1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus 10 Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu (esim. sitoutumaton) 2. Kotikuntanne asukasmäärä 1 2 3 4 5 Alle 20 000 48,51% 20 00050 000 Yli 50 000 23,27% 28,22% 3. Vastaajan sukupuoli

1 2 3 4 5 6 7 Nainen 28,22% Mies 71,78% 4. Vastaajan ikä 5% 1 15% 2 25% 3 35% Alle 35 vuotta 6,93% 3549 vuotta 5059 vuotta 60 vuotta tai vanhempi 27,72% 33,17% 32,18% 5. Minkä vaalipiirin alueella kotikuntanne sijaitsee?

5% 1 15% 2 25% Helsingin vaalipiirin 4,95% Hämeen vaalipiirin 7,92% Lapin vaalipiirin 1,98% Oulun vaalipiirin 6,44% Pirkanmaan vaalipiirin 22,77% Satakunnan vaalipiirin 6,44% Uudenmaan vaalipiirin 17,82% Vaasan vaalipiirin 11,88% VarsinaisSuomen vaalipiirin 16,83% KeskiSuomen vaalipiirin 2,97% 6. Seuraava hallitus on ottanut talouspolitiikkansa lähtökohdaksi valtiovarainministeriön (VM) arvion, jonka mukaan kuntatalouden menoja on pienennettävä 2 miljardilla eurolla. Pidättekö VM:n arviota oikeana ja hyväksyttekö hallituksen sopeutuslinjan? Vastaajien määrä: 201 25% 5 75% Kyllä, kuntataloudesta on leikattava 2 miljardia euroa, jotta kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon. 89,55% Hyväksyn leikkaukset, mutta niiden on oltava huomattavasti pienempiä, esimerkiksi miljardin euron luokkaa. Kuntataloudessa ei pidä toteuttaa nyt säästöjä, koska rahoitusmarkkinoilta on saatavissa edullisesti velkarahaa elvytykseen. 9,45% 1%

7. Voitte halutessanne kommentoida kuntatalouden 2 miljardin säästötavoitetta sanallisesti. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 54 Kuntasektori on paisunut liian suureksi ja on selvää, ettei avoimen sektorin työssäkäyvien työntekijöiden kantokyky ei enää kestä jatkuvasti paisuvaa julkista sektoria. Kuntien menojen kasvuvauhti on pysyvästi tulojen kasvuvauhtia nopeampaa. Väestön ikääntyminen lisää menopaineita jatkuvasti. Kuntien tulot eivät myöskään riitä kattamaan kuntien investointeja (vuosikate). Leikkaus ja toimintojen uudelleenjärjestely ja tehostamistarve on selvä. Valtava summa eikä ole helppo löytää helppoja kohteita ainakaan ilman isoja rakenneuudistuksia. Kuitenkaan ei ole mahdollista elää velaksi, se siirtää vain ongelmat eteenpäin seuraaville sukupolville. Tämä tavoite edellyttää sitä, että kunnille säädettyä lainsaadäntö tulee purkaa. Normitalkoot, kuten Juha Sipilä on asiaa kuvanut. Säästöt eivät onnistu muuten kuin lainsäädäntöä keventämällä ja näin antamalla kunnalle lisää vapauksia palveluiden mahdollisimman järkevään tuottamiseen / ostamiseen. Kuntapuolella on todella mahdollisuuksia merkittäviin kustannussäästöihin palvelujen laatua heikentämättä. Tavoite on viisi prosenttia kokonaismenoista. Neljälle vuodelle asetettu tavoite pitäisi olla pikku juttu. Jos kuntataloudesta leikataan tuo 2 miljardia täytyy kuntien velvoitteita karsia sama määrä. Kuntien ongelma on huono johtaminen ja tehoton palvelutuotanto mukaanlukien byrokratia jota kunnanisät vielä omilla päätöksillään mieluusti lisäävät. Kun rahaa ei ole niin sopeutumista alkaa kummasti tapahtumaan. Nykyinen tilanne on seurausta siitä, että sopeutustoimia ei ole aloitettu, kun niiden välttämättömyydestä puhuttiin. Kuntien lakisääteisiä velvoitteita päin vastoin