Taloussuunnitelma 2012-2013

Talous arvio 2011 Taloussuunnitelma 2012-2013 4 Kv 13.12.2010

SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT... 2 KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE 2011-2013... 6 HENKILÖSTÖ... 17 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 21 ELINKEINOTOIMI... 24 TYTÄRYR I TY KS ET... 26 KÄYTTÖTALOU SOSA... 29 VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT... 38 KONSERNIHALLINNON KESKUS... 41 DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE... 46 KONSERNIHALLINNON TULOSALUE... 50 OSTOT KARVIAISELTA -TULOSALUE... 55 ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE... 58 HALLINTOKESKUS... 61 HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE... 68 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE... 76 OSTOT PUHDILTA -TULOSALUE... 82 SIVISTYSKESKUS... 86 KOULUTUKSEN TULOSALUE... 94 VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE... 111 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE 120 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS... 142 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE... 149 KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE... 154 TI LAPALVELU N TU LOSALU E... 168 MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE... 175 YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE... 182 INVESTOINTIOSA... 190 RAH O I TU SOSA... 202 TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT... 203 RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT... 205 VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS... 209 Talousarvion liitteet: Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2011 Toiminta-ja taloussuunnitelma 2011-2013, KUUMA-seutu

YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma-ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous - ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli - tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 2

- Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2011 talousarviossa käytetään nyt jo neljättä kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Tuloskortit poikkeavat aikaisemmista vuosista, johtuen kuntastrategian laadinnan yhteydessä käyttöönotetuista tuloskorttirakenteesta. Pääosin korttien rakenne on kuitenkin samanluonteinen. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat 10.000 euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on konsernihallinnon, demokratiatulosalueen, demokratiapalvelu tuoteryhmän, tarkastus tuotteen määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto päättää vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen talousarvio- ja suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. 3

Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella myös taloudellinen kehitys oman kunnan alueella sekä tietenkin kunnan omat toimenpiteet taloutensa hallinnassa. Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Elpymisen kärjessä on prosessi-ja välituoteteollisuus. Näiden teollisuusalojen valmistamien tuotteiden kysyntä on ollut keväästä lähtien vahvaa. Kuluvalle vuodelle 2010 Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot vuoden 2010 talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Lähivuosien kasvu asettunee reilun 2,5 prosentin vauhtiin. Suhteellisen maltillinen elpymisvauhti merkitsee, että taantuman aikaansaama tuotannon kuoppa umpeutuu vain vaivoin vuoteen 2012 mennessä. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun 2010 alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Vuonna 2011 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Palkansaajien yleinen ansiotaso kohosi vuonna 2009 keskimäärin nelisen prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia. Noin puolet noususta selittyy viime vuoden loppuun ajoittuneiden korotusten perinnöllä. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Vuonna 2009 työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Talouden elpyessä työvoi- 4

man kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee vuonna 2011, parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli 8 prosenttia. Kuntatalous 3/2010 Suomen Pankki, talouden näkymät 2/2010 Kuntatalous vuosina 2009-2010 Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Koska helmikuun neuvottelutulos ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia, niin kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu laskentatekniseen oletukseen ansiotason kehityksestä vuonna 2011. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa. Kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksu aleni viime vuoden huhtikuun alussa 1,05 prosenttiin maksun perustana olevasta palkasta. Maksu poistui kokonaisuudessaan vuoden 2010 alusta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu oli viime vuonna 2,0 % maksun perusteena olevasta palkasta. Vuonna 2010 maksun suuruus on 2,23 %. Maksun suuruutena vuonna 2011 on peruspalvelubudjetissa käytetty 2,11 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2011. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 2,8 %, niin vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 3,1 %. Tällä hetkellä käytettävissä olevan arvion mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina 2011-2014. Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Vakuutettujen keskimääräinen eläkemaksu on tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna arvion mukaan 5,1 %. 5

Opettajien VaEL-maksu alenee arvioiden mukaan tämän vuoden 21,8 prosentista ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna ja vuonna 2011 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Molempien vuosien arvioihin kustannustason kohoamisesta vaikuttavat muun muassa maltilliset arviot sekä sopimuskorotusten tasosta että yleisen hintatason kohoamisesta. Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina 2005-2008 nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vaikka kuntaryhmän jako-osuus on kohonnut vuonna 2010 viime vuonna sovelletusta jakoosuudesta, niin tilitykset kuluvalta vuodelta kertyvistä ennakoista kasvavat vain parisen prosenttia. Kuntien saamiin kunnallisveron tilityksiin vuonna 2010 vaikuttavat myös edellisvuosilta saatavat tilitykset. Alkuvuonna nämä tilitykset ovat supistuneet eräiden poikkeustekijöiden johdosta. Loppuvuoden aikana verovuodelta 2009 saatavat oikaisut muuttanevat tilanteen sellaiseksi, että kunnallisveron tilitykset ovat kokonaisuudessaan lähestulkoon edellisen vuoden tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen heijastuu myös loppuvuoden ennakoiden kertymiin. Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNIT- TELUKAUDELLE 2011-2013 Vihdin verotulojen kehitysnäkymän pohjana on kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kasvavan n. 2,0 %:n vauhtia talousarviovuonna. Vihdin talouden tila ja toimintaympäristö suunnittelukaudella on jälleen kerran erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys romahti vuonna 2008 ja varovainen elpymien on alkanut tämän vuoden kuluessa. Verotulojen kehitys on tämän hetken arvion mukaan muodostumassa talousarviota paremmaksi, lähestyen vuoden 2009 verotulojen tasoa. Toimintakulujen kasvu tänä vuonna tulee olemaan n. 5,4 prosenttia. Talouden taantuman vaikutukset eivät ole näkyneet tänä vuonna niin voimakkaina 6

