HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 3.9.2013
HAUSJÄRVEN VALKJÄRVEN JA KIVENPUULAMMIN VESIKASVILLISUUS JA -KASVISTO SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 KASVILLISUUS... 5 3.2 PUTKILOKASVISTO... 15 4 TULOSTEN TARKASTELUA... 18 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS... 20 Pohjakartta Maanmittauslaitos. Valokuvat Marko Vauhkonen. Kansikuva: Ulpukkakasvustoa ja rantaruovikkoa Valkjärven Valkjärvenlahden suulla. 3
1 JOHDANTO Valkjärvi ja Kivenpuulammi sijaitsevat Hausjärven kunnan Puujaan kylässä. Ne ovat osa Kokemäenjoen päävesistöalueeseen kuuluvaa Puujoen toisen jakovaiheen vesistöaluetta. Valkjärven valuma-alueen pinta-ala on noin neljä neliökilometriä. Itse järven pinta-ala on 101,7 hehtaaria ja suurin syvyys 12,5 metriä. Rantaviivaa järvessä on lähes kymmenen kilometriä Isosaaren rannat mukaan luettuna. Valkjärvi laskee kapean kannaksen poikki läheiseen Kivenpuulammiin, jonka valuma-alue on pinta-alaltaan samaa suuruusluokkaa kuin Valkjärvellä. Kivenpuulammin pinta-ala on noin yksitoista hehtaaria ja sen rantaviivan pituus on noin 1,8 kilometriä. Järven syvyydestä ei ollut käytettävissä tietoja. Valkjärven vesikasvistoa on selvitetty aiemmin vuonna 1998 (Uotila & Koistinen 1998), mutta Kivenpuulammilla ei aiempia selvityksiä ole ilmeisesti tehty. Vuonna 2012 tehtiin vesikasvillisuuden ja -kasviston inventointi, jonka tavoitteena oli selvittää ja arvioida järven kasvistossa neljäntoista vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Valkjärven Kivenpuunlammen vesiensuojeluyhdistyksen tilaaman työn on tehnyt biologi, FM Marko Vauhkonen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueena olivat Hausjärven Valkjärvi ja Kivenpuulammi, joiden sijainti ilmenee kuvasta 1. Järvien vesikasvillisuutta ja -kasvistoa selvitettiin maastossa 9. 10. elokuuta 2012. Sekä Valkjärvi että Kivenpuulammi kierrettiin veneellä rantaviivan tuntumassa. Vesikasvien esiintymistä havainnoitiin tähystämällä ja tarvittaessa pohjaharauksilla. Tavatuista lajeista, niiden esiintymiskuvasta (ml. yleisyys ja runsaus) ja -alueista sekä järvien kasvillisuusvyöhykkeistä kirjoitettiin muistiinpanot. Työhön ei sisältynyt kasvillisuuskartan laatimista. Sen tekeminen ei ollut mahdollista, koska käytettävissä ei ollut oikeaan vuodenaikaan otettuja ortoilmakuvia. Loma-asuntojen tai muiden rakennusten edustalla olevat rantajaksot jätettiin pääsääntöisesti selvityksen ulkopuolelle ainakin uposkasvillisuuden osalta. Rantaluhtien ja lahtien perukoiden kasvistoa inventoitiin myös rannan puolelta kävellen. Järviltä otettiin kasvillisuuden yleispiirteet esittäviä valokuvia. Maastotöissä käytettiin GPS-laitetta (Garmin 60Cx), jolla mm. havaintopaikkoja voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. 4