lisättiin. Nyt on yksinkertaisesti pakko toimia. Jari Andersson Hallituksen pj, Sastamala Kuntien lakisääteisiä velvoitteita on purettava. Muuten ei onnistu. Säästöt valtion toiminnasta esim. ministeriöistä 208 väestä pois, ELY AVI tms yhteen, puolitetaan kehitysapu ja yritystuet, maksu ulkomaalaisille opiskelijoille, oman asunnon verovapaa myynti ja korkovähennys pois ym. Säästötoimenpiteistä tulee tehdä selkeät ja realistiset laskelmat. Kuntataloudessa on valtava kehittämisen potenttiaali tuottavuuden lisäämiseksi. Kun verotulot laskee on reilua hakea tuottavuus järjestelmää parantamalla kuin lisää rahaa veronmaksajilta lypsämällä. Nyt on aika siirtää kuntatehokkuuden vitsit vanhanaikaisiksi. Siis Kuntataloudesta on säästettävä, mutta aidosti tehtäviä vähentämällä. Ongelma on se että vaikka kunnan tehtäviä karsitaan kuten jo Kataisen hallitus yritti, niin lupa vähentää tehtäviä kunnassa ei tarkoita että paikallispoliitikot niitä oikeasti päättäen vähentävät. Kaikki koetaan saavutettuna etuna. Muita vaihtoehtoja ei ole. Säästöt saadaan aikaiseksi kun kuntien velvoitteita puretaan jajulkisten työntekijöiden lomat asetetaan yksityisen tasolle. Tämä tarkoittaa muutoksia palveluihin. On oltava tarkkana, mitkä palvelut tulee säilyttää lähipalveluina. Leikkaustarpeen arvioinnissa täytyy myös katsoa kuntien tehtävät ja samalla tehdä myös niihin leikkaukset, jotta saadaan kyseinen summa poistettua kuntien harteilta. Leikkauksissa täytyy ottaa kuitenkin huomioon se, että ne eivät suoranaisesti kohdistu koulutukseen, sos. ja terveydenhuoltoon. Mitä pitempään "syömme enemmän kuin tienaamme", sen kipeämpiä leikkauksia on tehtävä. Korkea aika, mutta vaatii että tehtäviä oikeasti karsitaan nykyisestä eikä vain sysätä nykyisiä kuntien piikkiin valtionosuuksia leikkaamalla.

Varmasti säästötalkoisiin on kaikkien osallistuttava. Se, mistä tuo leikkaus tehdään, onkin vaikeampi juttu. Suurin menoerä on sos.terveys ja siellä taas palvelujen tarve kasvaa. Pitöökö leikkauksissa sitten mennä työntekijöiden kukkarolle. Toki, esim. lomaetuja voisi jillitysti leikata. kuntien yhdistymstä edistettävä poistamalla irtisanomissuoja ja laittamalla kahden vuoden takaisinottovelvollsuus valtion tapaan Taloustilanne on vaativa. Julkiseen puoleen kohdistuvat leikkaukset syövät pienituloisten perkeiden ja keskituloisten mahdollisuuksia terveyden ja sairaanhoitoon. Hyvinvointierot ovat jo nyt tunnistettavissa. Syrjäytymisen lisääntyminen leikkauksien kautta huolettaa suuresti. Julkisella puolella työskentelevät matalapalkkaalan naiset. On kohtuutonta kohdentaa sinne valtakunnan rajuimpia säästöjä. Hallintoon edelleenkin säästöpainetta ja kansanedustajien pudokasetuuksiin rajausta. Puoluetukia kohtuullistamaan. Syömävelkaa ei pidä ottaa, ei myöskään korjausvelkaa kasvattamalla. Ei ole nähtävissä sellaista tulevaisuutta, jossa nyt otettava lisävelka pystyttäisiin talouskasvun avulla maksamaan takaisin. Säästötaivoite on realistinen, jos valtio huojentaa kuntien lakisääteisten tehtävien taakkaa. Henkilösektorilla muutoksia ja yhditämisiä muiden kuntien kanssa. Nyt on tärkeä ymmärtää että kaikkien on pystyttävä antamaa periksi jostain saavutetusta edusta. 