Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018 Rovaniemen kaupunki
ROVANIEMI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TALOUSARVIOESITTELY: 19.10.2015 KÄSITTELY: kaupunginhallitus 26.10.2015 kaupunginhallitus 28.10.2015 kaupunginvaltuusto 9.11.2015 kaupunginvaltuusto 16.11.2015 Kannen kuvat: Aarno Torvinen Aarno Torvinen Jouni Laaksomies
S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 2.1 AVAINLUVUT... 4 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 5 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ... 18 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 22 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 28 2.6 JULKINEN TALOUS... 30 2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 32 3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 34 3.1 STRATEGISET PAINOPISTEET... 34 3.2 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA... 35 3.3 ROVANIEMIKONSERNIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN... 37 3.4 ASUKKAIDEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN... 39 3.5 SITOVUUS JA ORGANISAATIO... 40 3.6 OMISTAJAOHJAUS JA -POLITIIKKA... 42 3.7 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 45 3.8 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 47 4 KÄYTTÖTALOUSOSA... 49 4.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 50 4.2 STRATEGISEN HALLINNON TOIMINTA JA TALOUS... 52 4.2.1 ELINKEINOT, EDUNVALVONTA, KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ JA STRATEGINEN MAANKÄYTTÖ... 52 4.2.2 STRATEGINEN KEHITTÄMINEN JA TULOSOHJAUS... 54 4.3 ALUEELLISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 57 4.3.1 YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA... 57 4.3.2 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA... 59 4.3.3 YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA... 61 4.3.4 ALAOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA... 63 4.3.5 ALAKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA... 65 4.3.6 RANUANTIEN ALUELAUTAKUNTA... 67 4.4 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 69 4.4.1 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 69 4.4.2 AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT... 71 4.4.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 73 4.4.4 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT... 75 4.4.4.1 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 77 4.5 SIVISTYSPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 79 4.5.1 VARHAISKASVATUSPALVELUT... 79 4.5.2 KOULUTUSPALVELUT... 81 4.5.3 VAPAA-AJAN PALVELUT... 83 4.6 TEKNISTEN PALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 85 4.6.1 TEKNISET PALVELUT... 85 4.6.2 YMPÄRISTÖVALVONTA... 87 5 TULOSLASKELMAOSA... 89 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 89 5.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 95 5.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 96
6 INVESTOINTIOSA... 97 6.1 KAUPUNGINHALLITUS... 100 6.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 101 6.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 102 6.4 KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT... 105 7 RAHOITUSOSA... 107 7.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 109 7.2 RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 109 8 LIIKELAITOSTEN SEKÄ RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUJEN TOIMINTA JA TALOUS... 111 8.1 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT... 111 8.2 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 112 8.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 114 8.3 TILALIIKELAITOS... 115 8.3.1 TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT... 117 8.3.2 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 118 8.3.3 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 119 9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 120 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 121 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 121 9.1.2 NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY... 123 9.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 125 9.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 127 9.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 129 9.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 129 9.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 131 9.2.3 EDURO-SÄÄTIÖ... 133
1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talous on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin ja myös kuluvana vuonna talouskasvu on jäämässä hyvin hitaaksi. Talouden ongelmat alkoivat heikosta kansainvälisestä suhdanteesta, mutta rakenteelliset ongelmat ovat pitkittäneet taantumaa. Viennin supistumisen taustalla on heikentynyt kustannuskilpailukyky sekä teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuotanto on vähentynyt. Teollisuuden rakennemuutos on myös pahentanut työmarkkinoiden alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. Viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna vaimeasti ja investoinnit supistuvat edelleen. Työmarkkinatilanne heikkenee, ja erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrän kasvu. Yksityinen kulutus on kuitenkin kasvanut selvästi alkuvuonna. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee muun muassa hintatason aleneminen. Vuosina 2016 2019 talouden vuotuisen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1,3 prosenttia. Suurin yksittäinen kasvua tukeva tekijä on yksityisten investointien elpyminen. Myös vienti elpyy, mutta kotimaisen kysynnän piristymisen myötä tuonti kasvaa lähivuosina jopa hieman vientiä nopeammin. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja vientiteollisuus menettää siten markkinaosuuksiaan maailmankaupasta. Työllisten määrä kääntyy jälleen nousuun, mutta työttömyysaste jää ohjelmakauden lopulla kahdeksan prosentin tuntumaan. Hallitusohjelman sisältämät mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta ohjelmakaudella. Suorien menoleikkausten lisäksi julkisen velan kasvun hillitseminen pitkällä aikavälillä edellyttää rakenteellisten uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamista. Kuntatalous jatkuu kireänä koko tulevan suunnittelukauden ajan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Investointeja pitävät korkealla tasolla edelleen muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kehitysarviossa huomioidut kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakanta kasvaa noin 25 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,1 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2016 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvavan ainoastaan 0,6 prosenttia. Keskeisin syy on kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu ja tietysti myös jatkuva taantuma. Vuonna 2016 valtionosuuksiin lisätään kustannusjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluva osuus aikaisemmilta vuosilta sekä valtion päättämien toimien johdosta kuntien verotulopohjaa heikentävä osuus. Näiden päätösten johdosta kuntien saamat valtionosuudet taas nousevat jonkin verran niihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy koko kansakuntaa vaivaavasta lamasta huolimatta. Elinkeinoelämä kokonaisuutena on säästynyt suurilta takaiskuilta ja matkailu on toipunut venäläisten matkailijoiden jättämästä lovesta. Myös rakentaminen on kaupungissa jatkunut vilkkaana. Kaikesta positiivisesta kehityksestä huolimatta on työttömyys kuitenkin kasvanut. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu, jota toki on saatu laskemaan yhdistymisen ajan alkuvuosien huimasta 8 prosentin kasvusta vuonna 2013 toteutuneeseen 3,5 prosentin reaaliseen kasvuun. Vuonna 2014 toteutui 4,6 prosentin kasvu ja tänä vuonna tavoitteena on 2,2 prosentin kasvu. Rovaniemen kaupungin verorahoitus perustuu 73-prosenttisesti verotuloihin. Valtionosuuksien osuus on 27 prosenttia ja laskee yhä. Vaikka kunnallisveron veropohja kasvaa Rovaniemellä keskimääräistä paremmin, ei se riitä nykyisten menojen kattamiseen, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että valtionosuuksien määrä edelleen merkittävästi laskee. Varminta tuloa kunnalle tuottavat kiinteistöverot, jotka tuloutetaan kunnalle lyhentämättömänä talousarviovuoden kuluessa. Kiinteistövero ei myöskään kärsi suhdannevaihteluista kunnallisveron tapaan. Heikkenevässä taloustilanteessa kunnille suositellaan kiinteistöveron suhteellisen osuuden lisäämistä kunnan verorahoituksessa. Rovaniemen kaupunki on laatinut viimeiset neljä vuotta alijäämäisiä talousarvioesityksiä. Tämän on mahdollistanut taseeseen kertynyt ylijäämä, jota on syntynyt vuosien saatossa erilaissa omaisuuden myyntiin liittyvissä tilanteissa. Näin ei kuitenkaan voida enää jatkaa. Uusi kuntalaki ja siihen liittyvä 1
kuntatalousohjelma edellyttävät kunnilta aitoa talouden tasapainoa. Menojen kasvu on saatava kuriin ja riittävästä tulopohjasta on huolehdittava niillä keinoilla, joita kunnilla on käytettävissä. Koko tuleva suunnittelukausi 2016-2018 on suunniteltu siten, että alijäämäisiä vuosia ei tule. Kaikkina vuosina katetaan poistot ja vuonna 2018 myös nettoinvestoinnit, jolloin voidaan Rovaniemen kaupungin talouden katsoa olevan tasapainossa. Vaikka toimintakatteen kasvuksi vuonna 2016 sallitaan enää 0,9 prosenttia ja määrärahat eivät tähän vuoteen verrattuna kasva lainkaan, syntyy vuosikatetta niin vähän, että poistoja ei saada katettua. Tämän johdosta talousarvioon on vuodelle 2016 laskettu mukaan kiinteistöveron korotusta 5,3 miljoonaa euroa. Muille vuosille ei korotuksia ole laskettu, eikä kunnallisveroa myöskään esitetä suunnittelukaudella korotettavaksi. Talouden tasapainottamisen tueksi laadittiin keväällä 2014 talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma TALTTO, jota toimielimet toteuttavat vuosien 2015 talousarviossa ja 2016-2018 taloussuunnitelmassa. Tulevan vuoden talousarvio on laadittu tiukasti ohjeiden mukaan TALTTO-hengessä. Vaikka investoinnit joudutaan rahoittamaan osittain lainalla, on niiden toteuttaminen tässä vaiheessa perusteltua paitsi ilmeisen tarpeen lisäksi myös suhdanteesta johtuvan edullisen kustannustason johdosta. Investoinneilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus alueelle. Talouden tasapainottaminen edellyttää sote- ja kouluverkon supistamista, toimintojen laajempaa yhtiöittämistä sekä palvelutuotannon painopisteen siirtämistä ostopalveluina yksityisen sektorin suuntaan. Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttävät kaikilta osapuolilta vahvaa sitoutumista ja kovaa työtä. Yhdessä tehden saamme kaupungin talouden ja toiminnan uuteen kukoistukseen ja kykenemme vastaamaan vuonna 2019 starttaavan uuden kunnan haasteisiin. Rovaniemen kaupungin henkilöstömäärä on laskenut vuoden 2006 kuntaliitoksen jälkeen. Osavuosikatsauksessa 31.8.2015 palvelussuhteiden määrä oli alhaisimmillaan uuden kaupungin aikana. Henkilötyövuosien määrä on vuositasolla n. 3 200 htv. Vuoden 2015 alusta siirryttiin sovelletusta tilaajatuottaja-mallista tulosohjaukseen, jolloin aikaisempien tilaajatoimintojen ja tuotantotoimintojen organisaatioissa työskennellyt henkilöstö siirtyi uusiin toimialaorganisaatioihin. Kaupungin toteuttamassa henkilöstöpolitiikassa on lähdetty siitä, että henkilöstön hyvinvointi edistää tuottavuutta ja tehokasta toimintaa. Henkilöstön hyvinvointia mittaava työolokysely toteutettiin 2014 lopulla. Kyselyn tulosten perusteella henkilöstön työolot ja hyvinvointi ovat edelleen kehittyneet parempaan suuntaan. Vuonna 2014 terveysperusteisten poissaolojen määrä oli alhaisimmalla tasolla uuden Rovaniemen kaupungin aikana. Poissaolot ovat laskeneet pahimmasta tilanteesta v. 2009 kaikkiaan yli 20 %. Kaupungin taloustilanne on hyvin vaikea ja tilanne näyttää jatkuvan yhtä vaikeana useita vuosia. Kaupungin omilla päätöksillä tulee vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. Palveluihin, niiden laatuun, määrään sekä palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tulee valmistella ja tehdä, jotta henkilöstö- ja kokonaiskustannukset laskevat. Oman toiminnan tuottavuutta tulee parantaa siten, että koko kaupungin tasolla tarkasteltuna henkilöstömäärä ja -kustannukset eivät kasva. Perusturvapalveluissa kasvavaan palvelukysyntään vastataan vaihtoehtoisilla tuotantotavoilla, kuten palvelusetelillä. Konsernissa toteutettujen järjestelyjen myötä teknisten tukipalveluiden oma tuotantokapasiteetti ja kilpailukyky tulee sopeuttaa vastaamaan markkinatilannetta. Kehittämisresurssit kohdennetaan ydintoimintaan. Kaupungin asukasmäärän kasvu tuo painetta henkilöstömäärän kasvulle. Henkilöstön eläköityminen tulee kiihtymään tulevina vuosina. Eläköitymistä tapahtuu edelleen organisaation kaikissa toiminnoissa ja sitä kautta tulee joustavuutta henkilöstöresurssien kohdentamiseen. Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu edellyttää päätöksiä omana toimintana tuotettavista palveluista sekä niiden määrästä ja laadusta. Toimialoilla tulee laatia konkreettiset suunnitelmat toimenpiteistä palveluiden tuottamiseksi pienemmillä kokonaiskustannuksilla. Henkilöstön osaamista tulee kehittää ja laajentaa esim. työkiertoa edistämällä. Rovaniemi on pohjoinen kaupunki, jolla on hyvät edellytykset kehittyä arktisena pääkaupunkina. Sijainti napapiirillä, Suomen aluerakenteessa ja logistisesti keskeisellä paikalla ovat paikasta johtuvia, positiivista kilpailuetua luovia sijaintitekijöitä. Rovaniemi on taiteen ja arkkitehtuurin sekä muotoilun kaupunki, minkä vuoksi se on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen. Sijainti liikenneyhteyksien solmukohdassa tekee kaupungin kiinnostavaksi logistisille toimijoille. Myös matkailuun, kylmäteknologiaan, rakentamiseen ja infrastruktuuriin liittyvä osaaminen on mahdollista nostaa arktisen 2
pääkaupungin vahvuudeksi. Kiertotalouteen liittyvät kehittämishankkeet ja kiertotalouden integrointi muuhun osaamiseen on merkittävä mahdollisuus Rovaniemelle. Rovaniemen ja pohjoisen mahdollisuudet kehitykselle ovat hyvät. Nämä mahdollisuudet on realisoitavissa aktiivisella työllä yhdessä eri kumppaneiden kanssa. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 3
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2013 7 582 303 891 Taajama-aste, % 1.1.2012 89,1 84,7 Väestö Väkiluku 31.12.2013 61 215 5 451 270 Väkiluvun muutos, % 2012-2013 0,6 0,5 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 16,9 16,4 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 66,5 64,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2013 16,6 19,4 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2013 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2013 2,4 3,8 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2013-128 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2013 212 6 662 Perheiden lukumäärä 31.12.2013 16 164 1 471 085 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2011 24 556 26 555 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2013 29 611 2 599 613 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2013 35,0 30,6 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2013 52,5 54,0 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2013 4 167 498 694 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 74,5 69,4 31.12.2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2013 30,9 29,3 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2012 25 256 2 339 904 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2012 57,7 60,1 Työttömyysaste, % ka 2014 (Työ- ja elinkeinoministeriö, ToimialaOnline) 15,3 12,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2012 25 431 2 339 904 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta (18-64-v.), % 31.12.2011 91,0 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 2,4 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 13,8 21,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 82,5 73,8 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2012 1,2 1,2 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 1,39 1,32 31.12.2012 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2012 21,9 24,2 Yritykset Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2012 3 267 352 229 4
2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Henkilöä 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 E 2015 E 2016 E 2017 E 2018 Väkiluku 57835 58099 58825 59353 59848 60090 60637 60877 61215 61551 62471 62896 63308 63702 Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Kartta 1. Väkiluvun muutos kunnittain. Lähde: AlueOnline Rovaniemen väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2014 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut 3 716 henkilöä. Väestönkasvu näyttäisi jatkuvan myös vuonna 2015. Tulevien vuosien väestökehitys ei tule olemaan aivan niin suurta kuin Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteessa on ennakoitu. Uusi väestöennuste julkistetaan 30.10.2015 5
Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2014 350 300 250 200 150 200 316 273 214 212 133 308 254 223 204 307 235 252 182 252 239 212 203 146 100 50 0-50 20-28 -3 0-100 -73-150 -128-200 -250-216 -182-300 -350 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Kuvio 2. Väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus Kartta 2. Kuntien välinen muuttotase. Lähde: AlueOnline Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) ja nettomaahanmuutto (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2014 noin 200 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota, mutta vuonna 2014 kuntien välinen nettomuutto oli nolla. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22-30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 6
80000 Väestöennuste 2040 70000 62035 62 471 64 458 66 203 67 659 68 775 69 617 60000 50000 40000 30000 20000 10000 66000 65000 64000 63000 62000 61000 60000 64 458 62 471 63 162 62035 61 851 61551 2014 E 2015 E 2020 Tilastokeskuksen ennuste Kehitykseen perustuva trendi 0 2014 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tilastokeskuksen ennuste Kuvio 3. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste pohjautuu sen laatimishetken (v. 2012) väestökehitykseen ja sen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Uusi väestöennuste ilmestyy 30.10.2015. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Väestönkasvu on kuitenkin ollut viime vuosina hieman vuonna 2012 ennustettua maltillisempaa. Erityisesti syntyneiden määrä on toteutunut ennustetta alhaisempana. Tämä on syytä ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Yläpuoliseen kuvioon on lisätty myös viime vuosien väestökehitykseen perustuvan trendin mukaiset väestöarviot vuosille 2015 ja 2020. Arvioit toteutuvat, mikäli Tilastokeskuksen ennustetta maltillisempi väestönkasvu jatkuu. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on 62 500 asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. 7