Kuva 1. Valkjärven ja Kivenpuulammin sijainti sekä nimistö. 3 TULOKSET 3.1 KASVILLISUUS Valkjärven ja Kivenpuulammin kasvillisuutta kuvataan seuraavissa alaluvuissa sanallisesti rantajaksoittain. Jaksot on numeroitu ja niiden sijainti ilmenee kuvista 2, 5 ja 7. Valkjärvi 1: Rannan edustalla kapea reunus järvikortetta, terttualpia sekä pullo- ja jouhisaraa. Niukasti järvikaislaa ja pieni järviruokokasvusto. Koko jaksolla nuottaruohoa, paikoin myös hapsiluikkaa ja rantaleinikkiä. Jakson länsiosassa ruskoärviää. 2: Edelleen kapea reunus pullo- ja jouhisaraa sekä terttualpia ja vähän järviruokoa. Osa jaksosta on kasvitonta kivikkoa. Koko jaksolla nuottaruohoa ja niukasti tummalahnanruohoa. 5
Kuva 2. Valkjärven luoteis- ja länsiosan rantajaksot sekä niiden numerointi. Tekstin sanallisissa kuvauksissa käytetään samaa numerointia. 3: Mökkien välisillä ranta-alueilla järviruokokasvustoja ja jakson itäosassa pullosaraa. Lahden itä- ja länsireunoilla uistinvitaa ja ulpukkaa. Keskellä lahtea avovesialueella runsaasti ruskoärviää; lisäksi järvisätkintä ja niukasti pitkälehtivitaa. 4: Karien ympärillä melko runsaasti ulpukkaa; rannoilla pullosaraa. 5: Salmen pohjois-/itärannalla melko kapealti järviruokoa. Joukossa pullosaraa ja raatetta sekä edustalla hieman järvikaislaa. Salmen avovesialueella uistinvitaa ja ulpukkaa. 6: Järviruovikkoa sekä rannan puolella järviruoko- ja pullosaravaltaista luhtaa. Avovesialueella melko runsaasti ulpukkaa. 7: Rantaa reunustaa yhtenäinen mutta kapeahko järviruovikko. Paikoin tavataan myös pullo- ja jouhisaraa. Avovesialueella kasvaa melko runsaasti ulpukkaa ja niukasti pohjanlummetta (kansikuva). 6
8: Rannalla avoluhtaa, jossa kasvaa mm. pullosaraa, raatetta, suovehkaa, järvikortetta, myrkkykeisoa, leveäosmankäämiä, pikku- ja rantamataraa, kurjenjalkaa, rantayrttiä sekä rentukkaa (kuva 3). Avovesialueella runsaasti ulpukkaa ja niukasti pohjanlummetta. Kuva 3. Luhtaa Valkjärvenlahden pohjoisrannalla. 9: Rannan puolella ruovikoitunutta luhtaa, edustalla järviruokoa ilmaversoiskasvillisuutena. Jakson itäosassa jäljellä pieniä saraluhtakuvioita, joilla kasvaa pullo- ja jouhisaran lisäksi mm. vähän leveäosmankäämiä. Lahden suulla avovedessä harvahko järvikortekasvusto; muuten avovesialueella ulpukkaa ja niukasti pohjanlummetta. 7
10: Kapea järviruokoreunus, ulpukka puuttuu. 11: Lahden pohjukassa pullosara- ja järviruokovaltaista luhtaa; muu lajisto samaa kuin jaksolla 8. Vesialueella tiheä järviruovikko sekä ulpukkaa. 12: Rakennettu ja kallioinen rantajakso, jossa kasvillisuus hyvin niukkaa. Hieman nuottaruohoa ja tummalahnanruohoa. 13: Kallioista rantaa, jossa kasvillisuutta vain vähän. Hieman järvikortetta ja ulpukkaa. Vesirajassa pullo- ja jouhisaraa, raatetta sekä rannalla (maalla) rantaalpia ja luhtakastikkaa. 14: Pieni saraluhtakuvio, reunalla raatetta. 15: Rantaa reunustaa yhtenäinen mutta melko kapea järviruovikko. Sen edustalla kasvaa epäyhtenäisenä vyöhykkeenä järvikaislaa. Salmen avovesialueella uistinvitaa ja ulpukkaa. Kuva 4. Harvaa ruovikkoa Särjenmättään ja Isosaaren välillä. 8
