KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS 02.12.2012 16.04.2013 01.10.2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS KANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS 02.12.2012 16.04.2013 01.10.2013 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 4.11.2013 oikeusvaikutteisena. Kaava on saanut lainvoiman x.x.201x

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 2 Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva kattaa melkein koko suunnittelualueen, vasemmasta alakulmasta suunnittelualue jatkuu vielä uuden Tourujoen ylittävän sillan kohdalle Tourujoen länsipuolelle ja edelleen Kinakujan sillan kohdalle itäpuolta.

TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin päävaiheet - Suunnitteluun on ryhdytty kaupungin aloitteesta, kaavoitusohjelman mukaan. - OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu osallisille joulukuussa 2010. Sitä on myöhemmin tarkistettu, viimeksi 02.11.2012. - Kaavan alueen suunnittelulle ja kehittämiselle asetetut tavoitteet on hyväksytty 31.5.2011 kaupunkirakennelautakunnassa ja 6.6.2011 kaupunginhallituksessa - Alkuvaiheen tiedotustilaisuus osallisille/yleisölle 21.2.2012 - Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 07.03.2012. - Kaava on laitettu vireille 07.12.2010, jolloin asiasta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa. Asiasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 15.12.2010. - Sisäinen aloituskokous on pidetty 20.09.2012 - Valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen esittely pidetään yleisötilaisuudessa 28.11.2012. - Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 20.11.- 20.12.2012. - Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 17.05.2013-17.06.2013 - Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 10.09.2013. - Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 4.11.2013. - Kaava on tullut lainvoimaiseksi x.x.201x. Osayleiskaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kaavaselostus koskee Jyväskylän Kankaan alueelle laadittua Kankaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, ydinkeskustasta noin 1 km koilliseen Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu olevaan asutukseen ja etelässä Ailakinkatuun.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 4 Kaavan päätavoite on luoda edellytykset muuttaa alueen asemakaavaa uusien maankäyttötavoitteiden mukaisesti nopealla aikataululla kaupungin lähivuosien keskustarakentamista varten. Kaava mahdollistaa noin 32 hehtaarin suuruisen entisen tehdasalueen ja sen ympäristön asemakaavan muuttamisen ja ottamisen monipuoliseen asumis-, työpaikka- ja palvelukäyttöön. Kaava korvaa tälle alueelle laaditun oikeusvaikutuksettoman Jyväskylän yleiskaavan 1982. Samaan aikaa vireillä oleva koko kaupungin aluetta koskeva yleiskaava tulee alueelle voimaan, mikäli se tulee lainvoimaiseksi ennen tätä osayleiskaavaa; mutta se ei tule voimaan, jos järjestys on päinvastainen. Lutakon rakentamisen jälkeen tämä on seuraava tärkeä suuri keskustan laajentumisalue, jolle voidaan sijoittaa asunnot n. 2900 asukkaalle ja 2100 työpaikkaa osayleiskaavan alueelle vuoteen 2025 mennessä. Kaavaan ovat vaikuttaneet keskeisesti myös seuraavat näkökohdat: - alue sijaitsee kaupungin keskustan vieressä - alue mahdollistaa huomattavan uuden kerrostaloasumisen ja työpaikkojen määrän lisäyksen keskeisellä alueella - alue voidaan toteuttaa aidosti autoriippumattomana, alueen hyvien yhteyksien ja sijainnin vuoksi - kevyen liikenteen hyvät luontevat ja helpot yhteydet alueelle ja alueelta ovat tavoitteena - alue sijaitsee tärkeiden virkistysreittien solmukohdassa, jossa Palokka-Tuomiojärven virkistysreitit voidaan yhdistää Jyväsjärven rantaraittiin - alue on joukkoliikenteen piirissä - alueen on pääosin kaupungin omistuksessa ja tämä helpottaa suunnitelmallisen toteutuksen ohjelmointia - tavoitteena on demografisesti tasapainoinen alue - kaavoitustyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia Tourujoen veden/ huleveden hyödyntämistä vesielementin rakentamisessa alueelle Alueen kuvaus Kankaan alueen suunnittelu ja kehittäminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta teollisuusalueesta monipuoliseksi asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistyksen alueeksi, on Jyväskylän keskustaalueen lähivuosien merkittävin kaupunkikehityshanke. Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Sen kokonaispinta-ala on n. 32 ha. Pääosa suunnittelualueesta on entistä paperiteollisuusaluetta, jolla teollinen toiminta on loppunut alkuvuodesta 2010. Tämä alue on nyt kaupungin omistuksessa. Tehdaskiinteistöt aiemmin omistanut Sappi Finland I Oyj myi kiinteistöt M-Real Oyj:lle kesällä 2010, jolloin kaupunki käytti etuostooikeuttaan. Päätös tuli lainvoimaiseksi 2.11.2010. Alueen rakennuskannasta vanhimmat ovat peräisin 1870-luvulta ja nuorimmat 1970-luvulta. Alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alue rajautuu Tourujokeen, jonka länsirannalla on luonnonsuojelualuetta sekä hautausmaa. Tourujoen koski on valjastettu voimalaitoskäyttöön ja myös näillä rakenteilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen itäpuolella on Rantaväylä (VT4, VT9), joka mahdollistaa hyvät yhteydet alueelle.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 5 Kaavan sisältö Osayleiskaavan ratkaisu perustuu alueen arkkitehtikilpailun v. 2012 voittaneeseen työhön Hjalmarin uni, jonka on laatinut Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Sama toimisto on laatinut kaavarungon, joka vastaa osayleiskaava-aluetta v. 2025, pääosin kaupungin omistuksessa olevia alueita. Osayleiskaava-alueelle ajateltu rakenne mahdollistaa n. 145000 asuinkerrosalaneliötä ja noin 2900 asukasta. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi n. 80 000 k-m2 työpaikkarakentamista ja n. 2 100 työpaikkaa. Rakennusoikeutta on yhteensä 230 000 k-m2. Jalankulku- ja pyöräilyreittien suunnitteluun on erityisesti paneuduttu tavoitteena nopeat ja helppokulkuiset reitit keskustaan ja Seppälän alueelle. Autojen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa rakenteellisena. Em. rakennusoikeus ei sisällä pysäköintilaitoksien kerrosalaa. Virkistyskäytön osalta alueelle muodostuu ns. viherkehä sekä ulompi ns. toimintakehä, myös Tourujoen varsialueita kehitetään virkistyskäyttömielessä. Tourujoen uoman kehittämisen osalta kaavassa on esitetty ohjeellisena uoman linjaus. Osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan toteuttaminen tulee tapahtumaan useiden vuosien aikana vaiheittain ja maankäytön toteutusohjelman sekä kaavoitusohjelman mukaan laadittavien asemakaavojen kautta. Kaavaselostuksen liitteenä on 1:5 000 mittakaavainen osayleiskaavakartta määräyksineen ja merkintöjen selityksineen, maanomistuskartta sekä havainnekuva alueesta. Kaava on laadittu Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimessa. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet, hankejohtaja Anne Sandelin, yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, rakennuttajainsinööri Timo Vuoriainen, suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen, suunnitteluavustaja Helena Miettinen ja suunnitteluavustaja Tuula Janatuinen. Lisäksi alueen suunnitteluun, kaavan arviointiin ja alueen selvityksiin on osallistunut useita kaupungin omia ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Jyväskylässä 02.11.2012, muutettu ja täydennetty 16.04.2013 ja 01.10.2013

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 6 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ. 3 1 ALUEEN SIJAINTI... 9 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 9 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 9 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet... 11 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet... 11 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet... 13 2.5 Kaavoitustilanne... 13 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset... 15 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 20 3.1 Alueen yleiskuvaus... 20 3.2 Maisema ja luonnonympäristö... 21 3.3 Rakennettu ympäristö... 25 3.4 Maanomistus... 26 3.5 Liikennejärjestelyt... 26 3.6 Liikennemelu... 29 3.7 Väestö ja työpaikat, sosiaalinen ympäristö... 29 3.8 Palvelut... 29 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 30 4.1 Osalliset... 30 4.2 Osallistumismenettelyt... 30 4.3 Viranomaisyhteistyö... 31 4.4 Suunnittelun vaiheet... 31 5 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTTöLUONNOKSET... 32 5.1 Kaavarunko... 32 5.2 Kaavaluonnos... 