Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2009 1 KUOPIO
2
Sisällysluettelo Sivu 1 Toimintakertomus 1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 6 1.1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 8 1.2 Kokonaistalouden tarkastelu 1.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 1.2.2 Toiminnan rahoitus 14 1.2.3 Tasetarkastelu 16 1.2.4 Kunnan kokonaistulot ja menot v. 2009 18 1.3 Konsernitarkastelu 1.3.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 19 1.3.2 Konsernin toiminnan ohjaus 20 1.3.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 26 1.3.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 1.3.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 27 1.4 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 32 1.5 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 35 2 Toteutumisvertailu 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 2.1.1 Strategisten tavoitteiden seuranta 1.1.-31.12.2009 39 2.1.2 Kaupunkistrategiaan liittyvät ohjelmat 51 2.2 Käyttötalouden toteutuminen 2.2.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 55 2.3 Tuloslaskelman toteutuminen 2.3.1 Talousarvion tuloslaskelman toteutuminen 173 2.4 Investointien toteutuminen 2.4.1 Investointiosan rakenne ja sitovuus 178 2.4.2 Investointiosan toteutumisvertailu 179 2.5 Rahoitusosan toteutuminen 200 2.6 Yhteenveto talousarvion toteutumisvertailusta 2009 203 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat 206 3.2 Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat 212 4 Liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 218 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 220 4.1.3 Tuloslaskelman liitetiedot 221 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa 225 4.1.5 Taseen liitetiedot, vastattavaa 231 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 234 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 236 4.2 Ympäristötilinpäätös 237 5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Liikelaitosten tilinpäätökset 5.1.1 Kuopion Energia Liikelaitos 242 5.1.2 Kuopion Vesi Liikelaitos 258 5.1.3 Kuopion Ateria Liikelaitos 270 5.1.4 Kallaveden Työterveys Liikelaitos 279 5.2 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset 5.2.1 Pohjois-Savon pelastuslaitos 290 5.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 300 6 Allekirjoitukset ja merkinnät 303 6.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus 7 Luettelot ja selvitykset 7.1 Luettelo vuonna 2009 käytetyistä kirjanpitokirjoista 308 3
4
1 Toimintakertomus 5
1.1 Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 7,8 prosenttia. Edellisenä vuonna kasvua oli vielä 0,9 prosenttia. Tuotannon romahdus oli yksittäisenä vuonna suurin sitten vuosien 1917 ja 1918. Ennen lamaa Suomen talouden vuosikasvu oli keskimäärin 4 5 prosentin suuruusluokkaa. Kansantalous supistui vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä nopeasti, mutta supistuminen taittui toisella vuosineljänneksellä. Kansantuotteen muutos oli kolmannella vuosineljänneksellä niukasti positiivinen edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan alkaneen vuoden aikana vajaan prosentin. Viimeisten neljän vuoden ajan kohonnut työllisyysaste kääntyi laskuun vuoden 2009 aikana. Työttömyysaste päätyi valtakunnan tasolla 8,5 prosentin työttömyyteen noustessa vuoden 2005 tasolle. Valtio velkaantui vuonna 2009 10,4 miljardia euroa. Valtiontalouden alijäämä oli vuoden lopussa 8,2 miljardia euroa. Verotulot supistuivat vuonna 2009 14,8 prosenttia. Valtiontalouden äkillinen ja suurimittakaavainen heikkeneminen merkitsee useiden vuosien talouden tasapainottamistoimien välttämättömyyttä. Tämä ei ennakoi valtion laajempaa osallisuutta kuntien talousahdingon helpottamisessa. Kuntatalous heikkeni huomattavasti vuonna 2009 Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan. Tämä selittyy kuntien menojen voimakkaasta kasvusta ja verotulojen heikosta kehityksestä. Kuntien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan noin viisi prosenttia. Verotulot kasvoivat 0,4 prosenttia ja valtionosuudet 7,4 prosenttia. Kuntatalouden heikkeneminen on johtanut lainakannan tuntuvaan kasvuun vuonna 2009. Kuntasektorin lainakanta oli 15,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Kuopion kaupungin talous koheni vuoden 2009 aikana sekä edellisiin vuosiin että talousarviossa osoitettuun tasoon nähden. Toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 4,5 %. Toimintamenojen kasvu oli hieman kuntatalouden keskimääräistä toimintamenojen kasvua hitaampaa. Verorahoituksen kasvussa ylitettiin maan keskimääräinen kasvu Kuopion verotulojen kasvun ollessa 1,5 % ja