Naantalin kaupunki. Keskustakorttelien asemakaavan muutos. Luonnos

194 Naantalin kaupunki Keskustakorttelien asemakaavan muutos Luonnos 28.11.2013 A R K K I T E H D I T A N T T I L A & R U S A N E N O Y LÖNNROTINKATU 30 D, 00180 H E L S I N K I

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 2.1 Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1.1 Rakennettu ympäristö 3 2.1.2 Liikenne 4 2.1.3 Ympäristön häiriötekijät 4 2.1.4 Maaperä 5 2.1.5 Maanomistus 5 2.3 Suunnittelutilanne 5 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5 2.3.2 Maakuntakaava 5 2.3.3 Yleiskaava 6 2.3.4 Keskustan rakennemalli 6 2.3.5 Voimassa oleva asemakaava 7 2.4 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset 7 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 8 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve 8 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 8 3.2.1 Osalliset 8 3.2.2 Vireilletulo 9 3.2.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt 9 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 9 4.1 Suunnitteluratkaisut 9 4.1.1 Lähtökohtaiset tavoitteet 9 4.1.2 Kaavan rakenne 10 4.1.3 Kaavaratkaisun perusteet 13 4.2 Kaavan vaikutukset 14 4.2.1 Vaikutukse kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön 14 4.2.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 14 4.2.3 Vaikutukset elinkeinoelämään 15 4.2.4 Vaikutukset liikenteeseen 15 4.2.5 Vaikutukset kunnallisteknisiin verkkoihin 17 4.2.6 Vaikutukset terveyteen ja elinoloihin 17 4.3 Sosiaaliset vaikutukset 18 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 18 6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 19 LIITTEET 20 1

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Naantalin kaupunki Asemakaavan muutos koskee: Kaupunginosien 3, 5 ja 7 kortteleita 55, 52, osaa korttelista 6 sekä katu- ja puistoalueita Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosan 3 korttelit 13, 52, 55, kaupunginosan 5 korttelit 6 ja 14 sekä puisto- ja katualueita Kaavan nimi: Keskustakorttelien asemakaavan muutos Kaavan laatija: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Mikko Rusanen, arkkitehti Hannes Häkkinen, arkkitehti Leena Holmila, arkkitehti 1.2 Kaava-alueen sijainti Ramboll Finland Oy DI Jouni Lehtomaa Ins Riku Jalkanen Kuva 1: Asemakaava-alueen sijainti. 2

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Naantalin keskustassa. Alue käsittää Tullikadun, Luostarinkadun, Käsityöläiskadun sekä Tuulensuunkadun rajaaman alueen lisäksi Ratakadun ja Aurinkotien välisen vyöhykkeen, joihin sisältyy virastotalo ja Kreivinniityn asunto-osakeyhtiön tontti. Lisäksi osa nykyisen terveyskeskuksen tonttia sisältyy asemakaavaan. Kaava-alueen laajuus on xx,xx ha. 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavasuunnitelman pohjana on Naantalin keskusta-alueen rakennemalli ja sen täydentämiseksi käyty keskustakorttelien suunnittelukilpailu. Keskustan kehittämisen kannalta alue on merkittävä. Kaavamuutosalue on jäänyt keskustarakenteessa luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan epämääräiseksi. Aluetta leimaavat laajat liikennealueet ja käyttöarvoltaan heikot viheralueet. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat vaillinaisia. Kaavamuutos mahdollistaa uusien asuin- ja liikekorttelien rakentamisen ja jalankulkupainotteisen keskustan laajentamisen. Julkisista tiloista on määrä kehittää viihtyisämpiä. Merkittävä muutos on myös uuden linja-autoaseman rakentaminen. Uudistukset edellyttävät huomattavia muutoksia nykyiseen katuverkkoon. Uuden rakentamisen myötä liikekeskusta liittyy eheämmin nykyisin erillään olevaan Järveläntien marketalueeseen. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen kuvaus 2.1.1 Rakennettu ympäristö Kuva 2: Asemakaava-alue sijaitsee ilmakuvan keskellä. Kuvasta hahmottuu alueen keskeinen sijainti Naantalin keskustan rakenteessa. Kuvan oikeassa laidassa Järveläntien kaupallisen alueen reunaa. Vasemmassa reunassa erottuu vanhan kaupungin venesatama. 3