34 5.3 Kaavaehdotus... 34 6 KAAVA JA SEN PERUSTELUT... 36 6.1 Yleiskaavan kuvaus... 37 6.2 Yleiskaavan kaavamerkinnät ja määräykset... 38 6.3 Liikennejärjestelyt... 41 7 YLEISKAAVAN ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 51 7.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 51 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen... 51 7.3 Kaavaratkaisun vaihtoehtojen arviointi... 51 7.4 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 52 7.5 Vaikutukset luontoon... 52 7.6 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön... 55 7.7 Vaikutukset viheralueisiin ja virkistykseen... 58 7.8. Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen... 59 7.9 Vaikutukset palveluihin... 61 7.10 Kaupalliset vaikutukset... 61 7.11 Liikenteelliset vaikutukset... 62 7.12 Sosiaaliset vaikutukset... 65 7.13 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 65 8 KAAVAN TOTEUTTAMINEN... 66

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 7 Kuvaluettelo Kuva 1. Ortoilmakuva Kankaan alueesta Kuva 2. Suunnittelualue kaupunkirakenteessa ja etäisyys kaupungin ydinkeskustasta Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan ehdotuksesta Kuva 6. Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa 6.6.2011 Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Kuva 12. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Kuva 13. Vanhaa paperitehdasta Kuva 14. Tehdasalue nykyisin Kuva 15. Tourujoen vaiheet / Tourujoen ennallistamisen esiselvitys / VSU Kuva 16. Nykyiset pyöräilyreitit Kuva 17. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin nykytilanteessa Kuva 18. Melualueet nykytilanne, päivä Kuva 19. Voittanut ehdotus Hjalmarin uni Kuva 20. Havainnekuva 2025 Kuva 21. Iltahuipputunnin liikennemäärät (ajon/h) mallin Seppälän välivaiheessa Kuva 22. Vuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2040 perusverkolla Kuva 23. Sillan ohjeellinen paikka. Kuva 24. Kinakujan sillan kautta nykyiset kevyen liikenteen reitit Kuva 25. Ote koko Jyväskylän kaupungin aluetta koskevan yleiskaavaehdotuksen teemakartasta Kävely ja pyöräily Kuva 26. Liikennekaavioluonnos, korjattu 1.10.2013 Kuva 27. Uomavaihtoehdot luonnosvaiheessa Kuva 28. Alueleikkausluonnos ja 3D mallinäkymiä Kuva 29. Laatukäytävän alkupää Tourulantieltä, vasemmalla on portti hautausmaalle. Kuva 30. Siltaa on esitetty paikkaan, jossa on korkeaa puustoa paljon molemmin puolin jokea Kuva 31. Välivaiheen liikenneverkko noin v. 2025 Kuva 32. Melualueet osayleiskaava-alueella sekä sen ympäristössä arviolta v. 2040 Kuva 33. Kankaan keskustori Kuva 34. Kankaan rantatori Liitekartat Liite 1. Maanomistuskartta Liite 2. Kankaan osayleiskaava v. 2013 määräyksineen Liite 3. Havainnekuva

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 8 Muu liiteaineisto Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali, jotka ovat erillisliitteinä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm 2.11.2012 sisältää luettelon osallisista Kaavarunko 5.10.2012; Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Rantaväylän ja Kankaan alueen liikennejärjestelyt, Jyväskylä ; Ramboll 2011 Kankaan paperitehdas, Rakennusinventointiraportti; Keski-Suomen museo, Saija Silen, 2011 Kankaan maisema- ja viheralueselvitys; Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus 2011; Kalle Räinä, Mervi Vallinkoski Kankaan alueen kaupalliset kehittämisedellytykset; FCG, 2011 Kankaan alue rakennettavuusselvitys, Ramboll 2011 Timo Raitanen Rakenneselvitykset ja haitta-ainetutkimus, Kangas, PK, Vanhempi osa 15.5.2011; Sirate Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. VSU arkkitehtuuri- ja viheraluesuunnittelu Oy. 23.5.2011. Rantaväylä ja Kankaan alue, Meluselvitys ; Ramboll 2011 Kankaan osayleiskaava, Jyväskylä; meluselvitys; Ramboll 2012 Kankaan alueen stabiliteettilaskelmat ja laskentaparametrien määritys; Samuli Tikkanen 2012 YIT/Kankaan alue Rakennettavuusselvitys; Ramboll OY 2012 Kankaan ja Seppälän alueiden liikennetarkastelu; Strafica Oy 14.08.2012 Kankaan ja Seppälän ennustemuistio; Strafica 26.09.2012 Strafican lisäselvitykset 20. ja 21.08.2013, HCS-ohjelman raportit; Miikka Niinikoski Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset. Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä. 21.03.2013. Jyväskylän kaupunki, kaavoitus; sisältää seuraavat selvitykset: o Saukkoselvitys. Tourujoki, Jyväskylä. Risto Sulkava. Maaliskuu 2011. o Tourujoen kalasto- ja pohjaeläinselvitys vuonna 2011. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 57/2012. Heikki Alaja & Kimmo T. Tolonen. o Tourujoen ja Kankaan kasviselvitys, Timo Kypärä 2012 o o Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011; Timo Pylvänäinen Jyväskylän Kankaan alueen lepakkokartoitus 2011-2012 sekä piilotutkimusten tulokset; Tutkimus- ja suunnittelutoimisto Habitaatti, Mikko Erkinaho 8.10.2012 Kankaan pysäköintiselvitys loppuraportti 30.6.2012; Sito Kangas, Tourujoki. Uoman palauttamisen vaihtoehdot ja arviointi. Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut. 2013; Mervi Vallinkoski. Yleiskaavan oikeusvaikutukset Geoteknisen asiantuntijan lausunto; Kari Seuranen Jyväskylän Kangas, Alueen rakentamisen, energiankäytön ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuoteen 2050; Hannu Onkila 2013. Yhteenveto luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet sekä korjausehdotukset Luettelo Kankaan esittelytilaisuuksista Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet ja korjausehdotukset Ote kaupunginvaltuuston hyväksymispöytäkirjasta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 9 1 ALUEEN SIJAINTI Osayleiskaava-alue sijaitsee Jyväskylän keskustasta koilliseen, Tourujoen itärannalla. Vapaaherrantie rajaa aluetta itäpuolelta, pohjoisessa alue rajautuu asutukseen ja etelässä Ailakinkatuun. Kuva 3. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset (MRL 39 ). Vaatimukset ovat luonteeltaan vähimmäisvaatimuksia, joita kaavan lainmukaisuus edellyttää. Yleiskaavaratkaisun pohjana olevat laissa määritetyt sisältövaatimukset ja tavoitteet voivat kuitenkin olla jossain tapauksessa myös ristiriidassa keskenään. Tällöin yleiskaavan laatimistyön tärkeä tehtävä ja tavoite on sovittaa yhteen näitä keskenään erilaisia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisten sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

JYVÄSKYLÄ N KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 10 KAUPUNKIR RAKENNEPALVELUT, KAAVOITUS, Hannikaisenkatu 17, PL 233, 40101 Jyväskylä 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Sisältövaatim muksissa esitetyt asiatt on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja sisällöllinen tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi lain mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki http:// /www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/199901322 Maankäyttö- ja rakennusasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 Muuta keskeisiä yleiskaavan laadinnassa huomioon otettavaa lainsäädäntöä: Luonnonsuo ojelulaki ja asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 Laki rakennusperinnön suojelemisesta http://www.finlex. fi/fi/laki/ajantasa/2010/ /20100498 Vesilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587 Ympäristösu uojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueidenkäytön suun- nittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonott tamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Osayleiskaa avan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tavoitteita ovat: Toimiva aluerakennee Eheytyvä yhdyskuntarakenne jaa elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kuva 4. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 11 2.2 Maakuntakaavan antamat tavoitteet Voimassa oleva maakuntakaava on Kankaan suunnittelualueen osalta pääkäyttötarkoituksen osalta vanhentunut. 4. vaihekaavan laadinta on käynnissä ja se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5. 