Raskausdiabeteksen ehkäisy. Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL



Samankaltaiset tiedostot
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Mitä lapsiperheiden vanhemmille kuuluu?

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Äidin ja sikiön ongelmia

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Raskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Elintavat raskaus- ja imetysaikana. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien osallistuminen ohjattuun liikuntaan synnytyksen jälkeen

Interventiotutkimuksen arviointi

diabetes.fi Syyskuu 40. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Elintapaneuvonnan vaikutuksia äitien liikunta- ja ravintotottumuksiin Tuloksia Pirkanmaan NELLI-tutkimuksesta

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

Terveelliset elämäntavat

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kokeellinen interventiotutkimus

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Eettinen tutkimus mitä se on?

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Sisältöön uusia työkaluja

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Transkriptio:

Raskausdiabeteksen ehkäisy Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL

Raskausdiabeteksen ehkäisy Primaaripreventio Ristiriitaista näyttöä havainnoivista tutkimuksista Nurses Health Study 1997 (N=14 613): raskautta edeltävä liikunta-aktiivisuus ei yhteydessä raskausdiabetesriskiin OMEGA Study 2004 (N=909): raskautta edeltävä liikuntaaktiivisuus yhteydessä puolet vähäisempään raskausdiabetesriskiin (0.44; 95% CI 0.21-0.91) Puutteellinen näyttö kokeellisista elintapatutkimuksista Sekundääripreventio Sekä kokeellista että havainnoivaa näyttöä Riitta Luoto 10.11.2010 2

Raskaus ja elintavat- aiempia interventiotutkimuksia Lähde N Interventio Tulos Gray-Donald 2000 Australia 107+112 aboriginaalit Rav.neuvonta, liikuntaryhmä Kahvin käyttö folaatin käyttö Polley 2002 USA/Pittsb 57 + 53 vähän koulutetut Rav. neuvonta, paino suhteessa suosituksiin Koeryhmässä 33% painosuositukset ylittäviä, kontr 58% Olson 2004 USA/ NY 179 + 381 pienituloiset Painosuositukset Ravitsemus- ja liikuntaneuvonta Koeryhmässä 60% vähemmän painosuositukset ylittäviä vrt kontr Guelinckx 2010 Belgia 195 obeesit Ravitsemusesite/ elintapaneuvonta Ravitsemus parani, ei vaikutusta liikuntaan tai painosuositusten toteutumiseen Riitta Luoto 10.11.2010 3

NELLI-tutkimuksen lyhyt historia 1986 1996-8 1998-2000 2000-3 2004-2006 2007-2009 DC Barker: Krooniset sairaudet määräytyvät jo kohdussa Postdoc:ina NIH:issä Leena Hilakivi- Clarken eläinkokeet vahvistavat Barkerin hypoteesia Julkaistuja havaintoja: Lapsuusajan paino ja rintasyöpä Liikunta ja rintasyöpä Raskauden painonnousu 1950-2000 n 1 kg NIH projekti: Raskauden aikaiset altistukset NELLIpilotti N=200 Neuvontamalli Painopiste raskauden painonnoususta sokeriaineenvaihduntaan NELLI- RCT 852 naista 60 hoitajaa Riitta Luoto 10.11.2010 4

NELLI- esitutkimuksen 2004-2006 tulokset Ravitsemus- ja liikuntaneuvontamalli todettiin toimivaksi neuvolaympäristössä Tehostettua neuvontaa saaneet lisäsivät kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja kuidun saantia enemmän kuin kontrollineuvoloiden äidit Säilyttivät kohtuukuormitteisen vapaa-ajan liikunnan määrän raskauden loppuvaiheeseen asti useammin kuin kontrollineuvoloiden äidit Eivät eronneet raskauden painonnousun suhteen kontrollineuvoloiden äideistä Ei yhtään suurikokoista (> 4500 g) lasta, kontrollineuvoloissa 15% Riitta Luoto 10.11.2010 5

Raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus NELLI ISRCTN33885819 Primaarit vastemuuttujat: Raskausdiabeteksen ilmaantuvuus ja vastasyntyneen gestaatioikään suhteutettu paino Toissijaiset vastemuuttujat: liikunta ja ravitsemustottumukset raskauden aikana paino raskauden aikana ja sen jälkeen elämänlaatu kustannusvaikuttavuus työhön paluu ja työkyky neonataaliterveys; lasten painokehitys Riitta Luoto 10.11.2010 7.2.2011 6

Tutkimusasetelma ja osahankkeet 2007 2008 2009 2010 RCT Alussa sairastuneet Ei-osallistuneet Koealueet Kontrollialueet 1 vuoden seuranta Epigeneettiset tekijät (äiti-tytär DNA) Kvalitatiivinen tutkimus (60 fokusryhmähaastattelua) Yhdistäminen syntymärekisteritietoihin 2007-2009 Riitta Luoto 10.11.2010 7

Tutkimusalueet: Pirkanmaan 14 kuntaa Intervention area Control area Riitta Luoto 10.11.2010 8

