Dnro JARVENPAA 950/2016 Kaavatunnus 010089 14.12.2011 tarkistettu 13.2.2012 15.6.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Perhelän kortteli (kortteli 131) Asemakaavan ja tonttijaon muutos Sisällys Kuva: Lentokuva Vallas Oy 2015 1 Mitä tapahtuu ja missä?... 2 2 Mitä on suunnitteilla?... 3 3 Suunnittelun lähtötiedot... 3 4 Osalliset... 7 5 Miten ja milloin voi osallistua?... 7 6 Selvitykset ja kaavan vaikutusten arviointi... 9 7 Aikataulu... 9 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa...10 9 Yhteystiedot...10
1 Mitä tapahtuu ja missä? Järvenpään keskusta kävelykadun ympäristössä tulee uudistumaan merkittävästi lähivuosina. Perhelän korttelin asemakaavan muutos on käynnistymässä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. 1.1 Suunnittelualue Asemakaavamuutos koskee korttelin 131 tontteja 3 ja 5-7, korttelia 129 ja korttelin 126 tonttia 14 sekä puisto- ja katualuetta. Kiinteistöt sijaitsevat Järvenpään ydinkeskustassa kävelykadun pohjoispäässä, lähellä rautatieasemaa. Suunnittelualue rajautuu pääosin Sibeliuksenkatuun, Helsingintiehen, Mannilantiehen ja Ahomaanraittiin. Suunnittelualueen sijainti Järvenpään keskustassa. 1.2 Aloite tai hakija Perhelän korttelin asemakaavanmuutosten edellytyksiä on selvitetty silloisten kiinteistönomistajien aloitteesta vuodesta 2007. Yhteistyökumppanina toimi Skanska Kodit Oy, joka järjesti kutsuarkkitehtikilpailun korttelin 131 suunnittelusta. Arkkitehtisuunnittelun jatkotoimeksiannot varattiin kilpailun voittaneelle Arkkitehtiryhmä A6:lle. Asemakaavan luonnosaineistot olivat nähtävillä helmi-maaliskuussa 2012, mutta hanke ei edennyt. Järvenpään kaupunki on sittemmin hankkinut korttelin 131 kiinteistöt omistukseensa. Järvenpään kaupunki järjesti Perhelän korttelin kehittämisestä syksyllä 2015 kumppanuushaun, jossa saatiin neljä ehdotusta. Jatkoneuvottelujen jälkeen suunnittelu- ja toteutuskumppaniksi valittiin Lujatalo Oy, jonka kanssa tehdään suunnitteluvaraus- ja hankesopimus (kh 2.5.2016 88). 2
Suunnittelualue, rajattu punaisella. 2 Mitä on suunnitteilla? 2.1 Suunnittelun tavoite 2.2 Sopimukset Suunnittelun päätavoite on tutkia mahdollisuuksia Perhelän korttelin uudistamiseen liike- ja toimistorakentamisella siten, että alueelle voisi tulla myös asuntoja. Suunnittelussa tutkitaan myös mahdollisuuksia nykyisen Perhelän liikerakennuksen osittaiseen säilyttämiseen. Rakennushanke edellyttää merkittäviä muutoksia Helsingintien katualueella. Katusuunnitelmat laaditaan samanaikaisesti asemakaavatyön kanssa. Tonttijaon muutos laaditaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Järvenpään kaupunki ja Lujatalo Oy tekevät Perhelän korttelista suunnitteluvaraus- ja hankesopimuksen, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2.5.2015. Valittava konsepti jalostetaan asemakaavoituksen rinnalla korttelisuunnitelmiksi. Asemakaava suunnitellaan kumppanuusyhteistyössä. Kaupungin omistama kiinteistöyhtiö luovutetaan tontteineen rakennettavaksi, kun asemakaava on hyväksytty ja lainvoimainen. 2.3 Viranomaisneuvottelu Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 7.12.2011 ELY-keskuksen, Keski-Uudenmaan maakuntamuseon ja Järvenpään kaupungin edustajien kesken. Asemakaavan ehdotusvaiheessa järjestetään toinen neuvottelu. 3 Suunnittelun lähtötiedot 3.1 Maanomistus Järvenpään kaupunki on hankkinut omistukseensa korttelin 131 yhtiöt, jotka omistavat korttelin kiinteistöt. Kaupunki omistaa kortteleita ympäröivät katualueet ja puistoalueen. 3