16: Rannan lähellä kasvillisuus jatkuu samankaltaisena kuin jaksolla 15, mutta avovesialueella ruskoärviä on runsas. 17: Ilmaversoiset puuttuvat; kasvillisuutena ruskoärviää, järvisätkintä, nuottaruohoa, hapsiluikkaa ja tummalahnanruohoa. 18: Yhtenäinen, mutta kapea järviruovikko, jossa kasvaa seassa ilmaversoisena pullosaraa, järvikortetta ja terttualpia. Jakson eteläosassa hieman järvikaislaa sekä melko runsaasti ruskoärviää. Koko jaksolla nuottaruohoa, äimäruohoa, hapsiluikkaa ja tummalahnanruohoa. 19: Mökkiranta, josta ruovikko on poistettu. Hyvin runsaasti nuottaruohoa; lisäksi rantaleinikkiä ja äimäruohoa. 20: Yhtenäinen rantaruovikko, joka jatkuu harvana kiilana itään koilliseen päin kohti Isosaarta (kuva 4). Ruovikon edustalla vähän nuottaruohoa ja tummalahnanruohoa. 21: Ruovikkoa, niitetty mökin edustalta. Jakson keski- ja eteläosassa vähän järvikaislaa ja ulpukkaa ruovikon edustalla. 22: Kapea ja lähes yhtenäinen sarareunus, ei ruovikkoa. Pieni kasvusto järvikaislaa. 23: Niemen kärjen edustalla järviruokoa, -kaislaa ja -kortetta sekä terttualpia. 24: Yhtenäinen kasvusto kapeaosmankäämiä, edustalla ulpukkaa. 25: Rakennettu rantajakso, kasvillisuutta mökkirantojen välissä. Jakson itäosassa saroja sekä vähän järvikaislaa ja -kortetta. Jakson keskivaiheilla järviruokokasvustoja, vähän ulpukkaa ja ulompana runsaasti ruskoärviää. Jakson länsiosassa runsaasti kapeaosmankäämiä. 26: Epäyhtenäistä järviruovikkoa. Edustalla vähän järvikaislaa ja -kortetta sekä ulompana ulpukkaa. Vähän kanadanvesiruttoa. 27: Kapea reunus pullo- ja jouhisaraa sekä järvikortetta. Ulompana melko runsaasti ulpukkaa ja uistinvitaa. 28: Yhtenäinen mutta kapea vyöhyke järviruokoa. Ruovikon ulkoreunalla järvikaislaa ja -kortetta sekä ulpukkaa (kuva 6). Vähän kanadanvesiruttoa ja kaikkein uloimpana hyvin runsaasti ruskoärviää. 9
Kuva 5. Valkjärven lounais- ja eteläosan rantajaksot sekä niiden numerointi. Tekstin sanallisissa kuvauksissa käytetään samaa numerointia. 29: Pullo- ja jouhisarareunus, ulompana ulpukkaa ja uistinvitaa. Ruskoärviää jonkin verran, järvisätkin esiintyy niukkana. 30: Kapea vyöhyke järviruokoa, ulompana ruskoärviä hyvin runsas. Jakson koillisosassa ruovikko vaihettuu pullosara järvikorte-kasvustoksi. Sen edustalla kasvaa ulpukkaa ja uistinvitaa. 31: Niemen kärjessä kapeaosmankäämiä, seassa hieman järviruokoa. Kärjen itäpuolisessa pienessä poukamassa kasvaa pullosaraa ja järvikortetta, ulompana järviruokoa sekä terttualpia. 32: Edelleen pullosaraa, järvikortetta ja terttualpia; järviruoko puuttuu. Jonkin verran rantaluikkaa ja ulompana ruskoärviää. 10
Kuva 6. Ilmaversoiskasvillisuutta Pihonlahden etelärannalla. 33: Lähes yhtenäinen rantaruovikko, ulompana järvikaislaa laikkuina. Muutamassa kohdassa järvikortetta, terttualpia ja vähän rantaluikkaa. Mökin kohdalla kasvaa vähän ulpukkaa. Jakson itäpäässä ruovikko on harvempaa. 34: Ilmaversoiskasvillisuutta, jossa järviruokoa, pullo- ja jouhisaraa, järvikortetta ja terttualpia. Paikoin vähän järvikaislaa vyöhykkeen ulkoreunalla. Järviruoko runsastuu itään päin. 35: Yhtenäinen ja melko tiheä ruovikko. Seassa koko matkalla terttualpia, jakson lounaisosassa myös järvikaislaa ja koillisosassa vähän järvikortetta. 36: Järvikortetta ja terttualpia, kasvustot harvoja ilmeisesti niittämisen vuoksi. Järviruokoa hyvin vähän, rannan läheisyydessä pullosaraa. Jakson pohjoisosassa pieni järvikaislakasvusto. Pohjaversoisista tavataan nuottaruohoa, rantaleinikkiä, äimäruohoa ja lahnanruohoja. 11
