Ajankohtaista potilasturvallisuudesta. Mari Liukka potilasturvallisuuskoordinaattori mari.liukka@eksote.fi



Samankaltaiset tiedostot
POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta

Potilasturvallisuus

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Marko Vatanen

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia


Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Organisaation periaatteet ja toiminnot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuskulttuurikysely

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

Kaatumisten ennaltaehkäisy Keski-Suomessa

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Lääkehoitosuunnitelmat ajan tasalle

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Omavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Toteutuuko terveyttä edistävän sairaalan potilasturvallisuusmalli?

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Strateginen johtaminen ja potilasturvallisuus - RAI on yksi indikaattoreista

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana

Lääkehoidon riskit

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Kiireettömään hoitoon pääsy

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY


Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Itä-Suomen huippukokous Virpi Kölhi

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Toimivat käytännöt - Alueellinen Kaatumisten Ehkäisyverkosto, AKE

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet

Potilasturvallisuutta taidolla

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Verkostojohtamisen valmennus muutostyön keskiössä vinkkejä Lape-akatemioille

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Sari Palojoki,Yhtymähallinto Terveydenhuoltolain Potilasturvallisuustyölle. asettamat velvoitteet

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Transkriptio:

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta Mari Liukka potilasturvallisuuskoordinaattori mari.liukka@eksote.fi

Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma

Ohjelmaa vetää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Ohjelmaa toteutetaan yhdessä kansallisten kumppaneiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on kansalliset talkoot potilasturvallisuuden edistämiseksi vuosina 2011-2015 Ohjelman tavoite on tukea potilasturvallisuuden käytännön työtä kentällä

Ohjelman osiot: Osio 1: Yhdessä riskit haltuun Tavoite: Jokainen potilaiden kanssa välittömästi tai välillisesti työskentelevä henkilö tunnistaa, että potilasturvallisuuden järjestelmällinen ja riskit ennakoiva edistäminen on osa hänen työtään. Toiminnot: Ohjelma viestii ja vaikuttaa yhdessä kumppaneiden kanssa ammattilehtien, eri viestimien ja kumppaneiden tapahtumien kautta ja tukee alueellisia ja paikallisia toimijoita heidän viestinnässään

Osio 2: Johto johtamaan Tavoite: Jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on laadittu potilasturvallisuuden suunnitelma ja johto on nimennyt vastuuhenkilöt ja osoittanut voimavarat. Johto eri tasoilla seuraa ja johtaa potilasturvallisuuden etenemistä. Toiminnot: Ohjelma tuottaa yhdessä johdon kanssa työkaluja potilasturvallisuuden johtamiseen.

Osio 3: Taidot karttumaan Tavoite: Jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee potilasturvallisuuden perustaidot ja -tiedot ja osaa soveltaa niitä omassa työssään Toiminnot: Ohjelmassa kehitetään kriteerit ja tavoitteet alan koulutukselle. Asiantuntijat laativat korkealaatuisia potilasturvallisuuden verkko-oppimisohjelmia, joita toimintayksiköt voivat käyttää ohjelman tuella henkilöstön koulutuksessa. Ohjelma kumppaneineen vaikuttaa potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi alan peruskoulutukseen

Osio 4: Toimivat työkalut käyttöön Tavoite: Terveydenhoidon eri ammattilaisilla on käytettävissään työkaluja potilasturvallisuuden edistämiseksi päivittäisessä työssä ja he osaavat käyttää niitä. Toiminnot: Ohjelmassa kerätään, arvioidaan, kehitetään, sovelletaan ja jaetaan yhdessä tietoon ja/tai kokemukseen perustuvia käytännönläheisiä työkaluja eri tehtäviin

Osio 5: Kokemukset ja tiedot kiertoon Tavoite: Terveydenhuollon ammattilaisilla, potilasturvallisuuden vastuuhenkilöillä sekä johdolla on käytettävissä monipuolista, käyttökelpoista ja tiivistettyä tietoa, tilastoja ja uutisia sekä väyliä vertaistiedon välittämiseen ja yhteiseen kehittämistyöhön. Toiminnot: Ohjelma rakentaa tiedonhankintaa, jatkuvaa oppimista ja vertaiskeskustelua varten verkkosivuston. Oppimisverkostoissa hankitaan, muokataan ja välitetään alueellista, kansallista ja kansainvälistä tietoa, kokemuksia ja hyviä toimintatapoja.

