TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 1(38) LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2011 Pelastuslaitoksen johtokunta 7.3.2012

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 2(38) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 3 Strategia... 3 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen strategia 2009-2013... 3 Visio 2015... 3 Espoo-strategia... 6 Palvelutasopäätös... 6 Toiminta 2011... 6 Toiminnan kehittäminen... 7 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Pelastustoiminta... 7 Väestönsuojelu ja varautuminen... 8 Ensihoitopalvelut... 8 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 9 TILINPÄÄTÖSTIEDOT... 37 Talous... 37 Henkilöstö... 38

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3(38) YLEISTÄ Strategia Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen strategia 2009-2013 Pelastuslaitoksen strategia määrittää kehittämisen suunnat lähivuosiksi. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta halutaan kehittää. Vision suuntaan edetään määrittelemällä strategiset linjaukset ja laaditaan palvelutasopäätös niiden mukaisesti. Strategisia linjauksia on tarkasteltu neljästä näkökulmasta, ja kuhunkin näkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Lakisääteisessä palvelutasopäätöksessä kuvataan tavoitteet yksityiskohtaisemmin sekä kehittämissuunnitelma ja -aikataulu. Strategiasta ja palvelutasopäätöksestä johdetaan edelleen vuosittaiset tulostavoitteet ja tavoitteen saavuttamista osoittavat arviointikriteerit tai -mittarit. Nämä esitetään vuosittaisessa toimintaja taloussuunnitelmassa. Pelastuslaitoksen strategiatyön ja palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty alueen pelastustoimen kuntien strategioita sekä pelastustoimen strategiaa 2015. Visio 2015 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelujen huippuosaaja. Se on arvostettu, avoimesti viestivä, yhteistyöhakuinen ja työpaikkana haluttu. Toiminta-ajatus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää alueen turvallisuutta kaikissa olosuhteissa minimoimalla onnettomuusvahinkoja ja niiden seurauksia. Tähän tehtävään kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. Arvot Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos noudattaa toiminnassaan sekä pelastustoimen että Espoon kaupungin arvoja.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 4(38) Ylin arvo pelastustoimessa on ihmishenkien pelastaminen. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ehkäisemällä henkilövahinkoja jo ennakolta. Mahdollisen onnettomuuden tai tapaturman sattuessa pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin pelastamaan ihmishenkiä. Pelastustoimen arvot on julkistettu vuonna 2008. Niiden mukaan "turvallisuus on yhteinen asiamme: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti". Inhimillinen tarkoittaa muun muassa ihmisarvon kunnioitusta, tasapuolisuutta, moniarvoisuutta ja vastuuta ympäristöstä. Ammatillisesti puolestaan kuvaa muun muassa jatkuvaa ja laajenevaa osaamisen kehittämistä sekä oman ja toisen työn arvostusta. Luotettavasti -arvon taustalla on ajatus, että pelastustoimeen ja sen jokaiseen jäseneen voi luottaa. Espoon kaupungin arvoja ovat o Asukas- ja asiakaslähtöisyys o Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo o Luovuus ja innovatiivisuus o Kumppanuus ja yhteisöllisyys o Tuloksellisuus ja vaikuttavuus o Kestävä kehitys Strategiset linjaukset Pelastuslaitoksen lähivuosien strategia on rakennettu visiosta ja toimintaajatuksesta seuraavista näkökulmista: o Poliittisen päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakaan näkökulma: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus o Voimavarojen hallinnan näkökulma: resurssit ja talous o Organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma: prosessit ja rakenteet o Työyhteisön ja henkilöstön näkökulma: uudistuminen ja työkyky

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 5(38) Strategian ydin on näistä näkökulmista päätetyt kriittiset menestystekijät. Niissä onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin ja välittömimmin pelastuslaitoksen menestymiseen. Säännöllisesti tehtävän toimintaympäristön analyysin avulla arvioidaan strategista tilannetta. Toimintaympäristön analyysi on strategian lisäksi perusta vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Niissä määritellään toimintavuoden tulostavoitteet jotka tukevat kriittisissä menestystekijöissä onnistumista, sekä tavoitteiden arviointikriteerit. Kokonaisuus on kuvattu pelastuslaitoksen tasapainoisen onnistumisstrategian muodossa (kuva 1). Suorituskyvyn Suorituskyvyn ja ja toimivuuden toimivuuden näkökulma: näkökulma: PROSESSIT PROSESSIT JA JA RAKENTEET RAKENTEET Kriittiset Kriittiset menestystekijät: menestystekijät: Kuvataan toiminta prosesseina ja kehitetään niitä Parannetaan toiminnan laatua Kehitetään johtamista ja sisäistä viestintää Poliittisen Poliittisen päätöksentekijän, päätöksentekijän, kansalaisen kansalaisen ja ja asiakkaan asiakkaan näkökulma: näkökulma: YHTEISKUNNALLINEN YHTEISKUNNALLINEN JA JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ASIAKASVAIKUTTAVUUS Kriittiset Kriittiset menestystekijät: menestystekijät: Ylläpidetään vähintään nykyinen palvelutaso Tuetaan kuntien omien strategioiden mukaista turvallisuustyötä Kehitetään asiakkaan saamaa palvelua, molemmilla kotimaisilla kielillä Visio Visio Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus Arvot Arvot Työyhteisön Työyhteisön ja ja henkilöstön henkilöstön näkökulma: näkökulma: UUDISTUMINEN UUDISTUMINEN JA JA TYÖKYKY TYÖKYKY Kriittiset menestystekijät: Kriittiset menestystekijät: Luodaan itsensä kehittämiselle myönteinen ilmapiiri Kehitetään ja hyödynnetään koko henkilöstön osaamista Tuetaan työkyvyn ylläpitämistä Voimavarojen Voimavarojen hallinnan hallinnan näkökulma: näkökulma: RESURSSIT RESURSSIT JA JA TALOUS TALOUS Kriittiset Kriittiset menestystekijät: menestystekijät: Pelastustoimen asukaskohtaiset kustannukset eivät nouse Toiminta järjestetään kustannustehokkaasti Onnistutaan rekrytoimaan osaavia työntekijöitä Kuva 1: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tasapainoinen onnistumisstrategia 2009 2013

