TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä euromäärältään rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. (Kuntalaki 65 ) Kuntalain säännöksen mukaisesti talousarviossa on a) tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) käyttötalousosa investointiosa kokonaistalouden näkökulma toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa toimielimille määrärahat (sitovuustasona nettomenot) tehtävien hoitamiseen tulosalueittain sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa.
2 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosa on laadittu viidelle vuodelle. Rahoitusosassa kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitus on ensisijaisesti vieraan pääoman lisäys. Kustannuslaskennallisia eriä ovat mm. laskennalliset poistot ja vyörytyserät. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille.
3 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 TYRNÄVÄN VISIO LAATUMUKULOITA PELLOILLA JA PIRTEISSÄ TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Siinä perehdytään toiminnan nykytilaan, määritellään toiminnan keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet sekä ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja pyritään löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Kunnan strategiassa määritellään, mihin suuntaan Tyrnävän kuntaa kehitetään ja miten tulevaisuuteen varaudutaan. Strategiseen työskentelyyn liittyy kiinteästi toimintaympäristön hyvä tuntemus ja kriittinen tietoisuus paremmasta. Kehittämistyön on oltava tavoitteellista toimintaa, jossa myös muutokset ovat mahdollisia. Kehittämistyölle on asetettava aina tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa tavoitteiden mukaisiksi. Tyrnävän kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Tyrnävän hyvä sijainti ja ympäristön hyödyntäminen asumiseen on kunnan vahva kehittämiskohde ja menestystekijä. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Erityisinä kehittämisen kohteina ovat mm. uusien palvelutuotantotapojen ja palveluyrittäjyyden edellytysten luominen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.
4 Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laajaalaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toimeenpano - Vuosittainen talousarviovalmistelu (aihiot strategiasta toimialoittain) - Seuranta ja arviointi toteutetaan vuosittain - Perusteellisempi arvio toteutetaan valtuustokauden lopussa - Vuosittain arviointia toteutetaan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan havaintojen pohjalta. Hyvinvointikertomus osana hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. Tyrnävällä on säännöllisesti kokoontuva hyvinvointiryhmä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa poikkihallinnollisia hyvinvointirakenteita osana kunnan johtamista ja kytkeä hyvinvointijohtamisen näkökulma osaksi kunnan toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Edelleen kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomus on olennainen osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä ja liittyy tilinpäätöksiin ja arviointiin. Hyvinvointikertomustieto liitetään muuhun toimintaympäristötietoon ja hyödynnetään talousarvion suunnitteluohjeiden ja itse talousarvion laadinnassa. Hyvinvointityön ja sähköisen hyvinvointikertomus työkalun kehittämistä ja arviointia on tehty KASTE -rahoitteisessa TerPS2 Lakeus osahankkeessa.
5 Tyrnävän kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus on ollut vankkana ja analyyttisenä pohjana uutta kuntastrategiaan valmisteltaessa. Sen avulla on tunnistettu niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin. Erityisesti hyvinvointikertomuksen pohjalta nousi koulutuksen merkitys hyvinvoinnin ja tasa-arvon tuojana kuntaamme. TYRNÄVÄN KUNNAN STRATEGISET VALINNAT JA TAVOITTEET - HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA - AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS - TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA - OMALEIMAINEN, MIELENKIINTEINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ - MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ - VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO. TYRNÄVÄN ARVOPERUSTA - Rohkeus ja ennakkoluulottomuus - Reiluus, reippaus ja rehellisyys - Terve ylpeys ja luja tahto - Vastuullisuus ja ennakkoluulottomuus. STRATEGISET TAVOITTEET OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Tavoitteet Jäntevä maapolitiikka, laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet, alueiden omaleimaisuus, rakennetun ympäristön laatu Kasvusta ohjataan kirkonkylään 70 %, Murtoon 13 %, Temmekselle 11 % ja kyläalueille 6 %. - Kirkonkylä on elävä ja vahva kuntakeskus - Valtakunnallisesti arvokas Lakeuden kulttuurimaisema ja sitä ylläpitävän maatalouden toimintaedellytykset säilyvät - Asuinalueet ovat houkuttelevia, lakeudelle sopivia asuinalueita, laadukkaita ja viihtyisiä - Suunnittelu lähtee kuntalaisten ja alan toimijoiden aloitteesta - Mahdollistaa maaseutumaisen asumisen ja harrastamisen sekä liiketoiminnan