kuin talousarvion laadinnassa oletettiin. Verotulot tulevat olemaan vuoden 2009 tasolla ehkä hieman ylittyen. Valtionosuudet tulevat vuonna 2010 ylittymään n. 2 milj. eurolla, johtuen ennakoitua suuremmasta asukasmäärään perustuvasta osasta ja veroperustemuutoksien korotusosasta. Vuonna 2011 kunnan verotulot alkavat kuntaliiton ennustekehikon mukaan toipua. Toipuminen johtuu mm. kansantalouden ja työllisyyden toipumisesta sekä myös asukasmäärän kasvun elpymisestä vuonna 2010. Verotulojen kokonaiskasvu ilman kunnallisveron 0,25 %-yksikön korotuksella olisi n. 4,5 % luokkaa, josta kunnallisveron kasvu n. 4 %, yhteisöveron kasvu n. 22 % ja kiinteistöveron kasvu n. 1,5 %. Veronkorotuksen vaikutus tuo kunnallisveroon n. 6,6 % kasvun talousarviovuodelle eli n 1,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu tulee pitää maltillisena ja se voidaan toteuttaa toimimalla tehokkaasti ja optimoimalla palvelunjärjestämistä, sen laatua ja volyymia. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutoksien ja optimointien täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet onnistuneita. Kunnan kiinteistöjen käytössä on edelleen vakavaa tehottomuutta, joka syö kunnan varoja ylisuhtaisilla käyttömenoilla sekä lainanhoitokustannuksilla. Laajan investointiohjelman toteuttaminen, jolla on pyritty palvelujen keskittämiseen, on velkaannuttanut kunnan erittäin nopeasti ja voimakkaasti, osaksi johtuen samanaikaisen hajautetun palvelujen tarjonnan ylläpidosta. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää voimakkaasti kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille, tilanteessa jossa muutosherkkyyttä erityisesti tarvitaan. Suuri lainamäärä yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen luo vakavan riskin kunnalle selviytyä hallitusti velvoitteista ja palvelujen järjestämisestä sekä niiden kehittämisestä. Useat alhaisen vuosikatteen vuoden lisäävät velkaisuutta huomattavasti ja voivat johtaa aktiivisesta toimintojen ohjauksesta enemmän reaktiiviseen toimintatapaan. Valtuuston 14.6.2010 tiedoksi merkitsemässä ja ohjeellisesti noudatettavassa sekä talousarvion valmistelun tukena toimivassa palveluverkkosuunnitelmassa (PVS) on todettu, että talouden tulee olla tasapainossa kaikkina vuosina, jotta PVS:ssa olevat investoinnit voidaan toteuttaa. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mutta se vaatii menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin, joka taas on suuressa mittakaavassa saavutettavissa vain rakenteellisten muutosten kautta. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2010 vahvasti negatiivinen. Talousarvion tulos oli lähtökohtaisesti n. - 8,6 milj. euroa (mukana vesilaitos) negatiivinen. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnan kokonaistulos olisi paranemassa siten, että se olisi - 5,7 milj. euroa negatiivinen. Talousarvion menojen ylitystä olisi tulossa n. 3,7 milj. euroa. Se on seurausta merkittävästä toimintamenojen kasvusta verrattuna talousarvioon. Ylitysalueiden toteutumaennusteen kasvu verrattuna talousarvioon on n. 16 %, verrattuna edellisen vuoden toteutumaan kasvua on n. 1,9 %. Menojen suunnittelun tavoitteellisuudessa ja realistisessa palvelujen järjestämisen kustannusten arvioinnissa täytyy löytyä paremmin toimivampi toimintatapa. Palvelukysynnän merkittävimpiä ylitysalueita ovat olleet vammaispalvelut, lastensuojelun avohuollon tukitoimet, lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta sekä peruskunnan energiakustannukset. Keväällä 2009 käynnistettiin kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotettiin kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2009 ja sen tarkentaminen on jatkunut edelleen talousarvion tuloskorttien muodossa. Talousarvioon on otettu kuntastrategian tuloskortit ohjaamaan toiminnallisten tavoitteiden suunnitte- 7