Rovaniemen väestökehitys ikäluokittain vuosina 2014-2040 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2014 E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 E2035 E2040 85-1 248 1 278 1 370 1 398 1 419 1 464 1 533 1 845 2 083 2 948 3 656 75-84 3 529 3 599 3 726 3 726 3 818 3 866 3 880 5 041 6 224 6 661 6 825 65-74 5 797 6 136 6 249 6 607 6 867 7 162 7 501 7 878 7 940 7 216 6 299 30-64 27 511 27 705 27 745 27 677 27 656 27 620 27 565 27 362 26 943 27 200 28 053 20-29 9 473 9 394 9 325 9 290 9 202 9 086 8 977 8 442 8 770 9 129 9 240 16-19 2 929 2 882 2 890 2 858 2 824 2 825 2 803 3 174 3 284 3 344 3 312 7-15 5 890 6 125 6 220 6 345 6 493 6 613 6 730 7 030 7 102 7 003 6 889 0-6 5 174 5 352 5 371 5 407 5 423 5 452 5 469 5 431 5 313 5 274 5 343 61551 62471 62896 63308 63702 64088 64458 66203 67659 68775 69617 Kuvio 4 ja taulukko 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Yllä olevassa Tilastokeskuksen ennusteessa on esitetty Rovaniemen väestönmuutokset ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Ennusteen tietoja käytettäessä tulee ottaa huomioon, mitä siitä on edellisellä sivulla todettu. Esimerkiksi vuoden 2015 väestömäärä ei tule toteutumaan ennustetun suuruisena. Lapset ja nuoret: Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2030 saakka. Yläkouluikäisten nuorten määrä pysyttelee tasaisena lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä 2020-luvulla. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu ennusteen mukaan pientä laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin 40 000 asukkaan suuruinen, kun tällä hetkellä työikäisiä on noin 40 600. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä 2014-2040. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Muutos 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-85 85- yht. 15-64 2013-2020 295 840-126 -496 54 1 704 351 285 2 907-545 2013-2030 139 1 212 355-703 -568 2 143 2 695 835 6 108-776 2013-2040 169 999 383-233 542 502 3 296 2 408 8 006 819 8
180 160 140 Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2013 Indeksiluku 120 100 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Rovaniemi 144 137 138 145 140 138 139 142 Koko maa 128 124 124 134 131 129 132 137 Kuvio 5. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Kartta 3. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: AlueOnline Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Vuodesta 2006 vuoteen 2013 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena. Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. 9
Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2010-2040 Indeksiluku 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 E2015 E2020 E2025 E2030 E2035 E2040 Koko maa 52 53 54 56 57 59 64 68 71 72 71 Rovaniemi 47 48 49 51 52 54 61 67 70 70 68 Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet Kartta 4. Demografinen huoltosuhde. Lähde: AlueOnline Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on pysynyt viime vuosina tasaisena. Se kuitenkin kasvaa jo lähivuosina radikaalisti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. 10
Aluelautakuntajako Kartta 5. Rovaniemen aluelautakuntamallin alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 11
Taulukko 3. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntakylät ja niiden väestö. Sodankyläntien suunta 2011 2012 2013 2014 Alakemijoki 2011 2012 2013 2014 Niesi 26 21 20 20 Hirvas 746 744 747 763 Tiainen 72 67 70 61 Rautiosaari 643 621 614 598 Ylinampa 99 95 96 91 Pisa 54 54 51 54 Alanampa 62 64 58 54 Muurola 1039 1069 1072 1040 Perunkajärvi 68 68 62 60 Leive 62 71 69 74 Misi 71 72 70 75 Petäjäinen 185 192 193 202 Vikajärvi 187 183 182 185 Jaatila 171 163 158 160 Vika 24 22 20 17 Yhteensä 2900 2914 2904 2891 Olkkajärvi 129 119 117 118 Yhteensä 738 711 695 681 Ranuantien suunta 2011 2012 2013 2014 Kivitaipale 271 274 280 274 Yläounasjoki 2011 2012 2013 2014 Välijoki 137 133 126 124 Lohiniva 71 68 70 66 Narkaus 168 160 168 166 Porokari 48 49 47 50 Siika-Kämä 42 45 44 42 Jääskö 20 20 20 20 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 42 40 40 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 71 72 69 Yhteensä 618 612 618 606 Meltaus 175 166 151 160 Marrasjärvi 79 70 66 69 Yläkemijoki 2011 2012 2013 2014 Patokoski 159 159 159 154 Pajulampi 54 52 49 48 Yhteensä 669 645 625 628 Pirttikoski 107 116 117 107 Autti 111 108 108 93 Alaounasjoki 2011 2012 2013 2014 Juotasniemi 136 142 131 128 Marraskoski 168 164 169 169 Pekkala 97 97 90 87 Tapionkylä 280 264 257 259 Vanttauskoski 220 216 218 220 Sinettä 631 639 636 631 Vanttausjärvi 87 83 88 91 Mäntyjärvi 32 31 32 30 Viirinkylä 99 98 100 105 Sonka 218 207 195 203 Tennilä 103 97 95 92 Lehtojärvi 280 277 286 283 Yhteensä 1014 1009 996 971 Yhteensä 1609 1582 1575 1575 Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352 11,9 % Väestö väheni vuonna 2014 useimmilla aluelautakunta-alueilla. 12
Kartta 6. Rovaniemen keskusta-alueen kehyskylät. Aluelautakuntien rajat on merkitty punaisella. Lähde: Rovaniemen kaupunki 13
Kartta 7. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 14