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 6(38) Espoo-strategia Espoo-strategia määrittää kaupungin kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Visio, toiminta-ajatus ja arvot yhdessä pidemmän aikavälin päämäärien ja tulostavoitteiden kanssa kuvaavat sitä, millaiseksi Espoota halutaan kehittää. Espoo-strategiaan on kirjattu Espoon kaupungin visio, toiminta-ajatus, arvot sekä viisi näkökulmaa, joiden suunnasta päämäärät ja tavoitteet asetetaan. Strategia ohjaa kaikkea kaupungin toimintaa. Strategiaan liittyvät tulostavoitteet hyväksytään erikseen vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Espoo-strategia 2010 2013 on fokusoitu huomioiden talouden heikentynyt tilanne ja se on luonteeltaan selviytymisstrategia. Espoo-strategian keskeisen sisällön muodostaa valtuuston hyväksymä tuottavuusohjelma ja siitä syntyvien projektien ja muiden toimenpiteiden toteuttaminen. Espoo-strategia on hyväksytty 7.9.2009 kaupunginvaltuustossa. Espoo-strategian mukaiset tulostavoitteet ja niiden toteuttamissuunnitelma Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa on esitetty jäljempänä. Palvelutasopäätös Pelastuslautakunta on kokouksessaan 11.12.2008 päättänyt pelastuslain 13 :n mukaisesti palvelutasosta. Palvelutasopäätös on laadittu vuosiksi 2009-2013. Palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lopuksi on kuvattu toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Palvelutasopäätöstä toteutetaan kaikkien toimintaa ja taloutta ohjaavien suunnitelmien, erityisesti pelastuslaitoksen johtokunnan vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Toiminta 2011 Pelastuslaitokselle laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma, jonka pelastuslaitoksen johtokunta vahvistaa. Toimintasuunnitelman perusteella on laadittu erillinen toimeenpanosuunnitelma, joka on tuotu pelastuslaitoksen johtokunnalle tiedoksi. Toimeenpanosuunnitelmassa on määritetty vastuutahot ja resurssit, sekä seurantaa varten mittarit. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta, pelastuslaitoksen johtoryhmä ja palvelualueiden johtoryhmät valvovat tavoitteiden toteutumista suunnitelmassa määrätyin väliajoin. Tavoitteita on asetettu sopimusten mukaisesti myös pelastuslaitoksen sopimuskumppaneille. Toimeenpanosuunnitelmassa kuvattiin erityisen merkitykselliset sekä haasteelliset tulostavoitteet.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 7(38) Toiminnan kehittäminen Pelastuslaitoksen toimintaa kehitettiin vuoden 2011 aikana laajalla kehittämisprojektilla ja siihen liittyvällä organisaatiouudistuksella. Sisäisiin toiminnallisiin ja prosessiriskeihin pyrittiin esimerkiksi prosessien parantamiseen tähtäävällä kehitysprojektilla. Näiden myötä esimerkiksi tukipalveluihin kuuluvat prosessit tunnistetaan paremmin ja voidaan ennakoida niiden liittymistä koko palveluliiketoimintaa sujuvoittaviin kokonaisuuksiin. Kehittämisprojekti jatkuu vuonna 2012. Pelastuslaitos toimii aktiivisena yhteistyökumppanina valtionhallinnon, pääkaupunkiseudun, oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen pelastustoimen kehittämishankkeissa. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat järjestivät 678 turvallisuuskoulutustilaisuutta, joissa tavoitettiin n. 45 000 alueen asukasta, eli n. 10,5 % Länsi-Uudenmaan alueen asukasluvusta. Vuoden aikana huomioitiin useita henkilöitä menestyksekkäästi tehdyistä ensitoimenpiteistä onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa. Merkillepantavaa on se, että erityisesti kouluikäiset lapset ja nuoret ovat toimineet mallikkaasti. Palotarkastuksia suoritettiin yhteensä 8 378 kappaletta, joista 2 760 oli vuosittain tarkastettavien erityiskohteiden palotarkastuksia. Valitettavia palokuolemia oli kahdeksan kappaletta. Palokuolemien lisäksi on ollut useita vaaratilanteita, joista on selvitty parhaimmillaan kokonaan ilman henkilövahinkoja aikaisin hälyttävän palovaroittimen ja naapureiden ensitoimenpiteiden ansiosta. Pelastustoiminta Pelastustoiminnan välitöntä toimintavalmiutta ylläpidettiin 12 paloasemalla. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmää kehitettiin niin, että kaikki päivystävät palomestarit ovat välittömässä lähtövalmiudessa. Sopimuspalokunnat huolehtivat tehtävistään uusittujen sopimustensa mukaisesti. Öljyvahinkojen torjunnasta huolehditaan vahvistetun olevan öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 8(38) Väestönsuojelu ja varautuminen Etukäteen laadittavin suunnitelmin kehitettiin sekä pelastuslaitoksen että kuntien valmiutta toimia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kuntien valmiussuunnitelmien päivittämistyötä tuettiin kuntien tarpeiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut Ensivastetoiminnasta huolehdittiin alueen kaikissa kunnissa sopimusten mukaisesti. Ensihoito- ja sairaankuljetustoiminnasta huolehditaan sopimusten mukaisesti Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 9(38) TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Otsikointi vastaa vuosien 2009-2013 palvelutasopäätöksen otsikointia ja numerointia. Sellaisia palvelutasopäätöksen tavoitteita ei ole mainittu joita ei ole suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2011. STRATEGINEN PÄÄTÖS Tämä johdetaan Palvelutasopäätöksestä, Espoo-strategiasta, Pelastustoimen strategiasta tai säädöksistä. Päätös kuvaa laitoksen linjaa, tahtotilaa missä halutaan olla tai minne halutaan päästä. 2. Riskianalyysi ja uhkien arviointi Onnettomuusuhat ja Ennuste niiden mahdolliset sekä toimintaympäristön paikalliset että alueelliset muutoksista vuosille 2015 muutokset on otettu ja 2030 on tehty. huomioon toiminnan suunnittelussa. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Tähän tulee konkreettinen Kuvaa mitä pitää tehdä Kuvaa kuka tai ketkä vuoden 2011 tulostavoite, että tulostavoite kantavat päävastuun joka toteuttaa strategista saavutetaan siitä, että tulostavoite päätöstä saavutetaan Päivitetään riskialuejako ja arvioidaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Riskienhallintapäällikkö Kuvaa niitä voimavaroja (sisäisiä ja ulkoisia) joita tulostavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Osa resursseista talousarviossa. Varautumisen palveluyksikkö Määrittelee miten tulostavoitteeseen pääseminen voidaan mitata, määrällisesti ja laadullisesti Tehty riskialuekartta ja toimintaympäristön arviointiraportti. Seuranta Määrittelee miten usein vastuutaho raportoi miten tavoitteen saavuttaminen onnistuu. Raportointitahot johtokunta ja johtoryhmä, raportointivälit 1v, ½ v, neljännesvuosittain (tai kuukausittain). johtoryhmä ja pelastustoimen neuvottelukunta. Toteutuma: Riskialuejakoa ei päivitetty. Uuden strategiamallin mukaisesti ennen uutta valtuustokautta tehdään laajempi katsaus ja arviointi käytettäväksi Espoo-strategian valmistelussa. Välivuosina tehdään kevyemmät