. Itse kuntastrategiaa ei tähän talousarvioon ole otettu kokonai- lua, toteutusta ja seurantaa suudessaan mukaan. Vihdin kunnan talouden on nyt kolmatta vuotta vakavassa epätasapainossa. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla, jolloin on saavutettu hetkellinen parempi tilanne. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto -osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on pyritty kehittämään. Suuressa mittakaavassa kulujen kasvun täytyy olla alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomattavasti ja tulee olemaan taloussuunnitelman viimeisenä vuotena 2 828 euroa l asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas hidastaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulee riittää investointeihin. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kunta täytti jo 3 kriisikunnan mittaria. Verotulot tulevat kasvamaan talousarviovuonna maltillistuen kuitenkin taloussuunnitelmakauden loppuvuotena merkittävästi. Kunta tarvitsee ehdottomasti vieläkin vahvempaa vuosikatetta kuin talousarvioon on suunniteltu, selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 5,7 % prosenttia verrattuna ennusteeseen ja taloussuunnitelmavuosina 6,2 ja 3,8 prosenttia. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kehitys on useana vuonna ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen on pyritty vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella on tavoiteltu menojen kasvun kehityksen maltillistamista. On olemassa edelleen riski, että mittavia kustannussäästöjä joudutaan edelleen odottamaan, ellei rakenteellisiin muutoksiin pystytä. Rakenteelliset muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen tulevaisuudessa. Muussa tapauksessa on erittäin suuri riski, että kunnan talous on tasapainossa vain silloin kun verotulojen kasvu on 8-10 %:n tasolla. Tämän tasoinen pitkäjaksoinen kasvuodotus on suurella todennäköisyydellä erittäin epärealistinen. Talousarvio on laadittu historiallisen alhaisella menojen kasvuodotuksella ja sen toteuttaminen vaatii aktiivista otetta, päättäväisyyttä ja toimenpiteitä. Talousarvio on laadittu oletuksella, että talous on kokonaisuutena elpymässä ja vaikuttaa suotuisasti kunnan verotuloihin varsinkin talousarviovuonna. Kunnallisveroprosenttiin on ole laskettu 0,25 %-yksikön nosto. Talousympäristön näkymä ei kuitenkaan ole ilman riskiä. Useissa kannanotoissa on pitkin kesää ja vielä syksylläkin ollut esillä maailmantalouden mahdollinen uusi taantumauhka, eikä uutta selkeää maailmantalouden veturia ole tunnistettavissa. Viimeaikaiset spekulaatiot Kiinan valuutan yliarvostuksesta eivät ole olleet omiaan vähentämään epävarmuutta. 8

Vuosikate; poistot ja investoinnit M - F l n v e s t o i n n i t Poistot 2004 2005 ' 2006 2007 2008 2009 2010 ;2011 2012 2013 Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus on riittänyt poistojen kattamiseen ainoastaan kahtena vuotena vuodesta 2003 lähtien. Talousarviovuonna vuosikate on n. 5,3 milj. euroa, taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikatteen arvioidaan nousevan n. 8,5 milj. euroon. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen vielä kertaakaan tarkastelujaksolla, eikä tule riittämään taloussuunnitelmavuosinakaan. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa talousarviovuonna ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2011, jolloin lainaa on yhteensä n. 85,4 milj. euroa. Lainamäärä per asukas myös pienenee vuosittain taloussuunnittelukaudella ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on 2 960 euroa. Lainamäärän kuitenkin pysyy kokonaisuudessaan suunnittelukauden aikana melko lailla samansuuruisena, jolloin korkotason noustessa myös korkokulut tulevat kasvamaan. Korkotason arvioidaan maltillisesti nousevan vuoden 2010 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3 milj. euroa eli noin 106 euroa/asukas. Vuoden 2011 talousarvion mukaan toimintakulut ovat n. 138 milj. euroa (mukana liikelaitos). Vuoden 2010 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 2,9 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 2,4 % ja ilman myyntivoittoja 3,0 %, verrattuna vuoden 2010 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosittain keskimäärin 3,2 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. 9

VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan n. 5,7 prosenttia vuonna 2011. Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 81,9 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 18,1 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2008 noin 9,2 % ja vuonna 2009 n. 2,9 % kasvua. Vuonna 2010 verotuloennusteen arvioidaan olevan hieman yli vuoden 2009 tason. Laskua on hidastanut kiinteistöverojen nostot vuodelle 2010 sekä yhteisöverojen toipuminen. Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua on tukenut väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset sekä hyvä työllisyystilanne. Verotulon kasvu ja kehitys 2,0 /y,- 80 t,.; I:` t _ 8,0 % 2010 2011 2012. 2013 *- Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion hieman ylittävää kasvua vuodelle 2010. Verotulo vuonna 2011 tulee kasvamaan. Osaltaan kasvu on kahden vuoden heikomman vuoden jälkeistä toipumista. Tämän hetkisten arvioiden mukaan kasvua odotettaisiin tulevan suunnitteluvuosina, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja maltillistuvan taloussuunnittelujakson viimeisenä vuotena. 10