Osio 6: Ideasta tutkimukseen ja sovellukseen Tavoite: Terveydenhuollon ammattilaisten ideat ja innovaatiot löytävät tiensä eteenpäin, saavat tukea edelleen kehittämiseen ja tieteelliseen testaukseen ja käyttökelpoiset levitetään laajalti käyttöön. Terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa kansainvälisestä ja kotimaisesta potilasturvallisuuden toimintatutkimuksesta. Kentällä toimivat ammattilaiset tekevät tutkimustyötä ja voivat välittää tietoa omista tutkimuksistaan. Toiminto: Järjestämällä innovointi- ja tutkimuspäivät vuosittain, perustamalla ideoiden kehittämishautomo ja tarjoamalla tutkimuksen ohjaustukea kannustetaan potilastyötä tekeviä ideoimaan käytännön keinoja potilasturvallisuuden edistämiseksi ja tekemään käytännön tutkimustyötä.

Ohjelmalla erittäin kattavat verkkosivut, joista löytyy: Perustietoa potilasturvallisuudesta Ajankohtaisia asioita (konferenssit, koulutukset) Työkalupakki Ideahautomo Tietopankki www.thl.fi/potilasturvallisuus

Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutus Tarjolla kaikille terveydenhuollon ammattilaisille Rakennetaan parhaillaan Julkaistaan syyskuun 2012 alussa 10 kurssia Yhden kurssin läpikäynti vie noin 20 min

10 kurssia, aiheet: 1. Yleistä potilasturvallisuudesta 2. Järjestelmälähtöinen ajattelu potilasturvallisuudessa Ei kuka (yksilökeskeisyys ) vaan miksi (järjestelmäkeskeisyys) Järjestelmien heikkoudet aiheuttavat vaaroja (vaikkapa standardoinnin puute, esim. isbar) 3. Vaaratapahtumista raportoiminen ja niistä oppiminen Pelkkä ilmoittaminen ei riitä

4. Potilasturvallisuuden riskit ja niiden hallinta Varautuminen ja suojautuminen 5. Inhimilliset tekijät Miksi ihminen erehtyy? Miten inhimillisiä tekijöitä voidaan hallita? 6. Tiimityö Yhdessä tekeminen Viestintä ja vuorovaikutus 7. Terveydenhuollon prosessien turvallisuus Turvallisuuden parantaminen (varmistaminen) hoitoprosesseissa

8. Potilaan ja omaisten osallistuminen Potilas näkee kaiken 9. Infektiot ja lääketurvallisuus Yleisesti tunnustettuja riskialueita 10.Kertaus

Haasteena: Verkkokoulutuksella ei voi kattaa kaikkia aiheita Verkkokoulutuksen teho rajallinen Kurssi tehdään tietokoneella Tietotekninen osaaminen erilaista Laitteistot erilaisia Tarvitaan nettiyhteys Tarvitaan tukea paikallisesti Oppilaitoksetkin tarvitsevat kurssin Päivitykset

Potilasturvallisuussuunnitelma

TERVEYDENHUOLTOLAKI 1. LUKU 8 Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava.

Asetuksen mukaan suunnitelmassa sovittava ainakin seuraavat asiat: 1. Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanon vastuuhenkilöt ja toimijat 2. Laadukasta ja turvallista toimintaa tukevat henkilöstöjohtamisen periaatteet 3. Menettelytavat, joilla henkilökunta osallistuu moniammatilliseen laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittämiseen 4. Laadukkaan ja turvallisen toiminnan edellyttämä henkilöstön perehdyttäminen

5. Menettelytavat, joilla potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden puutteista 6. Toiminnassa käytettävät laadunhallinta-asiakirjat 7. Turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoiminen 8. Vaara- ja haittatapahtumien tunnistaminen ja raportointi 9. Yhteistyö sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman myötä työpajoja liittyen potilasturvallisuussuunnitelmien tekoon www.thl.fi/potilasturvallisuus -sivuilla esimerkkejä potilasturvallisuussuunnitelmista esim. Helsingin kaupunki Kokkola ja Kruunupyy HUS Lapin sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kouvolan kaupunki Potilasturvallisuusyhdistyksen sivuilla rakennemalli