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 10(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Normaaliolojen riskianalyysi sekä häiriötilojen ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pelastustoimen alueella ja ne on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Poikkeusolojen sekä normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteiden uhkaarviot on tehty. 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Valistus ja neuvonta Ihmiset tunnistavat Ihmisten erilaisia vaaran turvallisuustietous on aiheuttajia, osaavat lisääntynyt. ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Päivitetään poikkeusolojen uhkaarvio ja laaditaan normaaliolojen häiriöja erityistilanteiden uhka-arviot. Turvallisuusviestinnässä tuodaan esille ihmisten omatoimisen varautumisen keinoja ja merkitystä. Valmiuspäällikkö Riskienhallintapäällikkö Varautumisen palveluyksikkö Kunnat, pelastusalan järjestöt, Laadittu arviointi ja suunnitelma muutosten huomioimisesta. Kyselytutkimuksen tulokset. Seuranta toimintaympäristön tila - katsaukset. Katsaus vuodelta 2011 on tehty. Toteuma Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaa on päivitetty tarpeen mukaan. Saatuja tuloksia on hyödynnetty toimintaympäristön tilaa arvioitaessa.. Arvioidaan pelastustoimen onnettomuus- ja resurssitietokannan (PRONTO) onnettomuustiedoista omatoimisia toimenpiteitä ja niiden vaikutusta. Valmiuspäällikkö Palontutkintaryhmä. Omatoimisten toimenpiteiden vaikuttavuuden kehittyminen. Alkusammutusta yritetään 59 %:ssa rakennuspaloja ja - vaaroja, määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan. Alkusammutus sammutti 56 % rakennuspaloista ja -

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 11(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Onnettomuudet ja niiden seuraukset ovat vähentyneet pelastustoimen alueella suhteessa asukaslukuun. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Pelastustehtävien määrä on 11 tuhatta asukasta kohti. Palokuolemia ei satu ja muut henkilövahingot ovat vähentyneet. Turvallisuuskoulutus-, neuvonta- ja tarkastustoiminnalla vähennetään onnettomuuksien määrää. Riskienhallintapäällikkö Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Pelastustehtävien määrä 1000 asukasta kohti ilman yhteistoiminta- ja ensivastetehtäviä. Palokuolemien ja muiden henkilövahinkojen määrä 100 000 asukasta kohti Seuranta vaaroista. Määrä on laskussa toista vuotta peräkkäin. Kaksi kertaa vuodessa Pelastustehtäviä oli 15,6/1000 asukasta. Palokuolemia oli 8, onnettomuuksissa loukkaantui 147/100 000 asukasta, määrä on laskussa 3 vuotta peräkkäin. Valistustyön strategia on toteutettu turvallisuuskoulutuksen kolmivuotissuunnitelman mukaisesti. Kolmivuotissuunnitelma on päivitetty ja suunnitelmaa on toteutettu. Toteutetaan turvallisuusviestintää ja tarkistetaan kolmivuotissuunnitelma. Turvallisuusviestintävast aava Pelastuslaitoksen valistusvastaavat Tarkistettu kolmivuotissuunnitelma. Kolmivuotissuunnitelmaa ei päivitetty. Pelastuslaitos on ollut mukana valtakunnallisen turvallisuusviestintästrat egian kehittämisessä jonka pohjalta pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän suunnitelma tullaan tekemään. Valistuksen ja neuvonnan tilastointikriteerit on yhdenmukaistettu. Tilastointikriteerit ovat yhdenmukaiset. Tarkistetaan tilastointikriteerit. Turvallisuusviestintävast aava Pelastuslaitoksen valistusvastaavat Tehdyt määrittelyt

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 12(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta Toteuma Tilastointikriteerit on tarkastettu Pronton muutoksen yhteydessä. Asia liittyy valtakunnalliseen turvallisuusviestintästrat egiaan, joka on vielä kehitysvaiheessa. Pelastuslaitoksen ja sen yhteistyökumppanien antamalla turvallisuuskoulutuksella on tavoitettu vuosittain suoraan 10 % alueen asukkaista. Turvallisuuskoulutustilais uuksissa on tavoitettu 35 000 henkilöä. 3.2 Kaavoitus ja rakentaminen Onnettomuuksien kuntien kaavoittajille, ennaltaehkäisy ja rakennusvalvontaviranoma pelastustoiminnan tarpeet isille ja rakennuttajille on on otettu huomioon annettu perehdytystä kaavoituksessa ja pelastustoimen rakennussuunnitelmissa. vaatimusten huomioon Tarkastustehtäviä, lausuntoja ja opastuksia on suunnattu niihin tehtäviin, joissa tarvitaan pelastusviranomaisen erityistä asiantuntemusta. ottamisessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty pelastustoiminnan saavutettavuuteen tilanteessa, joka johtaa alueen riskiluokan muuttumisen Järjestetään turvallisuuskoulutusta ja osallistutaan yleisötilaisuuksiin. Järjestetään yhteinen opintopäivä. Annetuissa lausunnoissa ja neuvotteluissa tuodaan esille riskialueen määräytyminen ja mitä vaatimuksia se tuo tullessaan. Turvallisuusviestintävast aava Riskienhallintapäällikkö Johtavat palotarkastajat ja tarkastusinsinöörit Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat, pelastusalan järjestöt Pelastuslaitos ja yhteistyökumppanit Pelastuslaitos Tavoitetut henkilöt suhteessa asukaslukuun. Järjestetty tilaisuus ja saatu palaute Toimintaympäristöanalyy sissä esille tulevat muutokset Kaksi kertaa vuodessa Turvallisuuskoulutustilai suuksilla tavoitettiin 44 977 alueen asukasta, eli noin 10,5 % Länsi- Uudenmaan alueen asukasluvusta. 2011 ei järjestetty opintopäivää. johtoryhmä ja johtokunta Keskeisiä muutoksia ovat väestön ikääntymisen aiheuttamat

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 13(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri vaativammaksi. Seuranta rakenteelliset muutokset ja Espoon eteläosien tiivistyminen. Erityisesti pelastuslaitoksen asiantuntemusta on tarvittu maanalaisten tilojen (Länsimetro) rakentamisessa sekä ylikorkeiden rakennusten rakentamisessa. Sammutusvesitarve on otettu huomioon kuntien kaavoituksessa. I ja II riskialueilla ovat kunnat huolehtineet riittävän sammutusveden saannin järjestelyistä yleisestä vesijohtoverkostosta Arvioidaan sammutusveden saatavuus I ja II riskialueilla. Karl-Henrik Widbom Varautumisen palveluyksikkö Arvio sammutusveden saatavuudesta alueittain Valmistelut sammutusvesisuunnitelm an päivittämiseksi on tehty. 3.3 Palotarkastukset Kaikki säädösten mukaiset palotarkastukset on tehty. 3 000 kerran vuodessa tarkastettavaa kohdetta on tarkastettu. Suoritetaan palotarkastukset palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutuotanto Pelastuslaitos Poikkeaminen tarkastusvälistä Neljä kertaa vuodessa johtoryhmä ja kaksi kertaa vuodessa johtokunta. Palotarkastuksia suoritettiin yhteensä 8378 kappaletta, joista noin 2 760 oli vuosittain tarkastettavien erityiskohteiden palotarkastuksia.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 14(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta Palotarkastusten avulla on kehitetty palotarkastuskohteiden turvallisuuskulttuuria ja vähennetty onnettomuuksien määrää ja vaikutuksia. Ylimääräisiä palotarkastuksia on suunnattu kokoontumisja liiketiloihin ennen sesonkiaikoja, sekä kohteisiin joista tulee kohteen laajuuteen tai 500 kerran viidessä vuodessa tarkastettavaa kohdetta on tarkastettu. 9 000 kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavaa kohdetta on tarkastettu. Valvontasuunnitelma on laadittu. Suurmyymälät ja ravintolat on tarkastettu sesonkiaikana sekä tuetun asumisen kohteita on tarkastettu sosiaali- ja päihdehuollolta saatujen tietojen perusteella. Suoritetaan palotarkastukset palvelutasopäätöksen mukaisesti. Suoritetaan palotarkastukset palvelutasopäätöksen mukaisesti. Laaditaan valvontasuunnitelma ja koulutetaan henkilöstöä toteuttamaan valvontasuunnitelmaa. Osallistutaan turvallisuuskulttuuria kehittävän valvontatoiminnan jatkohankkeeseen (TuKeVa II) Määritellyt kohteet tarkastetaan ja suoritetaan pyydetyt palotarkastukset tarvittaessa. Palvelutuotanto Pelastuslaitos Poikkeaminen tarkastusvälistä Palvelutuotanto Pelastuslaitos Poikkeaminen tarkastusvälistä Riskienhallintapäällikkö Nimetyt henkilöt Tehty valvontasuunnitelma, TuKeVa II - loppuraportti. Kaksi kertaa vuodessa vuodessa johtokunta Suunnitelluista tarkastuksista toteutui 50 % Kaksi kertaa vuodessa vuodessa johtokunta Suunnitelluista tarkastuksista 10 vuoden välein suoritettu 67 % Kaksi kertaa vuodessa vuodessa johtokunta Valvontasuunnitelma on laadittu. Osallistuttu TuKeVa IIhankkeen ohjaus- ja työryhmän jäsenenä. Palvelutuotanto Pelastuslaitos Tarkastusmäärät. johtoryhmä ja johtokunta Pelastuslaitos teki 300 ylimääräistä palotarkastusta. Ravintoloihin tehtiin