2.1.2 Liikenne Kaava-alue sijaitsee Naantalin keskustassa. Alueella risteävät keskustan tärkeät saapumissuunnat, Tuulensuuntie ja Aurinkotie. Keskeinen kortteli 3/55 on suurimmaksi osaksi rakentamatonta puisto-, katu- ja linja-autoasematoimintojen aluetta. Korttelin Tullikadun puoleisella sivulla sijaitsee pieni liikerakennus, Bunkkeri, jossa on kahvila, taksiaseman tilat sekä kukkakauppa. Viereisessä korttelissa 3/52 sijaitsee vuosina 1899 ja 1957 rakennettu ns. Vapaa-ajan tullin rakennus. Korttelissa on myös 1890-luvulta peräisin oleva Asemapäällikön talo. Talo on paikallishistoriallisesti arvokas ja se on määrä säilyttää. Talossa toimii nykyisin vuorohoitokoti. Tuulensuunkadun pohjoispuolella korttelissa 5/6 sijaitsee 1983 rakennettu virastotalo sekä As Oy Kreivinnittyn 3-4 kerroksisia asuintaloja, jotka on rakennettu 1966. Kaava-alueeseen rajoittuu keskustan liikekiinteistöjä. Ns. Unikeon korttelin tyhjillään olevan liikerakennuksen tilalle on määrä toteuttaa asuinkerrostalojen kortteli. Rakennuskanta on tiivistä ja rakennusten korkeus vaihtelee 1-4 kerroksen välillä. Alueella ei ole luonnonympäristöä tai luonnonarvoja. Aurinkotie ja Tuulensuunkatu ovat keskeiset saapumisväylät kaupunkiin. Pääkatuverkkoon kuuluu myös Käsityöläiskatu, jota pitkin kulkevat saariston bussiyhteydet. Tuulensuunkadun yksisuuntainen jatke on pääasiallinen ajoyhteys Vanhaankaupunkiin ja satamaan. Tullikatu on keskustan vilkkain liikekatu. Tuulensuunkadun liikennemäärä (2008) on n. 7000 ajoneuvoa/vrk ja Aurinkotien 9100 ajoneuvoa/vrk kesäarkipäivän huipputuntina. Liikennemäärät kasvavat kesäisin 17-27% vuoden keskiarvoon nähden, sillä kesäaikaan Naantaliin suuntautuu vilkas matkailuliikenne. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liikennealueet ovat väljiä ja liikennejärjestelyt on koettu epämääräisinä. Jalankulun ja pyöräilyn reiteissä on puutteita. Merkittävänä puutteena on pidetty myös heikkoa kulkuyhteyttä keskustan länsireunan marketalueelle. Kaava-alueella on laaja, aikarajoittamaton pysäköintikenttä, joka nykyisin palvelee keskustassa asioivia. Lisäksi kaava-alueella on aikarajoitettuja kadunvarsipaikkoja. Linja-autoasemaa käyttävät Turun suuntaan kulkevat linjat, saariston linjat ja Naantali- Neste työmatkaliikenne. Asema toimii myös linjojen tasauspysäkkinä. Linjaautoaseman yhteydessä on taksiasema. 2.1.3 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Keskusta-alueen ajonopeuksilla ajoneuvoliikenne ei aiheuta meluongelmia alueen asukkaille. Liikennemäärät eivät myöskään ilmanlaadun kannalta ole kriittisiä. 4

2.1.4 Maaperä 2.1.5 Maanomistus 2.3 Suunnittelutilanne Maaperä on / perustamisolot / pohjaveden pinta (täydentyy) Suunnittelualueen maanomistajia ovat kaupunki sekä As Oy Kreivinniitty. 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.3.2 Maakuntakaava Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista osana maankäyttö- ja rakennuslakia. Päätös on ollut voimassa 26.11.2001 alkaen, ja siinä annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 24 perustuvia tavoitteita auttaa saavuttamaan suunnittelun avulla hyvää elinympäristöä sekä kestävää kehitystä kaava-alueella. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Keskustakorttelien kaavamuutoksessa osalta alueidenkäytöntavoitteista erityisesti merkittäviä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (vahvistettu 23.8.2004). Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alueella tulee tiivistää yhdyskuntarakennetta ja rakentamistehokkuutta lisätä. Tiivistämisen pitää olla ympäristön laatua kehittävää. Kuva 3: Ote Turun seudun maakuntakaavasta. Asemakaava-alue sijoittuu pääkatuverkon risteämiskohtaan. 5

2.3.3 Yleiskaava Kuva 4: Ote Naantalin yleiskaavasta. Naantalin yleiskaava on vahvistettu 22.7.1983. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). 2.3.4 Keskustan rakennemalli Kuva 5: Rakennemalli keskustan osalta 22.4.2013. Havainnekuvaan on päivitetty kilpailuvaiheen voittaneen ehdotuksen mukaisesti. 6