Kuva 7. Valkjärven itäosan ja Kivenpuulammin rantajaksot sekä niiden numerointi. Tekstin sanallisissa kuvauksissa käytetään samaa numerointia. 37: Kapea ja harva kasvusto järvikortetta. Lisäksi terttualpia ja pullosaraa sekä nuottaruohoa ja tummalahnanruohoa. Ulompana hieman ulpukkaa. 38: Järvikaislakasvustoja ja rannan tuntumassa saraikkoa. Pohjaversoisista tavataan nuottaruohoa, hapsiluikkaa ja lahnanruohoja. Ruskoärviää jonkin verran. 39: Saraluhdan edustalla harva kortteikko, lisäksi raatetta ja suovehkaa. Harvakseltaan terttualpia. Jakson itäosassa myös järvikaislaa ja -ruokoa saraikon edustalla. Ulompana ulpukkaa ja uistinvitaa. 40: Harvahko ruovikko, jossa seassa terttualpia. Ulompana vähän järvikaislaa sekä ulpukkaa. Vähän äimäruohoa ja hapsiluikkaa. 41: Kalliorantaa, jossa ei juurikaan ole kasvillisuutta. Niukkana mm. nuottaruohoa ja tummalahnanruohoa sekä pieni kasvusto järviruokoa. 12
42: Harva ja epäyhtenäinen ilmaversoisvyöhyke: järviruokoa ja -kortetta, pullo- ja jouhisaraa sekä niukasti terttualpia ja järvikaislaa. Lisäksi nuottaruohoa, tummalahnanruohoa ja rantaleinikkiä. 43: Järviruoko edellistä jaksoa runsaampi, lisäksi steriili kasvusto kapeaosmankäämiä. 44: Järviruokoa ja -kaislaa, edustalla ulpukkaa. 45: Epäyhtenäinen kasvusto järvikortetta, vähän saroja ja terttualpia. 46: Järviruokoa, pullo- ja jouhisaraa, terttualpia ja järvikortetta osin puhtaina ja osin sekakasvustoina. Ulompana vähän ulpukkaa. 47: Saaren länsipäässä pullo- ja viiltosaraa sekä terttualpia. Vähän järvikortetta, nuottaruohoa, hapsiluikkaa ja lahnanruohoja. 48: Ruovikkoa; seassa laikku saroja ja järvikortetta. Ulompana ahvenvitaa. Niitettyjen mökkirantojen kohdalla runsaasti nuottaruohoa ja ruskoärviää. 49: Sarakasvustoja sekä ulompana vähän järvikortetta, terttualpia ja ulpukkaa. Mökkirannoilla ratamosarpiota, nuottaruohoa ja ruskoärviää. Jakson itäpäässä pieni harvahko kasvusto järviruokoa sekä jouhisaraa. 50: Saaren itärannalla vähän järvikortetta, pullo- ja jouhisaraa, terttualpia ja ratamosarpiota. Kivenpuulammi Kivenpuulammin rantajaksojen numerointi ilmenee kuvasta 7. 51: Kivikkoista rantaa, jossa kivien väleissä kasvaa harvakseltaan mm. terttualpia, suovehkaa, keltakurjenmiekkaa, pullo- ja jouhisaraa, kurjenjalkaa, ratamosarpiota ja myrkkykeisoa. Edustalla kasvaa niukasti nuottaruohoa ja tummalahnanruohoa. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja ulpukkaa (vain muutama kelluslehti). 52: Järven pohjukassa on muutama sarakasvusto (pullo-, jouhi- ja viiltosara). 53: Kivikkoinen ja varsin jyrkästi syvenevä ranta, jossa kasvillisuus on hyvin niukkaa (kuva 8). Jaksolla tavattiin muutama pieni kasvusto pullo- ja jouhisaraa sekä niukasti terttualpia ja kaksi yksilöä ratamosarpiota. 54: Valkjärven lasku-uoman kaakkoispuolella on pieni poukama, jossa kasvaa järvikortetta, raatetta ja suovehkaa sekä vähän järviruokoa, myrkkykeisoa ja ulpukkaa. 13