2013 ja se on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Siinä on huomioitu suunnittelualuetta koskevat maankäytön muutostavoitteet. Alue on keskustatoimintojen aluetta C, jossa vähittäiskaupan suuryksikköä koskien on seuraava lisämääräys: Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. Alue kuuluu myös Kaupallisen vyöhykkeen sisälle (km-2), jota koskee suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m2. Kuva 5. Ote 4. vaihekaavan ehdotuksesta 2.3 Jyväskylän kaupungin asettamat tavoitteet Jyväskylän kaupunginhallitus on kokouksessaan 6.6.2011 hyväksynyt Kankaan alueen suunnittelulla ja kehittämiselle asetutut tavoitteet. Keskeiset teemat ovat: teemat SYDÄN ja JALKA: - Elämyksellisyys, monipuolisuus ja yhteisöllisyys; Vanhasta Paperitehtaasta sykkivä SYDÄN alueelle; palvelujen, työpaikkojen ja asumisen kohtaaminen - Vahva kevyt liikenne ja mahdollisuudet elää autoriippumattomasti; JALKA - Virikkeellinen virkistys, vesi ja vihreys; hoidettua, hoitamatonta ja suojeltua luontoa; VIHREÄ - KESTÄVÄn kehityksen periaatteet; tiivis kaupunkirakenne, ekologista elämäntapaa tukeva ympäristö ja rakentaminen, kohti hiilineutraaliutta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 12 Kuva 6. Kankaan teemat, hyväksytty kh:ssa 6.6.2011 Kaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevia yleiskaavoja ja laatia niitä tarkentava oikeusvaikutteinen osayleiskaava alueelle asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavassa määritellään alueelle sijoittuvan asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistystoimintojen luonne ja mitoitus sekä alueen liikenneverkon pääpiirteet. Alueelle järjestettiin v. 2011 arkkitehtikilpailu suunnittelun pohjaksi. Tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää keskustan luontevasti Seppälän alueeseen. Kaupungin kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi tulee kaupunginvaltuuston 7.6.2010 vahvistaman Maankäytön toteuttamisohjelman KymppiR 2010 mukaisesti pyrkiä voimakkaasti kerrostalotonttien kaavallisen varannon lisäämiseen. Kankaan alueen suunnittelun käynnistäminen vastaa tähän tavoitteeseen. Kaupungin valtuuston 27.8.2012 hyväksymän KymppiR 2012-ohjelman mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskustaalueen asuntotuotannon keskeisin kohde on Kangas. Alueen suunnittelussa painotetaan kerrostaloasumista viihtyisässä ympäristössä jalankulkuetäisyydellä ydinkeskustasta alueella, jolla monipuoliset lähipalvelut muodostavat sykkivän sydämen. Autoliikenteen haitalliset vaikutukset alueen sisällä pyritään minimoimaan ja autopaikoitus toteutetaan rakenteellisena maan alle tai pysäköintitaloihin. Kankaan alue on myös tärkeä tulevaisuuden työpaikka-alue n. 2100 uuden työpaikan muodossa. Tavoitteena on myös kehittää Tourujoen varren virkistysreitistöä alueen luonnonarvot turvaten. Tourujoki on osa kaupungin viherpolitiikassa esitettyä Kehä Vihreää, jonka lähtökohtana on yhteyksien parantaminen Jyväs-, Palokka- ja Tuomiojärvien välillä. Viheryhteyksiä sekä pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita on tavoitteena kehittää myös alueen sisäisesti sekä mahdollisuuksien mukaan edelleen Seppälään sekä Holstin suuntaan.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 13 Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa myös Tourujoen uoman palauttaminen alueelle, vaikka vuosikymmenienkin päästä. Osayleiskaavan hyväksyy Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto. 2.4 Kaavaprosessin aikana syntyneet tavoitteet Kaavaprosessin aikana on ollut käynnissä Kankaan kehittämisprojekti Kytkin, jossa on tarkemmin tutkittu alueen yhteisjärjestelyjä ja hallintomallia niiden hoitamiseksi. Samassa yhteydessä on selvitetty tarkemmin väestönsuojien, pysäköinnin ja jätehuollon vaihtoehtoisia, resurssiviisaita ratkaisumalleja sekä energia-asioita ja ICT-palvelujen järjestämistä. 2.5 Kaavoitustilanne Maakuntakaavatilanne Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Kuva 7. Ote ympäristöministeriön vahvistamasta maakuntakaavasta. Tourulan alueella on maakuntakaavassa merkintä Kankaan paperitehtaan kohdalla merkintä T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Tältä osin maakunta kaava on vanhentunut. Alueen sivuitse kulkee moottoritieksi merkitty tie. Ohjeellisena on varattu Kankaan paperitehdas-keljo 110 kv:n voimalinja. Kankaan tehtaan alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Tourujoen laakso on merkitty luonnonsuojelualueeksi SL. 4. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013 ja se on vahvistettavana ympäristöministeriössa.