SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko?



Samankaltaiset tiedostot
Reijo Pyhälä: Pandemian varjossa Mikä on pandemia? Miten syntyy? Millaisia olleet? Varautuminen seuraavaan Uhka tänään

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Mitä opittiin kuluneen influenssakauden infektioista?

Pandemiavalmiussuunnittelu (Shp:n järjestämä kokous terveyskeskusten johtaville lääkäreille)

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Influenssa. Niina Ikonen. Tartuntatautikurssi, Helsinki

Sanna Nikunen ELL

Biouhkat, asiantuntijatyö ja tutkimus

SIKAINFLUENSSA - MITÄ SE ON? MIHIN ON VARAUDUTTAVA?

Kaakkois-Aasian noidankattila. - Influenssapandemia (H5N1) - SARS - Influenssaepidemiat

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Arvioidaan, että influenssaan sairastuu pandemian ensimmäisen, arviolta 8-12 viikkoa kestävän aallon aikana % väestöstä.

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

MUISTIO LINTUINFLUENSSA JA PANDEMIA 1. LINTUINFLUENSSA Arvio tilanteen kehittymisestä

Vaaralliset uudet lintuinfluenssaja koronavirusinfektiot ihmisillä

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Tarttuvien tautien vastustus

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Uusi tartuntatautilaki

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

A(H1N1)-potilaan hoito päivystyspoliklinikalla

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

Pandemia H1N Suomessa mitä opimme? Petri Ruutu, osastonjohtaja Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN PERUSTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA PANDEMIAN VARALTA

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Asia NEWCASTLEN TAUDIN JA LINTUINFLUENSSAN VASTUSTAMINEN

Lihantarkastus- LITA ASF pikainfo. Afrikkalainen sikarutto ja teurastamot Marjatta Rahkio

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Penikkatauti turkiseläimillä

Tartuntatautilaki 1986/583

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Muuttaa. Valtuutussäännökset

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Tarttuvat eläintaudit

Lintuinfluenssa Suomessa. Ylitarkastaja Tiia Tuupanen Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä

Lataa Lintuinfluenssa - Pekka Reinikainen. Lataa

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Henkilökunnan influenssarokotus mitä ja miksi? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2015

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

VARAUTUMINEN PANDEMIAAN. Elenia Verkko Oy Patamäenkatu TAMPERE. KVR-Vuosiurakka yksikköhinnoin 1 (7)

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

100 vuotta Espanjantaudista voiko se toistua?

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

EUROOPAN PARLAMENTTI

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Tarttuvista taudeista

Pandemiat ja tulevaisuuden tuulet. Petri Ruutu Infektiotaudit osasto, THL Ennakointiseminaari

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten Kansallisen pandemiavarautumisen työryhmän ehdotus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Pidetään edelleenkin mahdollisena,

Kansallinen varautumissuunnitelma

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Lintuinfluenssa A(H5N1) 2003

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

HE 64/2006 vp. jakelua koskevista lääkelain säännöksistä. Lisäksi ehdotetaan, että kiireellisessä tapauksessa terveyskeskuksen tartuntataudeista

D 51 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto. PÄÄTÖS nro 13/EEO/96. Päivämäärä Dnro 282/50-96

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Tuhkarokko meillä ja muualla

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

PETRI RUUTU OUTI LYYTIKÄINEN MARKKU KUUSI PEKKA NUORTI MAIJA LAPPALAINEN HELI SIIKAMÄKI KAISA HUOTARI SARS-YHTEISTYÖRYHMÄ

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

Kumoaa Mehiläisten esikotelomädästä annettu maa- ja metsä- talousministeriön eläinlääkintöosaston yleiskirje n:o 210.