Kuva 8. Kivenpuulammin luoteisrannalla on hyvin vähän vesikasvillisuutta. 55: Kallioista ja kivikkoista rantaa, josta kasvillisuus puuttuu lähes kokonaan. Kivien väleissä kasvaa niukasti kurjenjalkaa ja terttualpia. Jaksolla on yksi pieni kasvusto keltakurjenmiekkaa ja ulpukkaa. 56: Rantaa reunustaa kapea vyöhyke pullosaraa ja järvikortetta, joiden seassa kasvaa muutama ratamosarpio. Pellon kohdan luhtaisella rannalla tavataan myös suovehkaa, myrkkykeisoa, kurjenjalkaa, rantayrttiä, viiltosaraa, keltakurjenmiekkaa ja suoputkea. Ulompana kasvaa vähän ulpukkaa. 57: Järven kaakkoispäässä kasvaa ruovikkoa, jonka seassa tavataan isosorsimoa (kuva 9). Viiltosara, järvikorte ja ulpukka kasvavat jaksolla melko niukkoina. 58: Kivenpuulammin luusuassa kasvaa ruovikon seassa jokileinikkiä, raatetta ja terttualpia. 59: Niukasti nuottaruohoa ja tummalahnanruohoa sekä kasvustot ruskoärviää ja ulpukkaa. 60: Lähes kasviton rantajakso; rantapalteessa tai kivien väleissä vähän terttualpia, kurjenjalkaa ja keltakurjenmiekkaa. 61: Pieni poukama, jossa kasvusto jouhisaraa. Lisäksi vähän terttualpia ja muutama verso leveäosmankäämiä. 14
62: Kuten jakso 60. 63: Mökkilaiturin molemmin puolin kasvustot isosorsimoa. 64: Kivikkoista rantaa, vähän nuottaruohoa ja ruskoärviää. 65: Pienet kasvustot jouhisaraa ja järvikortetta. Lisäksi raatetta ja suovehkaa sekä niukasti ratamosarpiota ja keltakurjenmiekkaa. Kuva 9. Järviruoko- ja isosorsimokasvustoa Kivenpuulammin kaakkoispäässä. 3.2 PUTKILOKASVISTO Taulukkoon 1 on koottu luettelo Valkjärvellä ja Kivenpuulammilla elokuun 2012 selvityksessä tavatuista putkilokasvilajeista. Luetteloon sisältyy varsinaisten vesikasvien lisäksi myös rantaluhtien lajeja. Valkjärvellä lajeja havaittiin 41 ja Kivenpuulammilla 22. 15
Taulukko 1. Valkjärvellä (V) ja Kivenpuulammilla (K) tavattu putkilokasvilajisto elokuussa 2012. Laji Tieteellinen nimi V K ahvenvita Potamogeton perfoliatus x hapsiluikka Eleocharis acicularis x isosorsimo Glyceria maxima x isovesiherne Utricularia vulgaris x jokileinikki Ranunculus lingua x jouhisara Carex lasiocarpa x x järvikaisla Schoenoplectus lacustris x järvikorte Equisetum fluviatile x x järviruoko Phragmites australis x x järvisätkin Ranunculus peltatus ssp. peltatus x kanadanvesirutto Elodea canadensis x kapeaosmankäämi Typha angustifolia x keltakurjenmiekka Iris pseudacorus x x kurjenjalka Comarum palustre x x leveäosmankäämi Typha latifolia x x myrkkykeiso Cicuta virosa x x nuottaruoho Lobelia dortmanna x x pikkulimaska Lemna minor x pikkumatara Galium trifidum x pikkupalpakko Sparganium natans x pitkälehtivita Potamogeton praelongus x pohjanlumme Nymphaea alba ssp. candida x pullosara Carex rostrata x x raate Menyanthes trifoliata x x rantakukka Lythrum salicaria x rantaleinikki Ranunculus reptans x rantaluikka Eleocharis palustris x rantamatara Galium palustre x rantapalpakko Sparganium emersum x rantayrtti Lycopus europaeus x x ratamosarpio Alisma plantago-aquatica x x rentukka Caltha palustris x x ruskoärviä Myriophyllum alterniflorum x x siimapalpakko Sparganium gramineum x suoputki Peucedanum palustre x x suovehka Calla palustris x x terttualpi Lysimachia thyrsiflora x x tummalahnanruoho Isoëtes lacustris x x uistinvita Potamogeton natans x ulpukka Nuphar lutea x x vaalealahnanruoho Isoëtes echinospora x viiltosara Carex acuta x x äimäruoho Subularia aquatica x Yhteensä 41 22 16