6 - Rakennetun ympäristön laatu - Kunnassa on asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin - Kunnalla on omistuksessaan yhdyskuntarakennetta eheyttävän kaavoituksen edellyttämää, asumiseen ja yrittämiseen sopivaa kaavoitettavaa raakamaata 10 vuoden tarpeeseen palvelujen lähellä - Toimiva julkinen liikenne - Kattavat kevyenliikenteen verkostot. Toimenpiteet - Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus kaikilla tasoillaan: mittaustoiminta, yhteistyö, osayleiskaavat myös kyläalueilla, asemakaavat - Rakennetun elinympäristön kokonaisvaltainen suunnittelu, toteutus ja ylläpito - Ympäristönhoitotyöt: julkisten rakennusten piha-alueet, katuja viheralueet, lähivirkistysalueet - Toimiva jätehuolto ja kierrätys - Edistetään julkisen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittymistä. TURVALLISUUS Tyrnävä on kyselyn mukaan koettu yleisesti ottaen turvalliseksi kunnaksi. Yleistä turvattomuuden tunnetta on vähän, mutta parannettavaakin on. Tehty selvitys on turvallisuustyön pohjana. Kuntalaisten turvallisuus ja toisaalta turvattomuus muodostuvat monista eri tekijöistä. Turvallisuus on hyvinvointia. Turvallinen kunta kiinnostaa asukkaita, yrityksiä ja on haluttu työpaikka. Turvallisuustyötä johtaa kunnanjohtaja yhdessä johtoryhmän, kunnanhallituksen nimeämän turvallisuusvastaavan, pelastuslaitoksen ja poliisin edustajien kanssa. Tavoitteena on, että turvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja on osa jokaisen työtä. HYVINVOINTIA JA TASA-ARVOA KOULUTUKSELLA Tavoitteet - Toimivat ja kuntalaista lähellä olevat peruspalvelut - Koulutustason nosto - Toisen asteen koulutus - Ehyt koulutuspolku ja koulutusta vastaava sijoittuminen työelämään - Työttömyyden taittaminen
7 - Omavastuu - Hyvinvointijohtaminen Toimenpiteet Informoidaan oikea-aikaisesti palveluista, jotka vaikuttavat palveluiden käyttömääriin ja erikoissairaanhoidon käyttämiseen. Pyritään siihen, että toimitaan oikeaan aikaan ja oikeilla palveluilla. Hyvinvointiindikaattoreista tietoa saa ristiin tulkitsemalla. Omavastuun osalta lisätään kuntalaisten tietoisuutta ja vastuullisuutta omasta hyvinvoinnista ja koulutusasioita. Hyvinvointijohtamisen laadukas ja vastuullinen johtaminen mittarina käytetään varhemaksujen määrää. 21-vuosisadan oppimisympäristö rakennetaan noin 400 oppilaalle. Täysin uudenlainen ajattelutapa muodostetaan tilankäyttöön, energiaratkaisuihin ja materiaaliratkaisuihin. Myös toteuttamistapa voi olla uusi; kumppanuus ja vuorovaikutteisuus. - Innovaatioita erityisopetuksessa, uutta tekniikkaa perinteitä kunnioittavassa rakennuksessa, oppimisen livinglab myös yrityksille ja startupeille - Yhteissuunnittelu ja jaettu opettajuus - Joustava perusopetus, etäratkaisut, 2.aste. MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet - Kunnan ja kuntalaisten palvelutarpeita suunnataan myös yksityisille ja seudullisille toimijoille (kunta 70 %/yksityinen 30 %) - Työllisyyden parantaminen ja työpaikkaomavaraisuuden nostaminen - Yritysilmapiiri avoin ja luottamuksellinen - Koulutustason nostaminen. Toimenpiteet - Palvelun tuottamisvaihtoehtojen selvittäminen tehdään aina ennen kuin omaa palvelutuotantoa lisätään tai laajennetaan - Elinkeinotoiminnan kehittäminen - Etsitään keinoja kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseksi ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamiseksi tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - EU- ja muun hankerahoituksen hyödyntäminen kunnan yritys- ja toimintaympäristön kehittämisessä - Kehitetään ja lisätään koulujen yrittäjyyskasvatusta ja -yhteistyötä
8 - Kunta ja yrittäjät tekevät säännöllistä yhteistyötä, paikalliset yrittäjät huomioidaan hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa - Biotalouden ja sivuvirtojen hyödyntäminen, hevostalouden nostaminen - Lähiruokatuotannon ja myynnin nostaminen. TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA Vahva alkutuotanto: - 192 aktiivitilaa, peltoa viljelyksessä 11 760 ha, maitoa tuotetaan 5,3 milj. litraa, perunatiloja 47, karjatiloja 35. - High Grade alue - Korkealuokkaisen siemenperunan tuotantoalueiksi on Euroopassa nimetty viisi aluetta: Skotlanti, Irlanti, alue Pohjois-Saksassa, Azorit sekä Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostama alue. Tavoitteet: - Lähiruokatuotannon ja myynnin nosto - Profilointi - Biotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Toimenpiteet: - Biotalouden projektit - Lähiruoan suosiminen ruokalistalla. AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS Tavoitteet: - Kuntalaisten osallistuminen - Saumaton hallintokuntien yhteistyö - Vuorovaikutteiset toimintatavat - Laadukas ja sparraava johtaminen - Hyvinvoiva ja tehokas henkilökunta. Toimenpiteet: - Tietoiskut, tiedottaminen yleensä - Myös sähköisten kanavien käytön lisääminen - Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa - Vuorovaikutteinen toiminta myös suunnittelussa.