Vihdin kunnallisveroprosentti oli 19,25, jota korotettiin vuodelle 2007 0,5 prosenttiyksiköllä ja nyt 0,25 prosenttiyksikköä ollen 19,50 %. Kunnallisveron arvioidaan pienenevän vuonna 2010 n. 2 %. Työllisyyden paraneminen on jo joiltain osin kuntien tilityksissä, lopullisen tilityksen vaikutus näkyy marraskuun verotilityksessä. Kunnallisveron ja verotulojen arvio perustuu kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan taittuvan huomattavaan nousuun ja kääntyvän positiiviseksi n. 5,7 prosenttiin vuonna 2011. Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena kasvavan voimakkaasti vuonna 2010, osaksi johtuen valtion tekemästä kuntajako-osuuden muutoksesta. Vihdissä vuoden 2011 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 4,2 milj. euroa, jossa on kasvua n. 22 % verrattuna ennusteeseen 2010. Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jako-osuuden mukainen. Yhteisöveron arvioidaan taittuvan voimakkaasti vuonna 2012, ollen n. - 14 % negatiivinen. Tällöin yhteisöverosta poistuu valtion tekemä kuntajako-osuuden muutoksen vaikutus. Kiinteistöveroprosentteja on korotettiin vuodelle 2010. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,6, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 1,0 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95. Lisäksi rakentamattomille rakennuspaikoilla on 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 6,2 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 1-1,5 prosenttia. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee suunnitelmavuosina lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Valtion talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä 10 045 miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. Todellinen kustannustason nousu on arvioitu 2,6 prosentiksi. Indeksikorotusta on korjattu pienemmäksi, koska tarkentuneiden tietojen mukaan vuoden 2009 indeksikorotus osoittautui noin prosenttiyksikön liian suureksi. Valtionosuuksien lisäykseen sisältyy myös 74 miljoonan euron lakisääteinen lisäys, joka aiheutuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten noususta. Kuntien laskennalliset kustannukset nousevat vastaavasti 217 miljoonaa euroa (kuntien rahoitusosuus kustannusnoususta on siis 66 %). Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva esi- ja perusopetuksen laskennallinen 18 miljoonan valtionosuussäästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen eikä säästöä synny. Valtio-kuntasuhteeseen liittyvät myös eräät kustannusneutraalisti toteutettavat toimenpiteet, eli 129 miljoonan euron veroperustemuutosten kompensaatio, yhdistymisavustusten kattosäännön (200 miljoonaa euroa vuosina 2008-2011) ylitykseen liittyvä 45 miljoonan euron vähennys, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon liittyvä 11,6 miljoonan euron vähennys ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5 miljoonan euron määrärahasiirto. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin esitetään 20 miljoonaa euroa eli määräraha säilyisi tämän vuoden tasolla. Valtiovarain ministeriö esittää vuodelle 2010 tehdyn ns. "ylimääräisen" 30 miljoonan euron valtionosuuden poistamista. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä tehdyllä korotuksella varmistettiin, ettei minkään kunnan valtionosuus vähenisi tämän vuoden alusta voimaan tulleen uudistuksen johdosta. Kuntaliitto on pitänyt lisätyn valtionosuuden poistamista perusteettomana Väestönkasvun puolittuminen poistaa valtionosuuden yleisestä osasta Vihdille erittäin merkittävän asukasluvun muutokseen perustuva korotuksen, joka on vuonna 2010 1,2 milj. 11

euroa. Lisäksi valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset veroperustemuutoksien osalta vähentävät valtionosuutta n. 300 teuroa verrattuna vuoteen 2010. Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuus (yhden putken vos) on 28 049 teuroa, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus -3 499 teuroa ja muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet -5 425 teuroa. Kaikki edellä mainitut vaikutukset huomioiden valtionosuuksien määrä laskee ja on arvion mukaan vuonna 2011 n. 22,6 milj. euroa, jossa on laskua n. - 3,54 prosenttia. Lopulliset valtionosuudet tulevat tietoon vuoden loppuun mennessä. 140000 120 000 100000 80 000-60 000 m Valtionosuudet I'I 0 Verotulot 40 000 '''20 000 TOIMINTATUOTOT JA -KULUT Vuoden 2011 talousarviossa toimintakate (mukana liikelaitos) on 92,2 % verorahoituksesta, kun se vuoden 2010 talousarviossa on 97,9 %. Kehitys on oikean suuntainen, koska se tarkoittaa myyntivoittojen ja toimintatuottojen osuuden kasvamista, toimintakulujen osuuden pienenemistä sekä vahvistaa vuosikatteen ja tuloksen positiivista kertymistä. Toimintatuottojen kasvua tulisi edelleen tukea tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Kun verrataan toimintakulujen kasvua verotulojen kasvuun, on talousarvio kääntymässä parempaan asentoon verrattuna aikaisempaan vuoteen. Mitä suurempi kasvuero toimintakulujen ja verorahoituksen välillä on verorahoituksen hyväksi, sitä enemmän se edesauttaa kuntaa selviämään lainan lyhennyksistä ja korkokuluista. Suunnitelmavuo- 12

sina toimintatuotot kasvavat n. 3,3 prosenttia ja toimintakulut kasvat keskimäärin n. 3,,2 prosentilla. 160 000 i 120 000 60000 Verorahoitus "Toimintakulut 40 000 20 000 Henkilöstökulujen kasvu on vuoden 2010 muutetusta talousarviosta on n. 4,4 %. Tähän vaikuttavat nostavasti arvioidut palkankorotukset, henkilöstösivukulut, uudet vakanssi (7,9 kpl) ja viime vertailuvuoden talousarvioon ladatut henkilöstökululeikkaukset, laskevasti vapaaehtoiset henkilöstösäätötavoitteet sekä kunnanvaltuuston henkilöstökululeikkaus vuosille 2011 ja 2012, kullekin vuodelle 500 teuroa. Asiakaspalvelujen ostot kasvavat n. 2,5 prosenttia vuoden 2010 muutetusta talousarviosta. Tähän ryhmään kuuluvat mm. ostot Karviaiselta (+2,5 %) ja erikoissairaanhoidon tulosalue (+2,9 %). Palvelujen ostoihin kirjataan mm. Puhdilta (+ 1,9 %)ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta (- 1 %) ostetut palvelut. Erikoissairaanhoidon määräraha on otettu talousarvioon HUS:in ilmoittamana lukuna. Toimintatuotot ilman myyntivoittoja nousevat 1,8 % vuoden 2010 talousarvioon verrattuna. 13