Molemmilla järvillä esiintyy lähinnä kasvupaikan ravinteisuuden suhteen indifferenttejä (laaja-alaisia) lajeja tai oligo mesotrofisten (vähä- tai keskiravinteisten) vesistöjen kasvilajeja. Poikkeuksena ovat Valkjärvellä tavattu kapeaosmankäämi (kuva 10) ja Kivenpuulammilla tavattu isosorsimo, jotka ovat eutrofian eli runsasravinteisuuden ilmentäjiä. Ko. lajien esiintymät saattavat kuitenkin olla istutusalkuperää. Tuoreiden vedenlaatutietojen (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2011) mukaan Valkjärvi on lievästi rehevä eikä järvessä ole havaittu merkittävää rehevöitymiskehitystä 1970-luvun jälkeen. Valkjärvellä ja Kivenpuulammilla ei tavattu valtakunnallisesti uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi (ks. Rassi ym. 2010) eikä alueellisesti uhanalaiseksi (ks. www.ymparisto.fi) luokiteltuja kasvilajeja. Huomionarvoisena, vain paikoitellen tavattavana lajina voidaan pitää Kivenpuulammin luusuassa tavattua jokileinikkiä (kuva 11). Kuva 10. Kapeaosmankäämiä Valkjärven Pihonlahden pohjoisrannalla. 17
Kuva 11. Keltakukkaista jokileinikkiä Kivenpuulammin luusuassa. Kuvassa on myös järviruokoa ja raatetta. 4 TULOSTEN TARKASTELUA Vesikasvillisuuden ja -kasviston muutokset Valkjärven ja Kivenpuulammin vesikasvillisuudesta ei ole olemassa sellaista aineistoa tai tietoja, joiden perusteella voitaisiin luotettavasti tarkastella niiden kasvillisuuden muutoksia. Valkjärven putkilokasvistosta on aiempia tietoja Uotilan ja Koistisen (1998) raportissa. Taulukossa 1 esitetty vuoden 2012 lajiluettelo on lähes yhteneväinen Uotilan ja Koistisen lajiluettelon (1998) kanssa. Valkjärveltä ei ole hävinnyt yhtään vesikasvilajia ainakaan viimeisten 15 vuoden aikana. Vuoden 2012 lajimäärä on hieman suurempi, sillä luettelossa on muutamia luhtalajeja, joita aiemmassa luettelossa ei ole. Nämä kasvilajit ovat epäilemättä esiintyneet alueella jo pitkään. Vuoden 1998 tutkimuksessa pääpaino oli varsinaisessa vesikasvillisuudessa, jolloin osa luhtien lajeista on ilmeisesti jäänyt havaitsematta. Valkjärven vesikasviston esiintymiskuvassa (yleisyys ja runsaus) ei näyttäisi tapahtuneen merkittäviä muutoksia viimeisten 15 vuoden aikana. Uotilan ja Koistisen (1998) esittämät tiedot ja kuvaukset eri lajien esiintymisestä pitävät 18
edelleen paikkansa varsin hyvin. Poikkeuksina ovat kanadanvesirutto ja tummalahnanruoho, jotka ovat ilmeisesti taantuneet järvellä 1990-luvun jälkeen. Uotila ja Koistinen mainitsevat kanadanvesiruton olevan ilmeisen runsas ainakin koko Pihonlahdella. Elokuussa 2012 lajia esiintyi lahdella vain paikoitellen ja sen kasvustot olivat melko harvoja. Tummalahnanruoho mainitaan 1990-luvun lopulla erittäin yleiseksi lajiksi, joka ilmeisesti muodostaa runsaita lajipuhtaita kasvustoja syvään veteen. Vuoden 2012 selvityksessä syvemmän veden harauksia tehtiin vain vähän, mutta niiden perusteella luonnehdinta erittäin yleisestä lajista ja runsaista kasvustoista ei tuntuisi sopivan tummalahnanruoholle. Suosituksia vesikasvillisuuden