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 15(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS toimintaan nähden kohtuuttoman paljon erheellisiä automaattisia paloilmoituksia. 3.4 Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimet on tehty vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Saapuneet kemikaalien käsittely- ja varastointiilmoitukset on käsitelty. Käsitellään saapuneet kemikaalien käsittely- ja varastointi-ilmoitukset sekä annetaan päätös käsittelystä. Onnettomuuksien ehkäisy Seuranta ylimääräisiä palotarkastuksia yhteistyössä poliisin kanssa syksyllä. Suurmyymälöiden ylimääräiset palotarkastukset ajoitettiin joulusesonkiaikaan. Tuetun asumisen kohteet on lisätty kerran vuodessa tarkastettaviksi palotarkastuskohteiksi. Yhteistyötä kuntien päihdehuollon kanssa on jatkettu riskikohteiden kartoittamiseksi. Palotarkastajat Tehdyt päätökset Kemikaalien käsittely- ja varastointi-ilmoitukset käsiteltiin. Pelastuslaitos teki 34 kpl vaarallisiin aineisiin liittyvää tarkastusta. 3.5 Muut tarkastustehtävät Ilotulitteiden ja muiden pyroteknisten välineiden varastoinnin ja myynnin lupahakemukset sekä tarkastukset on hoidettu. Tarkastukset on tehty. Käsitellään hakemukset ja suoritetaan tarvittavat tarkastukset. Onnettomuuksien ehkäisy Palotarkastajat Tulleet ilmoitukset ja tehdyt päätökset Tarkastettiin yhteensä noin 100 kpl

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 16(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta ilotulitteiden väliaikaista myyntipaikkaa. Myös vanhoilta myyntipaikoilta vaadittiin kirjallista ilmoitusta lainsäädännön muutoksen vuoksi. Ilmoitukset ilotulituksesta on käsitelty kahden viikon kuluessa ilmoituksesta. Ilotulitusilmoitukset on käsitelty. Käsitellään tulleet ilmoitukset. Onnettomuuksien ehkäisy Palotarkastajat, muu päällystö. Tulleet ilmoitukset ja tehdyt päätökset Pelastuslaitos käsitteli ilmoituksia ilotulituksesta 86 kpl. Pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteiden toteutumista on valvottu yhteistoiminnassa kuntien ympäristöviranomaisten kanssa. 3.6 Onnettomuuksien tutkinta Kaikki onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja ajallaan. Niissä on arvioitu onnettomuuden syy. Määräaikaistarkastusten seurantaa varten on suunniteltu ratkaisu. PRONTO-selosteet ovat oikein täytetyt. Osana palotarkastusohjelmisto a, otetaan käyttöön säiliörekisteri. PRONTO-selosteet täytetään ajallaan ja sisällöllisesti vertailukelpoisella tiedolla. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminnan johtajat, seurantavastuu pelastustoiminta Palotarkastajat Tehdyt päätökset Palontutkintaryhmä, PRONTO-pääkäyttäjät Arvio selosteiden perusteella tehtyjen tilastojen perusteella. Öljylämmityskatsastuksia tehtiin 31 kpl. Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä, kuukausittain toimialueen johtoryhmä. Selosteiden täyttämisessä on edelleen haasteita sisällöllisesti vertailukelpoisilla

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 17(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta tiedoilla. Pronto- selosteita ei ole tehty ajallaan ja selosteiden laadussa jäi vielä kehitettävää. 3.7 Nuohous Piirinuohoojat ovat tarjonneet kaikille lakisääteisen nuohouksen tarvitsijoille riittävät nuohouspalvelut nuohouspalvelusopimuste n mukaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Nuohous on suoritettu ajallaan. Arvioidaan nuohoojien tarjoamaa palvelua toimintakertomusten ja tulleiden asiakaspalautteiden perusteella. Riskienhallintapäällikkö Piirinuohoojat, Uudenmaan nuohoojat sekä Nuohousalan keskusliitto Saatu palaute. johtoryhmä ja johtokunta Nuohouksesta on tullut muutamia yhteydenottoja liittyen nuohoojien asiakaspalveluun, mutta tehtyihin nuohousmääriin nähden palautetta on tullut vähän. Kokonaisuudessaan nuohoustoiminta on aikataulullisesti jäänyt tavoitteestaan (toteuma n. 75 %). Erityisenä ongelmana nuohoojilla on työvoiman saatavuus sekä asiakkaiden tavoittaminen. Nuohoojat ovat tarjonneet asiakaspalvelutilanteissa valistusta ja neuvontaa tulisijan turvallisesta käytöstä. Nuohoojille on annettu koulutusta. Järjestetään yhteinen koulutustilaisuus alueen nuohoojille. Riskienhallintapäällikkö Pelastuslaitos, pelastusalan järjestöt, Uudenmaan nuohoojat ja Nuohousalan keskusliitto Toteutuma johtoryhmä ja johtokunta Nuohoojille järjestettiin koulutustilaisuus 28.11.2011. Piirinuohoojat