Naantalin keskusta-alueelle on laadittu rakennemalli ja liikenneverkon yleissuunnitelma tarkentamaan vanhentunutta yleiskaavaa. Rakennemalli on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4. 2013. Rakennemallissa on esitetty keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallia varten on laadittu selvityksiä ja tarkasteluja keskusta-alueen kaupunkikuvasta, maisemasta, liikenteestä, pysäköinnistä sekä Naantalin kuntaliitoksen vaikutuksesta keskustarakenteeseen. 2.3.5 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina vahvistettuja asemakaavoja (Ak-11, Ak- 58, Ak-97, Ak-188, Ak-218, Ak 280 ja Ak 289). Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), liikerakennusten korttelialue (KL), julkisen hallinnon ja palvelujen korttelialue (YH), puistoalue (VP), yleinen pysäköintialue (LP), linja-autoaseman toimintojen alue (LA) sekä katualueita. Kuva 6: Voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä. Kaava-alue on rajattu punaisella viivalla. 2.4 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Päätökset Päätös asemakaavoituksen käynnistämisestä Keskustakorttelien suunnittelukilpailu Kaava-alueen osalta rakennemallityötä täydentämään järjestettiin suunnittelukilpailu 2012-2013. Kilpailun voittaneen ehdotuksen Taikurinhattu mukainen ratkaisu sisällytettiin myös lopulliseen, kaupunginhallituksen hyväksymään rakennemalliratkaisuun. 7

Kuva 7: Kilpailuvaiheen ehdotus Taikurinhattu. Liikenteelliset tarkastelut Kaavatyön alussa laadittiin kilpailuehdotuksen mukaisella katuverkolla toimivuustarkastelu ennustetilanteessa 2030 keskustan katuverkon osalta (Ramboll 2013). Tarkoituksena oli selvittää ratkaisun mahdolliset asemakaavatyössä huomioitavat muutostarpeet ympäröivään liikenneverkkoon. 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Naantalin kaupungin toimesta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan keskusta-alueen kehittäminen suunnittelukilpailun tulosten pohjalta. Asemakaavaan on sisällytetty myös asemakaavamuutosta hakeneen As Oy Kreivinniityn alue korttelista 5/6. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat, naapurit, yhdistykset ja yrittäjät 8

Kaupungin asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät Lautakunnat Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Naantalin Energia Oy DNA Oy 3.2.2 Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 18.2.2013. 3.2.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Naantalin kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen taustalla on kaupunginhallituksen päätös x.x.2013 asemakaavatyön käynnistämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa. OAS on suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä, suunnittelutyön tavoitteista sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnista. Kaavoitusprosessin alussa osallisille tiedotetaan kaavoituksen alkamisesta. Kaavatyön vaiheista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä paikallisissa sanomalehdissä Rannikkoseudun sanomat, Turun Sanomat ja Kaupunkiuutiset. Suunnittelualueen asukkaita, yhdistyksiä, yrittäjiä ja naapureita informoidaan myös kirjeitse. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Suunnitteluratkaisut 4.1.1 Lähtökohtaiset tavoitteet Keskustan rakennemalli Rakennemalli on osayleiskaava-tasoinen suunnitelma Naantalin keskus-alueen osalta. Rakennemallissa on ratkaistu keskusta-alueen maankäytön ja liikenneverkon kehittämisen periaatteet. Rakennemalli tarkentaa vanhentunutta yleiskaavaa. 9

4.1.2 Kaavan rakenne Rakennemallin tavoitteena on täydentää keskustan ruutukaavarakennetta uusilla asuin-, liike- ja työpaikkakortteleilla. Rakentamisen painopisteen on tavoitteena muodostua torin ympäristön ja Järveläntien market-alueen välille. Torin ympäristön katuja pyritään kehittämään kävelypainotteisina ja katutasoihin varataan liiketiloja sekä asukkaiden yhteistiloja ja asuintiloja. Uuden rakentamisen tulee olla tehokasta, mutta sopeutua Naantalin keskustan pienimittakaavaisuuteen. Arkkitehtikilpailun myötä täsmentyneet tavoitteet Suunnittelukilpailulla haettiin ratkaisuja keskustarakenteen kannalta haastavalle alueelle. Rakennemallityön pohjalta keskeisiä ratkaistavia asioita olivat mm.: linjaautoaseman sijainti, alueelle sopivan uudisrakentamisen määrä, keskustarakenteen liittyminen market -alueeseen ja katuverkon kehittäminen. Rakennemalli päivitettiin asemakaava-alueen osalta voittaneen kilpailuehdotuksen perusteella. Ratkaisussa esitettiin merkittäviä muutoksia pääkatuverkkoon. Linja-autoasemalle esitettiin nykyisestä sijainnistaan ja rakennemalliluonnoksesta poikkeava ratkaisu. Kuva 8: Asemakaavasuunnitelma (ei mittakaavassa). Korttelialueet Kaavalla muodostetaan uudet asuin- ja liikerakentamisen korttelit (AL) 55 ja 13 (kaupunginosa 3) sekä asuinkerrostalojen (AK) korttelit 6 ja 14 (kaupunginosa 5). Yhteensä korttelien rakennusoikeus on 22 650 k-m². Kaava mahdollistaa palvelu- tai erityisasumisen rakentamisen. As Oy Kreivinniityn alueelle osoitetaan omana tonttinaan uusi rakennuspaikka asuinkerrostalolle. 10