5% palkanalennus julkisella sektorilla työskentelevien osalta sekä ylipitkien lomien lyhentäminen mm. 1vkolla/vuosi, ovat asioita jotka voidaan tässä taloustilanteessa toteuttaa. Pelkästään näillä toimenpiteillä on 2 miljardin säästötavoitteesta kuntatalouteen saavutettu n. 1 miljardi. (Jussi Viljanen Kaupunginhallituksen Pj.(kok) Orivesi) Leikkaukset on tehtävä palveluita vähentämällä eikä vain valtionosuutta leikkaamalla. Menot on saatava tulojen mahdollistamalle tasolle. Vastikkeettoman rahan jakamisesta on siirrytävä vastuullisempaan ja osallistavampaan suuntaan. Kuntalaisilla/kansalaisilla on oikeuksien lisäksi oltava myös velvollisuuksia. Hallinnon ja palvelujen tuotannon rakenteita ja resursseja on tarkasteltava kriittisesti, ostoosaamista kehitettävä, työehtosopimuksiin ja työaikoihin on voitava tehdä tarvittavia ja välttämättömiä muutoksia ellei haluta, että palvelut osittain tai kokonaan ulkoistetaan. Virkamiehiä tarvitaan vain tehtäviin, joissa käytetään virkavaltaa. Niitä on oikeastaan kuntapuolellakin aika vähän. "Turhia" kunnille annettuja tehtäviä ja byrokratiaa on karsittava. Päätettäessä kuntatalouden 2 miljardin säästöistä on parempi kertarytinä kuin jatkuva kitinä. Martti Turunen Kokoomus Kuusamo Tulot ja menot on saatava tasapainoon, jatkuva velanotto ja kohta nousevat korot on kohtalokas tie. Kunnat ovat säästäneet ja sopeuttaneet toimintojaan jo niin paljon, että ainoastaan lakimuutoksilla voidaan supistaa lisää vrt. esim. subjektiivinen päivähoitooikeus. Vastausvaihtoehto on kolmesta paras, mutta kysehän ei ole kuntien tulojen ja menojen tasapainoon saattamisesta vaan julkisen sektorin menojen tasapainoon saattamisesta. Kyseiset säästöt tuovat merkittävän lisähaasteen kuntien talouden tasapainottamiseen, koska tuo tarkoittaa lisäsäästöjä, kun oletus on, että tulot eivät merkittävästi kasva. Kuntien velvoitteisiin on myös tässä kohtaa puututtava. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden lisääminen ovat avainkysymyksiä. Pystytäänkö esimerkiksi kuntasektorin lomista (38 arkipv 15 vuoden työsuhteen jälkeen) tai lomarahoista edes vähän tinkimään siinäpä kysymys. Kuntien menoja on kasvatettu useamman vuoden ajan valtion taholta. Tämä on tapahtunut määräämällä hyvin tarkkoja tehtäviä. Mielestäni kunnille pitäisi antaa enemmän vastuuta hoitaa omat tehtävänsä sellaisella tavalla, joka on juuri tälle kunnalle ominaista ja edullista. Kaikille kunnille ei sama malli sovi. Tapio Tulenheimo Kokoomus Kangasala

Säästötavoite on tarpeellinen ja saavutettavissa Toki leikkauksia pitää tehdä, mutta kuntien ei pidä olla leikattavien palveluiden maksumiehenä. Eduskunta ja hallitus ovat viimeisten 10 vuoden aikana lisänneet kuntien lakisääteisiä tehtäviä valtavasti. Erityisesti tämä koskee sosiaali ja terveystoimea. Normeja on pakko purkaa, jotta edellytettävät säästöt saadaan aikaiseksi. Osa kunnista on jo aloittanut menoleikkaukset ja saanut tuloksia aikaan. Tulevien leikkausten pitää kohdistua tasapuolisesti niihin kuntiin, jotka eivät ole vielä aloittaneet taloutensa tasapainotusta. Jari Haapaniemi, Kokoomus, Nokia Kaikesta joudutaan tinkimään. Kunnat hoitavat osansa, jos velvotteita vähennetään. Niitä kyllä löydetään, jos pidetään ministeriön vastuuihmisten näpit erossa päätöksen teosta. Eihän kukaan suostu luopumaan omasta mielestä tärkeistä asioista. Paperin pyörittäminen voidaan puolittaa. Säästöt tehtävä sekä leikkauksilla, velvoitteiden vähentämisellä ja toimintatapojen uudistuksilla niin, että kokonaisvaikutus on 2 mrd. Liiallisen sääntelyn purkamisella voidaan jo tehdä huomattavia säästöjä. Kuntien tekemät innovatiiviset ratkaisut palvelujen tuottamiseksi itse tai yksityissektorilta ostaen voivat tuoda mittavia säästöjä. 