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 18(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta osallistuivat tilaisuuteen varsin kattavasti. 4. Omatoiminen varautuminen 4.1 Omatoimisen varautumisen suunnittelu Omatoimisen varautumisen aluejako on tarkoituksenmukainen. Aluejaon suunnittelu on aloitettu Suunnitellaan tarkoituksenmukainen aluejako. Valmiuspäällikkö Varautumisen palveluyksikkö Aluejaon perusteet. johtoryhmä ja johtokunta Aluejakoon ei pelastuslaitoksen toimesta ole vuoden aikana tehty muutoksia. Erheellisiä paloilmoituksia tulee enintään 0,4 hälytystä laitetta kohti vuodessa Erheellisiä paloilmoituksia on enintään 0,6 hälytystä ilmoitinlaitetta kohti. Ylimääräisten palotarkastusten ja neuvonnan avulla ohjataan paloilmoittimien haltijoita. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslaitos Erheelliset ilmoitukset paloilmoitinlaitetta kohti Kaksi kertaa vuodessa vuodessa johtokunta. Automaattisten paloilmoittimien antamien erheellisten hälytysten kokonaismäärän kasvu on pysähtynyt ollen 1384 tehtävää. Paloilmoitinta kohti erheellisiä ilmoituksia oli noin 1,2. Niissä rakennuksissa, joissa asuvien toimintakyky on alentunut, on toiminnanharjoittaja tehnyt Turvallisuusselvitykset on tehty ja kohteet ovat ryhtyneet toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä. Arvioidaan saapuneita turvallisuusselvityksiä ja ohjataan toimenpiteitä. Onnettomuuksien ehkäisy Palotarkastajat Arvio poistumisturvallisuusselv ityksen perusteella tehtävistä toimenpiteistä johtoryhmä ja johtokunta Yli 100 kohteessa poistumisturvallisuusselv

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 19(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS turvallisuusselvityksen ja ryhtynyt siinä toimenpiteisiin. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta ityksen perusteella tarvitaan automaattinen sammutuslaitteisto. Erityisiä haasteita aiheuttavat sellaiset kohteet, joissa ei ole selvää toiminnanharjoittajaa, mutta asukkaat on valittu liikunta- tai havaintokyvyn perusteella tai päihdehuollon osoittamana. 4.2 Omatoimisen varautumisen henkilöstön koulutus Yritysten ja taloyhtiöiden Turvallisuuskoulutustilais tarvitsema uuksissa on tavoitettu turvallisuushenkilöstö on 1000 henkilöä. nimetty ja koulutettu. Henkilöstö on varautunut ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä ja ryhtymään tarvittaessa omatoimisesti pelastustoimenpiteisiin. 4.3 Suuret yleisötilaisuudet Pelastustoimen alueella järjestettävissä suurissa yleisötilaisuuksissa turvallisuusjärjestelyt ja pelastustoiminnan toimintavalmius on otettu huomioon tilaisuuksien suunnittelussa. Turvajärjestelyt ovat tarkoituksenmukaiset ja pelastustoiminnan toimintavalmius on otettu huomioon. Järjestetään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa omatoimisen varautumisen koulutusta vähintään 1000:lle henkilölle. Saapuneiden ilmoitusten perusteella arvioidaan tarvittavat turvallisuusjärjestelyt. Turvallisuusviestintävast aava Onnettomuuksien ehkäisy Pelastusalan järjestöt Koulutettujen lukumäärä Kaksi kertaa vuodessa vuodessa johtokunta Koulutukseen osallistui 532 henkilöä. Pelastuslaitos Toteuma johtoryhmä ja johtokunta Pelastuslaitoksen toimesta käsiteltiin n. 30 yleisötilaisuudesta

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 20(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta tullutta pelastussuunnitelmaa. 5.1 Toimintavalmius 5.1.1 Päivittäiset onnettomuudet Pelastuslaitoksen Pelastuslaitoksen yksiköiden lähtöaika kiireellisiin tehtäviin on reellisiin tehtäviin on yksiköiden lähtöaika kii- enintään 60 sekuntia. enintään 60 sekuntia. Sopimuspalokuntien ja meripelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Sopimuspalokuntien ja meripelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Sopimuspalokuntien yksiköiden valmius järjestetään uusien sopimusten mukaiseksi. Pelastuspäällikkö, paloesimies ja pelastushenkilöstö. Pelastuspäällikkö ja palokuntavastaavat. Pelastuslaitos Pelastuslaitos Lähtöaikojen seuranta (Jukka Iirola) Sopimukset ja lähtöaikojen seuranta (Iirola, Ryhänen) Neljännesvuosittain paloasema/pelastusyksik kö, puolivuosittain vuodessa johtokunta Lähtöaika oli alle 60s 34 % kiireellisistä tehtävistä. Keskimääräinen lähtöaika kiireelliselle tehtävälle oli 7 8 s. Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Kaikki palokunnat saavuttivat sopimuksen mukaisesti yli 80 % onnistumisen lähdöissä ja lähtöajoissa. Yhdellä palokunnalla on todellisia vaikeuksia täyttää sopimus hälytysosaston jäsenten osalta.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 21(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri Seuranta Pelastustoimen alueella eri riskialueet tavoitetaan pelastusyksiköillä seuraavasti: I riskialueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia. II riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia. I riskialueella 70 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia. II riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Selvitetään syyt puutteisiin ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin. Tilatietojen perillemenoa ja seurantajärjestelmää parannetaan. Pelastuspäällikkö, pelastushenkilöstö. Pelastuspäällikkö, pelastushenkilöstö. Pelastuslaitos Pelastuslaitos Toimintavalmiusaikojen seuranta (Jukka Iirola) Toimintavalmiusaikojen seuranta (Jukka Iirola) Neljännesvuosittain paloasema/pelastusyksik kö, puolivuosittain vuodessa johtokunta. -riskialueella ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika oli enintään 6 minuuttia 59 % kiireellisistä pelastustehtävistä Neljännesvuosittain paloasema/pelastusyksik kö, puolivuosittain vuodessa johtokunta. II-riskialueella ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika oli enintään 10 minuuttia 89 % kiireellisistä pelastustehtävistä. 5.1.4 Liikenneonnettomuudet Pelastustoiminta Valmius on mitoitettu liikenneonnettomuuksissa lisääntyvän liikenteen ja Valmiutta kehitetään liikenneonnettomuusval Pelastuspäällikkö, valmiudesta ja kalustosta Pelastuslaitos Kehittämistoimenpiteet. Puolivuosittain