3.2 Maakuntakaava 3.3 Yleiskaava Alue on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 30.10.2014) osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Yleiskaavassa on merkitty mustalla ympyrällä paikalliset kulttuuriympäristökohteet (suunnittelualueella Perhelän liiketalo), jotka on suojeltu asemakaavalla tai tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Yleiskaavassa on annettu myös seuraavia yleisiä määräyksiä koskien kulttuuriympäristön suojelua ja hoitoa: Kulttuuriympäristön rakennus- ja aluekohteiden säilyttämiseksi on laadittava tarpeelliset rakentamisohjeet ja ympäristönhoitosuunnitelmat. Kulttuuriympäristön rakennuskohteiden säilyttämiseksi on yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa harkittava suojelua asemakaavalla tai muita toimenpiteitä, joilla voidaan luoda edellytykset kohteiden säilymiselle. Paikallisten kulttuuriympäristökohteiden asemakaavoja ei muuteta säilyttämiseen velvoittaviksi ilman yhteistä sopimusta tai vastoin omistajan tahtoa. Rakennusten säilyttämiseksi aiheutuvien erityisten kustannusten korvaamiseksi sovelletaan ensisijaisesti rakennusten käyttötarkoitukseen tai tonttien rakennusoikeuden määrittelyyn liittyviä kaavallisia keinoja. Voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeuksia voidaan lisätä säilyttämisen edistämiseksi. Ote Järvenpään yleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu valkoisella. 3.4 Keskustan osayleiskaava Järvenpään keskustan osayleiskaava (kv 21.9.2015 50) ei rajoita Perhelän hankkeen laajuutta kerrosalan tai kerrosluvun suhteen, vaan asemakaavamitoitus tulee seuraamaan hankkeen toteutussuunnittelua. Osayleiskaavassa on varauduttu myös korttelin 131 liittämiseen kävelykatu Jannen luoteispuoliseen kortteliin 147 siten, että kävelykatu voidaan tarvittaessa muuttaa korttelin sisäiseksi kevyen liikenteen reitiksi. Perhelän alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla, mistä johtuen rakentamisessa pyritään hyvään laatutasoon. Alueelle 4
voidaan toteuttaa myös selvästi normaalia korkeampaa rakentamista. Perhelän kehittämisalue on osoitettu merkinnällä C-1 keskustatoimintojen alueeksi. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e = 1,5. Perhelän vanha liikerakennus (sr/23) on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, joka on tarkoitettu säilytettäväksi asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Ote keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu sinisellä. 3.5 Asemakaava Perhelän korttelissa tonteilla 131-3 ja 131-5 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 4.2.1982. Viereisen kävelykatualueen asemakaava on tullut voimaan 17.6.2002. Tontti 131-3 on osoitettu asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-18). Tontit 131-6 ja 7 on osoitettu asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K- 17). Tontti 131-5 on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK-25). Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on korttelissa 131 yhteensä 12.050 k- m 2. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee välillä II IV. Tontti 126-14 on liike- ja toimistorakennusten aluetta (KT-1). Tontinrajaa on tarkoitus tarkistaa Helsingintien katualuetarpeen takia. 5
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 3.6 Muut suunnitelmat 3.6.1 Maankäyttöluonnos Lujatalo Oy on teettänyt kaavoituksen pohjaksi maankäyttöluonnoksen (L-Arkkitehdit 2016.) Kortteliin 131 on tavoitteena toteuttaa liike- ja toimistotilaa kahteen, koko korttelin laajuiseen kerrokseen. Liikekeskuksen yhteyteen rakennetaan noin 400 vuokra- ja omistusasuntoa, joista osa sijoittuu 23-kerroksiseen tornitaloon. Korttelin autopaikat sijoitetaan maanalaiseen kaksitasoiseen kellaripysäköintilaitokseen. Keskuksen suunnittelussa korostuu saavutettavuus kaikilla liikkumismuodoilla: kävellen, pyöräillen, julkisella liikenteellä ja henkilöautolla. Liiketilat tulevat liittymään saumattomasti kävelykatu Janneen ja kaupunkikeskuksen sisätorilla voidaan järjestää tapahtumia ja pop-up -toimintaa vuoden ympäri. Kortteliin suunnitellaan liike-, toimitila-, palvelu-, hotelli- ja asuntorakentamista noin 35 000 k-m 2. 