valtionosuuksien kasvun ollessa 8,8 %. Kuopion tilikauden tulos oli hieman ylijäämäinen, kun taas kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kuopio velkaantui maan keskiarvoa vähemmän. Kuopion tilikauden ylijäämä on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan 0,8 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 11,6 miljoonan euron sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 30,2 miljoonan euron alijäämää. Vuoden 2009 tilinpäätökseen kirjattiin liikelaitosten alijäämiä yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, kun liikelaitosten tulos vuoden 2008 tilinpäätöksessä oli 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ydinkaupungin ylijäämäksi puolestaan kirjattiin vuonna 2009 1,3 miljoonaa euroa, kun tulos vuonna 2008 oli 11,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2009 kattamaan noin 87 % poistoista. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vastaava tunnusluku on 90 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 66 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava tunnusluku oli ennakkotietojen mukaan noin 47 %. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä Kuopiossa noin 1.554 euroa. Kuntien keskimääräinen velan määrä oli 1.875 euroa / asukas. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin suuremmat kuin Kuopion kaupungin. Kuopiossa oli vuoden 2010 alussa 92 626 asukasta. Väestömäärän lisääntyminen jatkui positiivisena, kasvun ollessa 640 asukasta ja 0,7 prosenttia vuodessa. Kuopiossa oli vuoden 2009 alussa 45 900 työpaikkaa. Nettolisäys edelliseen vuoteen oli yhteensä 460 työpaikkaa. Vuoden 2009 kehitystä kuvaavat luvut eivät ole tätä kirjoitettaessa tiedossa, mutta oletettavaa on ettei työpaikkalisäystä juurikaan ole tapahtunut. Laman seurauksena kuopiolaiset yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa mm. henkilöstön lomautuksiin turvautuen. Kaupungin monipuolisesta työpaikka- ja elinkeinorakenteesta johtuen laajoilta irtisanomisilta on kuitenkin vältytty. Liikevaihdon ja viennin voimakkaasta supistumisesta huolimatta yritysten toiminnallinen tilanne on pääosin hallittu. Tämä luo uskoa positiiviseen kehitykseen laman käännyttyä nyt lievään talouden kasvuun. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2009 aikana kuukausittain keskimäärin noin 5 240 työtöntä. Työttömyysaste oli 11,9 prosenttia. 14 vertailukaupungin joukossa Kuopio oli pääkaupun- 6
kiseudun ja Vaasan jälkeen viidenneksi parhaan asemassa. Kuopiossa valmistui vuonna 2009 430 rakennusta. Asuntoja valmistui yhteensä 500 kappaletta. Vuonna 2009 rakentaminen säilyi likipitäen edellisen vuoden tasolla eikä Kuopio kokenut pelättyä rakentamisen romahdusta. Karttulan ja Kuopion kuntaliitos tulee tapahtumaan 1.1.2011. Vuonna 2009 on jatkettu liitosvalmisteluja hyväksyttyjen toimialakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiä kaupunkitasoisia toimenpiteitä ovat olleet henkilöstön sijoitussuunnitelman ja vuosien 2009-2010 rekrytointiohjeen valmistuminen. Liitosavustuksen kohdentamisesta on valmisteltu esitys, jonka hallitukset hyväksyivät vuoden 2009 lopulla. Lopullisen päätöksen tekevät valtuustot alkuvuonna 2010. Karttulan kunnan eroaminen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä vuoden 2010 lopussa sai hyväksynnän ja selvitys toimintojen ja henkilöstön siirrosta on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyen Kuopion ja Suonenjoen kaupungit ovat jatkaneet laajaalaisen palveluyhteistyön selvittämistä vuoden 2009 aikana. Tehtyjen kattavien selvitysten pohjalta on valmisteltu ja valtuustoissa hyväksytty aiesopimus työn jatkamisesta. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli 5 732 henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 442 henkilöä ja taseyksikön palveluksessa 245 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni vuoden 2008 loppuun verrattuna 201 henkilöä, vaikka Tuusniemen perusterveydenhuolto siirtyi Kuopion kaupungin järjestettäväksi vuoden 2009 alussa ja henkilöstö siirtyi Kuopion kaupungin palvelukseen (vuoden 2009 lopussa 48 henkilöä). Vuoden 2009 aikana Kuopion kaupungin toiminnan, talouden ja henkilöstön tasapainottamiseen on saatu uskottava tuloksellisuus. Kuntatalouden äkkinäisesti huonontunut tilanne on pakottanut kaupungin aiemmin suunniteltua voimakkaampiin sopeuttamistoimiin. Vuoden 2009 aikana kaupunki lomautti henkilökuntaansa ja toteutti talouden supistamistoimia myös normaalista talousarviovuodesta poikkeavalla rytmityksellä. Kaupunkikonsernin talous on saatu tasapainoon. Ydinkaupungin talouslukuihin vuoden 2009 osalta positiivisesti vaikuttavat myös kertaluontoiset tulot. Ydinkaupungin toiminnoissa