Rakennusoikeudesta n. 2200 k-m² voidaan rakentaa liike-, myymälä- ja työtiloiksi. Liikerakentaminen sijoittuu ensisijaisesti Tuulensuunkadun, Tullikadun ja Aurinkotien keskustan puoleisiin katutason tiloihin. Liikerakentamiselle ei ole osoitettu sitovia kerrosalamääriä. Kortteliin 13 sijoittuu uusi linja-autoterminaali (LHA). Terminaalin palvelut on määrä sijoittaa viereisen AK -korttelin (tontti 5) katutasoon. Asemanpäälliköntalon ympäristö osoitetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Merkintä mahdollistaa nykyisen vuorohoitokodin toiminnan jatkumisen. Asemapäällikön talo on asemakaavassa osoitettu säilytettäväksi rakennukseksi (s). Rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, eikä sen ulkoasuun saa tehdä rakennuksen historiallista arvoa heikentäviä muutoksia. Kuva 9: Asemakaavan havainnepiirros (ei mittakaavassa). Puistoalueet Asemapäällikön talon yhteyteen muodostetaan pieni kaupunkipuisto, jonne voidaan sijoittaa myös vuohoitokodin pihatiloja. Katualueet Aurinkotie linjataan uudelleen liittymään suoraan Käsityöläiskatuun, mikä muodostaa uuden pääkatuyhteyden. Tuulensuunkatu ja Tullikadun uusi jatke liittyvät liikenneympyröin pääkatuun. Tullikatu, Luostarinkatu ja Tuulensuunkatu ovat mitoitukseltaan ja jäsentelyltään hidaskatu-tyyppisiä. Katuverkko on kaava-alueella kaksisuuntainen. Tullikadun uuden 11

jatkeen toteuttaminen Aurinkotielle edellyttää katualueen laajentamista nykyisen terveyskeskuksen tontin alueelle. Presidentinkadun jatkeena oleva kevyen liikenteen katuyhteys liittää Kreivinniityn alueen linja-autoaseman suuntaan. Ratakadun mitoitusta tiivistetään kaavamuutoksen myötä, mutta sen asema liikenneverkossa ei muutu. Kuva 9: Katutilojen periaateleikkauksia (ei mittakaavassa). Tuulensuunkatua ja Tullikatua kehitetään hidaskatutyyppisinä. Aurinkotie kehittyy kaupunkimaisena puistokatuna, jonka varteen sijoittuu omana kaistanaan nopea pyöräilyreitti. Hidaskatujen osalla pyöräilijät käyttävät autoliikenteen kanssa samoja kaistoja. Pysäköinti Pääkatuverkon sisäpuolella jalankulkupainotteisessa keskustassa AL- ja AK korttelialueiden autopaikat sijoittuvat korttelikohtaisiin laitoksiin rakennusten ja pihakansien alle (kaavan ma -merkityt alueet). Korttelien mitoitus perustuu siihen, että autohallit voidaan toteuttaa yhteen tasoon. Ajo tapahtuu keskitetysti kumpaankin laitokseen. Järjestelyissä on huomioitu vaiheittain toteutettavuus. Korttelin 55 tontin 4 autopaikat sijoittuvat maantasoon Käsityöläiskadun puolelle. Kaupunginosan 5 AKkorttelien 6 ja 14 autopaikat sijoittuvat maantasoon tai rakennusten pohjakerrokseen. Yleiset pysäköintipaikat osoitetaan katujen varsille. Pysäköinnistä tulee kokonaisuudessaan aikarajoitettua. Terveysaseman osalta on luonnosvaiheessa tutkittu useita vaihtoehtoja (ks. liite 7). Lähtökohtana on, että Tullikadun uusi jatke Aurinkotielle edellyttää nykyisen korttelialueen pienentämistä ja henkilökunnan ja asiakaspaikkojen uudelleen järjestelyjä. Muutokset autopaikoissa edellyttävät koko terveysaseman korttelin kattavaa tarkastelua. Terveysaseman tonttia sisällytetään asemakaavaan siltä osin, kuin muuttuvat katuja pysäköintijärjestelyt sitä vaativat. Terveysaseman asiointi ja henkilökunnan pysä- 12

