Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014
pendelöintiä 2
Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne). Kokonaisuuteen liittyy rahoituspäätös (Connecting Europe Facility, CEF) vuosille 2014-2020 eli TEN-T verkoille 26 Mrd. euroa (josta 11 Mrd. euroa koheesiomaille). Päätökset tuli voimaan vuoden 2014 alussa. TEN-T verkko koostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon toteuttamista vauhditetaan liikenneverkkokäytävien avulla. Suomea risteää Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri käytävät. Päätös on velvoittava ja sisältää tekniset laatustandardit. Suomi sitoutunut laadukkaisiin ja kustannushyödyltään taloudellisiin verkkoihin, ei yli-investointeihin. Ydinverkko valmiiksi vuoteen 2030 ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä. Tausta-ajatus on, että keskimäärin noin 10 %:n tuella saada aikaan yli 10-kertaiset investoinnit liikenneverkkoon, itse tuki hankkeeseen vaihtelee 10-50 % välillä. Tuki saadaan pääasiassa ratoihin, teihin ei tukea. Päätös synnyttää vuoteen 2020 mennessä noin 250 Mrd. euron investoinnit ja noin 4 milj. työpaikkaa. 3
TEN-T ja CEF päätös sisältää TEN-T koostuu pääosin jo olemassa olevasta infrasta ja käsittää rautatie-, sisäväylä-, maantie-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfran sekä multimodaalisen liikenneinfran. Parlamentin valitsemat koordinaattorit johtavat käytäväsuunnitelmien laatimista. Työ valmistuu joulukuussa 2014. Suomen hallitus ottaa kantaa suunnitelmaan alkuvuonna 2015. Liikennevirasto laatinut Helsinki-Oulu ydinkäytävästä (ns. Suomi käytävä) kehittämisarvion. Viraston laskelmien mukaan TEN-T ydinverkon kehittämiskustannukset ovat kaikkiaan yli 5 Mrd. euroa (kattavan verkon saman verran). Suomen TEN-T tuki voi olla vuoteen 2030 mennessä noin 600 milj. euroa (40 milj. euroa/v). Edellyttää investointeja yli 300 milj. euroa/v. Vain investoimalla saadaan TEN-T tukea. Nyt hallituskauden lopulla tukikelpoisia hankkeita on vain noin 2 Mrd. euron edesta, Ruotsissa vastaavasti noin 17 Mrd. euron edestä. Verkkojen laajuutta tarkastellaan uudestaan vuonna 2023. 4
Ydinverkkokäytävät Euroopassa ja Suomessa Suomi kuuluu käytäviin Skandinavia-Välimeri Pohjanmeri-Itämeri 5
TEN-T priority project nr 27; TEN-T Core Network
Rail Baltic Yhdistää itäisen Itämeren Keski-Eurooppaan, todellinen eurooppalainen pullonkaula Keskinopea rautatieyhteys, 1435 mm, Suomi hyötyy Helsinki-Tallinna meriyhteyden takia RB Rail perustettu 28.10.2014, Latviassa pääkonttori Hankkeen kustannukset noin 3,5 Mrd. euroa, EU:n rahoitus voi olla jopa 85 % 13.6.2014 7
Rail Baltic Kuljetukset Suomeen/Suomesta hankkeelle tärkeitä, yhteensä 7,6 milj. tn/v. Parantaa kuljetusyhteyksiä, myös konttikuljetukset mahdollisia Maksut arviolta; henkilökuljetukset 3,95 euroa/junakm, tavarakuljetukset 5,92 euroa/junakm Vuonna 2030 on radalla arvioitu 3,5-4,5 milj. matkustajia ja tavaraa 13 milj. tn vuodessa 13.6.2014 8
Metropolialue kasvukäytävien risteyksessä Metropolialue sijaitsee kahden liikenneverkkokäytävän eli Pohjanmeri-Itämeri ja Skandinavia-Välimeri käytävän risteyksessä. Alueen kansainväliset kilpailukyvyn ja saavutettavuuden yhteydet ovat; Lentoyhteydet Aasiaan, yhteydet Pietariin, Tukholmaan ja Tallinnaan. Alueen viisi pendelöinti-yhteyttä ovat; Turun, Tampereen, Lahden, Kotkan ja Tallinnan suuntaan. Rakennettava Rail Baltica muuttaa oleellisesti Suomen ja Helsingin seudun asemaa.
Viiden kehityskäytävän risteys Työmatkapendelöinti
Putoaako Suomi kartalta? Source: National Spatial Plan Estonia 2030+ Stockholm, February 4th 2011 Tavo Kikas, Estonian Ministry of the Interior http://www.rha.is/static/files/espon_norba_project/tavo-kikas.pdf
Yhteys Balttiaan Yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan Nykyinen lauttayhteys noin 20 lauttavuoroa suuntaansa 7.9 milj. matkustajaa, 1.5 milj. ajoneuvoa, 3 milj. tonnia Ennuste vuodelle 2022 9 milj. matkustajaa, 2 milj. ajoneuvoa, 4.5 milj. tonnia Lähitulevaisuudessa lauttayhteyden kehittäminen, e-tunneli Tunnelin rakentaminen tulevaisuudessa? pituus noin 80 km, hinta 8 9 mrd. euroa 13
14