on edelleen joidenkin miljoonien eurojen toiminnallinen alijäämätilanne, joka yhdessä erittäin kireänä jatkuvan kuntatalouden kanssa edellyttää sopeuttamistoimien ja tuottavuuden lisäyksiin tähtäävien toimien jatkamista. Kaupungin toiminnallisen tilanteen hallinta edelleen niukkoina pysyvillä resursseilla on suuri haaste luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Asukkaiden kannalta tasapuolinen ja palvelut riittävällä tasolla turvaava toiminnan ylläpito ja resurssien käyttö edellyttää olevaa toimintaa ehdollistaviakin linjauksia. Kuopion kaupunki siirtyy asiakaslähtöiseen palvelualuepohjaiseen toimintatapaan vuoden 2011 alussa. Valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Uudistus luo kaupungille entistä parempia valmiuksia oman toimintansa kehittämiseen ja sen vaikuttavuuden kohdentamiseen. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa siitä, että vuoden 2009 toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin ja talousarviossa asetetut taloudelliset tavoitteet jopa ylitettiin. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 7
1.1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin hallinto Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 59 ja kaupunginhallituksen 11. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2009 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 15 3 Keskustapuolue 13 3 Sosiaalidemokraattinen puolue 12 2 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2009: PuheenjohtajaTtM, sairaanhoitaja Marja-Leena Puputti I varapuheenjohtaja, hum.kand., lehtori Matti Mänttäri II varapuheenjohtaja sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2009: Puheenjohtaja, erikoislääkäri Sari Raassina I varapuheenjohtaja, palomestari Pekka Kaartinen II varapuheenjohtaja, terveydenhoitaja Leila Savolainen Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajana toimi Petteri Paronen. Apulaiskaupunginjohtajana toimi Jukka Pulkkinen 28.2.2009 saakka. Yleinen kehitys Kuopion väestönkasvu jatkui ripeänä vuonna 2009. Väestönmäärä kasvoi noin 670 henkilöä eli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Vuoden 2010 alussa Kuopion väestönmäärä oli 92 626 henkilöä ja koko seudulla väkiluku ylsi 120 969 henkilöön. Kuopion väestönkehitys toteutui vuonna 2009 edellisvuoden tapaan: Luonnollinen väestönkasvu oli noin 240 henkilöä ja muuttovoitto (netto) yhteensä noin 400 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike toi nettona Kuopiolle n. 250 henkilöä lisää ja muuttovoitto ulkomailta n. 150 henkilöä. Koko maassa taloustilanne jatkui heikkona koko vuoden 2009 ajan. Kokonaistuotanto supistui edellisvuodesta huimat 7,8 prosenttia, eikä loppuvuosikaan tuonut merkittävää parannusta suhdannetilanteeseen. Koko vuonna vienti, kulutus ja investoinnit laskivat. Kuopion seudulle suhdannetilanne on heijastunut hieman lievempänä ja pienoisella viiveellä. Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla heikentynyt kehitys näkyi kuitenkin selvästi: Kuopion seudun yritysten liikevaihto supistui 15 prosenttia ja vienti 36 prosenttia edellisvuoden vastaavasta. Vuoden 2009 työpaikkamuutos ei ole vielä tiedossa, mutta vuotta aiemmin työpaikkakasvu oli 460 työpaikkaa. Vuoden 2009 alussa Kuopiossa oli yhteensä n. 45 900 työpaikkaa. Työllisyystilanne heikkeni suhdannetaantuman myötä ja työttömien ja lomautettujen määrä alkoi lisääntyä. Vuonna 2009 työttömien määrä lisääntyi Kuopiossa joka kuukausi verrattuna edellisvuoteen. Työttömänä oli Kuopiossa keskimäärin 5 240 henkilöä, joka on 11,9 prosenttia työvoimasta ja hieman vajaat 900 työtöntä enemmän kuin vuonna 2008. Kuopiossa työttömyyden kasvu ei ole ollut kuitenkaan yhtä raju kuin useissa muissa suurissa kaupungeissa ja joulukuun työttömyysprosentteja verrattaessa Kuopio sijoittuu (12,6 %) vertailukaupunkien joukossa viidenneksi pääkaupunkiseudun ja Vaasan jälkeen. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli joulukuussa 11,3 prosenttia eli Kuopion ja koko maan välinen ero kaventui hieman viime vuoden loppua kohden. Kuopion asuntomarkkinatilanne vilkastui hieman vuoden 2009 loppua kohden. Vuonna 2008 alkanut asuntojen kysynnän väheneminen ja hintojen lasku kääntyivät taas kesällä 2009 nousuun. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä asuntojen reaalihinnat olivat noin 6 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin ja vanhassa kerrostaloasunnossa neliöhinta oli keskimäärin 1 675 euroa neliölle. Vuonna 2009 Kuopioon valmistui yhteensä noin 500 uutta asuntoa, joista noin 300 oli kerrostaloissa ja noin 200 pientaloissa. Kerrostaloista valtaosa valmistui keskustaan ja pientaloista suurin osa Saaristokaupunkiin. Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on tilinpäätösvuoden aikana ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti on pikkuhiljaa elpymässä. Tilanteen kohenemisen katsotaan osittain olevan seurausta massiivisista elvytystoimista, joita on tehty kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Osa kysynnän kasvusta on aiheutunut varastojen täydennyksistä lähemmäksi normaalia tasoa. Kun näiden tilapäisten tekijöiden vaikutus alkaa asteittain väistyä ja kun finanssi- ja rahapolitiikkaa vähitellen suunnataan talouden pitemmän aikavälin kestävyyden varmistamiseen, ei orastavan kasvun voida olettaa vauhdittuvan niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. 8