2 miljardin euron säästöjä ei tarvitse tehdä yksinomaan leikkauksin, vaan ennen kaikkea tehostamalla toimintaa, luopumalla turhasta byrokratiasta ja keskittymällä ennaltaehkäisyyn tulipalojen sammuttamisen sijasta. Pienissä kunnissa ei ole leikattavaa. Kuntatalouden leikkaukset tulee kohdistaa (suurimpiin) kaupunkeihin. 2 miljardia tuntuu tässä kohtaa suurelta. Voisi olla enemmänkin. Kuntatehtävien ja kuntien velvollisuuden keventäminen suorien säästöjen ohella. Kaikki normit, joissa märitellään, kuinka monta kunnallista työntekijää pitää olla yksittäistä työtehtävää hoitamassa, pitää purkaa. Ihmiset ovat erilaisia. Joillakin työteho on parempi kuin toisella. Hyvä opettaja selviää 30 oppilaan luokasta ja jollekin 15 saattaa olla liikaa. Hyvä lastenhoitja selviää isomman lapisryhmän kanssa kuin joku toinen jne. Terveydenhuollon puolelta näitä esimerkkejä löytisi lisää lukuisia. Nyt kun rahaa on rajallisesti, pitää käydä läpi kaikki julkisen sektorin menot ja katsoa, mitkä niistä ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Nyt on keskityttävä olennaiseen eli laitettava peruspalvelut etusijalle ja karsittava muista. Tehtävä tuntuu varmasti vaikealta, mutta poliitikkojen pitää pystyä priorisoimaan ja tekemään päätöksiä. Ei tämä tilanne oikee koskaan jos ei näitä päätöksiä vaan toteuteta On erikoista, että Suomi syytää tukipakettia toisensa perään Kreikkaan ja saa nyt itse huomautuksen alijäämäisyydestään. Eikö ensiksi pitäisi turvata oman maan talous kaikilla tasoilla ja vasta sitten lähteä antamaan rahaa muille eu valtioille, kunnat ovat tälläkin hetkellä jo sellaisessa ahdingossa, että kiristämisen varaa ei juurikaan siellä ole. Suomen taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä sopeutuksia(leikkauksia) myös kuntasektorilta. Käytännön toteutuksessa onkuitenkin hyvin tarkasti otettava huomioon kuntien erilainen, esimerkiksi maantieteellisestä tilanteesta johtuva tilanne. Liian moni kunta on tällä hetkellä kuntataloutensa vuoksi "kuoliniskua" vaille, eikä pelkästään omien toimiensa ja ratkaisujensa johdosta. Kunta ei voi mennä konkurssiin, koska valtio ottaa viimekädessä taloudellisen vastuun. Se ei ainakaan vähennä valtion menoja. Ilkka Lähteenmäki kaupunginvaltuutettu (kok) Lohja Keskustelussa on unohtunut aikajänne. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyse on 2 miljardin sopeuttamisesta kahden vaalikauden (68 vuotta) aikana. Silloin sopeuttaminen on hyväksyttävää. VM:n arvio lienee se puolueettomin ja hyvä lähtökohta toimenpiteille. Pekka Simonen, kok, Oulu Nämä säästöt on toteutettava puuttumatta valtionosuuksiin vähentämällä tehtäviä ja ehdottomasti löysäämällä normeja, subjektiivisia oikeuksia ja antamalla kunnille vapaammat kädet erillisiin ratkaisuihin.

