiminnassa rakennushankkeen tietovarannon (hankkeeseen liittyvä dokumentoitutieto) arvo ja merkitys kasvavat suunnittelun ja rakentamisen edetessä. Siirryttäessä hankevaiheesta toiseen, tietovarannosta häviää aina jonkin verran, koska osa tiedosta joudutaan muokkaamaan uuteen muotoon hankevastuun siirtyessä toimijoilta toisille /17/. Rakennuksen valmistumisen ja luovutuksen yhteydessä tietovarannosta häviää merkittävä osa, kun suunnittelun ja rakentamisen tuottama tieto siirretään toteutussuunnitelmista kiinteistönhallinnan tietokantoihin ja huoltokirjoihin. Kiinteistön jokapäiväisessä käytössä ei tarvita kaikkea suunnittelussa ja rakentamisessa tuotettua tietoa, mutta tiedon tulee kuitenkin olla käytettävissä tarvittaessa, ja laajemmin korjausten ja kunnostusten yhteydessä /17/. Tietomallihankkeessa periaatteena on, että kerran digitaalisesti luotu tieto on luonnin jälkeen mahdollisimman helposti ja täydellisesti uudelleen käytettävissä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kuvassa 3 on esitetty rakennushankkeen vaiheita ja hankkeen tietovarantoa kuvaava kaavio. Suunnittelu- ja rakentamisprosessin tuottamat tiedot on tallennettu pääasiassa piirustuksiin. Myös muut hankkeen kuluessa tuotettavat asiakirjat (sopimukset, aikataulut, kirjalliset kuvaukset, luettelot jne.) sisältävät hankkeen organisoinnin ja etenemisenkannalta tärkeää tietoa, mutta piirustukset ovat rakennuksen muodon ja tietosisällön kannalta keskeisiä /17/. Ylläpidon ja kiinteistönhallinnan tavoitteena on hyvin ylläpidettäväkiinteistö ja taloudellisesti kannattava kiinteistöliiketoiminta. Rakennuksen käyttövaiheen suurena teknisenä haasteena on siirtää suunnittelun ja ennen kaikkea toteutuksen tiedot kiinteistönpitoon ja käyttäjille /17/. 24

Kuva 3 Rakennushankkeen vaiheita ja hankkeen tietovarantoa kuvaavakaavio. Lähde: Eastman & al, BIM Handbook 2008./17/ 25

6 Johtopäätökset ja kehitysehdotukset Urakkakyselyvaiheessa rakennuttajan on mahdollista liittää tarjouspyyntöön hankkeen toteutussuunnitelmista (ja muista laskentasarjan dokumenteista) erikseen mitatut ja määritetyt rakennus- ja LVI-osien määräluettelot käytettäväksi urakoitsijan tarjouslaskentaan. Rakennuttajan määräluetteloiden sisällyttäminen sopimusasiakirjoihin on mahdollista. Määräluettelon asema sopimusasiakirjana (eri asiakirjojen määräysten keskinäinen pätevyysjärjestys) määräytyvät lainsäädäntöön perustuen ja yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan, ellei urakkasopimuksessa asiasta ole muuta mainittu. Teknisten järjestelmien mallintaminen mahdollistaa sähköisten suunnitteludokumenttien tuottamisen ja käytön määrälaskentaan. Hyötynäkökohtana ennakoidaan tarjouslaskentaan käytettävän työmäärän vähenevän merkittävästi. Urakoitsijalla on mahdollista kohdentaa laskentavaiheen työpanosta kohteen erityispiirteiden ja asennusolosuhteiden kustannusvaikutusten selvittämiseen. Urakkakyselyyn osallistuvien urakoitsijoiden ja saatavien tarjousten määrän voidaan ennakoida kasvavan, minkä voi alentaa urakkakilpailun ehdot täyttävien tarjousten tasoa ja osaltaan vaikuttavaa suhdannetekijöitä tasoittavasti. Rakennuttajan määrälaskennan käyttö vähentää päällekkäistä työtä ja on siten kansantaloudellisesti järkevää. Sama hyöty voidaan saada suoraan urakoitsijoidenkin maksamista määristä palvelumalliin siirtymisellä. Rakennusteknisten töiden määrälaskentaa tehdään jo tähän erikoistuneiden yritysten palveluna. Vastaavaan käytäntöön on mahdollista päästä myös LVI teknisten töiden rakennuttamisessa. Rakennuttajalle menettely voi tuoda lisää mahdollisuuksia ja varmuutta aikatauluttaa hankkeita. Urakoitsija voi suunnitella resurssien käyttöä pidemmällä aikajänteellä. Rakennuttajalle LVI teknisten töiden tarkentuvasta 26