9 VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO Tavoitteet: - Tasapainoinen käyttötalous - Kohtuullinen lainataso - Hallitut investoinnit - Kattava talousosaaminen. Toimenpiteet: - Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi - Eri tunnuslukujen osalta pysytään keskimäärin valtakunnan tasoon verrattuna hyvissä lukemissa - Käyttötalousmenot ovat hallinnassa: jatkuva seuranta - Hallittu ja pitkäjänteinen investointipolitiikka - Suunnitelmallinen ja vaikuttava hankepolitiikka - Palvelutuotannossa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja. TALOUS SUUNNITELMAKAUDELLA Yleinen talouden kehitys Euroalueen talous on piristymässä, vaikka kasvun odotetaan olevan vielä pitkään hidasta. Ensi vuonna maailmantalouden nosteen odotetaan tuntuvan jo selvemmin Suomessakin ja bruttokansantuotteen nousevan hieman. Vuonna 2011 talouskasvu oli Suomessa 2,7 %, vuonna 2012-0,8 %, edelleen vuonna 2013-1,2 % javuonna 2014 ennuste 0,0 %. Vuodelle 2015 on kuitenkin jo arvioitu positiivista kehitystä. Työttömyysaste oli vuonna 2011 7,8 %, vuonna 2012 7,7 %, vuonna 2013 on 8,2 % ja vuodelle 2014 8,5 %, vuodelle 2015 8,5 %. Inflaatio oli vuonna 2011 3,4 %, vuonna 2012 2,8 %, vuonna 2013 1,5 %, arvio vuodelle 2014 1,1, ja vuodelle 2015 1,5 %. Korkotaso on pysynyt edelleen matalana. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan.
10 Tyrnävän kunnan talous suunnitelmakaudella Tyrnävän kunnan talouskehitys on ollut vakaata, mutta tiukkaa. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää ja sinne on saatu kerättyä erittäin tarpeellinen noin viiden miljoonan euron ylijäämäpuskuri. Kunnan toimintamenojen kasvu on ylittänyt reippaasti kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää entistä lujempaa yhteistä otetta ja sitoutumista kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamisessa ja kehittämistyössä. Se edellyttää myös kattavaa talousosaamisen lisäämistä ja haastaa raportoinnin, jonka on oltava reaaliaikaista ja helposti omaksuttavaa. Kasvukunnan lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet edellyttävät palvelutuotantotapojen tehokkuuden ennakkoluulotonta tarkastelua sekä suunnitelmallista ja hyvin ajoitettua investointipolitiikkaa sekä eri investointimallien tarkastelua. Kaikilta osin ei ole pysytty alueen keskimääräisessä tasossa kustannusten suhteen. Uuden hallitusohjelman mukaiset valtionosuuden leikkaukset aiheuttavat Tyrnävän kunnalle tulopuolen heikentymistä huomattavasti. Tavoitteena on jatkaa toimintojen hallintaa terveen talouden pohjalta kuntastrategian mukaisesti. Paineita tasapainottamistoimenpiteisiin on olemassa. TULOVEROPROSENTIN KEHITYS 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tyrnävä 19,75 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Pohjois-Pohjanmaa 19,63 19,65 19,70 19,84 20,36 20,42 Koko maa 18,98 19,17 19,25 19,38 19,74 19,84 KIINTEISTÖVERO Vuosi 2015 Yleinen % Vakituisten asuntojen % Muu asuinrakennus % Tyrnävä 0,98 0,54 0,98 Pohjois-Pohjanmaa 0,98 0,46 1,03 Koko maa 0,99 0,46 1,07