Toimintatuotot ja -kulut sekä toimintakate asukas 2001 2002 2003 2004 2005 2006 20072008 ` 2009 2010 2011 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 EI Toimi ntatuotot Toimintakulut -1 000-2 000-3 000-4 000-5 000 - VUOSIKATE JA TILIKAUDEN TULOS Vuosikate kertoo, paljonko kunnan tulorahoituksesta jää toiminnasta aiheutuvien käyttömenojen kattamisen jälkeen investointeihin. Tulorahoituksen katsotaan yleisesti olevan laskennallisesti tasapainossa, kun vuosikate vastaa suunnitelmapoistoja (vuosikate/poistot = 100 %). Poistojen tulisi taas vastata keskimääräistä korvausinvestointitasoa. Vahvasti kasvavien kuntien, kuten Vihdin, voidaan katsoa tekevän poikkeuksen tästä yleissäännöstä, koska tällaisilla kunnilla on kasvusta johtuvia tarpeita investoida palvelurakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen korvausinvestointitasoa enemmän. Rahavirtapohjaisemmassa tarkastelussa vuosikatetta verrataan investointeihin, jolloin nähdään kuinka hyvin rahavirta riittää tehtäviin investointeihin ja lyhennyksiin ilman lainanottoa. Tällöin voidaan nähdä, että kunnan investointiohjelman läpivienti vaatii mittavaa lainanottoa. Vuosikatteen tulee riittää myös otettujen lainojen lyhennyksiin. Vihdin kunnalla ei vuosikate ole riittänyt lainan lyhennyksiin vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 tuo "vaje" on n. 5 milj. euroa (10,6 milj. euroa vuonna 2010). Kunnalla on vuosikatteen suhde lainan määrään vahvasti epätasapainossa. Lisälainan ottaminen lyhennysten kattamiseen ei ole missään nimessä tarkoituksenmukaista. Tässä tilanteessa kunnan täytyy käyttää kaikki mahdolliset keinot vuosikatteen kohottamiseksi pysyvästi ja lisälainamäärän hillitsemiseksi. Vuoden 2011 talousarviossa (mukana W HL) vuosikate on 5,2 milj. euroa ja poistot 7,7 milj. euroa. Vihdin investointitahti on ollut viimeisenä neljänä vuotena ja on aina vuoteen 2020 asti, erittäin kova. PVS.n mukaan Investointien määrä 2011-2020 on yhteensä 127,4 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on käytettävä velkarahoitusta palvelu- 14

rakenteen ylläpitämiseksi ja investointien rahoittamiseksi. Kunnan velkaantumistahti on ollut aikaisemmin erittäin nopeaa mutta taloussuunnittelukaudella tahti pysähtyisi. 25,0 20.0 15,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010... 2011 2012 20 13 Vuosikate []investoinnit Vuonna 2010 ennustettu (syyskuu) vuosikate (mukana VVHL) on noin 2,5 milj. euroa. Vuosikate täytyy suhteuttaa kunnan kokonaistilanteeseen ja toimintaan, eikä ole välttämättä järkevää asettaa eksaktia euromääräistä rajaa, koska sen riittävyys määräytyy toimintatuottojen ja -kulujen ja investointien suhteen perusteella. Vuosikate on kuitenkin kyettävä jatkossa nostamaan investointien tasolle. Seuraavien kymmenen vuoden investointien taso on keskimäärin n. 12,7 milj. euroa vuosittain. Pysyvä keino talouden tasapainottamiseksi on jatkaa edelleen palvelurakenteen optimointia ja samalla toiminnan tehostamista kustannustason alentamiseksi. Talousarviovuonna 2011 Vihdin kunnan talous on erittäin vahvasti alijäämäinen. Tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan n. - 2,4 milj. euroa negatiiviseksi. Taloussuunnittelukauden vuosina 2012 ja 2013 vuosikate toipuu verotulojen kasvun käynnistyessä ja toimintakulujen pysyessä maltillisina, muttei riitä investointeihin. Vuosikate kuitenkin olisi ylittämässä ensimmäisen tärkeän rajapyykin vuosikatteen riittäessä vuonna 2013 poistoihin. Vihdin olisi olennaisen tärkeää jatkaa ja pystyä kasvattamaan vuosikatettaan siten, että tulevaisuudessa strategiset investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Velkaisuus uhkaa vakavasti kunnan toimintamahdollisuuksia ja kaventaa mahdollisuuksia hallitusti reagoida proaktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin. 15