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 peräti 7,8 prosenttia ja painui vuoden 2006 tasolle. Tuotannon supistuminen oli suurempaa kuin yhtenäkään 1990-luvun lamavuotena ja suurin vuosien 1917-18 jälkeen. Suhdannekierron pohja lienee kuitenkin saavutettu tilinpäätösvuoden lopulla ja Suomen talous alkaa kääntyä hitaan elpymisen suuntaan. Bruttokansantuote kasvanee vuonna 2010 vajaan prosentin. Työllisyys heikkeni koko tilinpäätösvuoden ajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan työllisten määrä väheni yli 80 000 henkilöllä ja työttömien määrä lisääntyi yli 60 000 henkilöllä. Vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste oli noin 8,5 %. Nousua edellisestä vuodesta on runsaat 2 prosenttiyksikköä. Valtiovarainministeriö arvioi työttömyysasteen kohoavan alkaneena vuonna keskimäärin 10,5 prosenttiin. Suurimmillaan lienee vuoden 2010 keväällä, jonka jälkeen tuotantotoiminnan vilkastuminen alkanee lisätä työvoiman kysyntää. Kuluttajahinnat pysyivät keskimäärin edellisen vuoden tasolla. Hintojen kuukausimuutokset heilahtelivat nollan molemmin puolin. Syynä on maailmanmarkkinahintojen laskun ohella mm. lainakustannusten alentuminen ja lokakuun alussa toteutetun elintarvikkeiden arvonlisäveron muutoksen hintoja laskeva vaikutus. Vuonna 2010 kuluttajahinnat kääntynevät hienoiseen nousuun. Yksityisen kulutuksen aleneminen jäi vuonna 2009 noin kahden prosentin suuruusluokkaan. Aleneminen päättyi alkusyksystä 2009, jonka jälkeen tavaroiden ja palvelujen yksityinen kysyntä kääntyi hienoiseen kasvuun. Kansantalouden palkkasumma supistui työllisyyden heiketessä noin yhden prosentin, vaikka ansiotasoindeksi kohosi liki 4 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat palkkasumman alenemisesta huolimatta keskimäärin yhden prosentin sosiaalietuuksien liki 7 prosentin nousun myötä. Yritysten toimintaylijäämä eli liikevoitto supistui rajusti laman takia. Pudotus on ennakkotietojen mukaan noin 39 %. Välittömiä veroja ja veroennakoita yritykset maksoivat yli 44 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Kun yritykset vähensivät investointejaan ja varastojaan, niiden rahoitusasema pysyi kuitenkin ylijäämäisenä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu rahoitusasema heikkeni 11,4 miljardia euroa. Erityisesti valtionhallinnon rahoitusasema romahti vuonna 2009. Usean edellisen vuoden ylijäämä kääntyi peräti 8,2 miljardin alijäämäksi. Kehitykseen vaikutti eniten verotulojen merkittävä supistuminen. Julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli tilinpäätösvuoden lopussa 41,8 %, kun vastaava tunnusluku vuotta aiemmin oli 34,2 %. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous heikkeni merkittävästi tilinpäätösvuoden aikana. Lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Erityisesti yhteisöveroriippuvaisten kuntien rahoitusasema muuttui olennaisesti verotulojen voimakkaan supistumisen myötä. Niiden kuntien talous, joiden tulot perustuvat verotuloja enemmän valtionosuuksiin, pysyi vielä kohtuullisen hyvänä. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli ennakkotietojen mukaan 90 % poistoista, kun vastaava tunnusluku vuotta aiemmin oli 122 %. Kuntien lainakanta kohosi yli 1,3 mrd. euroa noin 10 mrd. euroon. Asukasta kohden laskettu lainamäärä kasvoi noin 245 eurolla ollen vuoden lopussa 1.875 euroa. Kuopion talouden kehitys Kuopion kaupungin toimintamenot kasvoivat kertomusvuotena 4,5 %. Toimintamenojen kasvu oli hieman hitaampaa kuin kuntataloudessa keskimäärin. Verorahoituksen kasvu oli Kuopiossa hieman maan keskimääräistä nopeampaa. Sekä valtionosuuksien että verotulojen muutos oli maan keskiarvoa suurempi. Kuopion tuloslaskelma oli lievästi ylijäämäinen kun taas kuntatalouden tulos yleisesti muodostui alijäämäiseksi. Kuopio velkaantui maan keskiarvoa hitaammin ja tilikauden tulos muodostui hieman maan keskimääräistä paremmaksi. Kuopion tilikauden ylijäämä on vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan 0,8 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on 2,4 milj. euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden tuloslaskelma osoitti 11,6 milj. euron sekä varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta 30,2 milj. euron alijäämää. Vuoden 2008 tilinpäätökseen kirjattiin liikelaitosten ylijäämiä yhteensä 0,2 milj. euroa, kun taas vuoden 2009 tilinpäätöksessä kirjattiin 0,6 milj. euroa alijäämää. Puolestaan ydinkaupungin alijäämäksi kirjattiin vuonna 2008 11,7 milj. euroa ja vuonna 2009 tulos parani 13,1 milj. eurolla 1,4 milj. euron ylijäämäksi. Tuloksen paranemisesta huolimatta Kuopion taloudellinen asema ei ole riittävän vakaalla pohjalla. Yleisen talouden kasvun ennakoidaan olevan hidasta tulevana vuonna ja kaupungin on jatkettava aktiivisesti toimintansa sopeuttamista ja kehittämistä saavuttaakseen tasapainon yhä niukkenevien resurssien ja tuotettavien palveluiden kesken. Kuopion vuosikate riitti vuonna 2009 kattamaan noin 87 % poistoista. Kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella vastaava tunnusluku on 90 %. Vuosikate riitti Kuopiossa kattamaan noin 66 % investointien omahankintamenosta. Kuntatalouden vastaava luku oli ennakkotietojen mukaan noin 47 %. 9
Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Asukaskohtainen pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä Kuopiossa 1.554 euroa. Kuntien yhteenlasketun velan määrä oli 1.875 euroa. Kuntien keskimääräiset rahavarat ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin Kuopion kaupungin. Henkilöstö Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli 5 732 henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 442 henkilöä. Ydinkaupungin osalta henkilöstömäärä väheni vuoden 2008 loppuun verrattuna 201 henkilöä, vaikka Tuusniemen perusterveydenhuolto siirtyi Kuopion kaupungin järjestettäväksi vuoden 2009 alussa ja henkilöstö siirtyi Kuopion kaupungin palvelukseen (vuoden 2009 lopussa 48 henkilöä). Päivähoito siirtyi vuoden 2009 alussa sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan alaisuuteen. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä väheni 115 henkilöä. Yleinen edunvalvonta siirtyi valtiolle (11 henkilöä), Harjulan sairaalan osasto 3 ulkoistettiin 1.9.2009 (26 henkilöä), Kevättömän sairaalasta yksi osasto lakkautettiin 1.9.2009 (17 henkilöä), elatustuki siirtyi Kelalle 1.4.2009 ja organisaatiomuutosten yhteydessä jätettiin yksittäisiä virkoja/tehtäviä täyttämättä. Päivähoidon henkilöstömäärä oli vuoden 2009 lopussa 879 henkilöä, eli 42 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutuspalvelujen henkilöstömäärä väheni 28 henkilöä. Henkilöstömäärän vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut päivähoito- ja kouluikäisten lasten ikäluokkien pienentyminen. Vapaa-ajankeskuksen henkilöstömäärä väheni 23 henkilöä pajatoiminnan siirryttyä vuoden 2009 alussa Kuopion seudun työvalmennussäätiölle. Henkilöden määrä vuoden lopussa toimialoittain Toimiala 2009 2008 Keskusvaalilautakunta 0 0 Tarkastustoimi 3 3 Hallinto- Ja Kehittämiskeskus 83 86 Yleishallinto 19 17 Hankintatoimi 13 14 Työllistäminen 3 Atk-Keskus 41 44 Painatuskeskus 7 8 Ympäristökeskus 50 54 Koulutuspalvelut 1 122 1 150 Päivähoito 879 921 Kansalaisopisto 158 156 Sosiaali- Ja Terveystoimi 1 599 1 714 Lähikuntien sos.- ja perusterv.huolto 48 Kulttuuripalvelukeskus 270 278 Vapaa-Ajan Palvelut 128 151 Tekninen Virasto 320 320 Rakennusvalvonta 13 11 Tilakeskus 289 319 Ydinkaupunki yhteensä 5 045 5 246 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 33 30 Kuopion Ateria 248 249 Kuopion Energia 88 89 Kuopion Vesi 73 75 Taseyksikkö P-S Pelastuslaitos 245 247 Kuopion kaupunki yhteensä 5 732 5 936 Kokonaistyöaika henkilötyövuosina toimialoittain väheni vuodesta 2008 yhteensä 143 henkilötyövuotta, vaikka Tuusniemen perusterveydenhuolto siirtyi Kuopion kaupungin järjestettäväksi vuoden 2009 alussa (43,1 henkilötyövuotta). Kokonaistyöajan vähenemisessä lomautusten ja vapaaehtoisten palkattomien vapaiden osuus oli 49,6 henkilötyövuotta. Kuopion kaupungin strategiseksi tavoitteeksi 2009 asetettiin henkilötyövuosien määrän vähentäminen 300 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä. Tilakeskuksessa vuonna 2009 eläköityneiden tilalle ei pääsääntöisesti palkattu uutta työntekijää joten henkilöstömäärä vähentyi 30 henkilöllä. 10