11 VEROTULOJEN KEHITYS Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulovero 12429 13109 13953 14714 15594 16520 Kiinteistövero 356 399 692 705 715 737 Yhteisövero 363 301 403 473 354 467 Yhteensä 13148 13809 15049 15892 16663 17723 KUNNAN TALOUSASEMAA ESITTÄVIÄ LUKUJA (Tilinpäätöstiedot) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Verotulot milj. euroa 10,9 11,8 13,1 13,8 15,0 15,9 16,7 17,7 Valtionosuudet milj. e 11,1 12,1 13,9 15,0 15,7 16,5 16,8 17,3 TA-lainat milj. euroa 7,3 7,6 9,8 14,0 21,4 18,2 18,1 18,5 TA-lainat euroa/asukas 1226 1245 1583 2208 3334 2818 2741 2787 Vuosikate 1000 euroa 777 1095 1915 855 1268 2079 1420 1803 Vuosikate euroa/asukas 131 180 312 135 197 322 215 271 Vuosikate % käyttötuloista 3,2 4,1 6,4 2,7 3,7 5,8 4,4 4,6 Vuosikate % poistoista 106,1 127,4 208,7 82,0 117,0 148,8 100,5 121,5 Investointien tulorahoitus % 43,8 69,8 53,6 14,8 22,3 138,5 66,9 119,5 Lainanhoitokate 0,7 0,7 1,3 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv. 2 5 7 7 13 4 2 11 Tunnuslukuja: Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.
12 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmiuden kannalta riittävänä voidaan pitää vähintään 15 päivän kassan riittävyyttä. TASEEN TUNNUSLUKUJA 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Omavaraisuusaste lasketaan kunnan oman pääoman ja varausten suhteena taseen loppusummasta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuus- % 53 45 38 41 41 41 Suhteellinen velkaantuneisuus % Ilmaisee kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta. 42 55 72 62 61 59 Lainat euroa/asukas 1582 2208 3334 2818 2741 2787 KONSERNITAVOITTEET Tyrnävän Vesihuolto Oy kuuluu Tyrnävän kuntakonserniin. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n yhtiösopimus on allekirjoitettu 1.11.1962. Tyrnävän kunta omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n osakkeista 68 kpl/prosenttia. Tyrnävän kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Tyrnävä-konsernissa. Konserniohje on uudistettu vuonna 2012. Määräämisvalta (omistusosuuden suhde) osoittaa kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Tyrnävän kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja edullisia palveluja kunnalle ja kuntalaisille. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisön tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Tytäryhteisön velvollisuus antaa
13 tietoja kunnanhallitukselle on lisätty lakiin. Tytäryhteisön hallituksen on annettava kunnanhallitukselle konsernin taloudellisen aseman laskemiseen tarvittavat tiedot. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. Yhteisöjen tulee myös laskea kunnan poistosuunnitelman mukaiset poistot kunnan konsernitasetta varten. Tytäryhteisön henkilöstöpolitiikassa noudatetaan kunnan omaksumia yleisperiaatteita elleivät asianomaista alaa koskevat sopimukset muuta edellytä. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n tulee informoida kunnanjohtajaa välittömästi poikkeus- tai häiriötilanteista veden jakelussa tai muista vesiyhtiön toiminnan muutoksista. KONSERNITASEEN TUNNUSLUKUJA 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Omavaraisuus - % 49,5 41,4 36,2 38,6 38,0 38,6 Konsernin lainakanta milj. euroa Konsernin lainat euroa/asukas 10,4 15,7 24,0 21,1 21,0 21,9 1686 2484 3734 3263 3182 3299