INVESTOINNIT Investointisuunnitelman laadinnassa on pohjana ollut kunnanvaltuuston 14.6.2010 tiedoksi merkitsemä Vihdin kunnan palveluverkkosuunnitelma (PVS), joka päätöksen mukaisesti toimii kunnanhallituksen talousarviovalmistelun tukena ja ohjeellisesti noudatettavana. Vuoden 2010 talousarvion investointeihin varattiin noin 15,2 milj. euroa, ennusteen mukaan toteuma tulee olemaan 14,9 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit vuonna 2011 ovat Nummelan paloaseman laajennus, Ojakkalan päiväkoti ja Nummelanharjun koulun II vaiheen suunnittelun aloitus. Investointiohjelman mukaan vuoden 2011 investoinnit ovat yhteensä 13,4 milj. euroa, sisältäen vesilaitoksen investoinnit. Vuonna 2012 investointitaso laskee 8,8 milj. euroon ja vuonna 2013 se on 9,3 milj. euroa. Uusinvestointien lisäksi on huolehdittava myös korjausinvestoinneista, jotta korjausvelan kasvu voitaisiin minimoida. Uudet kaava-alueet ja odotettavissa oleva muuttovoitto aiheuttavat puolestaan tarvetta kunnallistekniikan investointeihin. Näiden kunnallistekniikan investointien tulee reagoida tontinmyynnin kehitykseen joustavasti siten, että myyntien mahdollisesti heiketessä myös uusien alueiden investoinnit pienenevät. Investoinnit rahoitetaan riittämättömän tulorahoituksen johdosta ottamalla lisää pitkäaikaista lainaa. Asukasluvun kasvuvauhdilla on olennainen vaikutus investointitarpeeseen. nvestoinnit milj. euroa 2005 2006 2007. 2008 2009.2010 2011 2012 2013 25.0 16

HENKILÖSTÖ Vihdin kunnan palveluksessa on kaikkiaan n. 1150 henkilöä (1142 työntekijää 31.12.2009). Henkilömäärän lisäksi henkilöstön työpanosta ja sen kehitystä seurataan henkilötyövuosilaskennalla, joka perustuu todelliseen tehtyyn työaikaan. HENKILÖTYÖVUODET 2005. 2011 Toteutunut tehty työaika (vuodet 2005-2008 suhteutettuna organisaatiorakenteeseen 1.1.2009 ) HALLINTO 2005 2006 2007 2008 2009 2010** 2011*** Hallinto ja talous 20,36 24,40 25, 39 23, 78 20, 97 21,84 22,27 Ruoka- ja siivous alvelut 115,85 114,21 111,50 108,46 108,40 104,74 104,74 SIVISTYS Kasvatus- ja koulutus" 283,58 286, 46 294,50 310,07 347, 88 361, 98 361,98 Varhaiskasvatus 227,98 234, 76 241, 37 267,97 278, 16 287,16 292,27 Kulttuuri-ja kansalaistoimi 19,93 19, 76 19, 64 19,47 17, 46 17,90 17,90 Liikunta 13,73 11, 29 12,17 10,83 9,47 10,40 10,40 Nuoriso* 16,09 20,72 17,05 16,80 7,11 7,64 7,64 TEKNINEN-JA YMPARISTO Tekninen 75,65 76, 17 85, 23 84,29 69, 22 69, 94 71,64 Vesilaitos 10,72 10,74 10,58 10,76 10,76 yht 783,89 798,51 806, 85 841,67 869, 25 892,36 899,59 " Iltapäivätoiminta siirtyi 1.1.2009 nuorisopalveluista koulutoimeen Toteutuneisiin henkilötyövuosiin 30.6.2010 perustuva arvio *** Toteutuneisiin henkilötyövuosiin 30.6.2010 perustuva arvio, sisältää kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen mukaiset uudet vakanssit Vakanssiesitykset 2011 ja taloussuunnittelukaudelle 2012-2013 Talousarvioon sisältyy kaikkiaan 7,9 uutta vakanssia vuodelle 2011. Hallintokeskukseen hallinnon ja talouden tulosalueelle esitetään 0,5 palvelusihteerin toimen perustamista, kun Vihti ottaa vastatakseen Karkkilan puhelinvaihteen taustatyöt sekä Luksian puhelinvaihteen taustatöineen. Varhaiskasvatuksen tulosalueeila aloittaa yksi uusi päiväkotiryhmä tammikuun alussa 2011 ja toinen elokuun alussa 2011, joihin esitetään yhteensä kuuden kasvatushenkilön, kahden lastentarhanopettajan ja neljän lastenhoitajan työsuhteen perustamista. Tekniseen ja ympäristökeskukseen esitetään ympäristöpalveluihin ympäristötarkastajan 1,4 vakanssin lisäystä, joista 0,4 on nykyisen ympäristötarkasta-työsuojelupäällikön viran muuttaminen kokonaan ympäristötarkastajan viraksi ja ympäristötarkastajan uuden vakanssin perustamista Karkkilan kanssa sovitun yhteistyön toteuttamiseksi. Työsuojelupäällikön tehtävä ehdotetaan hoidettavan ostopalveluna Puhdista. Lisäksi rakennusvalvonnassa on tarkoitus täyttää täyttämättä ollut rakennustarkastajan virka 1.4.2011 alkaen. 17

