Ankeroiset, haaste juurikkaanviljelyssä. Säkylä Paimio

Samankaltaiset tiedostot
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kiitos. Juurikkaan vahvuudet

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kysta-ankeroisten ja vapaana elävien ankeroisten kontrollointi sokerijuurikkaalla. Åsa Olsson

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

MegaLab tuloksia 2017

Akselipainotutkimus SjT

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kerääjä- ja aluskasvit

Mikä on muuttunut? MTT

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Viljantuotannon haasteet

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Modduksen vaikutus kasviin

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Miksi torajyvä iski viime kesänä?

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Avomaan vihannesviljely

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

ME OLEMME IKAR IKAR IKAR-

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Kalkitus & rakennekalkitus sokerijuurikkaalla koetuloksia Ruotsista. Jens Blomquist, Agraria Ord & Jord

Hamppu viljelykiertokasvina

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Rapsi.fi-projekti

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus

Miten kasvit saavat vetensä?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Refine Super SX UUTUUS

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

KASVUSTO-OIREET. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Miten kasvit saavat vetensä?

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Transkriptio:

Ankeroiset, haaste juurikkaanviljelyssä Säkylä 15.11.2016 Paimio 16.11.2016

Ankeroisten ABC 10 vuotta kokemuksia hankalasta tuholaisesta Dr. Carsten Stibbe KWS SAAT SE - International AgroService Sugar Beet

Ankeroisten ABC Mikä on suurin haaste ankeroisissa verrattuna muihin juurikkaan tuholaisiin ja tauteihin 3 KWS, AgroService Sugarbeet International

Ankeroiset onko tämä pelto saastunut? Tämä pelto on saastunut Ei silmin erotettavia oireita Satotappio -10% Germany 2014, Lower Saxony near Einbeck Source: KWS AgroService 2014 4 KWS, AgroService Sugarbeet International

Ankeroiset Haaste! Suurimman osan aikaa ankeroiset ovat näkymättä - Mutta sadossa näkyy! 5 KWS, AgroService Sugarbeet International

ankeroiset miltä ne näyttää? 10 basics about Heterodera schachtii 6 KWS PPT-Master

Ankeroiset liian pieniä nähdä ilman mikroskooppia Viable (live) second-stage juvenile of Heterodera schachtii Viable eggs of H. schachtii removed from a crushed viable cyst 1000 µm = 1 mm 5 Larvae = 1 mm 10µm 19.03.2015 (Courtesy H. J. Smith) SB - IAS

Ankeroiset miten ne kehittyvät? 10 basics about Heterodera schachtii 8 KWS PPT-Master

Heterodera schachtii muodostaa kystia juurikkaan juuriin (Courtesy P. A. Roberts and I. J. Thomason; reprinted, by permission, from Roberts and Thomason, 1981) 19.03.2015 SB - IAS

Kystan sisältö: satoja uusia loisia( matoja ) 19.03.2015 (Courtesy F. A. Gray; reprinted, by permission, from Gray and Koch, 1997) SB - IAS

Ankeroiset voivat muodostaa enemmän kuin yhden sukupolven vuodessa, jopa 2-3 Suomessakin! Tietokanta: Päivittäinen maaperän lämpötila 5cm syvyydessa 8C 465 º days Nymphs persist in the soil Root excretes induce an emergence stimulus, nymphs ( ) leave the cysts. After fertilization of the female animals new cysts with many new eggs and nymphs emerge. Number of cysts in the soil has multiplied. Nymphs ( ) are actively penetrating into the root tissue. Optimal nutrient conditions for the female nematodes ( ) (complete development of nutrient cell tissue in the roots of host plants) Ankeroisen kiertokulku 11 KWS, AgroService Sugarbeet International

Miten ankeroiset vaikuttavat juurikkaaseen? 10 basics about Heterodera schachtii 12 KWS PPT-Master

Miten ankeroiset vahingoittaa sokerijuurikasta? N K N P H 2 O Na H 2 O H 2 O Loinen iskeytyy juurikkaan pieniin juurikarvoihin, Ne lisääntyvät ja muodostavat kystia ja imevät energiaa juurikkaasta Sokerijuurikkaan kyky ottaa vettä ja ravinteita vähenee ja häiriintyy Vaikuttaa sokerin varastointiin juuressa Aiheuttaa sivujuuria => partajuurikkaita Ankeroiset kuluttaa juurikkaan energiaa ja heikentää kasvua, SATOTAPPIOT AS-International Carsten Stibbe 21.11.2016

Ankeroiset - mitkä ovat oireet? 10 basics about Heterodera schachtii 14 KWS PPT-Master

Oireet: nuutuneita lehtiä läikkinä Voi näkyä vain muutamana kuumana päivänä kesällä! 21.11.2016 Source: AgroService picture 04.06.2007AS-International Carsten Stibbe

Ankeroisen aiheuttamia oireita kaistakokeissa AgroService trials in region of Südzucker AG 2010 Kellertää Heikko kasvu Lehdet nuutuu Juuriparta 21.11.2016 AS-International Carsten Stibbe

Oireita nematodes Ausbildungsveranstaltung KWS 2009 Harald Keunecke, INS-PL Juuriparta & epämuodostunut juuri AS-International Carsten Stibbe Naaraita hiusjuurilla 21.11.2016

Mahdollisia syitä erilaisille oireille Oireet Aiheuttaja / Syy Ankeroiset Rhizomania Maan tiivistyminen/ vaurioitunut maan rakenne Nuutuminen mahdollinen mahdollinen mahdollinen Kellastuminen mahdollinen mahdollinen mahdollinen Epämuodostu mat juuressa mahdollinen mahdollinen mahdollinen parta juuret mahdollinen mahdollinen joskus Kystat mahdollinen Ei koskaan Ei koskaan Ei ole olemassa 100% varmaa oireitta ankeroiselle! 18 KWS PPT-Master