14 VÄESTÖN KEHITYS Vuosi Asukasmäärä 1950 4 141 1955 4 068 1960 3 868 1965 3 690 1970 3 409 1975 2 990 1980 3 204 1985 3 444 1990 3 587 1995 4 024 2000 4 273 2005 5 616 2006 5 732 2007 5 916 2008 6 087 2009 6 148 2010 6 320 2011 6 416 2012 6 462 2013 6 613 2014 6 643 2015 Tavoite 7200 Väestö vuoden vaihteessa 2006-2007- 2008-2009- 2010-2011- 2012-2013- Väestötavoite 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 Naiset 2879 2972 3009 3099 3155 3167 3244 3281 Miehet 3037 3115 3139 3221 3261 3295 3369 3362 Yht. 5916 6087 6148 6320 6416 6462 6613 6643 7200 8000 Väestön ikärakenne Vuoden 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 vaihteessa Ikä lkm. %. lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm % 0-14 1878 30,5 1965 31,1 2018 31,5 2053 31,8 2150 32,5 32,7 15-64 3601 58,6 3675 58,1 3716 57,9 3706 57,3 3757 56,8 56,2 65-669 10,9 680 10,8 682 10,6 703 10,6 706 10,7 11,1 Yht. 6148 6320 6416 6462 6613 6643
15 - Tyrnävän asukasluku vuonna 2015 on 7200 - Tyrnävän asukasluku vuonna 2020 on 8000. Hallittu väestön kasvu, asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Arvio väestön ikärakenteesta 2015-2025 (31.12.) (tilastokeskus, vanh.) 2015 2020 2025 Ikä lkm. % lkm. % lkm. % 0-6 v. 1216 16,5 1265 15,8 1266 15,0 7-16 v. 1536 20,8 1782 22,2 1885 22,4 17-19 v. 286 3,9 334 4,2 415 4,9 20-64 v. 3573 48,4 3752 46,9 3858 45,7 65-74 v. 418 5,7 503 6,3 553 6,6 75-84 v. 239 3,2 249 3,1 330 3,9 85-107 1,5 122 1,5 129 1,5 Yhteensä 7375 8007 8436 Pidemmässä tarkastelussa Tyrnävän asukasluku on kasvanut tasaisesti (10 vuoden keskiarvo on 2,5 %) ja asukasluvun ennakoidaan jatkavan vakaata kasvuaan. Päivähoitoikäisten määrä pysyy vakaana vaikka prosentuaalinen osuus vähenee ja kouluikäisten määrä kasvaa sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti. Eläkeikäisten määrä kasvaa alle 30 hengellä vuosittain vuosina 2015-2025. Samana ajanjaksona yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus pysyy ennusteen mukaan lähes ennallaan. Vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaat suhteessa 15-64- vuotiaisiin) on Tyrnävällä 18,4 % ja arvio vuodelle 2025 on alle 25 %. Koko maassa vanhushuoltosuhde on 25 % ja arvio vuodelle 2025 on 42 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohti on neljä työikäistä koko maassa, niin vuonna 2025 enää kaksi ja puoli. Tyrnävällä vanhushuoltosuhde on huomattavasti positiivisempi.
16 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2015 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä MENOT TULOT NETTOMENOT 2 980 748 416 891 2 563 857 Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen 1 564 151 140 887 1 423 264 Tuki- ja sähköiset palvelut 1 416 597 276 004 1 140 593 YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on monia uudistuksia, kuntarakennesekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; kuntalakia ja valtionosuusjärjestelmää myös uudistetaan. Kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä. Uutta Tyrnävän kunnan kuntastrategiaa vuoteen 2020 on käsitelty vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat
17 kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: - hyvinvointia koulutuksella - monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä - vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito - avoin ja kuuleva vuorovaikutus - omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö - terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus) OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetetut tavoitteet: Kuntakuva on hyvä Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Myös sähköisiä palveluja kehitetään Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa Jäntevä maapolitiikka ja viihtyisien, omaleimaisien asuinalueiden suunnittelu Työllisyyden parantaminen, alkutuotannon, lähiruoan, biotalouden ja hevostalouden projektit.