Kokonaistyöaika henkilötyövuosina Toimiala 2006 2007 2008 2009 Keskusvaalilautakunta 0,3 0,2 Tarkastustoimi 3,0 3,0 2,9 2,6 Hallinto- Ja Kehittämiskeskus 103,7 82,7 84,8 79,7 Yleishallinto 15,4 11,4 14,9 16,5 Hankintatoimi 12,9 12,9 14,3 13,9 Työllistäminen 2,8 Atk-Keskus 44,1 49,7 43,9 42,0 Painatuskeskus 8,7 8,9 8,6 7,0 Ympäristökeskus 72,2 61,6 54,6 51,7 Koulutuspalvelut 1 054,2 1 038,5 1 039,0 1 002,8 Päivähoito 924,0 938,0 922,0 879,0 Kansalaisopisto 114,7 136,8 131,2 123,6 Sosiaali- Ja Terveystoimi 1 588,1 1 610,9 1 636,2 1 591,5 Lähikuntien Sos.- Ja Perusterv.Huol 43,1 Kulttuuripalvelukeskus 266,3 272,1 269,5 266,9 Vapaa-Ajan Palvelut 153,1 156,7 147,7 123,2 Tekninen Virasto 364,1 355,1 356,6 347,6 Rakennusvalvonta 11,8 12,5 11,4 10,9 Tilakeskus 312,5 310,4 304,8 282,9 Ydinkaupunki yhteensä 5 049,1 5 061,2 5 042,6 4 887,7 Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 30,4 29,4 33,9 Kuopion Ateria 254,4 247,6 240,5 252,6 Kuopion Energia Kuopion Vesi 79,3 78,2 74,4 71,0 Taseyksikkö P-S Pelastuslaitos 252,3 247,1 249,1 247,8 Kuopi on kaupunki yhteensä 5 635,1 5 664,5 5 636,0 5 493,0 Päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuuteen 1.1.2009. Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2009 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa luokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2009 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vuoden 2010 aikana laaditaan erillinen ympäristöraportti, jossa ympäristötekijöitä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen talouden heikko ja epävakaa tilanne sekä työttömyyden kasvu merkitsevät myös Kuopiolle epävarmuutta ja pulmallisia lähtökohtia palvelujen järjestämiselle. Korkotason todennäköinen, ehkä merkittäväkin kohoaminen on lainakantaan ja lisävelkaantumiseen liittyvä riski. Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys kasvaa jatkuvasti kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. Seurauksiltaan erityisen merkittäviä voivat 11
riskien toteutuessa olla yhteiskunnan elintärkeisiin energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit. Kaupungin seutuyhteistyö Karttulan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitosprosessi Kuntaliitos tulee tapahtumaan 1.1.2011. Vuonna 2009 on jatkettu liitosvalmisteluja hyväksyttyjen toimialakohtaisten suunnitelmien mukaisesti. Keskeisiä kaupunkitasoisia toimenpiteitä ovat olleet henkilöstön sijoitussuunnitelman ja vuosien 2009-2010 rekrytointiohjeen valmistuminen. Liitosavustuksen kohdentamisesta on valmisteltu esitys, jonka hallitukset hyväksyivät vuoden 2009 lopulla. Lopullisen päätöksen tekevät valtuustot alkuvuonna 2010. Karttulan kunnan eroaminen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä vuoden 2010 lopussa sai hyväksynnän ja selvitys toimintojen ja henkilöstön siirrosta on edennyt suunnitelman mukaisesti. Kumppanuusmallin rakentaminen Suonenjoen kaupungin kanssa (kuten johto- ja toimintasääntöjen määrittely, henkilöstöjärjestelyjä, perehdytystä ja tietojärjestelmien hankintoja). Tuotteistaminen Tuotteistus on edennyt toimialoilla pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Toimialat valmistelivat vuoden 2010 talousarvionsa myös tuotebudjettien ja tuotteita kuvaavien mittareiden kautta. Mittareiden jäsentelyssä on hyödynnetty BSC mallia. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva tuotebudjetointi on vielä keskeneräinen ja sitä jatketaan yleisen viitekehyksen mukaisesti. Tuotteistusta koskeva kehittämistyö jatkuu edelleen koko kaupunkitasolla mm. tuotelaskentamallien ja tuotteita kuvaavien mittareiden osalta. Lisäksi tuotteita ja prosesseja koskeva yhdistämistyö on aloitettu jo vuonna 2009; tuotteet ja niiden tuoteryhmät tullaan niputtamaan prosesseihin vuoden 2010 aikana. Tuotebudjetit laaditaan jatkossa palvelualueittain. Kuopion ja Suonenjoen kaupungit ovat jatkaneet laaja-alaisen palveluyhteistyön selvittämistä vuoden 2009 aikana. Tehtyjen kattavien selvitysten pohjalta on valmisteltu ja valtuustoissa hyväksytty aiesopimus työn jatkamisesta. Kaupungin sisäiset kehittämishankkeet Laatutyö Laatupolitiikka ja hyvän toiminnan käsikirja hyväksyttiin jo vuonna 2008. Vuosi 2009 järjestettiin hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönoton tiimoilta tietoiskuja valtuustosalissa. Hyvän toiminnan käsikirjan käytännönläheisyydestä tuli hyvää palautetta, mutta käyttöönottoaikataulua pidettiin liian tiukkana. Palvelualueuudistus ja tuotteistus priorisoitiin toimialoilla tärkeämmäksi ja näin ollen hyvän toiminnan käsikirjan käyttöönotto jatkuukin todennäköisesti vasta palvelualueuudistuksen jälkeen. Prosessit ja prosessityö Prosessien ja prosessijohtamisen määrittelyn II vaihe päättyi marraskuussa 2009, mutta sitä ennen kesän aikana hyväksyttiin koko palvelualueuudistuksen hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman myötä koko muu uudistushanke käynnistyi, jakautuen useaksi eri projektiksi. Organisaation rakentaminen käynnistyi johtamismallin ja palvelutuotantorakenteen määrittelyprojekteissa. Määrittelytyön ja uudistuksen käyttöönoton tueksi tarvitaan useita erillisiä projekteja tai työryhmätyöskentelyrupeamia 12
