Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto
Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus Tavut, sanat, lauseet uheen kielen ehitys Lapsi ja vanhemmat arjen tilanteissa Lukutait Kirjaintuntemus Kielenkäyttö Tilannetieto Kokemukset kirjoitetusta kielestä
Lukutaidon eri osa-alueiden parhaat ennustajat aikaisemmissa tutkimuksissa Kielellinen kehitys Kielellinen tietoisuus Dekoodaus ja sanan lukeminen Kirjaintuntemus Nimeämisnopeus Sujuvuus Kielellinen kehitys Kuullun ymmärtäminen Päättelytaidot Metakognitiiviset taidot Luetun ymmärtäminen
Tutkimustehtävät Miten lukutaito kehittyy 1.-2. luokilla? Missä määrin eri komponentit ennustavat lukutaidon kehitystä 1. ja 2. luokan aikana? Mitkä tekijät ovat yhteydessä lukutaidon kehitykseen 1. luokan aikana?
Tutkimukseen osallistuivat 114 ensimmäisen luokan oppilasta (61 poikaa, 53 tyttöä) neljä keskisuomalaista koulua kuusi luokkaa opettajineen
Tutkimuksen eteneminen Ensimmäinen kouluviikko Lokakuun alku Joulukuun alku Tammikuun loppu Maaliskuun alku Joulukuun alku Maaliskuun loppu Lukutaito Lukutaito Lukutaito Lukutaito Lukutaito Lukutaito Kirjoitustaito Kirjoitustaito Kirjoitustaito Kirjoitustaito Foneeminen tietoisuus Foneeminen tietoisuus Foneeminen tietoisuus Alkumittaukset 1. lk 1. lk 1. lk Marja-Kristiina 1. lk Lerkkanen1. lk 2. lk 2. lk
Valmiuksien arviointi Kirjainten nimeäminen Kirjainten kirjoittaminen Sanojen lukeminen Käsitteet Kuullun ymmärtäminen Visuaalis-motoriset taidot
Oppimisen seuranta Sanojen lukeminen Toistava luetun ymmärtäminen Arvioiva ja päättelevä lukeminen Foneeminen tietoisuus Sanelukirjoitus Tuottava kirjoittaminen Motivaatio, työskentelytaidot
Lukutaito kehittyi yksilöllisesti 1. luokalla lukutaidon erot kaventuivat nopeasti ja lähes kaikki oppivat peruslukutaidon 1. lk aikana. 2. luokan alussa ryhmien eroissa korostui sujuvuus ja lopussa luetun ymmärtämisen taidot. Tunnistettiin kolme laadullisesti erilaista lukutaidon ryhmää: heikot, tekniset ja kompetentit lukijat. Ryhmien koostumuksessa tapahtui kuitenkin jatkuvasti muutoksia erityisesti 1. luokalla. 2. luokalla lukutaidon suhteellinen taso oli melko pysyvä paitsi heikkojen lukijoiden ryhmässä. Lukutaidon kehityksessä korostuivat yksilölliset kehityspolut: tunnistettiin 7 tyypillistä oppimispolkua.
Mikä ennusti sanojen lukemisen ja lukemisen sujuvuuden edistymistä? Kirjaintuntemus ennusti sanojen/lauseiden lukemisen taitoa vain 1.lk alussa. Varhainen lukutaito ennusti lukemisen sujuvuutta 2. lk alussa. Kuullun ymmärtäminen ja päättely ennusti sanojen/lauseiden lukemista 1. luokalla ja sujuvuutta 2. lk alussa. Visuaalis-motoriset taidot ennustivat sanojen/lauseiden lukemista 1.lk jouluna.
Mikä ennusti luetun ymmärtämisen edistymistä? Varhainen lukutaito ennusti luetun ymmärtämistä vain 1. lk alussa. Kuullun ymmärtäminen ja päättely ennusti tunnistavaa luetun ymmärtämistä 1. lk alussa ja lopussa. Kuullun ymmärtäminen ja päättely ennusti arvioivaa ja päättelevää lukemista sekä 1. että 2. luokalla.