köintipaikat sijoittuvat osin Tullikadun uuden jatkeen varteen sekä kaava-alueen ulkopuolelle Tuulensuunkadun varteen. 4.1.3 Kaavaratkaisun perusteet Katuverkko Aurinkotien liittäminen suoraan Käsityöläiskatuun vähentää huomattavasti Tuulensuunkadun liikennemäärää. Muutos mahdollistaa Tuulensuunkadun ja Tullikadun kehittämisen hidaskatuina. Pääkatulinjan muutoksella luodaan mahdollisimman paljon tilaa jalankulkupainotteisen liikekeskustan laajentumiselle. Laajentuminen lähentää liikekeskusta Järveläntien market-alueeseen ja parantaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyksiä näiden välillä. Yleinen pysäköinti sijoittuu yksinomaan jatkossa katujen varsille. Keskustarakenteen tiivistämistavoite ei mahdollista maanpäällisten, yleisten pysäköintikenttien sijoittamista alueelle. Joukkoliikenne Linja-autoasema liittyy suoraan pääkatuverkkoon. Asema sijoittuu laajenevan kävelypainotteisen keskustan osaksi. Sijaintipaikallaan asema on hyvin saavutettavissa eri suunnista lähestyttäessä ja sillä on keskeinen asema kaupunkirakenteessa. Aseman tilavarauksessa on huomioitu vaihtoehtoisia laiturijärjestelyjä. Asemalle ei varata bussiliikenteen tasauspysäkkejä, vaan ne sijoittuvat Aurinkotien puolelle. Tiivistyvässä keskustassa asemapalveluja ei sijoiteta erillisiin rakennuksiin, vaan niille varataan tilat viereisin asuinkorttelin katutasosta. Korttelialueet Katuverkon muutos luo edellytykset sijoittaa merkittävä määrä uutta asuin- ja liikerakentamista pääkatuverkon sisäpuolelle, jalankulkupainotteiselle keskusta-alueelle. Ratkaisu täydentää nykyistä ruutukaavarakennetta. Selkeästi katutiloja rajaava rakenne korostaa katualueiden ja julkisten tilojen merkitystä. Keskustan tärkeitä saapumissuuntia on pyritty korostamaan. Rakentamisen volyymi ja kerroskorkeus noudattaa keskustan rakennemallityössä linjattuja periaatteita. Korttelit jäsentyvät pienempimittakaavaisiin rakennuksiin, joiden viidestä kerroksesta ylin toteutetaan ullakkokerrosmaisena. Pääkatuverkon ulkokehällä rakentaminen on muodostuu erillisistä rakennusmassoista, mikä jatkaa Kreivinnittyn nykyistä kaupunkirakennetta. Mitoitus Mitoituksen kannalta merkittävä tekijä on keskusta-alueelle rakennemallityössä määritelty kerroskorkeus sekä rakennusten mittakaava. Rakentamisen määrässä on jalankulkupainotteisen ruutukaavakeskustan osalta huomioitu, että sen edellyttämät pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa yksitasoisina korttelipihojen ja osin rakennusten alle. Pääkatuverkon ulkopuolella korttelien mitoitus perustuu autojen sijoittamiseen maantasoon. 13

4.2 Kaavan vaikutukset 4.2.1 Vaikutukse kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavan myötä kaupunkikuvaltaan ja käytöltään epämääräiseksi jäänyt alue liitetään eheästi osaksi keskustan asuin- ja liikekortteleita. Asemakaava noudattelee keskustan rakennemallityön yhteydessä määriteltyjä kaupunkikuvallisia periaatteita ja rakennusten kerrosluvuille asetettuja tavoitteita. Korttelirakenne jatkaa olemassa olevaa ruutukaavaa. Keskustarakennetta täydennetään tehokkaasti ja tiivisti, mutta pyritään ylläpitämään Naantalin keskustalle tyypillistä pienirakeisuutta ja miljöötä. Uudet rakennukset ovat 5 kerroksisia ylimmän kerroksen ollessa sisäänvedetty tai ullakkomainen. Keskustan tiiviin korttelirakenteen reuna laajentuu merkittävästi. Nykyinen avoin katu- ja viherympäristö muuttuu tiiviisti rajatuksi, keskustamaiseksi katuympäristöksi. Keskustan sisääntulokatujen merkitystä korttelirakenteessa on pyritty korostamaan. Keskustan saapumispaikat hahmottuvat kaupunkikuvassa selkeästi, samoin katuympäristön ja liikennemuotojen järjestelyissä erottuu keskusta-alueen reuna. Ruutukaavarakenne korostaa korttelien väliin jäävän julkisen kaupunkitilan merkitystä. Tämän vuoksi katutilan ja muiden yleisten alueiden hierarkian, jäsentelyn, pintojen, kalusteiden ja valaistusratkaisujen merkitys korostuu. Korttelirakenteessa on selkeä hierarkia: kadut ja yleiset alueet erottuvat selkeästi yksityisistä korttelipihoista. Alueen rakennuskannasta säilyy ns. Asemapäällikön talo, joka on kaavassa osoitettu s merkinnällä. Merkintä mahdollistaa palvelutoimintojen jatkumisen ja rakennuksen tilojen muokkaamisen, mikäli sen ulkoasuun ei tehdä rakennuksen historiallista arvoa heikentäviä muutoksia. 4.2.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos on osa Naantalin liikekeskustan uudistamista. Kaavaratkaisulla tuetaan Naantalin keskustan kehittämistä ja sen elinvoimaisena pitämistä. Asemakaavaratkaisu tiivistää nykyistä keskustarakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntateknistä verkostoa. Muutos mahdollistaa nykyisin heikosti käytettävissä olevan alueen rakentamisen laadukkaaksi osaksi Naantalin keskustaa. Tavoitteena on useiden keskeisten kortteleiden tehostuva rakentaminen sekä palveluiden ja asuntorakentamisen lisääminen. Lopputilanteessa tavoitteena on yhtenäinen rakennuskanta ja tiivis keskustarakenne. Yleisiä katutiloja ja puistoalueita kehitetään viihtyisämmiksi ja liikkumisen kannalta turvallisemmiksi. Alueelle sijoittuu helposti saavutettavia, keskustatyyppisiä palveluja. Kaavan myötä keskustaan sijoittuu huomattava määrä uutta asuinrakentamista n. 20 000 k-m², mikä vastaisi n. 400 asukasta. Naantalin keskustassa asuinrakentamista toteutuu vuosittain n. 3000 k-m², jolloin kaava-alueen rakentaminen vastaisi n. 7 vuoden asuntorakentamisen varantoa. Kaavalla parannetaan myös joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiä. Uusi linjaautoterminaali sijoittuu kiinteästi osaksi keskustan korttelirakennetta ja on helposti saavutettavissa eri liikkumistavoin. 14