Taulukko 4. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen keskus 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 4 261 4 361 4 475 4 523 4 585 4 582 321 7,5 7-15 5 208 5 076 5 049 5 030 5 032 5 073-135 -2,6 16-19 3 072 3 036 2 953 2 852 2 765 2 575-497 -16,2 20-29 8 476 8 585 8 778 8 792 8 792 8 880 404 4,8 30-64 23 048 23 161 23 155 23 226 23 301 23 391 343 1,5 65-74 3 953 3 961 4 208 4 370 4 535 4 712 759 19,2 75-84 2 509 2 566 2 642 2 670 2 788 2 836 327 13,0 85-712 767 853 930 982 1 015 303 42,6 Sodankyläntien suuralue 51 239 51 513 52 113 52 393 52 780 53 064 1825 3,6 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 21 35 35 35 38 34 13 61,9 7-15 48 40 42 39 38 38-10 -20,8 16-19 27 22 27 20 13 19-8 -29,6 20-29 38 45 46 43 35 28-10 -26,3 30-64 392 386 386 378 370 353-39 -9,9 65-74 123 120 119 102 101 111-12 -9,8 75-84 65 69 70 82 84 77 12 18,5 85-10 14 13 12 16 21 11 110,0 Ounasjoen suuralue 724 731 738 711 695 681-43 -5,9 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 123 123 147 142 145 152 29 23,6 7-15 248 232 229 214 200 187-61 -24,6 16-19 86 81 82 92 91 94 8 9,3 20-29 149 131 129 106 105 96-53 -35,6 30-64 1 157 1 159 1 119 1 090 1 059 1 050-107 -9,2 65-74 309 308 336 345 358 370 61 19,7 75-84 186 195 199 197 198 205 19 10,2 85-37 35 37 41 44 49 12 32,4 Alakemijoen suuralue 2 295 2 264 2 278 2 227 2 200 2203-92 -4,0 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 255 260 265 267 250 244-11 -4,3 7-15 361 353 330 331 334 346-15 -4,2 16-19 159 150 133 142 137 120-39 -24,5 20-29 233 235 236 211 214 206-27 -11,6 30-64 1 395 1 441 1 421 1 428 1 426 1 403 8 0,6 65-74 258 251 256 276 277 300 42 16,3 75-84 183 180 189 193 198 195 12 6,6 85-64 70 70 66 68 77 13 20,3 2 908 2 940 2 900 2 914 2 904 2 891-17 -0,6 15
Ranuantien suuralue 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 56 54 54 50 52 52-4 -7,1 7-15 77 59 63 60 60 60-17 -22,1 16-19 46 44 38 35 29 24-22 -47,8 20-29 47 47 41 35 42 45-2 -4,3 30-64 326 326 323 328 329 312-14 -4,3 65-74 67 63 60 60 59 68 1 1,5 75-84 30 33 32 37 39 38 8 26,7 85-3 4 7 7 8 7 4 133,3 Yläkemijoen suuralue 652 630 618 612 618 606-46 -7,1 2 009 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 74 69 68 69 71 70-4 -5,4 7-15 150 142 141 138 128 127-23 -15,3 16-19 58 54 55 55 51 52-6 -10,3 20-29 87 82 97 86 74 74-13 -14,9 30-64 764 746 736 741 737 703-61 -8,0 65-74 224 206 213 217 214 207-17 -7,6 75-84 159 159 157 157 157 148-11 -6,9 85-30 33 24 28 31 44 14 46,7 1 546 1 491 1 491 1 491 1 463 1 425-121 -7,8 * Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2009-2014 Muutos- % 0-6 4 806 4 917 5 063 5 114 5 182 5 174 368 7,7 7-15 6 125 5 946 5 891 5 856 5 847 5 890-235 -3,8 16-19 3 478 3 420 3 312 3 222 3 110 2 929-549 -15,8 20-29 9 193 9 285 9 496 9 443 9 406 9 473 280 3,0 30-64 27 307 27 472 27 375 27 437 27 495 27 511 204 0,7 65-74 4 944 4 918 5 201 5 381 5 559 5 797 853 17,3 75-84 3 135 3 205 3 293 3 338 3 466 3 529 394 12,6 85-860 927 1006 1086 1150 1 248 388 45,1 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 1 703 2,8 Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2009-31.12.2014 noin 3,6 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 7,8 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 2,8 prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. 16
Väestönmuutokset Rovaniemen tilastoalueilla 2009-2014 Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue -289-62 -156-147 -6-111 -27-16 -12-70 -21-38 -66-46 -52-49 -20 2 100 48 11 75 12 315 304 387 688 752-400 -200 0 200 400 600 800 Kuvio 7. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2009 vuoteen 2014 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Ounasrinne ja Karinrakka ovat menettäneet eniten asukkaitaan. Ylikylän tilastoalueen väestömäärä on kasvanut eniten. *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. 17
2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ 5 000 4 500 4 000 3 500 Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä 2006-2014 25,0 % 20,0 % Henkilöä 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömiä 3 889 3 384 3 403 3 967 3 796 3 507 3 725 4 256 4 489 Työttömyysaste 14,2 % 12,4 % 12,3 % 14,0 % 13,3 % 12,3 % 13,0 % 14,7 % 15,3 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Kuvio 8. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online Kartta 8. Työttömyyden muutos. Lähde: AlueOnline Yllä olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina 2006-2014. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Kasvu kuitenkin tasaantui loppuvuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu on ollut maltillista. Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2014 maaliskuusta vuoden 2015 maaliskuuhun. Rovaniemellä kehitys on ollut useimpia kuntia parempi. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. 18
Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 1600 1400 1200 Henkilöä 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yli vuoden työttömänä 955 737 630 653 787 840 925 1132 1349 Alle 25-v. työttömät 637 572 557 724 712 584 624 736 720 Kuvio 9. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Kartta 9. Pitkäaikaistyöttömyys. Lähde: AlueOnline Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni hieman vuonna 2014. Nuorisotyöttömien määrä (vuoden ka. 720) oli kuitenkin korkeampi kuin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vuoden 2015 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt siitä saakka tasaisena. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. 19
70% Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2006-2013 60% 50% Prosenttia 40% 30% 20% 10% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työllisyysaste 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % Kuvio 10. Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus Kartta 10. Työllisyysaste. Lähde: AlueOnline Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Vuonna 2013 työllisyysaste laski hieman vuoden 2012 tasosta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Kuvion 10. työllisyysaste on laskettu 15-64- vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa työllisyysaste on laskettu 18-64-vuotiaista. Vuonna 2013 Rovaniemellä oli 25 257 työllistä; työllisten määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. 20
Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2013 11851 47 % 2143 9 % 3201 13 % 808 3 % 7070 28 % Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 11. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus 26 000 25 000 24 000 23 000 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2009-2013 297 1 183 9 615 9 408 296 307 314 294 1 129 1 130 1 075 1 182 9 905 9 925 9 992 9 984 9 709 9 842 9 781 9 617 3 366 3 588 3 648 3 493 3 397 610 637 627 601 606 2009 2010 2011 2012 2013 Vuonna 2013 työpaikkoja oli yhteensä 25 080 Laskua edelliseen vuoteen oli 176 työpaikkaa. Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2014 yrityksiä oli 3 335. Nousua edelliseen vuoteen oli 0,5 %. (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 2 prosenttia vuonna 2014. Eniten liikevaihto kasvoi teollisuudessa, rakentamisessa ja matkailussa. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän arvioidaan piristyvän vuoden 2015 loppupuolella. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kartta 11. Työpaikkojen määrän muutos. Lähde: AlueOnline Toimiala tuntematon Muut palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Yksityiset palvelut Jalostus Alkutuotanto eskus 21
2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN 600 Valmistuneet asunnot 2007-2014 500 Asuntoa 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kerrostalot 244 230 71 125 311 311 210 233 Rivi- ja ketjutalot 52 29 46 26 36 48 37 92 Erilliset pientalot 229 208 146 187 167 194 133 112 Kuvio 13. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 12. Asuntotuotanto. Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013-2016 (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Vuosina 2007-2014 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2014 tapahtui jälleen pientä kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Vuosien 2007-2014 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 172 asuntoa, rivitaloasuntoja 46 ja kerrostaloasuntoja 217 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 430 asuntoa. 22
Taulukko 7. Kaavavaranto ja jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavavaranto Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tonttia tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, 92-98 asuntoa erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, 46-49 asuntoa Matkailulle varatut tontit, RM Matkailulle laaditaan ajantasaiset asemakaavat Kysynnän mukaan Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) Kaupungin tavoite on, että kaavoituksella varmistetaan kahden vuoden kaavavaranto. Vuosittain kaavoitetuilla alueilla tulee olla taulukon mukaisesti jaettavissa olevia asuntoja / tontteja, jotta tonttitarjonta voidaan turvata. Rovaniemellä oli 10.9.2015 vireillä 14 yleiskaavaa, ja vuonna 2014 hyväksyttiin yhteensä 3 yleiskaavaa Kartat 13 ja 14: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaiset suunnitteilla olevat yleiskaavat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa 23 1. Meltauksen oyk 2. Vanttauskosken oyk 3. Rautiosaaren oyk 4. Oikaraisen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Sinettäjärven oyk 7. Sinetän oyk (hyväksytty kv 25.2.2013 43) 8. Saarenkolmio VT4/länsipuoli 9. Niskanperän oyk 10. Maakuntakaavan mukainen lanssi+teollisuusalue 11. Ylikylä-Nivankylän oyk 12. Ounasrinne-Pöykkölä kaavarunko 13. Eteläkeskus maakuntakaavan mukaisesti 14. Paavalniemen oyk 15. Alakorkalo (teollisuusalue) 16. Valionrannan, Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 17. Vitikanpään oyk 18. Napapiirin yleiskaava tai kaavarunko 19. Kolpene 20. Vennivaaran laajennus, Mäntyvaara 21. Vennivaara-Mellalammen oyk 22. Lainassaari 23. Pöykkölän ratsastuskeskus, Lumimaa ja Kukanniemi 24. Yliopiston yk Lisäksi virkistysalueiden yleiskaava
Rovaniemellä oli 10.9.2015 vireillä 69 asemakaavaa ja 3 ranta-asemakaavaa. Vuonna 2014 lainvoiman sai 30 asemakaavaa ja 2 ranta-asemakaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Vieressä olevassa kuvassa on esitetty maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (KH hyväksynyt 25.5.2015 209) mukaiset asemakaavat kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaan. Tarkemmat tiedot kaavoista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta. Kartta 15. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013 2016 mukaiset asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan. Lähde: Rovaniemen kaupunki 24
Kartta 16. Hankitut maa-alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki hankki maaomaisuutta vuonna 2014 noin 67 hehtaaria. Hankintameno oli yhteensä noin 700 000 euroa. 25
Kartta 17. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 26
Kartta 18. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 27
2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristövaikutuksien arviointi ja haitallisten ympäristövaikutusten minimointi on osa kunnallista päätöksentekoa. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Tähän talousarvion ympäristötekijät-osuuteen on koottu ympäristöön vaikuttavia keskeisiä asioita ja toimenpiteitä, joiden tilasta ja toteutumisesta raportoidaan joko tilinpäätöksessä tai Rovaniemen kaupungin ympäristöraportissa. Tämän lisäksi hyvinvointikertomuksessa raportoidaan vuosittain ihmisten elinympäristöön vaikuttavista asioista. Viimeisin ympäristöraportti on annettu tiedoksi kaupunginvaltuustolle 8.12.2014 ( 119). Seuraava ympäristöraportti laaditaan keväällä 2016 ja se pyritään käsittelemään tilinpäätöksen kanssa samassa kokouksessa. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) päivitys laaditaan keväällä ja se käsitellään kaupunginhallituksessa. Ilmasto-ohjelma Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Näistä tullaan raportoimaan ohjelmassa esitetyn mukaisesti. Tämän lisäksi ympäristöraportissa arvioidaan tiivistetysti ilmastoohjelman toteutumista. Tulvat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY- keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Lapin alueella. Maa- ja metsätalousministeriö on ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti nimennyt Rovaniemen merkittäviksi tulvariskialueeksi. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt maakunnan liittojen ehdotuksesta tulvaryhmät niille vesistö- ja rannikkoalueille, joille on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Ympäristöraportissa arvioidaan Kemijoen tulvaryhmän toimintaa ja raportoidaan mahdollinen tulvariskin realisoituminen. Vakuudet Maa-ainesluvat edellyttävät luvanhaltijalta ympäristöasioiden hoidosta annettavaa vakuutta, joka realisoituu, mikäli luvanhaltija laiminlyö ympäristönhoidon esim. jättämällä maisemointityöt tekemättä. Saatujen maa-ainelupien vakuuksista raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksen ja rakentamisen keskeiset tunnusluvut kuvataan talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa raportoidaan kaavoituksen periaatteet, kaavoituskatsaus ja lainvoiman saaneet kaavat. Kaavoituksen ja rakentamisen ympäristövaikutukset raportoidaan ympäristöraportissa. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja keskustan osayleiskaavassa hyväksytty vyöhykejako on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Liikenne Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 -strategisen suunnitelman. Tilinpäätöksessä raportoidaan Rovaniemen liikennejärjestelmän kehittämisestä ja joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisesta. Energiansäästö Rovaniemen kaupunki ja tilaliikelaitos on mukana suurten ja keskikokoisten kuntien energiatehokkuus- sopimuksessa (KETS), jossa tavoitellaan yhdeksän prosentin energiansäästöä ajanjaksolla 2008-2016. Kaupungin energiansäästötavoite on kiinteä 8,479 GWh. Tilaliikelaitos on aloittanut energiatehokkuushanke ESCO-projektin vuonna 2010, seurantavaihe jatkuu vuoteen 2024. 28
Ympäristöraportissa raportoidaan energiansäästötoimenpiteiden toteutuminen. Energiansäästö on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi OY (NeVe), pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Ympäristöraportissa 2015 raportoidaan jätevesiin ja viemäröintiin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta. NeVE panostaa kiertotalouteen. Kiertotalous on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2015). 29
2.6 JULKINEN TALOUS Kansantalous Lähde: VM, Kuntatalousohjelma 2015 Taloutemme on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta. Bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin ja myös kuluvana vuonna talouskasvu on jäämässä hyvin hitaaksi. Talouden ongelmat alkoivat heikosta kansainvälisestä suhdanteesta, mutta rakenteelliset ongelmat ovat pitkittäneet taantumaa. Viennin supistumisen taustalla on heikentynyt kustannuskilpailukyky sekä teollisuuden rakennemuutos, jonka myötä esimerkiksi elektroniikkateollisuuden tuotanto on vähentynyt. Teollisuuden rakennemuutos on myös pahentanut työmarkkinoiden alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. Viennin arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna vaimeasti ja investoinnit supistuvat edelleen. Työmarkkinatilanne heikkenee, ja erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrän kasvu. Yksityinen kulutus on kuitenkin kasvanut selvästi alkuvuonna. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee muun muassa hintatason aleneminen. Vuosina 2016 2019 talouden vuotuisen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1,3 prosenttia. Suurin yksittäinen kasvua tukeva tekijä on yksityisten investointien elpyminen. Myös vienti elpyy, mutta kotimaisen kysynnän piristymisen myötä tuonti kasvaa lähivuosina jopa hieman vientiä nopeammin. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja vientiteollisuus menettää siten markkinaosuuksiaan maailmankaupasta. Työllisten määrä kääntyy jälleen nousuun, mutta työttömyysaste jää ohjelmakauden lopulla kahdeksan prosentin tuntumaan. Pitkittynyt taantuma on heikentänyt voimakkaasti julkisen talouden tilaa. Julkiset suhdanneluonteiset, erityisesti työttömyyden kasvusta ja pitkittymisestä aiheutuneet menot ovat kasvaneet nopeasti, samalla kun väestön ikärakenteen muutos on lisännyt ikäsidonnaisten terveydenhuolto- ja eläkemenojen kasvua. Tämä on johtanut julkisen talouden velkasuhteen nopeaan kasvuun. Hallitusohjelman sisältämät mittavat sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta ohjelmakaudella. Suorien menoleikkausten lisäksi julkisen velan kasvun hillitseminen pitkällä aikavälillä edellyttää rakenteellisten uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamista. Kuntatalous Kuntatalous jatkuu kireänä koko tulevan suunnittelukauden ajan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan lähivuosina hieman alijäämäinen. Painelaskelman mukaan alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Investointeja pitävät korkealla tasolla edelleen muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kehitysarviossa huomioidut kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakanta kasvaa noin 25 miljardiin euroon vuoteen 2019 mennessä. Kuntien henkilöstö on supistunut useampana vuonna peräkkäin. Kunnat jatkavat kuluvana vuonna taloutensa sopeuttamista, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän viime vuotta pienemmiksi. Kuntien menojen arvioidaan supistuvan säästötoimien ansiosta vajaat 100 miljoonaa euroa. Myös erittäin maltillinen kustannustason kehitys hidastaa toimintamenojen kasvua. Viime vuonna yhtiöitettyjen liikelaitosten poistuminen tarkastelun piiristä sen sijaan heikentää kuntataloutta kuluvana vuonna. Yhtiöittämiset heikentävät tilikauden tulosta on noin 250 miljoonaa euroa sekä toiminnan ja investointien rahavirtaa noin 100 miljoonaa euroa. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. 30
Kuntien verorahoituksen kehitys Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 2,5 prosenttia. Tänä vuonna kasvua arvioidaan saatavan 2,9 prosenttia. Kasvua viime vuoteen on lähinnä kunnallisverossa. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 2,1 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2016 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvavan ainoastaan 0,6 prosenttia. Keskeisin syy on kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu ja tietysti myös jatkuva taantuma. Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna 8,1 prosenttia. Ensi vuonna yhteisöveron osuus kunnille laskee ja se näkyy tilitysten määrässä, joka laskee 16,5 prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat uudistyön vuoksi tänä vuonna 6,5 prosenttia. Vuonna 2016 kasvuksi arvioidaan vain 1,2 prosenttia. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten kasvuksi tänä vuonna arvioidaan 2,9 prosenttia ja ensi vuonna -0,6 prosenttia. Valtionosuudet Vuonna 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus, kohdensi valtionosuudet osittain uudelleen. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita on uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Vuosi 2015 oli myös ensimmäinen vuosi jona valtionosuusleikkaukset myös näkyivät valtionosuuksien tilitysten konkreettisena laskuna. Vuonna 2016 valtionosuuksiin lisätään kustannusjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluva osuus aikaisemmilta vuosilta sekä valtion päättämien toimien johdosta kuntien verotulopohjaa heikentävä osuus. Näiden päätösten johdosta kuntien saamat valtionosuudet taas nousevat jonkin verran niihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, 29.9.2015) Muuttuja 2013 2014 2015 2016 2017 (%-muutos) Tuotanto (määrä) -1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Palkkasumma 0,8 0,3 0,5 1,5 1,7 Ansiotaso 2,1 1,4 1,1 1,2 1,2 Työlliset (määrä) -1,1-0,4-0,7 0,3 0,5 Inflaatio 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Verot/ BKT 43,8 43,9 44,5 44,2 43,9 Julkiset menot/bkt 57,6 58,3 58,8 58,2 57,6 Rahoitusjäämä/BKT -2,5-3,3-3,4-2,8-2,4 Julkinen velka/bkt 55,6 59,3 62,6 64,3 65,8 Vaihtotase/BKT -1,8-1,9-1,2-1,3-1,3 Euribor 3 kk, % 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 10 vuoden korko, % 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 31
2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Rovaniemen kaupunki kasvaa ja kehittyy koko kansakuntaa vaivaavasta lamasta huolimatta. Elinkeinoelämä kokonaisuutena on säästynyt suurilta takaiskuilta ja matkailu on toipunut venäläisten matkailijoiden jättämästä lovesta. Myös rakentaminen on kaupungissa jatkunut vilkkaana. Kaikesta positiivisesta kehityksestä huolimatta on työttömyys kuitenkin kasvanut. Viime vuoden tilinpäätös toteutui suunniteltua parempana hyvin kertyneiden verotulojen ansioista. Investoinneista toteutui 91 prosenttia, eikä lainakanta kasvanut seitsemää miljoonaa enempää. Tilikauden tulos oli kuitenkin 4,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseen ylijäämätilin loppusumma oli 37,7 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 4,6 prosenttia. Tälle vuodelle tehtiin alijäämäinen budjetti, jossa hyväksyttiin toimintakatteen kasvuksi 2,2 prosenttia. Kaupunginhallitus on kuitenkin joutunut esittämään talousarvion muutosta, jossa perusturvalautakunnalle lisätään viisi miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon tehtäväalueelle. Perusteena on sairaanhoitopiirin laskutuksen 15 prosentin ennakoimaton kasvu. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu, jota toki on saatu laskemaan yhdistymisen ajan alkuvuosien huimasta 8 prosentin kasvusta vuonna 2013 toteutuneeseen 3,5 prosentin reaaliseen kasvuun. Vuonna 2014 toteutui 4,6 prosentin kasvu ja tänä vuonna tavoitteena on 2,2 prosentin kasvu. Tavoitteet ovat yleensä toteutumaa kunnianhimoisempia, mutta viesti on selvä: Alaspäin on menoissa päästävä! Rovaniemen kaupungin verorahoitus perustuu 73-prosenttisesti verotuloihin. Valtionosuuksien osuus on 27 prosenttia ja laskee yhä. Vaikka kunnallisveron veropohja kasvaa Rovaniemellä keskimääräistä paremmin, ei se riitä nykyisten menojen kattamiseen, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että valtionosuuksien määrä edelleen merkittävästi laskee. Varminta tuloa kunnalle tuottavat kiinteistöverot, jotka tuloutetaan kunnalle lyhentämättömänä talousarviovuoden kuluessa. Kiinteistövero ei myöskään kärsi suhdannevaihteluista kunnallisveron tapaan. Heikkenevässä taloustilanteessa kunnille suositellaan kiinteistöveron suhteellisen osuuden lisäämistä kunnan verorahoituksessa. Rovaniemi investoi edelleen voimakkaasti, ja tarvetta olisi rakennusten ja infran korjausvelan johdosta vieläkin mittavampaan ohjelmaan. Vuoden 2016 suuria hankkeita ovat Valtatie 4 liittyvät työt, katujen rakentaminen ja peruskorjaus sekä raakamaan hankinta. Tilaliikelaitos keskittyy tulevana vuonna kiinteistöjen perus- ja ylläpitokorjauksiin sekä uusien hankkeiden suunnitteluun. Tilaliikelaitoksen hankkeista on kaupunginhallituksen päätöksellä siirretty merkittävä osa Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Kaupungin ja liikelaitosten investointiohjelman nettosumma vuodelle 2016 on yhteensä 18,8 miljoonaa euroa. Vaikka investoinnit joudutaan rahoittamaan osittain lainalla, on niiden toteuttaminen tässä vaiheessa perusteltua paitsi ilmeisen tarpeen lisäksi myös suhdanteesta johtuvan edullisen kustannustason johdosta. Investoinneilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus alueelle. Rovaniemen kaupunki on laatinut viimeiset neljä vuotta alijäämäisiä talousarvioesityksiä. Tämän on mahdollistanut taseeseen kertynyt ylijäämä, jota on syntynyt vuosien saatossa erilaissa omaisuuden myyntiin liittyvissä tilanteissa. Näin ei kuitenkaan voida enää jatkaa. Uusi kuntalaki ja siihen liittyvä Kuntatalousohjelma edellyttävät kunnilta aitoa talouden tasapainoa. Menojen kasvu on saatava kuriin ja riittävästä tulopohjasta on huolehdittava niillä keinoilla, joita kunnilla on käytettävissä. Kuntien on kuitenkin myös tässä tilanteessa huolehdittava niille kuuluvien palvelujen järjestämisestä. Talouden tasapainottamisen tueksi laadittiin keväällä 2014 talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma TALTTO, jota toimielimet toteuttavat vuosien 2015 talousarviossa ja 2016-2018 taloussuunnitelmassa. Ohjelman laatiminen ja toteuttaminen ovat näkyneet jo tänä vuonna talouden hyvänä kehityksenä. Erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta ovat toimielimet toteuttamassa hyväksyttyä talousarviota ja tulevan vuoden talousarvio on laadittu tiukasti ohjeiden mukaan TALTTO-hengessä. Koko tuleva suunnittelukausi 2016-2018 on suunniteltu siten, että alijäämäisiä vuosia ei tule. Kaikkina vuosina katetaan poistot ja vuonna 2018 myös nettoinvestoinnit, jolloin voidaan Rovaniemen kaupungin talouden katsoa olevan tasapainossa. Vaikka toimintakatteen kasvuksi vuonna 2016 sallitaan enää 0,9 prosenttia ja määrärahat eivät kasva lainkaan tähän vuoteen verrattuna, syntyy vuosikatetta niin vähän, että poistoja ei saada katet- 32