Foneeminen tietoisuus tuki lukutaito Foneeminen tietoisuus ja lukutaito kehittyivät vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa ensimmäisen kouluvuoden aikana. Koulun alkaessa lukutaito ennusti foneemisen tietoisuuden kehitystä. Kouluvuoden lopussa foneeminen tietoisuus ennusti lukutaidon tasoa siten, että hyvillä lukijoilla oli myös hyvä foneemisen tietoisuus.
Lukemisen ja kirjoittaminen suhde Luku- ja kirjoitustaidon kehitys muodostivat vastavuoroisen kehän ensimmäisen luokan aikana. Lukutaito ja oikeinkirjoitus ennustivat toinen toistensa kehitystä ensimmäisen luokan tammikuulle asti, mutta sen jälkeen lukutaito ennusti oikeinkirjoitustaidon kehitystä. Tuottavan kirjoittamisen taito, joka on työmuistin ja toiminnan ohjauksen kannalta vaativa prosessi, ennusti lukutaidon kehitystä ensimmäisen luokan aikana.
Työskentelytavat ja lukutaito Vanhempien usko ja luottamus lapsen kykyihin lisäsi lapsen tehtäväsuuntautuneisuutta, joka taas nopeutti lukutaidon oppimista. Nopea edistyminen lukutaidossa lisäsi lasten tehtäväsuuntautuneisuutta, joka vaikutti puolestaan vanhempien uskomuksiin. Työskentelytapojen vaikutus koulutaitojen kehitykseen oli kuitenkin selvästi voimakkaampi kuin päinvastoin.
Johtopäätöksiä Esi- ja alkuopetuksen tulee muodostaa yhdessä jatkumo lasten kielen kehityksen ja lukutaidon tukemiseksi. Koulutulokkaiden kirjaintuntemus ja lukutaito antaa viitteitä vain aivan lukemaan opettelun alkuvaiheeseen. Koulutulokkaiden kielellinen kehitys ja erityisesti kuullun ymmärtäminen sen sijaan kantaa lukutaitoa pidemmälle.
Johtopäätöksiä Foneemisista harjoitteista on paras hyöty lukemaan opettelun yhteydessä. Lukutaitoa ja kirjoitustaitoa tulisi opettaa vastavuoroisesti ensimmäisen luokan aikana, koska ne alkuvaiheessa myös tukevat toisiaan. Tuottavan kirjoittamisen tehtäviä tulisi olla runsaasti, koska ne tukevat myös lukutaitoa, erityisesti luetun ymmärtämistä. Työskentelytaitojen ohjaamiseen tulee kiinnittää entistä tarkemmin huomiot jo esiopetusvaiheessa.
Johtopäätöksiä Lukutaidon yksilöllistä kehitystä tulee seurata ja arvioida intensiivisesti erityisesti 1. luokalla. Lukemaan opetuksen eriyttämistä ja lasten ryhmitystä tulee tarkistaa usein ja samalla pyrkiä opetusresurssien joustavaan käyttöön esim. rinnakkaisluokkien kesken. Lukemaan opetuksessa tulee tasapainottaa sanojen lukemisen ja luetun ymmärtämisen opettelu siten, että lukemaan opetukseen sisältyy paitsi kirjainten ja äänteiden opettelua niin myös runsaasti erilaisten tekstien käsittelyä. Luetun ymmärtämisen moninaisiin taitoihin tulee kiinnittää huomiota heti lukemaan opettamisen alusta lähtien, mutta erityisesti 2. luokalla.
Kielellinen kehitys Kokemukset kirjoitetusta kielestä Sanatason harjoituksia Tekstitason harjoituksia Kirjaintuntemuksessa Äännetietoisuudessa Kirjain-äännevastaavuudessa Dekoodauksessa Tavun ja sanan lukemisessa Kirjoittamisessa Lausetietoisuudessa Luetun ymmärtämisessä Tuottavassa kirjoittamisessa Merkitykselliset kontekstit Motivaatio Työskentelytaidot