määrälaskennasta aiheutuva lisäkustannus ei ole merkittävä savutettaviin hyötyihin nähden. Tietomallintamista puoltavia seikkoja on useita. Yleisellä tasolla voidaan sanoa koko suunnittelu- ja rakennusprosessin tehostuvan kokonaisvaltaisen tietomallintamisen ansiosta. Tilaajan kannalta positiivisia vaikutuksia ovat juuri kokonaissuunnitteluajan tehostuminen, eri toimijoiden suunnitelmien yhteensopivuuden helpottuminen, sekä sitä kautta ristiriitojen väheneminen suunnitelmissa. Erityisesti tilaajalle havainnollisuuden paraneminen on tärkeää, sillä eivät kaikki tilaajat ole esimerkiksi LVI-suunnittelun ammattilaisia /14/. Tietomallin avulla heille voidaan suunnittelun alussa havainnollistaa eri vaihtoehtoja, jolloin ymmärrys ko. asioista lisääntyy. Urakoitsijan saavutettavissa olevia hyötyjä tietomallintamisesta ovat määrälaskennan tehostuminen ja tarkentuminen, sekä jälkilaskentatiedon hallinnan paraneminen. Näiden lisäksi hankeaikataulun ja ylipäänsä ajoituksen hallinta helpottuu. 27

7 Liitteet 7.1 LIITE 1 Liite 1. Materiaaliluettelon osatulostus lämmitysjärjestelmästä. (Materiaaliluettelo on tiedon määrän suhteen karketa osatulostus) 28

7.2 LIITE 2 Liite 2. Materiaaliluettelon osatulostus tuloilmajärjestelmästä. (Materiaaliluettelo on tiedon määrän suhteen karketa osatulostus) 29

7.3 LIITE 3 Liite 3. Materiaaliluettelon osatulostus käyttövesijärjestelmästä. (Materiaaliluettelo on tiedon määrän suhteen karketa osatulostus) 30

7.4 LIITE 4. Urakoitsijoiden näkökulmia ja kannanottoja ja määrätietojen hyödynnettävyydestä Liite 4. Lähteen /16/ haastatteluista käy mm. ilmi, että LVI-tekninen tietomallintaminen on urakoitsijoilla tiedossa. LVI-suunnittelijan tuottamasta määräluettelosta urakoitsijoilla osalla on jo kokemuksia. Urakoitsijoiden näkemyksen mukaan määräluettelon tuottaminen urakoitsijan laskentatarpeita vastaaviksi on jo mahdollista, jos suunnittelija on paneutunut asiaan. Osa urakoitsijoista on myös valmiita käyttämään suunnittelijan tuottamaa määräluetteloa sellaisenaan (ilman tarkastuslaskelmia). Osa urakoitsijoista ei kuitenkaan näe tällä hetkellä käytännössä mahdolliseksi suunnittelijan tuottaman määräluettelon käyttämistä (jos asiakirjalla ei ole juridista perustetta). Osalla tapauksia suunnittelijan tuottama määrätieto ja urakoitsijan tarpeet määrätiedon suhteen eivät kaikilta osin ole kohdanneet. Yleisissä kysymyksissä urakointia koskien urakoitsija kertoo heidän saavan 15 % kaikista laskemistaan urakoista /16/. Kysymykseen saadun urakan mahdollisesta tarkastuslaskennasta, urakoitsija vastaa tekevänsä pelkästään jälkilaskentaa. Urakkalaskennan osuus urakoitsijan kokonaisajankäytöstä on tällä hetkellä 15-20 %. Rakennuttajan tuottaessa hankkeen määrätiedot tarjousta laskevan urakoitsijoiden työmäärää ratkaisevasti vähenee, kun materiaaleja ei jokaisen erikseen tarvitse kerätä ja mitata urakkalaskenta-asiakirjoista käsin. Määrätiedot voi tuottaa suunnittelija tai hankkeeseen erikseen palkattava määräasiantuntija, joka voi käyttää lähtötietoina suunnittelijan tuottamia määriä ja/tai tehdä tarkentavan määrälaskennan tarkoitukseen soveltuvalla määrälaskentaohjelmistolla. Urakoitsijalla on mahdollista kohdentaa työmäärää enemmän suunnitteluratkaisun asennusolosuhteiden tarkasteluun, työmenekkien määrittelyyn sekä materiaalien hinnoitteluun. Vastuukysymyksen ratkaisuna voisi käyttää samaa menettelyä kuin rakennuspuolella: Kaikki tarjoavat samalla määräluettelolla ja voittanut urakoitsija vielä tarkistaa määräluettelon ja osoittaa mahdolliset virheet, jotka huomioidaan urakkahinnassa esim. yksikköhintojen avulla. Kysyttäessä mihin asioihin projektissa valmiit määräluettelot vaikuttaisivat urakoitsijan näkökulmasta, liittyy vastaus vastuukysymyksiin. Kuka ottaa vastuun, jos määräluettelossa esiintyy virheitä. Määrätiedon oikeellisuudesta vastaisi urakoitsijan mukaan joko rakennuttaja tai suunnittelija Valvojan tai määräasiantuntijan tehtäväksi jää tarkastaa, että urakkaan on käytetty suunnittelijan antama määrä materiaalia. Vastuukysymykset liittyvät sopimusteknisiin asioihin. Jos vakiintuneita käytäntöjä ei vielä ole, tulee sopimukset tehdä tapauskohtaisesti. 31