niittoja varten Valkjärven virkistys- ym. käytön edellytyksiä on haluttu parantaa mm. vesikasvillisuuden niitoilla. Lähinnä kelluslehtisten vesikasvien runsaus järven luoteisosassa on koettu ongelmana. Kasvillisuuden runsaus on seurausta lahtien ja salmien mataluudesta sekä mm. ympäröiviltä pelloilta tulleesta kuormituksesta. Ruovikkoa on jo poistettu useilta mökkirannoilta. Ulpukan vähentämistä lahti- ja salmialueilla voi kokeilla niittämällä. Tulos saattaa olla epävarma, sillä lajilla on paksussa maavarressaan varastoituna energiaa ja ravinteita uusien versojen kasvattamiseen (Kääriäinen & Rajala 2005). Uistinvita on pehmeävartisena kasvina vaikeampi niittää, eikä laji ole kokeissa vähentynyt edes muutaman niittokerran jälkeen (Nybom 1988). Valkjärvellä on lisäksi joitakin laajoja ja hyvin runsaita ruskoärviäkasvustoja (ks. kuvaukset alaluvussa 3.1), joista voi olla haittaa virkistyskäytölle. Ruskoärviän niittäminen saattaa kuitenkin olla uistinvidan tavoin hankalaa ja tuloksiltaan epävarmaa. Ennen vesikasvillisuuden niittoa on oltava hyvissä ajoin yhteydessä ympäristöviranomaisiin ja varmistettava mahdollisen työstä tehtävän ilmoituksen tarve. Vesikasvien niitto tulisi tehdä aluksi 2 3 kertaa kesässä, esim. kerran kuukaudessa kesä elokuun aikana. Niitto suoritetaan mahdollisimman läheltä pohjaa. Kun kasvuston havaitaan taantuneen, voidaan niittokertoja vähentää. Selkeän muutoksen tapahtuminen voi kestää jopa muutamia vuosia. Jos niitto tehdään vain kerran kesässä, tulisi sen tapahtua heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana, jolloin niitoksen mukana poistuu mahdollisimman paljon ravinteita. Niitetty kasviaines on aina kerättävä ja poistettava järvestä. Läjitys on tehtävä maalle riittävän kauaksi vesirajasta tai järveen laskevista ojista. Valkjärven luoteisosan lahdet ovat sopivaa elinympäristöä EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituille täplä- ja lummelampikorennolle. Luonnonsuojelulaki kieltää niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen. Ennen vesikasvillisuuden niittoa näissä lahdissa tulisi selvittää em. sudenkorentojen mahdollinen esiintyminen (ks. Sierla ym. 2004). 19
Rantajaksolla 20 (ks. alaluku 3.1) on Särjenmättään kohdalla järviruokokasvusto, joka on alkanut levittäytyä kiilamaisesti syvempään veteen kohti Isosaarta (kuva 5). Järviruokoa saadaan helposti vähennettyä muutamalla niittokerralla. Ko. harva kasvusto olisi syytä poistaa ennen kuin se tihenee, leviää ja muodostaa esteen liikkumiselle tai pidemmällä aikavälillä jopa veden virtauksille. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2011: Hausjärven kunnan järvitutkimukset kesältä 2011. 6 s. + liitteet. Kääriäinen, S. & Rajala, L. 2005: Vesikasvillisuuden poistaminen. Teoksessa: Ulvi, T. & Lakso, E. (toim.): Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114:249 270. Nybom, C. 1998: Vesikasvien poiston koetoiminta vuosina 1972 1986. Vesija ympäristöhallinnon julkaisuja 16:1 79. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:1 113. Uotila, P. & Koistinen, M. 1998: Hausjärven Valkjärven vesikasvistosta. 8 s. 20