Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Maakuntakaava ja maankäytön muutos vesien huomioon ottaminen ja paikkatietoaineistot Lasse Rekola ympäristöasiantuntija
Yhteen sovittaa valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet Merkinnät täsmentyvät kuntakaavoituksessa Ei ole voimassa alueilla, joissa on oikeusvaikutteinen yleis-/asemakaava. On ohjeena, kun näitä laaditaan tai muutetaan U d liitt // N l d fö b d // H l i ki U i R i
Uudenmaan nykyrakenne
Uudenmaan aluerakenteen kehitys 1945-2010 1995 Kaksinkertaistunut väestö vaatii 10-kertaisen maa-alan asumiselle Väestö 1945 Väestö 2010 Lisäys 2010 Espoo 13 962 247 970 234 008 1676 % Helsinki 338 836 588 549 249 713 74 % Vantaa 21 016 200 055 179 039 852 % Muu Uusimaa 209 636 495 735 286 099 136 % Uusimaa 583 450 1 532 309 948 859 163 %
Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen
Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen + liikenneväylät: moottoritiet ja radat
Rakennetun alueen laajeneminen ja asutuksen hajautuminen + liikenneväylät: moottoritiet ja radat + muut pienemmät väylät
Tavoitteena Eheytyvä yhdyskuntarakenne. Ei uusia huomattavia asuin- ja työpaikka-alueita irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Nykyisen rakenteen ja rakenteiden hyödyntäminen. Tiivistäminen.
Maakuntakaava, Vantaanjoki ja hulevedet Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue (av) Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Taajamista ja liikennealueilta tulevilla hulevesillä huomattava ja jatkuva laadullinen ja myös määrällinen vaikutus Taajama-alueiden suunnittelumääräyksessä todetaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin.
Maakuntakaava, Vantaanjoki ja hulevedet Natura 2000-verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue. Vantaanjoen pääuoma Helsingin Vanhastakaupungista Nurmijärven Nukariin. Vain vesialue, suojeluperusteena vuollejokisimpukka. Hankkeita ja suunnitelmia koskeva laaja luonnonsuojelulain mukainen arviointivelvoite. Hulevesivaikutukset arvioinnissa mukana. Joki-Naturan vaikutusalue ulottuu valuma-alueiden mukaisesti laajalle. Arviointivelvoite voi syntyä myös etäämmällä sijaitsevalle hankkeelle tai suunnitelmalle. Arviointi koskee myös maakuntakaavaa.
Esimerkkejä aineistoista
Zonation Uudenmaan liitto yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Taustalla hyvin suuri määrä mm. luontoon ja ekologiaan liittyviä aineistoja Zonation-tulos: Luontoarvoiltaan parhaimmat ja heikoimmat 20% Uudenmaan alueesta, ilman vesistöjä Prioriteettitaso 1 ha ruuduittain suhteessa pinta-alaan Top 20% alueilla 80% laji- ja habitaattikohteista Heikoimmilla 20% alueilla n. 1% laji- ja habitaattikohteista Maa-alue Järvet Joet Habitaatit Lajit Kytkeytyvyys Maankäytön vaikutus
Käytetään yleisesti SYKEn, ELYn ja Maanmittauslaitoksen aineistoja, kuten tässä esimerkissä
Ilmakuvat
Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot
Maanmittauslaitoksen korkeusmalli
Corine 2000,2006 ja 2012 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä 25m x 25m resoluutiolla (uusin 20m x 20m) hierarkkinen luokitus, 4 pääluokkaa jakautuen 46 alaluokkaan
Ympäristöhallinnon aineistot Esimerkiksi pohjavesi ja vedenottoalueet
maaperä, kallioperä GTK:n aineistot
Väestörekisterikeskuksen aineistot Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR ja Väestötietojärjestelmä VTJ Tietosisältönä mm. kaikkien rakennusten koordinaatit ja ominaisuustiedot sekä tietoa asukkaista
Kiitos! UUDENMAANLIITTO.FI