Kunnissa on liian paljon päällekkäistä tekemistä. Ne saadaan pois vain kuntia yhtdistämällä. 8. Voidaanko hyvinvointitehtävistä luovuttaessa osa kunnallisista palveluista siirtää vapaaehtoisen toiminnan piiriin? (VM:n ehdotus hallituksen harkittavaksi) Vastaajien määrä: 200 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Kyllä 85,5% En osaa sanoa 6% Ei 8,5% 9. Voitte halutessanne kertoa sanallisesti, mitkä kuntien palvelut olisi mielestänne mahdollista jättää kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan hoidettaviksi. Jos haluatte, että voimme siteerata teitä nimellänne, voitte kirjoittaa nimenne, puolueenne ja kotikuntanne avoimen vastauksen loppuun. Vastaajien määrä: 38 Kuntasektori tekee jo nyt aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Tätä yhteistyötä voidaan syventää esim. sosiaali, kerho liikuntapalvelujen yhteydessä. Joko kolmas sektori tai joissain tapauksissa myös yksityinen sektori olisi hyvä toimija esimerkiksi erilaisissa liikunta ja kulttuuripalveluissa, koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnassa ja kerhotoiminnassa, ja kenties sotestakin löytyisi sopivaa, esim erilaisiin ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin toimiin. Ihmisten omaa vastuuta lisättävät merkittävästi. Näitä on paljon. En rajaisi tässä kohtaa mitään toimintaa pois. Jos ajatellaan vaikka sitä diakonia ja vanhustyötä jota seurakunnat meillä tekee, se on erittäin isoa ja merkittävää. Yritysten ja kolmannen sektorin mukaan ottaminen palveluiden tuottamiseen olisi erittäin tärkeää. Tärkeintä on, että meillä on hyvät ja toimivat sekä tehokkaat palvelut, ei se kuka tuon palvelun tuottaa. Vastuuta palvelujen tuottamisesta ei voi siirtää kunnalta, mutta vapaaehtoisjärjestöjen palveluhalukkuutta kannattaa hyödyntää. Vapaaehtoiseen toimintaan siirryttäessä on suurin haaste toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Lakisääteisten palvelujen siirtäminen vapaaehtoistoimijoille on pitkäkestoisesti äärimmäisen haastavaa, osin mahdotonta. Jari Andersson Hallituksen pj, Sastamala Maahanmuuttoon liittyvät. Etujärjestöjen toiminta (vanhusneuvostot, vammaisneuvostot ym). Merkittäviä määriä kuntien palveluista voidaan tuottaa siten, että kunta tekee osan ja yksityinen/järjestöt osan. Nyt esim puistoja ei voi antaa asukasyhdistysten vastuulle, koska jos sattuu onnettomuus niin vastuu jää silti kunnille. Siksi on parempi vaikka purkaa koko leikkipuisto tai uimaranta, tässä ei ole mitään järkeä. Vanhustenhuolto ja lastensuojelu osittain ennaltaehkäisevä työ. Kulttuuri ja vapaaaika toimintaa, osia sivistystoiminnasta, kolmannen sektorin tekijöitä mukaan perusturvaan. On mahdollista antaa enemmän mahdollisuuksua 3 sektorin osallistua ennaltaehkäisyyn sekä apuun. Pitää vain antaa isompi mahdollisuus.