Kaatumisten ehkäisy: Kaatumiset vanhusten yleisin tapaturma Joka kolmas yli 65 vuotias ja joka toinen yli 80 vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa Sekä vanhuksille itselleen myös yhteiskunnalle vakavia ja kalliita seurauksia ( 19 000 /lonkka) Vuosittain yli 75 vuotiaiden kaatumis- ja putoamistapaturmat aiheuttavat yli 25 000 sairaalan vuodeosastohoitojaksoa

Kaatumisista aiheutuu monenlaista haittaa ja vammoja, kuten liikkumiskyvyn tilapäistä tai pitkäaikaista heikkenemistä, ruhjeita ja kipuja Näillä voi olla vakavia seurauksia iäkkään terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun

Lonkkamurtuma pelätyin kaatumisen seuraus N. 7000 vuosittain 90% johtuu kaatumisista Noin kolmas osa kotona asuneista iäkkäistä päätyy pitkäaikaishoitoon lonkkamurtuman seurauksena Suurin osa lonkkamurtumista tapahtuu hoivakodeissa ja sairaaloissa Kaatumisten ehkäisyn perustana on kaatumisten vaaratekijöiden kartoittaminen

Tehokkaimpia kaatumisen ehkäisytoimia ovat tasapainokyvyn ja lihaskunnon harjoittaminen liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja sairauksien hyvä hoito sopiva ja riittävä ravinto sekä riittävä nesteiden nauttiminen sopiva lääkehoito ja lääkehoidon säännöllinen seuranta mahdollisimman hyvästä näkökyvystä ja kuulosta huolehtiminen tarvittavien turva- ja apuvälineiden käyttö ympäristöön liittyvien vaaranpaikkojen poistaminen.

Valmiita työkaluja kaatumisriskin arvioimiseen löytyy esim. THL:n Piste tapaturmille sivustolta IKINÄ -opas

Potilasturvallisuustyö Eksotessa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta.

Palveluihin kuuluvat avoterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutuskeskus, sairaalapalvelut, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut sekä väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhustenpalvelut. Asukkaita Eksoten alueella on noin 133 000. Työntekijöitä Eksotella noin 3500-4000

2007 mukaan Haipro projektiin. Etelä-Karjalan keskussairaalasta mukana 6 osastoa + apteekki 10/2009 potilasturvallisuuskoordinaattori aloitti työt 2010 tammikuussa Haipro koulutukset aloitettiin koko henkilöstölle 2010 toukokuussa kirurginen tarkistuslista käyttöön Vuoden 2010 aikana myös asiakas Haipro sekä työturvallisuusosio käyttöön 2011 keväällä potilasturvallisuuskulttuuri tutkimus Hospital Survey on Patient Safety Culture -mittarilla 2011 kesällä valmistui pre op tarkistuslista Käyttö??

2011 syksyllä pienimuotoinen kysely ylilääkäreille ja osastonhoitajille: kuinka haittatapahtumat yksiköissä käsitellään, kuinka asia kerrotaan potilaalle, kuinka tuetaan työntekijää. Vastausprosentti huono. Kenelläkään ei tunnu olevan valmista toimintatapaa. 2012 alusta koko piirissä tulisi laittaa potilaille tunnistusrannekkeet, lääkekuppien värit yhdenmukaisesti koko piirissä kuin myös potilaspaikkojen numerointi (johtoryhmän päätös) 2012 LOVe ja sen myötä yhtenäiset käytännöt lääkkeenantolupiin Lisäsi aktiivisuutta lääkehoitosuunnitelmien suhteen

Potilasturvallisuustyöryhmiä perustetaan eri vastuualueille Viisas oppii virheistä Eksotessakin koulutusiltapäivät vuosittain Peruslääkevalikoima sopimus tehty ensimmäistä kertaa 4 vuodeksi valmisteiden vaihtumisen vähentämiseksi Oppilaitosyhteistyö Luennot, SimLab -hanke Tulossa Turvasatama portaali, johon tulee kaikki turvallisuuteen liittyvä materiaali

Potilasturvallisuussuunnitelman laatiminen meneillään Tavoitteita vuodelle 2012 Vakavien vaaratapahtumien selvitysryhmän perustaminen Kaatumisten ehkäisy

Kiitos!