4.2.3 Vaikutukset elinkeinoelämään Asemakaavalla edistetään keskusta-alueen liike-elämän edellytyksiä. Tuulensuunkadun muutosten myötä liikekeskusta laajentuu kohti Järveläntien market -aluetta ja liittyy siihen parantuvin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksin. Liiketoiminnan painopistettä pyritään muodostamaan torin ympäristön ja market-alueen välille. Uusien asuinkorttelien katutasoon sijoittuu kivijalkaliiketiloja, jotka ovat helposti asioitavissa. Yhteensä asemakaava mahdollistaa n. 2200 k-m² liike, myymälä- ja työtiloja rakennusten 1. kerroksiin. Liiketiloja pyritään ohjaamaan ensisijaisesti jalankulkupainotteisina kehittyvien katujen varsille. Nykyistä, kaavan myötä poistuvaa keskitettyä, yleistä pysäköintialuetta kompensoimaan kadunvarsille toteutetaan korvaavia asiointia palvelevia autopaikkoja. 4.2.4 Vaikutukset liikenteeseen Liikenneverkko Keskustan liikenneverkkoon tulee asemakaavan myötä tuntuvia muutoksia. Merkittävin muutos on Aurinkotien katulinjan yhdistäminen suoraan Käsityöläiskatuun, minkä tavoitteena on mahdollistaa jalankulkupainotteisen katuverkon laajentuminen Tuulensuunkadun muuttuessa hidaskatu-tyyppiseksi. Ratkaisun keskeisenä tarkoituksena on ollut laajentaa keskustan jalankulkupainotteista katuverkkoa ja luoda edellytyksiä viihtyisämmän keskusta-alueen kehittämiselle. Keskustan liikennemäärät vaihtelevat suuresti vuodenajasta riippuen, sillä huomattava matkailijaliikenne osuu kesäkuukausiin. Tarkasteluissa vertailukohtana on käytetty kesän arkipäivän huipputuntiliikennettä. Asemakaavan yhteydessä on laadittu keskustan liikenneverkon toimivuustarkastelu. Tarkastelu perustuu rakennemallityön yhteydessä laadittuun liikenne-ennusteeseen (2008-2030). Liikenteen on ennustettu kasvavan suunnittelualueella 35-65 % vuoteen 2030 mennessä. Toimivuustarkastelujen perusteella tehdyt johtopäätökset kaavaalueen osalta ovat: Aurinkotien ja Käsityöläisenkadun välille avattava uusi katuyhteys siirtää n. 60 % Tuulensuunkadun liikenteestä tavoitellun kävelypainotteisin alueen ohi. 2030 ennusteliikennemäärille muutos Tuulensuunkadulle on n. -5500 ajoneuvoa (9000 ajoneuvoa/vrk -> 3500 ajoneuvoa/vrk) verrattuna siihen, että katuverkko säilyisi nykyisenlaisena. Tuulensuunkadun nykyinen liikennemäärä on n. 7000 ajoneuvoa/vrk (kesäarkipäivän huipputunti). Uusi katuyhteys yhdessä Tullikadun hidaskaduksi muuttamisen kanssa siirtää Aurinkotielle/Aurinkotieltä suuntautuvaa keskustan läpiajoa Tullikadulta Käsityöläisenkadulle. Kaavan mukaiset uudet kiertoliittymät ja katuverkon liittymien mitoitus kestää vuoden 2030 ennusteliikennemäärän. Liikennemäärän on varaa kasvaa ennustetilanteen kesän arkipäivän huipputuntiliikenteestä vähintään 25 % ilman merkittäviä ongelmia. 15