18 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Palo- ja pelastustoimi: Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Oulun eteläisten kuntien osalta (Tyrnävän mukaan lukien) palvelutaso pysynee lähellä nykytasoa. Kyläkunnista Murron palvelutason on arvioitu kohenevan. Seudun kunnilla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset tulevat kasvamaan huomattavasti. Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä 31.1.2010 17.4.2011 29.10.2012 25.5.2014 Kirkonkylä 2691 2764 2721 2858 Murto 930 918 935 926
19 Temmes 512 496 498 489 Yhteensä 4133 4178 4154 4273 Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2015 Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai 19.4.2015 ennakkoäänestys kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.- 11.4.2015. 2016 Kunnallisvaalit Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttöja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuoliset palvelut Palvelujen toiminnallisuuden hyvä taso, hallintokuntien yhteistyö Yritysten määrän nostaminen Biotalouden hankkeet Hevostalouden kehittäminen Yritysten lukumäärän nettolisäys Hyvinvointia koulutuksella Työllisyyden parantaminen Koulutustason nostaminen Vuorovaikutteiset toimintatavat Peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen Työttömien lukumäärä laskee, työttömyysaste laskee Koulutustaso noussut (hyvinvointikertomuksen indikaattori)
20 Toimenpiteet: Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina 2015 2020 Kunta osallistuu Tekes-rahoitteeseen julkisia hankintoja kehittävään useamman vuoden hankkeeseen (päättyy vuonna 2016) Kunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hankinta-asiamiespalvelun kehittämistä koskevaan hankkeeseen (kestää kolme vuotta) Kunta osallistuu biotaloutta kehittävään kansainväliseen OAMK:n vetämään Bofra-hankkeeseen Kunta toteuttaa kotihoidon peruna- ja lähiruoka ekosysteemihankkeen Kunta on mukana työllistymistä tukevissa hankkeissa sosiaalitoimen kautta. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2015 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa). Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö:
21 Maaseutuhallinnon uudistuksen tultua voimaan 1.1.2013 Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (maaseutupäällikkö) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija tuottavat yhteistoimintaalueelle tarvittavia toimistopalveluja. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Päämäärä 2015 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Vuorovaikutteinen suunnittelu Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet ja osallistumisen määrä Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Viestintä- ja markkinointisuunnitelman valmistuminen
22 Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Kuntanäkyvyyden lisääminen Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Omaleimainen kulttuuriympäristöja maisema Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Medianäkyvyys Osavuosiraportit Ympäristöä koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Ympäristöä koskeviin hankkeisiin osallistuminen ja niiden ohjaaminen kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot huomioiden Hyväksytyt asemakaavat Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Osayleiskaavatyö Kaavoituskatsaus Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin Tehokas yhdyskuntarakenne Toimenpiteet 2015 Jatkuu: - Kirkkoristeyksen kiertoliittymän toteuttaminen - Uuden koulun hanketyö Uudet: - Temmeksen osayleiskaavoituksen perusteiden ja tarpeiden arvioiminen ja selvitystöiden käynnistäminen - Kantatilaselvityksen laatiminen kaavoittamattomille ranta-alueille - Haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden päivittäminen - Kiertoliittymän taidehankinnan koordinoiminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatiminen - Kaavoituskatsaus 2016
23 Arvioidut toimenpiteet 2016 - Temmeksen osayleiskaavatyö - Maapoliittinen ohjelma - Kouluhanke - Tyrnävän kirkonseudun laajennus Puujaakolan alueella - Graffiti/taidepuisto Arvioidut toimenpiteet 2017 - Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan ajantasaisuuden arvioiminen ja tarvittaessa päivittäminen - Kouluhanke. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talousja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle.
24 Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2015 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Painopistealueet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Kattava talousosaaminen Johdonmukainen toiminta kuntastrategian Talous tasapainossa taloustavoitteiden saavuttamiseksi. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Saumaton yhteistyö Sähköisten järjestelmien lisääminen Raportointi toimii aikataulujen mukaan Vuorovaikutteiset toimintatavat Yhdenmukaisten toimintamenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Toimenpiteet - Virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmiston päivittäminen - Langattoman verkon tuotantokäyttö - Internetsivuston päivitys - Intranetsivuston päivitys - Pilvi.tyrnava.fi palvelun parantaminen ja käytön laajentaminen. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Ensimmäinen optiovuosi otetaan käyttöön 2015. Työterveyshuoltoon hyväksytyn (21.1.2013) toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset
25 työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2015 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja sekä ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Avoin ja kehittävä ilmapiiri edesauttavat halua löytää yhdessä ratkaisuja. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä innostunutta ja voi hyvin. Henkilöstön määrä eri yksiköissä on hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia niin työntekijän itsensä, työyhteisön, työnantajan kuin asiakkaiden eli kuntalaisten kannalta. Työhyvinvoinnin tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta työtyytyväisyyttä ja kykyä uudistua muuttuvassa ympäristössä. Sujuva työ, toimiva työympäristö, työn kuormittavuuden hallinta ja työkykyisyyden ylläpitäminen ovat tekijöitä, joita haluamme aidosti tukea työyhteisöissämme. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastamaan paremmin uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat haastetta niin työntekijälle kuin työnantajalle, ja näiden työkalujen kehittämisen koemme ajankohtaiseksi. Jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että kehittää itseään työssä sekä antaa ja saa palautetta työstään esimieheltä tai työkaverilta. Toimenpiteet 2015 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon.