VAKANSSIESITYKSET 2011 Uudet vakanssit Kustannus Kes kus / tulos alue Nimike Virka / Vaky Alk. /vuosi Vakanssin perustelut toimi Ma Vihdin vaihde ottaa vastatakseen Karkkilan vaihteen taustatyöt sekä Luksian Hallintokeskusl puhelinvälityksen vaihteen taustatöineen. hallinto ja talous Palvelusihteeri ' / 2 toimi vak 1.1. 15 500 Vastaavan suuruinen tulonlisäys. Sivistyskeskus/ Uusi p' äiväkotiryhmä 1.1.2011, päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak 1.1. 30 000 tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä 1.1.2011, päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak 1.1. 30 000 tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä 1.1.2011, päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak 1.1. 30 000 tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä 1.8.2011, päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi vak 1.8. 30 000 tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä 1.8.2011, päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak 1.8. 30 000 tarvitaan lisää. Sivistyskeskus/ Uusi päiväkotiryhmä 1.8.2011, päivähoitopaikkoja varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi vak 1.8. 30 000 tarvitaan lisää. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös 6.9.2010 35 ympäristökeskus/y ympäristönsuojelun palvelujen mpäristöpalvelut ympäristötarkastaja virka Vak 1.1. 47 700 uudelleenjärjestelystä VAKANSSIESITYKSET 2011 Nimikemuutokset vuodelle 2011 Keskus /tulosalue Nykyinen nimike Uusi nimike Alk. Perustelu Perusko ulun matematiikan, Nykyisten kelpoisuusvaatimusten mukaan kolmen Sivistyskeskus/ fysiikan ja kemian Peruskoulun kemian aineen yhdistelmään on vaikea löytää muodollisesti koulutus lehtori ja fysiikan lehtori 1.8.2011 kelpoisia hakijoita. Museoamanuenssin nimike vastaa paremmin tehtäviä, joita ovat mm. esineiden luettelointi Sivistyskeskus/ digitaaliseen muotoon. Konsevaattorin tehtäviä ei kulttuuri- ja vapaa- museolla ole voitu teettää useampaan vuoteen aikapalvelut Konservaattori Museoamanuenssi 1.1.2011 asianmukaisten tilojen puuttuessa. Tekninen ja Kunnanvaltuuston päätös 6.9.2010 35 ympäristökeskus / ympäristönsuojelun palvelujen ympäristöpalvelut Ympäristösihteeri Ym äristö äällikkö 1.1.2011 uudelleenjärjestel tä Tekninen ja ympäristökeskus / maankä ö alvelut Kaavoitusteknikko Kaavasuunnittelija 1.1.2011 Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankäyttöpalvelut Kiinteistöteknikko Maankä öteknikko 1.1.2011 Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää Tekninen ja ympäristökeskus / maankä töpalvelut Suunnitteluavustaja Kaavoitusassistentti 1.1.2011 Uusi nimike vastaa paremmin nykyistä tehtävää 18

VAKANSSIESITYKSET 2011-2013 Vakanssien muutokset vuodelle 2011 2011 Perustelut muutokselle Kustannusvaikutus, Keskus!tulosalue Nimike muutos Ym päristötarkastaja kokoaikaiseksi 1.1.2011 alkaen (nyt Kunnanvaltuuston 60 %), päätös 6.9.2010 35 Tekninen ja työsuojelupäällikön ympäristönsuojelun ympäristökeskus/y tehtävät (40%) palvelujen mpäristöpalvelut m äristötarkastaja erikseen uudelleenjärjestelystä 19 000,00 1.1. Rakentamisen volyymin edelleen kasvaessa rakennusvalvonnan toimintaedellytysten turvaaminen, tulot kasvavat Tekninen ja Avoinna olevan taksamuutoksen ympäristökeskus/y rakennustarkastajan mpäristöpalvelut rakennustarkastaja viran täyttäminen vuodesta 2010 50 600 1.4. Alkaen Taloussuunnittelukaudella vuosille 2012 ja 2013 henkilöstösuunnitelmassa esitetään kummallekin vuodelle kuuden uuden kasvatushenkilön vakanssin perustamista aloittaviin päiväkotiryhmien. VAKANSSIESIT YKSET 2012-2013 Uudet vakanssit 2012 2013 Keskusltulosalu Nimike Virka Vak. Alk. Inv., Kustannus ' sltu mtke.,.ås Virk k - _, u. n ltoim Ima /vuosi ttolm JMa.'` (vuosi Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvatus las te ntarhan ettaa toimi Vak 1.1. 32 00 0 varhaiskasvatus lastentarhano pettaja toimi Vak 1.8. 32 0 0 0 x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak 1.1. 30000 varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak 1.8. 32 000 x Sivistyskeskusf Sivistyskeskus/ varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak 1.1. 30 00 0 varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak 1.8. 32 0 0 0 x Sivistyskeskus) Sivistyskeskus! varhaiskasvatus lastentarhano ettaja toimi Vak 1.8. 320 00 x varhaiskasvatus lastenhoitaja toimi Vak 1.8. 30 0 0 0 x Sivistyskeskus! Sivistyskeskusf varhaiskasvatus lastentarhanopettaja toimi Vak 1.8. 32 00 0 x varhaiskasvatus lastenho itåa toimi Vak 1.8. 30 0 0 0 x Sivistyskeskus/ Sivistyskeskus! varhaiskasvalus lastenhoitaja toimi Vak 1.8. 30 00 0 x varhaiskasvatus lastenhoitåa toimi Vak 1.8. 30 00 0 x 19