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Pidetään afrikkalainen sikarutto pois Suomesta! Leena Suojala, maatalouslinja MTK

Maa- ja metsätalousministeriön asetus. Newcastlen taudin vastustamisesta

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

VSSHP:n influenssaraportti Viikko 12/2018 Löydöstiedot saakka

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Pahan (maa)ilman linnut

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere

Kalanviljelijän ja eläintautiviranomaisen yhteistyö kalataudin hävittämisessä. Hanna Lounela ja Paula Junnilainen

Suomen rokotuskattavuus

Transkriptio:

SARS ja lintuinfluenssa H5N1 minne ne katosivat, vai katosivatko? Petri Ruutu Tutkimusprofessori, osaston johtaja Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos

SARS

Figure 1. The geographic distribution of SARS outbreaks in Guangdong Province, Nov 16,2002, to Feb 9, 2003. Number of cases in brackets. Approximate dates of the onset of the outbreaks for each city were Foshan, Nov 16, 2002; Heyuan, Dec 17, 2002; Zhongshan, Dec 26, 2003; Guangzhou, Jan 31, 2003; Jiangmen, Jan 10, 2003; Shenzhen, Jan 15, 2003. Zhong et al, Lancet, Oct 25, 2003

Transmission of SARS by an individual from Guangdong province to Hotel M in Hong Kong,, and globally by infected hotel guests CID 2004;38:1422

Ongelman tunnistaminen Epidemia Guangdongissa, tiedotus 11.2.2002 Hongkongissa ja Hanoissa tartuntoja terveydenhuoltohenkilökuntaan 26.2.-12.3. 12.3. WHO:n kansainvälinen SARS-epidemiahälytys Kanadassa 4 saman perheen jäsentä sairastunut - kaksi kuollut (14.3.) 15.3. WHO:n matkailurajoitussuositus Singaporelainen Hanoista siirtynyttä keuhkokuumepotilasta hoitanut lääkäri sairastunut (15.3.)

SARS-tapausmäärittelyt (WHO) - maaliskuu 2003 SARS-epäily: kuume >38 o C JA hengitystieoireita JA <10 pv edeltävästi lähialtistuminen epäiltyyn SARS-tapaukseen TAI matka epidemia-alueelle TAI asuminen epidemia-alueella Todennäköinen SARS: SARS-epäily JA todetaan keuhkokuumeeseen sopiva löydös rtg-kuvauksessa tai kehittyy ARDS tai ruumiinavauksessa interstitielli pneumonia

SARS - tartuntatavat Ei tartuntaa oireettomasta henkilöstä Hengitystie-eritteet Pisaratartunta (< 2 m etäisyydellä) Hengitystie-erite-kosketustartunta Mahdollisia fekaali-oraali-tartunta (ei selvää näyttöä) aerosoli erityisolosuhteissa (Amoy Gardens - kerrostaloepidemia, Hongkong)

SARS:n leviämisen torjunta Paikallisesti potilaan eristäminen (koti, sairaala) altistuneiden karanteeni (koti, erityistilat) sairaaloiden sulkeminen tai kohortointi oppilaitosten sulkeminen Kansainvälisesti matkailusuositukset tiedotteet matkailijoille lentomatkustajien seulonta

Epidemia jatkuu, ja päättyy 5.7. viimeinen alue, Taiwan, poistetaan listalta. Samalla WHO julistaa, että globaalinen epidemia nujerrettu VIII/03 WHO:n suositukset seurannasta SARS:n toteamiseksi Muutama laboratorioperäinen tartunta eri maissa varsinaisen epidemian jälkeen

SARS Suomessa (1) Uhkatilanne: kansainvälinen hälytys 12.3 SARS-epäily HYKS:ssä 17.3 SARS-organisaatioon KTL:ssa 17.3 Intensiivistä toimintaa toukokuun loppuun saakka