Kuvapari 11: vasemmalla liikenneverkon kuormitustarkastelu ennustetilanteessa 2030, oikealla keskustan katuverkon kuormituksen muutosta kuvaava esitys. Ympäröivä liikenneverkko Suunnitelmia on arvioitu suhteessa keskustan rakennemallityön liikenneverkolliseen kokonaisratkaisuun. Kaava-alueen ulkopuolella ei ilmennyt muutostarpeita. Kaavaalueen ulkopuolella pääkatuverkosta Uolevi Raaden kadun liikenne välillä Tullikatu ja Käsityöläiskatu kasvaa. Kriittisenä tekijänä pidettiin sataman ja vanhan kaupungin saavutettavuutta ja mahdollista tarvetta muuttaa Kaivokatu kaksisuuntaiseksi. Kaivokatu on katsottu parhaimmaksi säilyttää jatkossakin yksisuuntaisena, sillä liikenteellinen hyöty verrattuna kaksisuuntaiseksi palauttamisesta koituviin kielteisiin vaikutuksiin nähden ei sitä puoltanut. Keskeisiä perusteluja yksisuuntaisuudelle ovat häiriöiden kasvu, liikenneturvallisuuden heikkeneminen, pysäköintipaikkojen väheneminen kadun varrelta sekä uuden kääntöpaikan ja uusien pysäköintipaikkojen rakentamisesta koituva haitta ympäristölle. Piispantien ja Kreivinkadun risteys Aurinkotien kanssa tulee huomioida kaava-alueelle laadittavissa katusuunnitelmissa, mutta välitöntä tarvetta risteyksen muutoksille kaava ei aiheuta. Jalankulku ja pyöräily Keskustan jalankulkupainotteinen katuverkko laajenee. Katutiloja muokataan kävelylle ja pyöräilylle suotuisammiksi. Muutokset parantavat keskusta-alueen liikenneturvallisuutta. Tullikatu, Tuulensuunkatu ja Luostarikatu suunnitellaan hidaskatuina, joilla ajonopeus on enintään 30 k-m/h. Pyöräily ja jalankulku huomioidaan omina liikennemuotoinaan. Jalankulkupainotteisella keskusta-alueella pyöräily ja autoilu käyttävät samoja väyliä. Erikseen osoitetaan Aurinkotie-Käsityöläiskatua pitkin nopeampi, omaksi kaistakseen erotettu pyöräilyväylä. Katuverkon muutosten myötä välimatka jalankulkupainotteisin keskustan ja sen viereisen Järveläntien market -alueen välillä pienenee, mikä liittää alueet kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta tiiviimmin toisiinsa. 16

Keskustaan ja linja-autoterminaalille suuntautuvaa liityntäpyöräliikennettä varten osoitetaan aseman yhteyteen pyöräpaikkoja. Joukkoliikenne Linja-autoaseman sijoittamisessa periaatteena on, että se liittyy suoraan keskustan pääkatuverkkoon, mutta sijaitsee samalla jalankulkupainotteisessa ydinkeskustassa, pääkatuverkon sisäpuolella. Terminaalialue on mitoitettu kahteen suuntaan ajettavaksi. Linjoja ei tasata laitureilla, vaan tätä varten varataan Aurinkotien varresta tilaa. Taksipaikat sijaitsevat linja-autoterminaaliin yhteydessä Tuulensuunkadulla. Linja-autoaseman edellyttämiä terminaalipalveluja osoitetaan asemakaavassa AK - korttelin 13 tontin 5 asuintalon katutasoon. Pysäköinti Korttelien liike- ja työtilojen sekä asukkaiden tarvitsemat autopaikat sijoittuvat korttelikohtaisesti pysäköintilaitoksiin. Keskustan asiointiliikenteen pysäköintiperiaate muuttuu. Nykyinen kenttämäinen, laaja ja aikarajoittamaton pysäköintialue poistuu. Pysäköintipaikat siirtyvät kadun varsille. Nykyinen kaava-alueen asiointiautopaikkojen määrä on n.70 autopaikkaa (30 näistä aikarajoitettuja). Uuden ratkaisun myötä kaava-alueen katualueille on mahdollista sijoittaa 59 autopaikkaa, joista 8 on terveysaseman edustalla. Kaikki asiointipaikat ovat aikarajoitettuja (liite X, pysäköintikaavio). Terveyskeskuksen osalta katuverkon muutosten myötä autopaikat sijoitetaan katualueelle Tuulensuunkadun ja Tullikadun uuden jatkeen yhteyteen. Nykyisellä pysäköintipaikalla on työntekijöiden autopaikkoja sekä lyhytaikaisia asiointipaikkoja. Mikäli korvaavia autopaikkoja korttelialueella yhä tarvitaan, on terveysaseman korttelia tarkasteltava koko laajuudeltaan 4.2.5 Vaikutukset kunnallisteknisiin verkkoihin Uusi rakentaminen on liitettävissä suoraan nykyisiin kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen rakentaminen vähentää huomattavasti hulevesiä viivyttäviä pintoja. Toteuttamisessa on huomioitava uusien kattopintojen ja kovien katu- ja pihapintojen vuoksi lisääntyvä hulevesikuorma sadevesiviemäreihin. Asemakaavassa edellytetään, että korttelialueiden hulevedet on viivytettävä niiden muodostumispaikoilla ennen johtamista yleisiin sadevesiverkostoihin. Tämä edellyttää pihatiloihin varattavia viivytys- ja imeytysaltaita. 4.2.6 Vaikutukset terveyteen Asemakaavan toteutuessa pääkatuverkko muuttuu keskustamaisemmaksi, mikä vaikuttaa myös ajonopeuksiin. Pääkatuverkon liikenteen nopeus on 40 km/h. Ajonopeuksien alhaisuus ei aiheuta melulle asetettujen ohjearvojen ylittymistä puisto-alueiden, asuinrakennusten pihatilojen ja tai asuntokohtaisten ulko-oleskelutilojen osalta. Asemapäällikön talossa toimivan vuorohoitokodin ulkoilupiha on määrä siirtää etäämmäksi Käsityöläiskadusta, jonka liikennemäärä tulee jatkossa kasvamaan. 17