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 22(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri on tehokasta sekä kehittyvien mius projektin vastaavat henkilöstöt. turvallista. Valmius on liikennevälineiden kehittämisehdotusten mitoitettu lisääntyvän mukaisesti. pohjalta. liikenteen ja kehittyvien liikennevälineiden mukaisesti. Yhteistyötä Yhteistyötä Selvitetään ensihoidosta Pelastuspäällikkö, Pelastuslaitos Selvitys ja toimenpideehdotukset pelastustoiminnassa pelastustoiminnassa on vastaavien sairaankuljetuspäällikkö. liikenneonnettomuuksissa ryhdytty parantamaan viranomaisten kanssa on parannettu lääkintäviranomaisten ja ongelmakohdat ja lääkinnällisen muiden paikallisten ryhdytään tarvittaviin pelastustoiminnan johdon toimijoiden kanssa. toimenpiteisiin niiden ja eri toimijoiden kanssa. korjaamiseksi. 5.1.5 Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja maanalaisista tiloissa Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja rakennelmissa sekä maanalaisissa tiloissa on tehokasta ja turvallista. 5.1.6 Luonnononnettomuudet Poikkeuksellisen voimakkaiden luonnonilmiöiden aiheuttamiin Pelastustoiminnan valmius pelastustoimintaan ylikorkeissa rakennuksissa ja rakennelmissa sekä maanalaisissa tiloissa on suunniteltu, ohjeistettu ja ryhdytty rakentamaan yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Pelastustoiminnan valmius luonnononnettomuuksissa on suunniteltu ja Laaditaan ylikorkeiden rakennusten ja maanalaisten tilojen pelastustoiminnan koulutussuunnitelma ja toteutetaan sitä. Yhtenäistetään pelastuslaitosten (HIKLU) toimintatapoja vaativissa savusukelluksissa ja suunnitellaan yhteistyössä Helsingin kanssa pelastustoimintaa metroympäristössä. Suunnitellaan pelastustoiminnan valmius luonnononnettomuuksis Pelastuspäällikkö, Clas Tallberg, Tero Kähkönen Pelastuspäällikkö, nimetty projektiryhmä. Pelastuslaitokset, liikennelaitos. Tehdyt suunnitelmat ja ohjeet sekä toteutetut koulutukset Seuranta vuodessa johtokunta. Valmiutta kehitettiin toimenpideehdotusten mukaisesti. Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Erityistä selvitystä ei tehty. Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Toteutuma: Toiminta ylikorkeissa rakennuksissa on suunniteltu yhdessä naapurialueiden kanssa, koulutussuunnitelma laatimatta. Toimintaa metrossa on suunniteltu ja harjoiteltu yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitos. Ohje. Toteutuma: Ohjetta

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 23(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS onnettomuuksiin on varauduttu. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri ohjeistettu. sa ja ohjeistetaan toiminta. Seuranta ryhdyttiin tekemään, mutta valmistuminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. 5.1.7 Suuronnettomuudet Suuronnettomuusvalmiuk sia on testattu harjoituksilla vähintään kerran vuodessa. Pelastustoiminnan johtamista laajassa luonnononnettomuudessa on harjoiteltu. Suunnitellaan ja toteutetaan suuronnettomuusharjoit us luonnononnettomuustila nteessa. Pelastuspäällikkö, nimetty projektiryhmä. Pelastuslaitos. Toteutettu harjoitus Toteutuma: Harjoituksen toteutus siirrettiin seuraavalle vuodelle, koska ohjeen valmistelun siirron myötä. Niissä kohteissa, joissa on vaadittu ulkoinen pelastussuunnitelma, on pidetty harjoitus vähintään joka kolmas vuosi. Onnettomuusharjoitus on järjestty seuraavissa kohteissa: Forcit Oy ja Neste Oil Inkoo Järjestetään onnettomuusharjoitus Forcit Oy:ssä ja Neste Oil Inkoossa. Pelastuspäällikkö, Christer Lindström ja Jari Sopen-Luoma. Pelastuslaitos. Toteutetut harjoitukset. Toteutuma: Forcit Oy:n harjoitus toteutettiin karttaharjoituksena. Neste Oil harjoitus siirtyi vuodelle 2012 toiminnanharjoittajan pyynnöstä. 5.1.8 Pelastustoiminta poikkeusoloissa Pelastustoimen Pelastustoimen johtokeskuksen ja alueen johtokeskuksen ja alueen kuntien johtokeskuksien kuntien johtokeskuksien yhteistoiminta on yhteistoiminta on saumatonta ja saumatonta ja Laaditaan toimintaohje. Valmiuspäällikkö Kehittämisyksikkö Johtokeskustoiminnan ohje päivitetty kuntia varten. Avustettu kuntia oman ohjeen laatimisessa. Toteutuma: Toimintaohjeistusta

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 24(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS johtokeskustyöskentelystä on laadittu toimintaohjeet. 5.1.9 Väestön suojaaminen Pelastuslaitos on huolehtinut osaltaan siitä, että kuntien omia rakennushankkeita toteutettaessa suojapaikkoja tulee rakennettua tarkoituksenmukaisesti. Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri johtokeskustyöskentelystä on laadittu toimintaohjeet. Yhteistyö kuntien omissa rakennushankkeissa 5.1.10 Pelastusyksiköt ja niiden vahvuudet Pelastusyksikön Pelastuslaitoksen toiminta miehistövahvuus on aina on järjestetty niin, että vähintään 1+3. pelastusyksiköiden jatkuvaa valmiutta miehistövahvuudella 1+3 kyetään ylläpitämään mahdollisimman pienillä henkilöstökustannuksilla. Annetuissa lausunnoissa otetaan huomioon väestönsuojapaikkojen tarve alueella. Parannetaan vahvuuksien hallintaa koko alueella. Johtavat palotarkastajat Pelastuspäällikkö ja valmiudesta vastaavat. Varautumisen palveluyksikkö Pelastuslaitos. Suojapaikkojen lukumäärä suhteessa asukaslukuun. Henkilöstökulujen ja ylitöiden määrä. Seuranta ryhdyttiin tekemään, mutta valmistuminen siirrettiin seuraavalle vuodelle. Suojapaikkojen määrä on kehittynyt rakennuskannan lisääntymisen edellyttämällä tavalla. Toteutuma: Vahvuuksien hallintaa parannettiin ja henkilöstökuluja pystyttiin vähentämään. Todennäköisesti ensimmäisenä kohteessa olevien sopimuspalokuntien pelastusyksiköiden miehistövahvuus on vähintään 1 + 3 savusukellusvalmiudella ja lähtövahvuudet ovat sopimusten mukaisia. Pelastusyksikön, joka tarvitaan 2 riskialueella enintään 10 minuutissa, 3 riskialueella enintään 20 minuutissa, on tarpeen pelastusjoukkueen kokoamisessa tai varikkovalmiuden takia, miehistövahvuus on vähintään 1 + 3 savusukellusvalmiudella ja Tärkeimpien sopimuspalokuntien lähtövahvuus pyritään saamaan 1+3:ksi savusukellusvalmiudella. Pelastuspäällikkö ja sopimuspalokuntavastaav at. Pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat. Valmiuden omaavien määrä suhteessa tavoitteeseen. Toteutuma: 31 sijainniltaan tärkeän palokunnan lähtövahvuudeksi pyrittiin saamaan 1+3 savusukellusvalmiudella. Viiden palokunnan