SARS Suomessa (2) 27 SARS-epäilyä ilmoitettiin KTL:een näistä 2 WHO:n todennäköistä tapausta (rtgmuutoksia) 1 tapaus: myöhemmin B- influenssa-va-nousu (SARS- PCR 1x posit, toistot sekä v-a negatiiviset) 1 tapaus: hylättiin riskin arvioinnin jälkeen sopimuksella WHO:n kanssa 14/27 jatkoselvitysten jälkeenkin SARS-epäilyinä epätodennäköistä, että yksikään näistä(kään) olisi ollut todellinen SARS-tapaus

Suomen toimenpiteet (SARS) Kansainvälisen tilanteen seuranta ja mukautuminen nopeasti muuttuvaan tietoon Tiedottaminen yleisölle,matkailijoille lentokenttä- ja lentohenkilöstölle ym Kliinisen seurannan käynnistäminen ja terveydenhuoltohenkilöstön ohjeistaminen Karanteenin toteutuksen neuvonta ja tuki Laboratoriotestien käyttöönotto Matkailusuositukset SARS:sta yleisvaarallinen tartuntatauti Yhteydenpito kv organisaatioihin (WHO, EU)

Koronavirukset Ihmisillä Aiemmin tunnettu seroryhmät OC43 ja 229E tavallisia nuhakuumeen aiheuttajia (5-30 %) joskus keuhkokuumetta Eläimillä mm. sika, kissa, nauta, linnut yleensä eläinspesifejä vaihtelevia taudinkuvia osa vakavia, esim. vatsakalvontulehdus kissoilla, siipikarjan keuhkoputkentulehdus Suuren pistemutaatiofrekvenssin seurauksena runsas muuntelu

SARS-koronaviruksen alkuperä? Ei ole tunnettujen koronavirusten rekombinantti Alkuperä Ihmisen aiemmin tuntematon, virulentiksi muuntunut koronavirus? Siirtynyt eläimestä ihmiseen (zoonoosi)? Useat eri eläinlajit alttiita infektio koeolosuhteissa vasta-aineita elintarvikkeina käytetyissä villieläimissä (Kaakkois-Aasia)

Lintuinfluenssa H5N1 ja pandemian uhkaan valmistautuminen

Influenssavirukset A, B ja C Vain influenssa A aiheuttaa lintuinfluenssaa ja pandemioita Influenssa A viruksen pinnan 'piikit' hemagglutiniini (H) (1-16) neuraminidaasi (N) (1-9) Ovat tärkeitä sekä viruksen tarttuvuuden että immuniteetin kannalta. Influenssavirus A-alatyypit: 144 eri HxNy-yhdistelmää

Mikä on influenssapandemia? Pandemia on ihmisestä toiseen tavallisen influenssan tapaan maailmanlaajuisesti leviävä, ihmiselle uuden influenssa A-virusalatyypin aiheuttama epidemia. Sairastuvuus suurempaa kuin tavallisessa influenssaepidemiassa. Viime vuosisadalla oli kolme pandemiaa - Espanjantauti 1918 - Aasialainen 1957 - Hongkongilainen 1968

1900-luvun pandemiat 1918-19 1957-58 1968-69 Viruksen alatyyppi H1N1 H2N2 H3N2 Geenejä lintuvirukselta Kaikki 8 3 2 Sairastuvuus 25% 30% 25% Kuolleita maailmalla, milj. 40-50 1-2 <1 Kuolleita USA:ssa 500 000 70 000 34 000 Tapauskuolleisuus, USA 1.9-2.5% 0.14% 0.07% Kuolleista <65-vuotiaita 99% 36% 48%

Hengitystieinfektiokuolemat Suomessa 1956-67 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1957/58 1961/62 1964/65 Aasialainen oli vain hiukan pahempi kuin jotkut myöhemmät kausi-influenssat

Lintuinfluenssan torjunta Suomessa MMM:n päätös 3/EEO/96 Newcastlen taudin ja lintuinfluenssan vastustaminen Suomessa listaa toimenpiteet epäiltäessä tautia tilalla eläinlääkäri ilmoittaminen (läänineläinlääkäri, EVIRA, MMM) saapuminen tilalle, näytteenotto, poistuminen tilalta, varoaika, epidemiologinen selvitys kontaktitiloja koskevat määräykset rajoittavat määräykset siipikarjan kuljettaminen teuraaksi