Henkilöstömenot henkilöstömenoissa tai henkilöstömenoja korvaavien palveluiden ostoissa. Kunnanhallitus linjasi päätöksessään (KH 1.3.2010 55) tarkemmin ne toimenpiteet, toimintatavat ja aikataulun, joilla henkilöstösäästöjä toteutetaan. Tämän päätöksen mukaisesti vuoden 2011 sessä tulosalueittain henkilöstömenojen suhteessa. Työnantajan yksipuolisesti käytössä olevia keinoja henkilöstösäästöjen aikaan saamiseksi on mm. suosittaa henkilöstölle palkattomien vapaiden pitämistä. Tavoitteena on edelleen vuonna 2011, että jokainen kunnan työntekijä pitäisi vuoden aikana keskimäärin kolme kalenteripäivää palkatonta vapaata, jolloin tällä saavutettaisiin n. 400 000 euron säästö henkilöstömenoissa. Henkilöstösäästöjä tavoitellaan tarkastelemalla vuoden aikana vapautuvien virkojen ja tehtävien täyttöä ja myöhentämällä täyttöjä vähintään kahdella kuukaudella. Sijaisten käyttöä rajoitetaan edelleen kaikissa alle neljän työpäivän poissaoloissa ja ylitöiden teettämistä vältetään. Työajan käyttöä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä henkilöstömenoissa mm. sijaiskustannusten vähentyessä. Kunnanjohtaja on antanut henkilöstölle tarkemmat ohjeet henkilöstömenojen hallinnasta. Henkilöstötyön keskeiset tavoitteet vuonna 2011 Henkilöstöä ja työhyvinvointia kehitetään loppuvuonna 2010 hyväksyttävän henkilöstöstrategian mukaisesti. Vihdin kunnan strategiassa henkilöstönäkökulmasta kriittisenä menestystekijänä on olla hyvä työnantaja. Tähän pyritään kehittämällä osaamista ja johtamista sekä varmistamalla riittävä henkilöstön saatavuus ja työssä jaksaminen. Osaamisen kehittämisessä otetaan ensimmäiset askeleet kartoittamalla organisaation osaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Henkilöstön saatavuuden näkökulmasta kehitetään edelleen rekrytointiprosessia ottamalla käyttöön valtakunnallinen Kuntarekry - järjestelmä. Työhyvinvoinnin kehittäminen saatiin vuonna 2010 hyvään alkuun yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa toteutettavalla työhyvinvoinnin kehittämishankkeella, ja tulevana vuonna onkin tarkoitus jatkaa hankkeen yksittäisiä, työhyvinvointia kehittäviä toimenpiteitä tavoitteena vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja ja nostaa keskimääräistä eläköitymisikää pidemmällä tähtäimellä. Osaavaa johtajuutta kehitetään panostamalla esimieskoulutukseen. 20

VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT VÄEST Ö Vihdin väestömäärän kasvuvauhti hidastui 1990-luvun alkupuolella, mutta tästä huolimatta se on ainakin toistaiseksi ollut riittävä pitämään kunnan väestörakenteen edullisena. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kasvuvauhti on ollut keskimäärin kahden prosenttiyksikön luokkaa vuosittain, aivan viime vuosina jopa yli kaksi prosenttia. Pääosin väestönkasvu selittyy kunnan positiivisella nettomuutolla, mutta osaltaan sitä selittää myös seudullisesti verraten korkea syntyvyys. Syntyvyyttä puolestaan pitää seudullisesti korkealla tasolla juuri positiivinen nettomuutto, joka vuodesta toiseen tuo Vihtiin nuorehkoja lapsiperheitä. Seudulle tai seudulla muuttavien silmissä Vihti näyttäytyy houkuttelevana asuinpaikkana mm. uusien asemakaava-alueidensa sekä monipuolisen rakennus-ja asuntokantansa vuoksi. Vihdin väestömäärän kasvutavoitteeksi on linjattu noin 2 % vuodessa (kv 14.11.2005). Tätä kasvutavoitetta perustelee mm, vuonna 2006 tehty tutkimus Vihdin kunnan väestökehityksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnallistalouteen (Kaupunkitutkimus TA Oy), jossa voimakas väestökasvu nähtiin keinona vastata väestön huoltosuhteen epäedulliseen kehitykseen. Vuoden 2010 maaliskuussa Vihdissä oli asukkaita 28 000 ja vuoteen 2030 mennessä asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes 44 000 asukkaaseen, mikäli kasvutavoitteet toteutuvat. Väestön ikärakenne on edelleen kilpailukyvyn kannalta edullinen - ikäryhmässä 18-49-vuotiaita oli vuoden 2009 lopussa 11 524 henkilöä ja työikäisiä kokonaisuudessaan (18-65-vuotiaat) oli 63,5 % koko kunnan väestöstä. Väestömäärän kehitys 1980 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2015 Kaaviossa esitetty Vihdin väestömäärän kehitys perustuu vuodesta 2009 eteenpäin väestösuunniteohjelman tuottamien tuloksiin. Tulevalla suunnittelukaudella päivähoitoikäisten määrän odotetaan kasvavan jonkin verran. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa ennusteen mukaan merkittävästi, joskin tämän ikäluokan osalta vuosittaiset kasvun heilahtelut ovat yleisesti ottaen suuria. Vuoden 2010 jälkeen vanhusten määrä ja osuus väestöstä kasvaa ennusteen mukaan aiempaa nopeammin. 21