1.2 Kokonaistalouden tarkastelu 1.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu 2009 2008 1000 1000 Toimintatuotot 162 980 145 623 Toimintakulut -529 687-506 872 Toimintakate -366 707-361 249 Verotulot 287 859 283 714 Valtionosuudet 111 096 102 120 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 648 4 331 Muut rahoitustuotot 1 863 1 197 Korkokulut -4 074-5 488 Muut rahoituskulut -322-40 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 115 0 Vuosikate 33 363 24 585 Suunnitelman mukaiset poistot -38 328-36 019 Satunnaiset erät 5 939 0 Tilikauden tulos 974-11 433 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -131-392 Varausten lisäys(-) tai vähennys (+) -52 232 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys (+) 0 21 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 792-11 572 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut 30,8 % 28,7 % Vuosikate / Poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot 87,0 % 68,3 % Vuosikate, /asukas 360 267 Asukasmäärä 92 626 91 959 13
1.2.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu 2009 2008 1000 1000 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 33 363 24 585 Satunnaiset erät 5 939 0 Tulorahoituksen korjauserät -10 320-5 244 28 982 19 342 Investoinnit Investointimenot -58 247-77 904 Rahoitusosuudet investointimenoihin 7 489 3 892 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 19 424 24 485-31 334-49 527 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 352-30 185 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -400-305 Antolainasaamisten vähennykset 438 2 233 38 1 927 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17 000 28 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 564-3 349 7 436 24 651 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 1 029-176 P-S Pelastuslaitoksen lisäveloitus /-hyvitys -198-10 832-186 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 310 86 Vaihto-omaisuuden muutos 51-276 Saamisten muutos -7 498 2 653 Korottomien velkojen muutos 10 711 6 309 3 574 8 772 Rahoituksen rahavirta 11 881 35 165 Rahavarojen muutos 9 528 4 980 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 24 238 14 705 Rahavarat 1.1. 14 710 9 724 Muutos 9 528 4 980 14
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2009 2008 INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % 65,7 % 33,2 % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + 55,3 % 32,6 % Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate 2,7 3,4 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Rahavarat 31.12., 1000 24 238 14 705 = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut / vuosi, 1000 602 294 593 957 Toimintakulut 529 687 506 872 Korkokulut 4 074 5 488 Muut rahoituskulut 322 40 Investointimenot 58 247 77 904 Antolainojen lisäys 400 305 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) 9 564 3 349 Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 15 9 Asukasmäärä 92 626 91 959 15
1.2.3 Tasetarkastelu TASE Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 1000 1000 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 6 719 Muut pitkävaikutteiset menot 1 150 638 1 156 1 357 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 85 232 79 283 Rakennukset 178 804 183 030 Kiinteät rakenteet ja laitteet 134 485 130 080 Koneet ja kalusto 13 000 12 847 Muut aineelliset hyödykkeet 1 211 1 105 Ennakkomaksut ja keskener. hank. 2 820 16 083 415 553 422 429 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 111 231 100 785 Muut lainasaamiset 51 637 51 675 Muut saamiset 82 4 399 162 950 156 860 Pysyvät vastaavat yhteensä 579 659 580 645 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiantojen varat 4 056 4 996 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 147 140 Muut toimeksiantojen varat 9 9 4 212 5 146 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 5 338 5 389 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset 7 213 183 Muut saamiset 2 037 2 512 9 250 2 695 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 17 223 13 113 Lainasaamiset 800 221 Muut saamiset 4 039 4 970 Siirtosaamiset 8 611 7 114 30 673 25 418 Saamiset yhteensä 39 924 28 113 III Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 1 592 1 756 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 962 1 592 2 718 IV Rahat ja pankkisaamiset 22 646 11 986 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 69 499 48 207 VASTAAVAA 653 370 633 998 16
VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 1000 1000 A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 371 326 371 326 Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot 15 189 15 189 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 7 763 18 504 Tilikauden yli-/alijäämä 792-11 572 395 070 393 447 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 828 1 697 Vapaaehtoiset varaukset 606 555 2 434 2 252 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 727 690 Muut pakolliset varaukset 5 0 732 690 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 4 112 5 039 Lahjoitusrahastojen pääomat 418 394 Muut toimeksiantojen pääomat 673 393 5 203 5 827 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl. 132 395 126 931 Saadut ennakot 85 1 718 Ostovelat 0 50 Muut velat ja liittymismaksut 34 200 31 584 166 680 160 283 II Lyhytaikainen Lainat vakuutus- ja rahoitusl. 11 537 9 564 Saadut ennakot 11 073 1 046 Ostovelat 20 504 21 612 Muut velat 11 369 11 085 Siirtovelat 28 767 28 193 83 250 71 500 Vieras pääoma yhteensä 249 930 231 783 VASTATTAVAA 653 370 633 998 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,9 % 62,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 42,5 % 43,1 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 8 555 6 931 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 92 75 Lainakanta 31.12., 1000 143 931 136 495 Lainakanta 31.12., /asukas 1 554 1 484 Lainasaamiset, 1000 51 637 51 675 Asukasmäärä 92 626 91 959 17
1.2.4 Kunnan kokonaistulot ja -menot Sisältää liikelaitokset, sisäiset eliminoitu 2009 2008 TULOT 1 000 % 1 000 % Toiminta Toimintatuotot 162 980 26,8 145 623 24,7 Verotulot 287 859 47,3 283 714 48,1 Valtionosuudet 111 096 18,3 102 120 17,3 Korkotuotot 3 648 0,6 4 331 0,7 Muut rahoitustuotot 1 863 0,3 1 197 0,2 Satunnaiset tuotot 5 939 1,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -10 379-1,7-5 924-1,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 7 489 1,2 3 892 0,7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 19 424 3,2 24 485 4,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 438 0,1 2 233 0,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17 000 2,8 28 000 4,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 832 0,1 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 608 189 100,0 589 671 100,0 MENOT Toiminta Toimintakulut 529 687 88,0 506 872 85,4 - Valmistus omaan käyttöön 0 Korkokulut 4 074 0,7 5 488 0,9 Muut rahoituskulut 322 0,1 40 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos -43 0,0 144 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -16 0,0-824 -0,1 Investoinnit Investointimenot 58 247 9,7 77 904 13,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 400 0,1 305 0,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 9 564 1,6 3 349 0,6 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 186 0,0 Kokonaismenot yhteensä 602 235 100,0 593 463 100,0 Erotus 5 954-3 792 Täsmäytys v.2009: Kokonaistulot - Kokonaismenot = ( 608189-602 235 ) = 5 954 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [ 3574 ] - [ 9528 ] = [ 5954 ] 18
1.3 Konsernitarkastelu 1.3.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) tytäryhteisöt yhtiöt kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 8 kpl kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 3 kpl muut yhtiöt 3 kpl 1 kpl yhdistykset kuntayhtymät 6 kpl osakkuusyhteisöt 1 kpl 7 kpl yhteensä 21 kpl 8 kpl Tytäryhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen tilinpäätökset on jätetty yhdistelemättä niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Yhdistelemättä jätettyjen yhteisöjen omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden tuloksesta on annettu liitetieto. 19
1.3.2 Konsernin toiminnan ohjaus Toiminnanohjausta toteutetaan kaupunginvaltuuston 14.5.2007 hyväksymien Kuopion kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja Kuopion kaupungin konserniohjeet sekä kaupunginhallituksen 16.4.2007 hyväksymän Hyvä hallintotapa Kuopio konsernissa ohjeen periaatteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain laadittavassa talousarvioissa tytäryhteisöille strategiset, toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kaupunginhallitus valvoo osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Kaupunginjohtaja, omistajaohjausta hoitava johtaja ja muut viranhaltijat seuraavat konsernin osien toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Yhteisön tulee raportoida aina, kun sen toiminnassa on havaittavissa olennaisia poikkeamia kaupungin määrittämistä tavoitteista. Mahdolliset poikkeamat käsitellään konsernijohdossa ja niistä raportoidaan kaupunginhallitukselle. 20