Lintuinfluenssan torjunta Suomessa (2) Toimenpiteet kun tauti todettu tilalla kriisiyksikön perustaminen läänineläinlääkärin tehtävät siipikarjan ja munien hävittäminen muiden tavaroiden hävittäminen ja desinfektio toimenpiteet kontaktitiloilla siipikarjan, munien ja muiden tavaroiden hävittäminen ja desinfektio toimenpiteet kun tila koostuu erillisistä yksiköistä Uuden siipikarjan tuominen tilalle tartunnan hävittämisen jälkeen Suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen määrittely ja toimenpiteet

Tuleeko H5N1-lintuinfluenssa Suomeen? H5N1-Lintuinfluenssaa odotetaan Suomeen näinä päivinä tuskin aiheuttaa siipikarjatautia Suomessa pahimmillaankin hyvin pieni osa villilinnuista kantaa tartuntaa IHMISTEN HELPPO VÄLTTÄÄ TARTUNTA Käytä maalaisjärkeä! Älä koske kuolleeseen/sairaaseen lintuun paljain käsin Pese kädet vedellä ja saippualla jos likaantuvat

Influenssa A/H5N1 vs pandemia Nykyisen H5N1-lintuinfluenssan erityispiirteitä - Siipikarjaepidemiat levinneet poikkeuksellisen laajalle stamping-out politiikasta huolimatta - Pahanlaatuista lintutautia aiheuttava (HPAI)-kanta esiintyy laajalla alueella myös villilinnuissa, ainakin satunnaisesti myös muissa kuin vesilinnuissa - HPAI-kanta voi esiintyä oireettomana sekä siipikarjassa että villilinnussa - Tarttuu vielä huonosti ihmisiin mutta kun tarttuu, tauti on vakava

MD-11 VERSIO 2310 Lähde: Finnair Oyj, Technical Services

Pandemiaviruksen syntytavat 1. Peräkkäiset mutaatiot (hidas tie, pääsääntöisesti ihmisessä) Kuten 1918-2/3-gal -2/6-gal 2. Uusi geeniyhdistelmä (nopeampi? tie, ainakin sika kelpa avuksi) Kuten 1957 ja 1968

Pandemian kehittymisvaiheet (WHO) A. Pandemioiden välinen ajanjakso Vaihe 1. Uusista viruksista ei vaaraa ihmisille Vaihe 2. Ihmistartuntojen vaara on olemassa B. Pandemiasta varoittava ajanjakso Nykytila: Vaihe 3. Tartuntoja eläimestä ihmiseen esiintyy Vaihe 4. Pieniä rypäitä ihmisestä ihmiseen Vaihe 5. Suuria rypäitä ihmisestä ihmiseen C. Pandemia Vaihe 6. Virus tarttuu hyvin ihmisestä toiseen

Pandemian vaikutukset - Sairastuvuus - Kuolleisuus - Pelot, huhut Luotettavaa tietoa - Hätävarjelun liioittelu oikein tarjoiltuna!! - Poissaoloista johtuva alentunut työpanos - Terveydenhuollon ruuhkat lykättyjen tehtävien jälkiselvittely - Toimintahäiriöt yhteiskunnan avaintehtävissä - Lääke- ym. tarvikepula levottomuudet? - Taloudelliset seuraukset

Oletuksia resurssitarvelaskennalle 1. Ensi aallon aikana sairastuu 35%; kesto 8 viikkoa, jolloin huippuviikot 3-4: 10% väestöstä sairaina - Yksittäisessä työpisteessä yms. huippu voi olla terävämpi 2. Oletuksia taudin vakavuudesta: - Sairaalahoidon tarve 11 000 37 000 - Jos ehkäisy/hoito ei auta, 3 500 9 000 kuolee? Tällainen pandemia olisi vaikeudeltaan hiukan pahempi kuin vuoden 1957 aasialainen, mutta selvästi lievempi kuin ns. espanjantauti vuonna 1918.