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 25(38) STRATEGINEN PÄÄTÖS Tulostavoite 2011 Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/ Arviointikriteeri lähtövahvuudet ovat sopimusten mukaisia. Seuranta lähtövahvuuksiin jäi puutteita uusissa sopimuksissa. 5.2 Pelastustoiminnan johtaminen 5.2.1 Pelastusmuodostelmien johtaminen Kaikki päällikkö- ja Päällikköpäivystäjän ja päällystöpäivystäjät sekä päivystävän palomestarin päivystävät palomestarit osaamista on arvioitu kykenevät johtamaan testin avulla. tehokkaasti pelastusjoukkuetta ja pelastuskomppaniaa Kehitetään testi ja otetaan se käyttöön. Pelastuspäällikkö, Heikki Kervinen ja Jukka Ekholm. Pelastuslaitos. Suunniteltu testausjärjestelmä ja toteutunut testaus johtoryhmä ja johtokunta Toteutuma: Päivystävät päälliköt ja päivystävät palomestarit testattiin yhdenmukaisen testausjärjestelmän avulla. Pelastustoiminnan johtamisen tukena toimii tilannekeskus. Toteutetaan projektin kehitysehdotukset Pelastuspäällikkö, viestipäällikkö. Pelastuslaitos. Tilannekeskuksen kehittämissuunnitelma, toimintaohjeet, koulutussuunnitelma ja niiden seuranta johtoryhmä ja johtokunta Ohjeistettu ja koulutettu suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaisesti kehitetty pelastustoiminnan johtamisen tukemista. Tilanteen seurantaa ja viestintää myös kuntien suuntaan on tehostettu.: Pelastustoiminnan johtamisen tukena toimii tilannekeskus.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 26(38) 5.2.2 Päällystön päivystys- ja varallaolojärjestelyt Päällystön Toiminta on järjestetty päivystysjärjestelmien niin, että päivystävä kehittämisen tarve on palomestari saadaan selvitetty ja sen välittömään perusteella on ryhdytty lähtövalmiuteen Lohjan ja tarvittaviin Tammisaaren toimenpiteisiin. paloasemille. Varallaololla järjestetyssä päivystyksessä on päivystysalueittain mukana vähintään kuusi pelastustoiminnan johtamiseen kelpoista päällystöviranhaltijaa. Päällystöviranhaltijoita rekrytoitaessa ja toimintaa järjestettäessä on pyritty siihen, että koko alueen päällikköpäivystykseen ja toimialueiden päällystöpäivystykseen on vähintään kuusi pelastustoiminnan johtamiseen kelpoista päällystöviranhaltijaa. 5.3 Pelastustoiminnan suunnitelmat Kohdekorttia Kohdekorttia yksityiskohtaisempi yksityiskohtaisempi pelastustoiminnan pelastustoiminnan suunnitelma on tehty noin suunnitelma on tehty 30 200 merkittävimmästä merkittävimmästä riskikohteesta. riskikohteesta. Johtamisjärjestelmän muutos toteutetaan tavoitteen mukaisesti. Toiminta järjestetään niin, että varallaolijoiden määrä on riittävä. Yhdenmukaistetaan perusteet, ohjeistetaan toiminta ja laaditaan suunnitelmat. Pelastustoiminnasta vastaava pelastuspäällikkö. Pelastuslaitos. Toteutettu muutos. Toteutuma: Pelastuslaitoksella oli 1.5. alkaen kolme päivystävää palomestaria välittömässä lähtövalmiudessa. Pelastuspäällikkö. Pelastuslaitos. Varallaolijoiden määrä. Pelastuspäällikkö, projektiryhmä. Pelastuslaitos. Tehty ohjeistus ja valmistuneet suunnitelmat. Toteutuma: Varallaololla järjestetty päivystys on 1.5. alkaen purettu, kun siirrettiin kolmen välittömässä lähtövalmiudessa olevaan päivystävän palomestarin järjestelmään. Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Toteutuma: Perusteet on yhdenmukaistettu ja toiminta on ohjeistettu. Tavoite tehdä 30 kohdekorttia yksityiskohtaisempia pelastustoiminnan suunnitelmia ei toteutunut.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 27(38) 6. Yhteistoiminta 6.2 Öljyntorjunta Öljyntorjunta on järjestetty öljyntorjuntasuunnitelma n ja sen liitteiden sekä täydentävien suunnitelmien mukaisesti. Pelastuslaitoksella ja sopimuspalokunnilla on riittävä määrä pätevää henkilöstöä veneiden miehittämiseksi. Kuntien kanssa on suunniteltu niiden osallistumisesta öljyntorjuntaan ja niiden vastuusta huolehtia jälkitorjunnassa. Venemiehistön koulutus on suunniteltu ja lähdetty toteuttamaan sitä. Suunnitellaan ja ohjeistetaan yhteistyössä AVI:n kanssa kuntien osuutta öljyntorjunnassa. Suunnitellaan venemiehistön koulutus ja lähdetään toteuttamaan sitä. Pelastuspäällikkö, Stig Saarinen. Pelastuspäällikkö, Stig Saarinen ja Kaj Artela. Pelastuslaitos. Suunnittelu ja ohjeistus.. Toteutuma: Kuntien osuutta öljyvahinkojen jälkitorjunnassa ohjeistettiin avi:n kanssa ja kuntien edustajille pidettiin koulutustilaisuus. Pelastuslaitos. Tehty suunnitelma ja aloitettu koulutus. Toteutuma: Koulutus toteutettiin suunnitelman mukaisesti. 6.3 Meripelastustehtävät Pelastuslaitos osallistuu tehokkaalla ja turvallisella tavalla meripelastustoimen tehtäviin tulipaloissa sekä muissa onnettomuuksissa. Pelastuslaitos on kehittänyt osallistumistaan meripelastustoimintaan rajavartiolaitoksen, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa yhteistyössä tehdyn kehittämissuunnitelman mukaisesti. MIRG ryhmät on koulutettu ja varustettu siten, että riittävä työturvallisuus henkilökohtaisella tasolla on saavutettu. Toteutetaan toinen MIRG- peruskurssi, suunnitellaan jatko- ja ylläpitokoulutus. Pelastuspäällikkö, Clas Tallberg Pelastuslaitos rajavartiolaitos. Suunnitelman toteutuminen Pelastuslaitos on kehittänyt osallistumistaan meripelastustoimintaan täydentämällä varusteita siten, että riittävä työturvallisuus henkilökohtaisella tasolla on saavutettu. Kurssi siirrettiin vuodelle 2012.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 28(38) 7. Varautuminen Pelastuslaitos on tukenut kuntien valmiussuunnittelua siten, että kunnat pystyvät huolehtimaan peruspalvelujen turvaamisesta normaalioloissa, häiriötiloissa ja poikkeusoloissa. 8. Ensihoitopalvelut Pelastuslaitoksen tuottamat kiireelliset ensihoitopalvelut on järjestetty ensihoidon palvelutasomäärityksen mukaisesti taloudellista voittoa tavoittelematta. 9. Tukipalvelut ja resurssit 9.1 Tukipalvelut 9.1.1 Tutkimus ja kehittäminen Tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa kaikkia toimintaprosesseja. Kunnille on annettu tukea siten, että ne pystyvät huolehtimaan peruspalvelujen turvaamisesta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitos on järjestänyt ensihoitopalvelut koko alueelle yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa. Pelastuslaitoksen projektipankki on laadittu. Osallistutaan kuntien valmiussuunnitelmien laadintaan. Ensihoitopalvelujen järjestämiseen osallistaan yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa. Käynnissä olevien ja päättyneiden projektien aineisto on keskitetysti saatavilla ja projekteista on ajan tasalla oleva yhteenveto. Valmiuspäällikkö Pelastuslaitos Arviot valmiussuunnittelun tasosta Sairaankuljetuspäällikkö. Valmiuspäällikkö Pelastuslaitos ja sairaanhoitopiirit. Varautumisen palveluyksikkö, pelastuslaitos Pidetyt palaverit, palvelutasopäätöksen valmistelun edistyminen. Tehdyt mallit. Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Kuntien tarpeiden mukaisesti on tuettu kuntien valmiussuunnittelua. Vuoden lopulla laadittiin suunnitelma tukemisen tehostamiseksi. on osallistuttu HUSalueen ensihoidon palvelutasopäätöksen valmisteluun. Pelastuslaitos hoitaa ensivastepalveluita koko pelastustoimen alueella ja ensihoitopalveluita, Espoossa, Kauniaisissa sekä Kirkkonummella. Kaksi kertaa vuodessa johtoryhmä. Projektipankki laaditaan osana LUP