26 Kuntoutukset ( Aura yms.) ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Työsuojeluvaltuutetun työajan lisääntymisen johdosta työsuojelutehtävissä painopiste on työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä yhdessä henkilöstön kanssa. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointijohtaminen Ennakoiva reagointi työkykyasioissa. Esimiesten ja luottamushenkilöiden koulutus. Kevan ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Joustava ja ketterä toimintakäytäntö. Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Avoimuuden ja luottamuksen kehittäminen. Lähijohtaminen työyksiköissä. Toimintamallien yhtenäistäminen Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Sairauspoissaolojen hallinta Korvaavan työn mahdollistaminen. 15 pvää/työntekijä Virat Ei uusia virkoja Nimikemuutokset: Johtavan maaseutuasiamiehen nimike muutetaan maaseutupäälliköksi Järjestelmäasiantuntijan nimike muutetaan It-päälliköksi Järjestelmätukihenkilön nimike muutetaan järjestelmäasiantuntijaksi. Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä: 398 520 euroa.
27 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Yhteenveto sosiaali- ja terveysosaston talousarviosta vuodelle 2015 MENOT TULOT NETTOMENOT Sosiaali- ja terveysosasto yhteensä 18 255 691 1 172 290 17 083 401 Sosiaali- ja terveysosaston hallinto 177 503 177 503 Sosiaalipalvelut 1 722 729 304 150 1 418 579 Vammaispalvelut 2 142 394 40 790 2 101 604 Vanhuspalvelut 3 423 777 480 450 2 943 327 Terveyspalvelut 10 789 288 346 900 10 442 388 SOSIAALIPALVELUT JA VAMMAISPALVELUT Toiminta-ajatus Sosiaalipalveluiden henkilöstö järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi palveluja moniammatillista verkostotyötä käyttäen. Perusarvoina ovat inhimillisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Työ on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia. Ne ylläpitävät ja edistävät yksilöiden sekä perheiden turvallisuutta ja suoriutumista kaikissa elämän vaiheissa. Tulosalueen kuvaus Sosiaalipalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat perheneuvonta, lastensuojelu, päihdetyö ja toimeentuloturva, työllisyystoiminta ja sosiaalipäivystys. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain perusteella vammaisille järjestettävät palvelut sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut. Päämäärä 2015 Tyytyväiset kuntalaiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin palveluihin. Varhaisen tuen avulla tarjotaan perheille apua ennen tilanteiden vaikeutumista. Kaikille turvataan tasavertaiset elämisen edellytykset. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuoro- Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Toimeentulotukipäätökset, vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukitoimien selvittämisen aloittaminen ja lastensuojeluilmoitusten käsittely THL:n kyselyt Laissa asetettu määräaikaisvelvoite (käsittely 7 arkipäivän sisällä)
28 vaikutus Lastensuojelutarpeen selvitykset ja vammaispalvelupäätökset Laissa asetettu määräaikaisvelvoite (3 kk:n kuluessa) Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Työttömien työllisyyden edistäminen Asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja ehkäisevän toimeentulotuen palvelusuunnitelmat Ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen Työllisyystoimenpiteiden turvaaminen kunnassa Suunnitelmat on tehty 80 %:lle sosiaalityön asiakkaista Kunnan maksaman työmarkkinatuen maksuosuuden aleneminen, Työttömyyden vähentyminen Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä, työllisyystoimenpiteiden piirissä olevien määrä Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Työhyvinvointiin panostaminen, hyvinvointijohtaminen Selkeät, yhdessä sovitut toimintamallit sosiaali- ja vammaispalveluissa Työn kuormittavuuden hallinta Sosiaalityön henkilöstön mitoitus; asiakas/työntekijä lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä Kohtuullinen asiakasmäärä/työntekijä 3 10 koulutuspäivää / työntekijä / vuosi Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Toimivat palveluprosessit Paikallinen ja alueellinen yhteistyö Palveluprosessit sosiaalipalveluissa Poikkihallinnollinen yhteistyö palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä niin paikallisesti kuin alueellisestikin Toimivat ja kustannustehokkaat palveluprosessit. Yhteistyöllä muodostetaan uusia toimivia toimintamalleja ja kehitetään entistä toimintaa tukemaan kuntalaisten hyvinvointia Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden- Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapai- Palvelujen oikea-aikaisuus käytettävissä olevin resurssein. Asiakasmäärät, sijoitukset, hoitopäivät, kustannukset / asukas