3.6.2 Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Tontin 131-3 liikerakennus on entinen Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikka, jossa Järvenpään ensimmäinen tavaratalo on aloittanut toimintansa vuonna 1961. Rakennusta on laajennettu ja muutettu useaan otteeseen. Perhelä on osoitettu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv 9.8.2005 65) säilytettäväksi kaavoituksella (toimenpideluokka 2). Erityisesti vanhimman osan alkuperäinen 1940-luvun funkisjulkisivu Sibeliuksenkadun ja Mannilantien kulmassa tulisi säilyttää. 3.7 Rakennukset ja ympäristö Alue on osa Järvenpään liikekeskustaa. Tontilla 131-3 sijaitseva Perhelän liiketalo on edelleen liikekäytössä. Tontilla 131-7 on liikerakennus. Tontilla 131-5 on neljäkerroksinen asuin- ja liikerakennus, jonka liikehuoneistot avautuvat Helsingintien suuntaan. Tontilla 131-6 on yksikerroksinen liikerakennus, jossa on toiminut market-tyyppinen päivittäistavaramyymälä. Korttelin 131 rakennukset on tarkoitus purkaa ennen uudisrakentamista lukuunottamatta vanhan Perhelän rakennusta, jonka säilyttämismahdollisuudet tutkitaan suunnittelun edetessä tarkemmin. Helsingintien eteläpuolella tontilla 126-14 on neljäkerroksinen toimistotalo. Helsingintie on osa keskustan kehäväylää. Helsingintien liikennemelu ja rautatien liikennemelu saattavat aiheuttaa häiriötä ympäröivälle asutukselle. 6
4 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset o Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja Sinfoniaa ry o Järvenpää-seura ry o Järvenpään Yrittäjät ry o Sibeliuksenkadun yrittäjät ry Viranomaiset (Uudenmaan ELY-keskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo) Uudenmaan liitto Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 5 Miten ja milloin voi osallistua? 5.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Valmisteluvaihe - Luonnos nähtävillä - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KAUKE) - Ehdotus julkisesti nähtäville Muistutus ehdotuksesta Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (KV, muutoksenhaku HHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus 5.2 Tiedottaminen 5.3 Aloitusvaihe Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat siitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Ajankohtaisista asemakaavahankkeista ilmoitetaan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä, mutta siihen voi tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asetta- 7
5.4 Valmisteluvaihe 5.5 Ehdotusvaihe 5.6 Hyväksymisvaihe mista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, 85, MRA 30 ja 42 ) Seutulantalon palvelupisteeseen. Kaavaaineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään myös yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja suunnitteluaineistoa. Kaavan muutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Järvenpää-seura ry Järvenpään kaupunkikeskusta Sykettä ja Sinfoniaa ry Järvenpään Yrittäjät ry Ennakkolausunnot pyydetään seuraavilta virkamiestahoilta: Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pelastuslaitos Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Finavia Caruna Elisa Oyj Eltel Networks TeliaSonera Finland Oyj Fortum Power and Heat Oy Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi Seutulantalon palvelupisteeseen ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotuksia koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy kaavamuutosehdotuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. 8
Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 6 Selvitykset ja kaavan vaikutusten arviointi Korkealla rakentamisella keskustassa on laajat kaupunkirakenteelliset, liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset. Alueelle on laadittu seuraavia selvityksiä: Järvenpään keskustan kaupunkikuvallinen selvitys sekä varjo- ja tuulisuustarkastelut (Arkkitehtiryhmä A6 ja Ilmatieteen laitos 2012) Perhelän korttelin 131 asemakaavan luonnosvaiheeseen liittyviä viitesuunnitelmia (Skanska Oy ja Arkkitehtiryhmä A6 2012) Perhelän korttelin 131 asemakaavan luonnosvaiheeseen liittyvä kunnallistekniikan yleissuunnitelma (SITO Oy 2012) Perhelän korttelin 131 asemakaavan luonnosvaiheeseen liittyvät melu- ja tärinäselvitykset (Promethor Oy 2012) Perhelän kävelykadun ylittävän laajemman kauppakeskuksen layout -malli (Realprojekti Oy 2013) Järvenpään kaupan palveluverkkoselvitys, kaupan toimijoiden haastattelut ja arvio Perhelän korttelin kaupallisen kehittämisen lähtökohdista (Ramboll Finland Oy 2013, 2014 ja 2015) (kuva 10 ja ladattava aineisto pdf- tiedostoina) Perhelän korttelin 131 pohjatutkimusraportti liittyen Skanska Oy:n hankesuunnitteluun (Ramboll Finland Oy 2010) Osuuskauppa Perhelän keskustoimipaikan rakennushistoriallinen selvitys (ark-byroo 2012) Lausunto Perhelän korttelin maanalaisten tilojen rakennettavuudesta (Pöyry Finland Oy 18.1.2016) Kaupunkikuvaselvityksessä käsitellään keskustan aluetta Maatalousnormaalikoulun alueelta rautatien pohjoispuolelle hallintokeskukseen saakka, ja erityisesti tutkitaan Sibeliuksenväylän sisääntulonäkymiä. Kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia varten alueelta on laadittu visualisointi (SITO 2012), jossa on tarkasteltu Helsingintien katuympäristöä ja uusien rakennusten suhdetta ympäristöön. Tähän hankkeeseen liittyvä keskustan katuverkon toimivuustarkastelu tehdään vuonna 2016. Geoteknistä selvitystä täydennetään kesän 2016 aikana. Hankkeen yhteydessä laadittavaa tietomalliaineistoa pyritään hyödyntämään tulevassa kaupunkimallissa. Asemakaavatyön yhteydessä selvitetään rautatien ja Helsingintien liikennemelu ja tärinä sekä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Lisäksi selvitetään mahdolliset vaikutukset lentoturvallisuuteen. Myös ratkaisun asumisviihtyisyys ja piha-alueiden tarve sekä rakentamisen ekotehokkuus tutkitaan. Asemakaavatyön yhteydessä tutkitaan myös, miten hankkeella voitaisiin edistää autottomuutta, koska kohde sijaitsee aivan rautatieaseman läheisyydessä. Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Rakentamisen ympäristövaikutuksista tehdään tarvittaessa erillinen selvitys. Kaikki selvitykset liitetään asemakaava-aineistoon. 7 Aikataulu Asemakaavan muutostyö on käynnistetty marraskuussa 2011 ja asemakaavan luonnosaineisto on ollut nähtävänä (MRL 62 ) maaliskuussa 2012, minkä jälkeen kaavatyö on pysähtynyt. Asemakaavamuutos käynnistyy uudelleen toukokuussa 2016. Asemakaavan luonnosaineisto on nähtävänä marraskuussa 2016, jolloin järjestetään yleisötilaisuus. 9
Asemakaavan ja tonttijaon muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivän ajaksi arviolta maaliskuussa 2017, jolloin mahdollisesti järjestetään yleisötilaisuus. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen kesäkuussa 2017. 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta kaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (yhteystiedot alla). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 9 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin kaavoitus ja liikenne -yksikössä virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Seutulantie 12 PL 41, 04401 Järvenpää Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 040 315 2005 Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio 040 315 2353 KATU- JA YLEISTEN ALUEIDEN SUUNNITELMAT Järvenpään kaupunki Kaupunkitekniikan johtaja Kaupunkitekniikka Kaarina Laine Seutulantie 12 09-2719 2044 PL 41, 04401 Järvenpää Järvenpäässä 14.12.2011, tarkistettu 13.2.2012 ja 15.6.2016 Sampo Perttula kaavoitusjohtaja 10