Varautumisskenaarioita muualla Tunnuslukuja USA (2005) 30% 30% 0.23% 2.11% Sairastuvuus Tapauskuolleisuus Sairaalahoitojen osuus 0.96% 11.00% Suomeen sovellettuna 3 600 33 150 Kuolemia Sairaalahoito- ja 15 100 172 800 Kanada (2004) 35% 0.39% 1.03% 7 150 18 900 Englanti (2005) 25% 25% Irlanti (2002) 30% 30% 0.37% 2.50% 0.14% 0.66% 0.55%? 0.40% 1.60% 4 850 32 750 2 200 10 350 7 200? 6 300 25 150 Ranska (2005) 25% 0.80% 3.98% 10 450 52 100

Toiminta uhkan eri vaiheissa Pandemian rajuus voidaan ennustaa vasta hyvin lähellä pandemiaa tai sen jo alettua vaikuttaa keskeisesti käytettäviin torjunnan keinoihin ja viestinnän sisältöön Vaihtelee eri vaiheissa, esim karanteenin käyttö vain ennen pandemiaa eri uhkavaiheissa rokottaminen vasta pandemian alkaessa terveydenhuollon poikkeusjärjestelyt vasta pandemian aikana

Tavoitteet - pandemiasta varoittava jakso Pandemiasta varoittava jakso (WHO vaiheet 3-5 ) Tavoitteena pandemian ehkäisy tai viivyttäminen Mahdollisimman varhainen tapausten tunnistaminen ja varmistaminen Tehokas tartuntaketjujen katkaisu - eristys - karanteeni - altistuksen jälkeinen lyhytaikainen estolääkitys Tehokas pandemiaan valmistautuminen Potilaita muutamia tai korkeintaan kymmeniä - resurssit riittävät

Toiminnan tavoitteet - pandemiavaihe Pandemiavaihe (WHO vaihe 6) Tavoitteena väestön terveyshaittojen minimointi Toiminnan poikkeavuus normaalitilanteesta riippuu pandemian vakavuudesta - hongkongilainen ei suuria muutoksia normaalitoimintaan - espanjantauti - suuri sairastuneiden määrä edellyttää poikkeusjärjestelyjä Altistuneiden jäljittämisellä ei enää merkitystä, koska tartuntojen määrä suuri

Pandemiasuunnitelmat - haasteet ja hyödyt Yhteistyön kehittäminen uhkavaiheissa terveydenhuollon ja eläintautikentän välillä terveydenhuollon organisaatioiden välillä: perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito alueellisesti terveydenhuollossa eri alojen välillä: terveydenhuolto sosiaalitoimi Tukee yleisiä valmiussuunnitelmia minkä tahansa ison epidemian tai muun poikkeustilanteen varalle

Seuraava pandemia? Seuraavan influenssapandemian ajankohtaa, aiheuttajavirusta tai vakavuutta ei voi tietää

The pandemic clock is ticking; we just don t know what time it is. - Edgar Marcuse

How scared are we? Unperturbed Sporadically anxious Worried sick Stockpiling food Mildly concerned Distinctly jumpy Paralysed with terror Moving to Finland The Guardian, 13.2.2003

Miten haittoja voidaan vähentää? -Varautumissuunnitelma - Poikkeusolojen päätöksenteko ja toimintojen vastuutus - Toimintahäiriöiden ennakointi ja korjaussuunnitelmat - Toimintojen ja tarvikkeiden käytön priorisointi - Erityistoimet terveydenhuollossa - Tartunnan leviämisen hidastaminen - Lääkehoito - Rokotukset - Materiaalihankinnat, varastointi, logistiikka