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 14 Yleiskaavatilanne Pääosalla aluetta on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982, joka hyväksyttiin vuonna 1984. Sen mukaan suunnittelualue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T), suojelualueeksi (S), keskustatoimintojen alueeksi (C) ja virkistysalueeksi (V). Alueen itäpuolella on voimassa oikeusvaikutteinen Seppälän yleiskaavan muutos vuodelta 2002. Siinä suunnittelualuetta on varattu C-3 (keskustatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä.) ja alueen kautta kulkee kevyen liikenteen reitti. Tältä osin ei ole olemassa yleiskaavan akuuttia muutostarvetta ennen kuin vt 4:n suunnittelu käynnistyy. Koko kaupunkia koskeva yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2012. Siinä alue on Jyväskylän kaupungin strategista keskusta-aluetta, johon on erikseen merkitty katkoviivalla keskustan kohdealue Kankaan sydän. Kankaan osayleiskaavan on tarkoitus tulla voimaan alueelle joka tapauksessa koko kaupungin yleiskaavan hyväksymistilanteesta riippumatta. Kuva 8. Ote ajantasayleiskaavasta Suunnittelualueelle sijoittuu myös viherosayleiskaavassa tarkasteltuja alueita. Viherosayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2008.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 15 Asemakaavatilanne Suunnittelualueella ovat voimassa 23.11.1987;19.1.1994; 16.9.1997, 17.4.2000, hyväksytyt asemakaavat Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta 2.6 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset Alueen lähtötiedot ja ympäristöselvitykset perustuvat jo olemassa oleviin selvityksiin sekä mittaviin tätä työtä varten tehtyihin uusiin selvityksiin. Kaupunki on teettänyt rakennusten kulttuurihistoriallisten inventointitietojen täydennys-, rakennusten käytettävyys-, liikenne-, virkistysreitti-, vesihuolto-, maisema-, luonto-, joen ennallistamis-, rakennettavuus- ja kaupallisen selvityksen. Aluetta koskevat tai siihen liittyvät kaavat - Keski-Suomen maakuntakaava v. 2009-4. vaihemaakuntakaavaehdotus - Jyväskylän yleiskaava 1982 - Täydennysrakentamisen osayleiskaava v. 2001 - Läheisten alueiden asemakaavat mm. Seppälän alueen - Tekeillä oleva yleiskaava - viherosayleiskaavaluonnos (v. 2007) Suunnitelmat, selvitykset ja ohjelmat Lähtötietoaineistot ja kaavan erillisliitteet on lueteltu sisällysluettelon ja selostuksen liiteluettelon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 16 Kankaan paperitehdasalueen historia Tiivistelmä Kankaan tehdas on Suomen ensimmäisiä paperiruukkeja. Sen teollisuushistoriallinen merkitys perustuu tämän lisäksi asemaan Jyväskylän ja Keski-Suomen varhaisena teollisuuslaitoksena. Kulttuuriympäristönä sen ydinaluetta on nykyinen keskusvarasto lähirakennuksineen (osastoineen). Alueella ovat toimineet seuraavat yhtiöt: Lohikoski Pappersbruk - Lohikosken paperitehdas vuosina 1872-1891 Kangas Aktiebolag 1891-1894 Aktiebolaget Kangas 1894-1902 Kangas Pappersbruk Aktiebolag 1902-1935 Kankaan Paperi Osakeyhtiö 1935-1940 G.A. Serlachius Oy Kangas 1940-1986 Metsä-Serla Oy (Oyj) Kankaan paperitehdas 1987-2001 M-real Oyj Kankaan paperitehdas 2001-2008 Sappi 2008-2010 Alueella on tehty: sahatavaraa vuosina 1877 1878 hioketta 1899-1838 paperia 1874-2010 Kuva 10. Lohikosken paperitehdas 1874 Alueen aikaisemmat vaiheet: Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti 1730-luvulta alkaen. Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Ensimmäisenä kauppias Gustaf Henrik Gronov, joka sai 1854 1855 valmiiksi tullimyllynsä ja tamppilaitoksensa. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa 1874. Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 17 Kuva 11. Tehdas 1940-luvulla Alueen kulttuurihistorialliset arvot Kankaan tehtaan alue on maakuntakaavassa vaalimisen arvoinen maakunnallisesti, teollisuushistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas teollisuusympäristö Jyväskylän Tourujokivarressa. Varsinaisessa tehdaskompleksissa kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä ovat punatiiliset paperitehtaan ja puuhiomon rakennukset ja niihin liittyvät oheisrakennukset Tourujoen puoleisella sivustalla. Nykyinen keskusvarasto vuosilta 1892-1897 ja puutyöpaja kertovat parhaiten ajasta, jolloin tehdas oli riippuvainen sen sivuitse virtaavasta vedestä. Keskusvarasto viereisine ja alapuolisine tiloineen ovat tehtaan vanhinta osaa ja säilyttänyt hyvin alkuperäiset ominaispiirteensä. Punatiilisen tehdaskiinteistön sisällä on rakenteita 1890-luvulta ja tiettävästi jopa 1870-luvulta. Vuosina 1923-1951 toteutetut läntisimmät puna-tiiliset tehdasosat muodostavat edelleen hyvin säilyneen, rikaspiirteisen länsijulkisivun, jonka yhtenäisen ilmeen taustalla on arkkitehti Wäinö Palmqvistin vaikutus. Klassistiset ja tyylitellyt detaljit toistuvat eritoten ikkunamuodoissa. Tähän kokonaisuuteen kuuluu lisäksi vuosina 1921 ja 1951 rakennettu entinen pergamenttiosasto. 