Ankeroisen aiheuttamat satotappiot 10 basics about Heterodera schachtii 19 KWS PPT-Master

Ankeroiset: usein syynä satotason aiheuttamiin pettymyksiin Pettynyt satoon? Ankeroinen saattaa olla yksi syy. 20 KWS, AgroService Sugarbeet International

Ankeroiset: usein syynä sato pettymyksiin juurisato t/ha 80 70 60 50 40 30 20 10 0 citation: KWS trial in D and F 21.11.2016 Ei saastuntaa A Matala-B Runsas C D keskiverto saastunta 10% sadon menetys useimmiten ei näy mitään oireita kasvustoissa! saastunta Runsas saastunta ja myöhäinen kylvö AS-International Carsten Stibbe

Riskitekijöitä ankeroissaastuntaan 10 basics about Heterodera schachtii 22 KWS PPT-Master

Riskitekijät Isäntä kasvit Mitä enemmän isäntä kasveja - suuremmat riskit Isäntä kasveja ovat Viljelykasvit: sokerijuurikas, rehujuurikas, rapsi/rypsi Puutarhakasvit: kaali, pinaatti, punajuuri Rikkaruohot: Savikka, Tähtimöt, Lutukat, Maltsat Viljelykierto Mitä lyhempi viljelykierto sitä suurempi riski! Lyhyt kierto lisää populaation suurenemista Jopa pieni populaatio aluksi voi kasvaa merkittäväksi populaatioksi Mitä suurempi populaatio sitä suurempi riski satotappioihin Monissa maissa viljelykierto tulisi lyhimmillään olla 3-4 vuotta 23 KWS, AgroService Sugarbeet International

Ankeroisten satovaikutukset Mitkä ovat vaikuttavat tekijät? Saastuneen juurikkaan koko Ankeroisten tiheys (viljelykierto, isäntäkasvit) Maalaji ja maan rakenne Ravinteiden saanti Veden saanti Lämpötila & sademäärä Kosteustasapaino 24 KWS, AgroService Sugarbeet International

Miten mitata ankeroisten määrän kasvamista? 10 basics about Heterodera schachtii 25 KWS PPT-Master

Pf/Pi: Vertailuarvo ennen ja jälkeen kasvukauden Ankeroispopulaatio kylvössä Pi = Population initiale Ankeroispopulaatio nostossa Population finale = Pf Pf/Pi = multiplication rate Pf/Pi < 1: ankeroisten vähenee Pf/Pi > 1: ankeroiset lisääntyy 21.11.2016 AS-International Carsten Stibbe

Mitkä ovat pitkänajan vaikutukset NTlajikkeilla ankeroispopulaatioon? 10 basics about Heterodera schachtii 27 KWS PPT-Master

Ankeroispopulaation vaihtelu eri Pf/Pi-arvoilla sokerijuurikkaalla Eggs & larvae / 100g soil 6000 pf/pi 4 Olettamus: luonnollinen väheneminen 40% ei isäntäkasveja viljeltäessä 5000 4000 pf/pi 4 3000 pf/pi 2,7 pf/pi 2,7 2000 pf/pi 2 pf/pi 2 1000 0 pi ZR pf/pi 1 pf/pi 1 pf/pi 0,5 pf/pi 0,5 pi ZR WW WG ZR WW WG 28 KWS, AgroService Sugarbeet International

Ankeroispopulaation vaihtelu Suomen oloissa Olettama: 1/2 pf/pi arvo puolet koska kylmempää ja myöhäisempi kylvö, viljelykierto= 2/3 SB Eggs & larvae / 100g soil 12000 Assumption: natural decreasing -40% per year for not-host plants Schematized design 10000 pf/pi 2,0 8000 6000 4000 2000 0 pi ZR pf/pi 2,0 pf/pi 1,1 pf/pi 1,5 pf/pi 2,0 pf/pi 1,1 pf/pi 1,5 pf/pi 2,0 pf/pi 1,5 pf/pi 1,1 pf/pi 1,5 pf/pi 1,1 pi ZR ZR CE ZR ZR CE 5.800 eggs and larvae 1.800 eggs and larvae 29 KWS, AgroService Sugarbeet International

Testaaminen 10 basics about Heterodera schachtii 30 KWS PPT-Master

Ankeroisten havaitseminen Kaistakokeet NematodeFieldTest Maanäytteet Testaa puhdistinkuorm aimen kohdalta Jatkuvaa valvontaa Kylvä kaistoja kestävällä ja herkällä lajikkeella maanäytteet (~200 näytettä/ha) Pintamaa 0-30 cm pohjamaa30-60cm 30-40 näytettä pitkin kasanpohjaa 24 h kuormaamisen jälkeen Näyte à 500g Pelto havaintoja Vertaa satoja

Matkalla White sugar yield 1500 E+L 500 E+L 250 E+L DEBORA KWS EMILIA KWS FELICITA ANNIKA KWS SANDRA KWS SABRINA KWS ANNEMARIA KWS KRISTALLINA KWS BELLADONNA KWS ADRIANNA KWS THERESA KWS MAURIZIA PAULETTA non tolerant varieties PAULINA RZ varieties RZ + NT varieties 1983 1988 1993 1997 2000 2005 2008 2013 Schematische Darstellung

KWS Sokerijuurikas 2016 LEONELLA KWS Lupaava uutuus ankeroislajikkeisiin Varmistaa sadon myös ankeroisen saastuttamilla lohkoilla Sokeripitoisuus 102%* *Lähde: Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus

Suuret kiitokset mielenkiinnostasi!