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 29(38) EFQM-mallin mukaista itsearviointi on tehty pelastuslaitoksen kaikilla osa-alueilla ja toimintaa on kehitetty arvioinnin perusteella. Ydinprosessien arviointia on suoritettu yksi kierros ja kehittämissuunnitelma on laadittu. 9.1.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Pelastuslaitokselle on Koko henkilöstölle on luotu koulutusmyönteinen tehty osaamisen kartoitus ilmapiiri, jossa henkilöstö ja määritelty osaamisen voi käyttää luontevasti tarve eri tehtävissä. omia vahvuuksiaan. Koulutus on suunniteltu ja toteutettu siten, että henkilöstöllä on riittävät tiedot ja taidot hoitaa työtehtävänsä ammattimaisesti ja turvallisesti. Pelastus- ja ensihoitohenkilöstön koulutus on toteutettu koulutuksesta annetun ohjeen mukaisesti niin, että työvuoroharjoituksia on järjestetty 40 kpl/työvuoro/paloasema Suunnitellaan ja toteutetaan EFQMarviointi ja laaditaan sen perusteella kehittämissuunnitelma. Määritellään eri tehtävien osaamistarve ja kartoitetaan henkilöstön osaamistasot. Pelastus- ja ensihoitohenkilöstölle on tehty koulutusohjelmat Valmiuspäällikkö Pelastusjohtaja, Pekka Hynynen, osaamisen kehittämisprojekti, johtaminen ja esimiestyö projekti. Juha Karhu, Pekka Hynynen ja koulutustyöryhmä. Varautumisen palveluyksikkö, prosessien omistajat Pelastuslaitos. Pelastushenkilöstö. Suoritetut itsearvioinnit Koulutussuunnitelma 2011, Henkilöstön kehittämissuunnitelma. Koulutusohjelmien toteutuminen. Kehittäminen-projektia. Projektipankki valmistuu keväällä 2012. Ydinprosessien kuvaamista on jatkettu. Prosessien arvioinnin tn menetelmästä voidaan tehdä päätös vasta, kun kaikki prosessit on kuvattu, osana prosessien kuvaamisen projektia. Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Toteutuma Koulutussuunnitelma toteutui ja henkilöstölle on tehty osaamisen kartoitus sairaankuljettajia lukuun ottamatta. Viikoittain työvuoroissa, puolivuosittain vuodessa johtokunta. Toteutuma Pelastushenkilöstön koulutusohjelmat toteutettiin kaikilla paloasemilla tavoitteen mukaisesti

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 30(38) 9.1.3 Pelastustoimen tieto- ja viestijärjestelmät Pelastuslaitoksella on Järjestelmien jatkuva käytössään riittävän ylläpitäminen ja toimintakykyinen kehittäminen tietojärjestelmä, joka tukee päivittäisten onnettomuuksien, suuronnettomuuksien, häiriötilojen ja poikkeusolojen tehokasta johtamistoimintaa sekä tilannekuvan ylläpitämistä. Toiminnan tehostaminen tietojärjestemien avulla - johtamisjärjestelmä - palotarkastusjärjest. - pel.palvelun HR järj. - kalustohuoltojärj. - SMS-varahälytysjärj. - infojärjestelmä - videoneuvottelu - verkkolevy - sähköinen työpöytä - VPK extranet - VS koulutusjrj - paikallispalvelimet Tietohallintopäällikkö Lauri Jaakkola, Timo Saari, teknisten toimintojen palveluyksikkö. Toteutuneet ratkaisut keskuspaloasemaa lukuun ottamatta. Ensihoitohenkilöstön koulutusohjelmat toteutettiin. johtoryhmä ja johtokunta -johtamisjärjestelmän ajoneuvomikrot ja palvelin uusittu, ohjelmisto päivitetty, ylläpitoprosessin runko suunniteltu -palotarkastussuunnitelman osio otettu käyttöön -kalustohuoltojärjestelmä päivitetty -uusi Avack SMS-M viestiohjelma otettu käyttöön -kaikki paloasemat kattava Info-TVjärjestelmä otettu käyttöön -kaikille paloasemille asennettu (PC) videoneuvottelulaitteet -sähköisen työpöydän MOSS-etusivu luonnosteltu, käyttöönotto 2012 - otettu työryhmät käyttöön VPKextranetissa

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 31(38) - paikallispalvelimet tilattu, käyttöönotto toimitusviiveen takia 201 Järjestelmät ovat tarpeellisilta osiltaan yhteensopivia muiden toimintaa tukevien tietojärjestelmien kanssa. Pelastuslaitoksen viestikalusto on yhdenmukaista koko alueella. Koko pelastuslaitoksessa siirrytään savusukelluksessa käyttämään Virveä. Pelastuspäällikkö, Heikki Kervinen, viestimestari. Pelastuslaitos Yhdenmukainen kalusto johtoryhmä ja johtokunta Pelastuslaitoksen viestikalusto on yhdenmukaista koko alueella. Pelastustoimen alueen kunnissa I ja II riskialueilla, taajamissa ja pääteillä, ulkona liikkuvat ihmiset on tavoitettu yleisillä kiinteillä väestöhälyttimillä ja koko alueen väestöstä on tavoitettu 90 %. 9.1.4 Johtaminen Strategioita toteutetaan ja toimintaa johdetaan prosessien mukaisesti hyvällä yhteistyöllä, yhtenäisillä toimintavoilla ja toimintaa oikein arvioimalla. Pelastustoimen alueen kunnissa I ja II riskialueilla, taajamissa ja pääteillä, ulkona liikkuvat ihmiset on tavoitettu yleisillä kiinteillä väestöhälyttimillä ja koko alueen väestöstä on tavoitettu 90 %. Pelastuslaitoksen toiminnasta 40 % on kuvattu prosessien muotoon ja prosesseille on nimetty omistajat, joiden johdolla edelleen kehitetään kuvattuja prosesseja.. Tekninen päällikkö Teknisten toimintojen palveluyksikkö ja varautumisen palveluyksikkö Ydinprosesseja on kuvattu ja tukiprosessien kuvaaminen on aloitettu. Prosessien kuvaaminen on ohjeistettu. Saavutettu peittoalue. johtoryhmä ja johtokunta Toteutuma: Tavoite ei toteutunut (toteutuma 86 %). Pelastusjohtaja, Pälviä Pelastuslaitos Tehdyt prosessikuvaukset Puolivuosittain vuodessa johtokunta. Prosessien johtamisjärjestelmä on hyväksytty, kuvaaminen on ohjeistettu ja prosessiportaani on käytössä. Ydinprosessien ja tukiprosessien kuvaaminen on