1970-luvun tehdasosastoa sivuaa paperitehdas vuodelta 1897 paperikonesaleineen. Tämä tehdasosa on saanut nykyisen muotonsa ja laajuutensa useiden rakennusvaiheiden tuloksensa. Myös vuoden 1997 tulipalo on aiheuttanut muutoksia. Tehdasosalla on ensisijassa teollisuushistoriallista merkitystä. Tehdasrungosta ulkonevien rakennusosiin liittyy teollisuus-historiallisesti mielenkiintoista käyttöhistoriaa tai ne ovat jäänteitä vanhemmasta 1800-luvun vaiheen rakennusosasta uudistuneessa julkisivussa. Tällainen vaalimisen arvoinen rakennusosa on esimerkiksi teknisen osaston vuonna 1920 rakennettu yksikerroksinen siipiosa tai kone- ja massaosaston julkisivu pajan puolella. Rakennushistoriallisesti arvokkaat eri-ikäiset rakennuskerrostumat lisäävät teollisuusympäristöjen ajallisesti kerroksellista ilmettä. Erityisesti Kankaan tehtaan ominaispiirteisiin kuuluu monikerroksinen rakennustapa ja tuotantorakentamisen historia, joka näkyy 100 vuoden aikana samalla paikalla toimineen ja laajentuneen tehtaan rakennusten ulkoasussa. Voimalarakennuksella ei nykyasussaan ja teknisessä varustuksessaan ole erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. 1936 rakennetun tiilipiipun säilyttämistä harkitaan, jotta Kankaan paperitehtaan alueesta säilyisi näkyvä teollisuushistoriallinen maamerkki Jyväskylän kaupungin silhuetissa. Tourujoessa sijaitsee niin ikään teollisuushistoriallisesti paikallisesti merkittävä voimakanava vuodelta 1898-1899. Tehdasympäristön vesirakenteet sisältävät elementtejä koko tehtaan olemassaolon ajalta. Yhtenäisesti hoidettavasta ja vaalittavasta pienmaisemasta on kysymys konttorin, muunto-

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 18 aseman ja vesivoimalan välimaastossa sekä suppeammin myös vanhimman tehdasosan eli puutyöverstaan kulmalla. Kyseessä on sekä Jyväskylän seudun että maakunnan mitassa merkittäväksi arvioitava teollinen vesimaisema. Voimakanavan rannalla sillan pielessä sijaitsee jo asemakaavalla suojeltu, arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelema entinen muuntamo vuodelta 1924-1925. Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävällä tiilirakennuksella on sähkönsiirron kannalta tärkeä seudullinen teollisuushistoriallinen merkitys. Tehdasalueella tärkeä yksittäinen säilyttämisen arvoinen rakennus on arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema funktionalistinen konttori vuodelta 1941. Sen sisätiloissa ootratut ovet ja lasiseinät ovat alkuperäistä kiinteää sisustusta. Vuonna 1980 tehty sisätilamuutos ei ole heikentänyt oleellisesti sisätilojen ilmettä. Konttorin edustalla oleva muistomerkkinä toimiva lumpunkeittokuula nro 2. Muistomerkki on suojelemisen arvoinen teollisuushistoriallinen laite. Muita yksittäisiä merkittäviä rakennuksia tehdasalueella edustaa vuonna 1916 rakennettu hevostalli, joka on 1920-luvulla muutettu tehtaan autotalliksi, sittemmin paloasemaksi ja lopulta porttirakennukseksi ja valvomoksi. Punatiilisellä klassisia aiheita tyylillisesti toistavalla rakennuksella on paikallista historiallista ja maisemallista arvoa tehtaan aputilana 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä. Tehtaan vesirakenteet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Tourukosken vesivoimaa ohjattiin Kankaan paperitehtaan turbiinien pyörittämiseen puuruuhilla ja puuputkilla. Vanhaan tehtaaseen liittyi aluksi 60-metrinen vesiränni ja maakanava. Eli Lahomyllyn yläpuolella sijaitsevalta kanavalta joen vesi johdettiin suoraan tehtaaseen. Tämä linjaus on vanhojen karttojen mukaan (1905) lähestulkoon sama kuin nykyisen betoniuoman. Sittemmin tehtaan itäpuolinen joenmutka jäi toiminnan kannalta tarpeettomaksi, kun prosessivettä ryhdyttiin johtamaan lähialueen kaivoista. 