4.3 Sosiaaliset vaikutukset Alueelle sijoittuu n. 400 uutta asukasta. Kaava mahdollistaa palveluasumisen tai erityisasumisen rakentamisen. Kaavalla mahdollistetaan keskustan asuntotarjontaa monipuolistava, eri väestöryhmät huomioon ottava asuntorakentaminen. Poistuvia, heikosti hyödynnettäviä viheralueita kompensoidaan toteuttamalla toiminnallisesti paremmin asukkaita palvelevaa julkista puistotilaa ja katuympäristöä. Alueella toimivan vuorohoitokodin toimintaa on mahdollista jatkaa, mutta se edellyttää nykyisten pihajärjestelyjen muutoksia. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutushankkeet voidaan käynnistää asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavaan sisältyy sitova tonttijaon muutos. Alueen toteutumisen arvioidaan kestävän n. 10 vuotta. Pitkä toteutusaikaväli edellyttää huolellista vaiheistamista keskustan asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi. Korttelien rakentaminen on mahdollista käynnistää ennen uuden pääkatuyhteyden ja bussiaseman rakentamista. Ensimmäinen toteutusvaihe on todennäköisesti ns. Asemapäällikön talon kortteli, jonka toteuttaminen ei edellytä vielä pysäköintilaitosten rakentamista. Korttelin toteuttaminen edellyttää Tuulensuunkadun korkeusasemien muuttamista. Asuinkorttelien osalta toteutetaan ensimmäiseksi ne tontit, joilla sijaitsevat keskitetyt ajoyhteydet korttelien alle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin. As Oy Kreivinniityn osalta asemakaavan toteutuminen ei riipu ympäröivien alueiden toteutusjärjestyksestä. Katujärjestelyjen toteuttaminen edellyttää myös terveyskeskuksen nykyisten pysäköintipaikkojen muutoksia. Terveysaseman osalta autopaikkajärjestelyt tullaan tarkastelemaan tarvittaessa koko korttelialueen kattaen. Vuoden 2014 aikana käynnistyvä Manner-Naantalin osayleiskaava ja sen yhteydessä laadittava toteutusohjelma saattaa aikanaan vaikuttaa suunniteltuun rakentamisaikatauluun. 18

6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, 23.8.2004 Naantalin keskusta yleiskaava 22.7.1983 Voimassa olevat asemakaavat Naantalin keskustan rakennemalli 22.4.2013 (M3 Arkkitehdit) ja siihen liittyvät selvitykset Naantalin keskustakorttelien kilpailu, arvostelupöytäkirja x.x.2013 Keskustan pysäköintiselvitys, autopaikkalaskelma, Naantalin kaupunki Liikennelaskenta 2008 Kaava-alueen katuverkon yleissuunnitelma ja periaateleikkaukset 12/2013, Ramboll Finland Oy Täydentyy Helsingissä 28.11.2013 Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA 19

LIITTEET 1. Voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä 2. Asemakaavakartta ja -määräykset, luonnos 28.11.2013 3. OAS 4. Asemakaavan havainnekuvat 5. Katuverkon yleissuunnitelmakuva 6. Katuverkon periaatepoikkileikkaukset 7. Terveysaseman ympäristön katu- ja pysäköintivaihtoehdot 8. Pysäköintikaavio 20