Tutkimukseen osallistujat Vähintään yksi raskausdiabeteksen riskitekijä: ylipaino (BMI 25 kg/m²) ikä 40 aiempi raskausdiabetes tai suurikokoinen (> 4500 g) lapsi lähisukulaisella (vanhempi, sisarus) tyypin 1 tai 2 diabetes Poissulkukriteerit: raskautta edeltävä tyypin 1 tai 2 diabetes tai patologinen sokerirasitus 8-12 raskausviikolla monisikiöinen tai jokin muu lääkärin määrittelemä ongelmaraskaus liikunnan harrastamisen estävä rajoitus tai vamma päihteiden väärinkäyttö jonkin vakavan psyykkisen sairauden hoito tai kliininen historia Riitta Luoto 10.11.2010 9

Interventio Aikataulu koeneuvoloissa: 8-9 rask.viikko : Liikuntaneuvonta, painosta keskustelu Liikuntateematapaamiset 16-18 rask.viikko : Ravitsemusneuvonta, liikuntaneuvonnan tarkistus 22-24 rask.viikko : Liikunta- ja ravitsemusneuvonnan tarkistus 32-34 rask.viikko : Liikunta- ja ravitsemusohjeiden tarkistus 36-37 rask.viikko: Liikunta- ja ravitsemusohjeiden tarkistus 37 rask.viikko Riitta Luoto 10.11.2010 7.2.2011 10

NELLI-tutkimus Koeryhmä 7 aluetta, n=474 14 aluetta Pirkanmaalla Alueiden satunnaistaminen pareittain Kontrolliryhmä 7 aluetta, n=420 Vain alkukysely n= 149 Mukana tutkimuksessa n= 325 Mukana tutkimuksessa n= 292 Vain alkukysely n= 128 Keskenmeno n=23 Sokerirasitustestin tulos patologinen, n=81 Muista syistä pudonneet, n= 15 I sokerirasitus, n=308 Mukana tutkimuksessa n=206 1 vuoden seuranta n=852 I sokerirasitus, n=283 Mukana tutkimuksessa n=180 Keskenmeno n=15 Sokerirasitustestin tulos patologinen, n=92 Muista syistä pudonneet, n=5 Riitta Luoto 10.11.2010 11

Yhteenveto tuloksista -Lapsen gestaatioikään suhteutettu paino koeryhmässä merkitsevästi pienempi -26-28 rask vk sokerirasituksessa tai raskausdiabeteksen ilmaantuvuudessa ei merkitseviä eroja -Äitien keskimääräisessä painonnousussa ei merkitseviä eroja -Kohtuullisesti rasittavan liikunnan määrä pysyi lähes samana koeryhmässä 26-28 rask vk asti, kontrolliryhmässä laski Riitta Luoto 10.11.2010 13

Pohdintaa Elintapainterventio kevyt, suurempi neuvonnan määrä ja/tai suuremman riskin ryhmä (obeesit ym) olisi voinut tuottaa selkeämmän vaikutuksen Toisaalta suurempi elintapaintervention toteuttaminen ei olisi neuvoloissa toteuttamiskelpoinen Tutkimuksessa käytetyt neuvontamateriaalit saatavana (www.ukkinstituutti.fi) Liikunnan hyödyt raskauden aikana kiistattomat- neuvonnalla mahdollista ylläpitää aktiivisuutta ainakin 26-28 rask vk asti Tieto lapsen painokehityksestä tärkeää lapsen myöhemmän kasvun kannalta Monta interventiota mm Suomessa käynnistetty NELLI-hankkeen jälkeen, lisätietoa tulossa Komplianssi todennäköisesti matala myös tulevissa tutkimuksissa, kuten ulkomaisissakin Riitta Luoto 10.11.2010 14

NELLI Neuvonta, ELintavat ja LIikunta neuvolassa Neuvonta Elintavat Liikunta vertaisryhmässä Verinäytteet Ammattikorkeakoulut/ th henk.kunta Terv.huollon asiakkaat Terveydenhoitajien täydennyskoulutus; äitien elintavat ja terveysneuvonta neuvolassa Henkilökohtainen liikuntaneuvonta neuvolassa - UKK:n koulutus Liikuntasuositukset neuvolassa - ohjeet - esite Palveluketju liikuntaryhmä -> liikuntapalvelut Kroonisten sairauksien ehkäisy sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, rintasyöpä, ylipaino Riitta Luoto 10.11.2010 15

Kiitos yhteistyökumppaneille Työ ja terveys: Kaisa Kauppinen ja Aino Luotonen(Työterveyslaitos) Ravitsemus: Suvi Virtanen (THL), Tarja Kinnunen (University of Newcastle, UK) Liikunta: Minna Aittasalo, KAtriina Ojala, Erja Toropainen (UKK) Diabetes : Sirkku Tulokas (TAYS) Sosioekonomiset tekijät: Seppo Koskinen (THL) Verinäytteet: Tiina Solakivi (TaY), Tommi Vasankari/Markku Ahotupa (UKK), Leena Hilakivi-Clarke (Georgetown University, Washington DC, USA), Kirsi Mansikkamäki (UKK) Tilastotiede: Jani Raitanen (TaY/UKK), Hannu Oja (TaY) Kustannus-vaikuttavuus ja elämänlaatu: Päivi Kolu (UKK), Pekka Rissanen (TaY), Satu Lamberg (TaY) Hoitajien haastattelut: Johanna Riippi (UKK) Haittavaikutukset: Tanja Komulainen (UKK) Riitta Luoto 10.11.2010 16