1940-luvulla joenuoma täytettiin ja osa siitä jäi VPT:n laajennusosan alle. Vettä johdettiin pergamenttitehtaan ja puuhiomon turbiineille aina vuoteen 1966 saakka, eli kivetyn uoman alkuosa (VPT:n ja voimalaitoksen välinen osa) oli käytössä siihen saakka. Nykyiset voimalaitosrakenteet (betoniuoma ja sulkuportit) valmistuivat paikalle vuonna 1941. Nykyisistä modernin rakennusperinnön tutkimuksen näkökulmasta sekä jo ajallisesta perspektiivistäkin johtuen (yli 70-vuotta vanha rakenne), nykyisillä betonisillakin uomarakenteilla on itsessään huomattavaa historiallista merkitystä. Peruskorjaus vuonna 2005 ei olennaisesti muuttanut 1940-luvun kanavarakenteen peruselementtejä. Betonisella voimalaitosuomalla voidaan katsoa olevan huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä vaikka rakenteet ja materiaali ovat muuttuneet ajan mittaan puuputkista betoniuomaksi, niin uoma sijainniltaan on säilynyt samalla paikalla nyt jo toista sataa vuotta. Kokonaisuus on ainoa Jyväskylän kaupunkialueella säilynyt teollinen pienvesistömaisema. Tourujoen ja Lohikosken tarjoama vesivoima oli syy tehtaan rakentamiselle. Vesivoimalaitos rakenteineen on keskeinen osa alueen historiallista paperiteollisuusmaisemaa. Kankaan tehdasalueen vesistörakenteista ja niiden arvoista on Keski-Suomen museo todennut erillisselvityksessä (2011 ): "Voimalaitos ja siihen liittyvät vesirakenteet avokanavia ja siltoja myöten muodostavat keskeisen osan Kankaan historiallista maisemaa ja ovat näin 1.1uokan kohteita." Tourujoen varrella tiedetään olleen vesimyllyjä, joista osa on mahdollisesti jopa 1700-luvun alkupuolelta. Näiden 1700-luvun alun myllyjen jäänteiden mahdollisesti säilyneet osat ovat muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nykyisessä Tourujoen uomassa näitä rakenteita ei ole havaittavissa, mutta ns. vanhan uoman kohdalla on mahdollisesti säilyneitä rakenteita.. Mikäli Tourujoen vanhalle uomalle tullaan jatkossa suunnittelemaan käyttöä tai uoma tullaan ennallistamaan, tulee varautua tehtävän selvityksen pohjalta mahdollisiin arkeologisiin tutkimuksiin.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KANKAAN OSAYLEISKAAVA 2012, SELOSTUS 19 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Kuva 12. RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. RKY-alueen rajaus ulottuu osayleiskaava-alueelle pienen puistoalueen kulman osalta Tourukadun varressa hautausmaan aidan eteläpuolella. Lähdeluettelot: Historia osuus sisältää suoria lainauksia Metsäliitto-Yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallisen inventoinnin raportista (Timo Kantonen 15.8.2002) ja Keski-Suomen museon 29.1 2010 antamasta lausunnosta: Lausunto Jyväskylän Kankaan paperitehdasalueen rakennusperinnön suojeluarvoista ja teollisuusmaiseman suojeluun vaikuttavista arvoista. K-S:n museon lausunto osayleiskaavaluonnoksesta RKY-alue Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa sisältää Museoviraston KIOSKI palvelusta kopioitua paikkatietoaineistoa 2/2013. Kuva 13. Vanhaa paperitehdasta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KANKAAN OSAYLEISKAAVA, SELOSTUS 20 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Alueen yleiskuvaus Kankaan osayleiskaava-alue on pääosin entistä paperiteollisuuden aluetta, jolla on paperitehdaskiinteistö siihen liittyvine teollisuus- ja toimistorakennuksineen sekä rakenteineen. Alueen itäpuolella kulkee Vapaaherrantie, jonka varrella on myös vähittäiskaupan suuryksikkötoiminnassa oleva Minimanin liikerakennus, sekä polttoaineen kylmäasema ja kesäisin toiminnassa oleva puutarhamyymälä. Kuva 14. Tehdasalue nykyisin Kaava-alueen itäpuolella kulkee valtatie 4 (E75), jonka yli on yhteys Seppälän alueeseen Merasin nimisen kadun kautta. Valtatien yli on myös yksi teollisuusraidekäytössä ollut silta ja yksi käyttämätön tähän tarkoitukseen aikoinaan varattu silta. Kaava-alueen länsireuna rajautuu pääosin Tourujokeen, jonka toisella rannalla on luonnonsuojelualuetta sekä Vanha Hautausmaa. Pohjoisessa alue rajautuu Lohikoskentien ja Vapaaherrantien välisellä alueella olevaan rivitaloalueeseen ja etelässä Ailakinkatuun. Suunnittelualueella on osoitteessa Kympikatu 3 yksi vanha asuintalo ja samoin Ailakinkadun varrella on vanha omakotitalo ja rautakaupan varastotiloja sekä pysäköintialueita. Kadun eteläpuolella on liiketiloja sekä asuinkerrostaloja. Vapaaherrantien ja Tourulantien risteyksessä toimii urheilu- ja kodinsisustusliikkeitä sekä pikaruokaketjun ravintola.