Jo nyt osa esim. kuntouttavasta toiminnasta on siirretty osittain kolmannelle sektorille. Riskinä on mm. alueellinen eriarvoistuminen. Kysymys on myös hyvinvointitehtävien tasosta ja määrästä. Päivähoito: Jo nyt moni vanhempainyhdistys ylläpitää yksityisiä päiväkoteja. Paljon ilmaisia työtunteja vanhemapainyhdistyksissä. Yksityisen hoidon tuki varmistaa että nämä päiväkodit voivat jatkaa toimintaansa. Palvelun tuottaminen edullisempaa kuin kunnallinen palvelutuotanto. n.8kunnallisen hinnasta(kuntamaisema oy). Seurakunnat: voisi ottaa enempi roolia nuorisotyön ja vanhustenpalvelujen sektorilla. Voiko valtio luoda yhteistyötä keskitetysti kuntien ja seurakuntienvälille, joku kampanja...(irtoajatus). Esim osa Liikuntapalveluja, kulttuuripalveluja, iltapäivähoitoa, eskaria, Olemme eläneet liian hyvinvoivassa valtiossa yli varojemme Kommenttina huonoon vastaukseeni on se, että tuo 3. sektorin mukaan ottaminen ei vaan ole onnistunut päihde tuykipalveluja Sosiaali ja terveysalan järjestöt tekevät jo nyt paljon sellaista työtä, joka kunnan hoitamana tulisi paljon kalliimmaksi. Soteuudistuksessa järjestöt kuitenkin ajetaan alas, jos vastuu palveluista siirtyy ylemmälle tasolle, koska kunnat eivät tällöin enää voi tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja antaa avustusta niiden toimintaan. Nuoriin, vapaaaikaan ja kulttuuriin liittyvissä tehtävissä kolmas sektori on monesti tehnyt todella hyvää työtä. Erityisesti näillä aloilla kolmannen sektorin osuutta on lisättävä ja julkisen sektorin roolia vähennettävä. Näinhän on jo osittain toimittu. Esim. eilakisääteiset liikuntapalvelut? Onko kuntien tehtävä rakentaa verovaroilla urheiluhalleja, joissa aktiviteetin tarvitsemien tilojen lisäksi on huomattavat ravintolatilat? Ja harrastavien nuorten harjoitusajat epätavallisiin aikoihin? Vanhusten ennaltaehkäiseviä palveluja voidaan toteuttaa kolmannen sektorin voimin. Vanhusten palvelutaloissa kolmatta sektoria voidaan käyttää vakinaisen henkilökunnan apuna. Seniorineuvolatoiminnassa. Kouluissa opettajien apuna voivat eläköityneet opettajat työskennellä. Hoivaaloilla avustavina työskentelijöinä osaaikaisesti. Senioreiden kokemus käyttöön kunnallisissa palveluissa. UllaMaija Vierimaa, kokoomus, Turku Monet ennaltehkäisevät toimet voitaisiin siirtää antaa enemmän mahdollisuuksia yksilön valinnan vapaudelle ja siirtää vastuuta jokaiselle itselleen. Luottaa enemmän niin yksilöön kuin vapaaentoisiin ja järjestöihin. Jokaisen on kuitenkin otettava enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään. Näin vaikutamme myös onnellisuuden tunteeseen. Itsemääräämisoikeus kunniaan. Terveydenhuollon tehtävistä voitaisiin siirtää pois ammattilaisilta monet seurannat, raportoinnit, avustajat, kotipalvelut voitaisiin siirtää yksityisille ja lisätä maksuja esim,kotitalousvähennyksen piiriin. Löytyykö vapaaehtoisia? Kolmatta sektoria tulee hyödyntää, mutta eihän tehtäviä voi siirtää, jos kukaan ei ota haastetta vastaan. Seuraja yhdistystoiminnalla on valtava merkitys, jos se osataan liittää osaksi hyvinvointipalveluja. Luovuutta erilaiseen toimintaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Liikunta ja vapaaaika Ikäihmisten kerhotoiminta. Ystäväpalvelun väki ulkoiluttamaan huonosti liikkuvia ikäihmisiä, viemään tilaisuuksiin, ostoksille kulukorvaus kunnalta. Myös lapsiperheiden auttamiseksi voidaan käyttää kolmatta sektoria esim kotiäidille omaa aikaa niin, että "varamummu" pitää lapsia. Vastuut tietenkin pitää miettiä. Kolmas sektori voi tukea kunnallisia palveluja eli yhteistyön lisääminen edelleen on perusteltua. mm puistojen hoitotöitä rakennusten kunnostustöitä ja ylläpitoa