29 pito no Ostopalvelujen määrä Ostopalveluja korvataan omalla toiminnalla Toimenpiteet 2015 tavoitteiden toteuttamiseksi: Lastensuojelutyössä huomioidaan Tyrnävän kunnan lastensuojelusuunnitelma 2014 2017 ja Lasten ja nuorten poliittinen ohjelma vuoteen 2025. Yhteistyöpalaverien järjestäminen eri toimijoiden kanssa toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Lasten KASTE-hanke (perhekeskus) Lapset puheeksi työkalun käyttöön ottaminen Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen Tietojärjestelmien maksimaalinen hyödyntäminen (tilastointi) Työllisyyspalveluiden kehittämishanke (seudullinen) Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämiseen 4-H hanke Seudullinen kilpailutus kuljetuspalvelun osalta mahdollinen VANHUSPALVELUT Toiminta-ajatus Vanhuspalveluissa tuetaan ikääntyneiden elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista kotihoidon ja tukipalvelujen turvin, ikäihmiselle varataan mahdollisuus palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Vanhuspalveluissa noudatetaan kuntouttavaa työnotetta ja elämänlaatua rikastuttava. Iäkkään ihmisen kaikki omat voimavarat pyritään huomioimaan. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti joko julkisena tai yksityisenä toimintana. Tulosalueen kuvaus Iäkkäistä ihmisistä suurin osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. Vanhuspalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat tukipalvelut, omaishoito, päivätoiminta, kotihoito ja palveluasuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen ja hoiva. Päämäärä 2015
30 Iäkkäiden väestöryhmän huomioimiseksi kunnan on pystyttävä tarjoamaan tarvittaessa mahdollisuus toimintakykyiseen ikääntymiseen. Yhtä lailla tulee turvata elämän loppuvaiheessa tarvittava huolenpito. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotona asumisen mahdollistavia palveluja tehostetaan. Puolesta tekemisen sijaan noudatetaan aktivoivaa toimintatapaa, jossa ohjaus ja neuvonta korostuvat. Ikääntyneen osallisuutta omien palvelujensa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa pyritään entisestään vahvistamaan. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointia koulutuksella Palvelujen riittävyys, monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Vanhuspalveluasiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset palvelut oikeaaikaisesti ja sujuvasti. Oikea-aikainen palvelutarpeen arviointi. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito, päivätoiminta ja intervalli- ja kuntoutumisjaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään Päivätoimintaryhmät / osallistujat 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia 91 % Hoito- ja hoiva takuu toteutuu Kiireellisissä tapauksissa palvelutarve arvioidaan viipymättä. Ei-kiireellisissä tapauksissa arviointi järjestetään viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Liikuntaryhmät/ osallistujat 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 14 % (~ 47 asiakasta) 75 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä 6 % (~20 omaishoidettavaa) 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa palveluasumisessa 7 % (~23 asiakasta) 75 vuotta täyttäneistä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (hoivaosastolla) 3 % (~10 asiakasta) Palvelutarpeen arviointi lain edellyttämissä
31 aikarajoissa 100%. Odotusaikojen seuranta. Kunnan oman ja ostopalvelujen lyhytaikaispaikan käyttö/ hoitojaksot Avoin kuuleva vuorovaikutus Toimivat palveluprosessit ja rakenteet Välittömän työajan/ käyntimäärien seuranta Yhteisesti sovitut toimintaohjeet ja prosessikuvaukset kirjattu (kotihoito, kotiutukset) Asiakkaille annettava välitön työaika kotihoidossa Asiakkaan kokonaislääkityksen tarkistaminen vuosittain / lääkäri. Asiakkaille annettava välitön työaika lisääntyy. Välitön työaika vähintään 60%. Turvallinen lääkehoito Koneellisen annosjakelun käyttöönotto. Turvallinen lääkehoito toteutuu kaikilla vanhuspalvelujen osaalueilla Koneellinen annosjakelu/ asiakasmäärä/ kotihoito Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjaaminen / % Asiakkaan oman mielipiteen kuuleminen ja kirjaaminen 100% Ennaltaehkäisevän toiminnan vakiinnuttaminen osaksi vanhuspalveluja Hyvinvointia edistävät käynnit kaikille 75- vuotta täyttäville. Alueellinen yhteistyö Yhteinen hankesuunnittelu ja hankkeisiin osallistuminen. Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus hlö/asukas Alueellisesti hyväksi todettujen toimintamallien hyödyntäminen. Yhteinen hankesuunnittelu ja hankkeisiin osallistuminen. Riittävä henkilöstö Henkilöstömitoituksen hyvän tason säilyttäminen - Tehostetuttu palveluasuminen 0,65 hlö/asiakas - Hoiva 0,65 hlö/asiakas Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden hoito Talouden ja toiminnan tasapaino Toiminnan ja kustannusten seuranta Resurssien käyttö kustannustehokasta ja toiminta laadukasta Vanhuspalveluissa liikkuva, toimiva,