tukihenkilötoimintaa kouluissa ym kulttuuritoimintaa koulukyydit osittain Avoin leikkitoiminta, kulttuuri ja liikuntapalvelut Ensin on kirjoitettava auki käsite kolmas sektori ja kuunneltava itse vapaaehtoistoimijoita niin rekisteröityneissä yhdistyksissä kuin yhteisöissä. Kaikki vapaaehtoistoimijat ovat tärkeitä, mutta motivaatio vapaaehtoistyöhön on monikantainen. Kansalaistoiminnan kautta on varmasti toteutettavissa osa palveluista, mutta yksisuuntainen valmistelu tukahduttaa, ei kannusta uuteen toimintamalliin. SannaMaija Kauppi, Kokoomus (sit.) Kokkola. Kolmannen sektorin kanssa kannattaa ilman muuta tehdä yhteistyötä niin paljon kuin mahdollista. Se ei kuitenkaan takaa palvelujen säilymistä. Erityisesti vanhuspalveluissa ja nuorten elämänhallintaongelmissa kolmas sektori on hyvä vaihtoehto, ellei sille tuputeta jotain henkilöstömitoituksia, vaan mitataan asiakastyytyväisyyttä. Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut, leikkitoiminta. Vanhusten ystäväpalvelu, ulkoilutus, liikunta. Esim. subjektiivisen päivähoitooikeuden poistaminen: lapsi saa sosiaalisia kontakteja (äidin kera!) esim. srk:n perhekerhoissa ja MLL:n perhekahviloissa. Vähimmäistasolla iltapäiväkerhotoiminta, vanhusten viriketoiminta ym. kevyemmät palvelut tulisi ehdottomasti siirtää kolmannen sektorin toteutettavaksi. Suurin potentiaali silti lienee kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyössä jolloin voidaan laajamittaisemminkin uudistaa palveluiden tuottamisen malleja. Yksityistä sektoria tarvitaan myös. Mikäli joitain palveluita siirrettäisiin kolmannen sektorin hoidettavaksi, olisi valtakunnan tasolla kuitenkin jollain tavalla turvattava kuntalaisten tasavertaisuus ja kaikkien palveluiden tasapuolinen saatavuus, ettei käy niin, että kunnassa, jossa on aktiivinen kolmas sektori palveluita on saatavilla ja taas toisaalla palveluita ei pystyttäisi järjestämään ollenkaan, koska kolmannella sektorilla ei juurikaan ole toimijoita. Kolmannen sektorin mahdollisuudet ottaa vastuulleen kuntien velvotteita ovat vielä tehokkaasti hyödyntämättä. Esimerkkejä: omaishoito, ruokahuolto, päivystävät kotikäynnit jne ikääntyvien palvelut nuorisopalveluilla ehkäistään mm. syrjäytymistä. Kolmannen sektorin mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. yleisesti ottaen perusturvan mm. vanhusten hoidossa on paljon sellaista,lääkäripalvelujen ulkopuolella, jotka kolmassektori voisi hoitaa. Parhaimmillaan aukeaisi mahdollisuuksia vähentää perusturvan henkilöstöä. Nuorisotoimi ei tosin kuuluu perusturvan vastuihin. Ilkka Lähteenmäki kaupunginvaltuutettu (kok) Lohja vapaaehtoistyö voi toimia apuna, mutta ei vastuuta voi kokonaan siirtää vapaaehtoistyölle esim. terveydenhuollossa jotkut tehtävät sopivat vapaaehtoistyölle esim. liikunnan puolella järjestöille Lasten ja vanhustenhoito, esimerkiksi.