PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA Bilgia ja maantiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit arvsanalle kahdeksan (8). Arviinti perustuu päättövaiheen (8. ja 9. lukat) saamiseen. Maantieta n kahdeksannella ja yhdeksännellä lukalla mlemmilla yksi kurssi. Bilgiaa n kahdeksannella lukalla yksi kurssi ja yhdeksännellä lukalla kaksi kurssia. Bilgian tutkimustaidt saa käyttää mikrskppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastssa ja labratrissa annettujen hjeiden mukaan sekä saa kerätä kasveja hjeiden mukaisesti tteuttaa itsenäisesti pienimutisia tutkimuksia. Lunt ja eksysteemit saa jatella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntmerkkien avulla ja saa tunnistaa lähilunnn kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata eksysteemin perusrakenteen ja timinnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimutisia metsä-, vesi- tai sueksysteemiin liittyviä tutkimuksia selstaa perusasiita metsänhidsta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein lunnn mnimutisuutta, saa perustella sen merkitystä eklgisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evluuti saa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinslun rakenteesta selstaa ftsynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrbien lisääntymistä selstaa evluutin peruspiirteet ja ihmisen evluutin vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen saa kuvata ihmisen tärkeimpien kudsten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja timinnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismutja selstaa pääpiirteissään sukupulislujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö saa kuvata eklgisesti kestävää kehitystä sekä lunnn mnimutisuuden säilymisen ja ympäristösujelun merkitystä tehdä pienimutisia tutkimuksia man elinympäristönsä tilasta kerta esimerkkejä ktiseutunsa lunnnympäristön muuttumisesta ja saa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla vi itse timia kestävän kehityksen tavitteiden mukaisesti. 1
Maantieteelliset taidt saa etsiä kartista ja kartastista tutkimiaan paikkja sekä saa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttja, teemakarttja, valkuvia ja tilastja sekä saa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietverkissa levaa tieta havainnllistaa maantieteellistä tieta karttjen ja piirrsten avulla vertailla eri alueiden ilmastdiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastdiagrammin tilasttietjen perusteella. Maailman jäsentäminen saa hahmttaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maansien lunnn- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet sveltaa ppimaansa maantieteellistä tieta eri lähteistä saamiensa ajankhtaisten uutistietjen analysintiin ja saa sijittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Eurpan jäsentäminen saa kuvata Eurpan eri alueiden lunnnlja ja ihmisen timintaa sekä ymmärtää Eurpan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurppaa muihin maansiin ja ymmärtää, että Eurppa n vurvaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Sumen jäsentäminen saa selstaa, miten Sumen lunnnmaisemat vat mututuneet ja miten lunnnlt vat vaikuttaneet ihmisen timintaan Sumen eri alueilla kuvata ja analysida asutuksen ja elinkeinelämän alueellisia piirteitä ja sijittumista Sumessa analysida Sumen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä vat arvkkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat saa selstaa, miten jkainen kansalainen vi vaikuttaa Sumessa man elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja tteuttaa pieniä ktiseutunsa lunnnympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa man kulttuurin piirteitä sekä tuntee Sumen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Sumi n vurvaikutuksessa mien lähialueidensa sekä Eurpan ja kk maailman kanssa. Yhteinen ympäristö saa selstaa lyhyesti, mitä vat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysngelmat, kuten kasvihuneilmiön vimistuminen, tsnikat, aavikituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkängelma kuvata Itämeren alueen ympäristöngelmia ja niiden syitä sekä saa esittää keinja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä vat hänen mat vaikutusmahdllisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinja, jiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä vidaan ratkaista. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamisesta kertvaan mnipuliseen näyttöön Oppilaalle annetaan kurssin aikana mnipuliset ja riittävät mahdllisuudet sittaa saamisensa Oppilaan saamista arviidaan suhteuttamalla saaminen hyvän saamisen kriteereihin (ks.edellä) 2
Kurssin arviinnissa tetaan humin seuraavaa viittaaminen ktitehtävien tekeminen tunnilla annettujen tehtävien tekeminen vihktyö ke/kkeet kartan käyttö ja tulkinta (maantiedssa) kkeellinen työskentely (bilgiassa) luntharrastuneisuus Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus n sekä tait-, tiet- että taideaine, minkä tulee näkyä arviinnissa. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamiseen päättövaiheessa. Yhdeksännen lukan taittas n ratkaiseva. Arvsanaan vaikuttavat äidinkielen ja kirjallisuuden sa-alueiden saamisen lisäksi jatkuva näyttö tunnilla ja asennituminen ppiaineeseen. Oppilaan saaminen suhteessa ppiaineen tavitteisiin alkaa hahmttua j kahdeksannella lukalla, siksi päättöarvita suritettaessa myös kahdeksannen lukan saaminen vaikuttaa päättöarvsanaan. Arviinnissa tetaan humin valtakunnalliset päättöarvin hyvän saamisen kriteerit (Opetushallitus 2003-2004), jtka määrittelevät tiet- ja taittasn arvsanalle kahdeksan. Työskentelytaidt sisältyvät arviintikriteereihin. Matematiikka, fysiikka ja kemia Matematiikka: - kaikkien kurssien tulee lla hyväksytysti suritettuja - päättönumern phjana n 8. ja 9. lukan kurssien arvsanjen keskiarv, jnka phjalta pettaja päättää arvsanan Fysiikka ja kemia: - kaikkien kurssien tulee lla hyväksytysti suritettuja - päättönumern phjana n 8. ja 9. lukan kurssien arvsanjen keskiarv, jnka phjalta pettaja päättää arvsanan - pitkä valinnainen kurssi vi vaikuttaa päättöarvsanaan pettaja päättää vaikuttaak Ktitalus ARVIOINTI Arviinnin perusteena käytetään petushallituksen petussuunnitelman perusteissa määrittelemiä arviintikriteerejä. Arviinnissa krstetaan taitjen hallintaa, ahkeruutta ja hulellista työn tekemistä. Myös tiedn maksumista ja sveltamista käytännön työhön, tuntiaktiivisuutta sekä asennitumista pidetään tärkeinä. Arviinnissa tetaan humin myös, kuinka vastuullisesti ppilas työskentelee ja miten hän timii yhteistyössä tisten kanssa. Syyslukukaudella n ravint-pin kirjallinen ke. Työkkeita ja muita kkeita pidetään tarvittaessa. Käytännön ktityötehtävät vaikuttavat arviintiin samin ppilaan kyky arviida maa työskentelyään ja ppia virheistään. Ktitaluden klmesta kurssista annetaan erilliset arvsanat, jista mudstuu päättöarvsana yhdeksännen lukan päättötdistukseen. 3
Liikunta saa ydintaidt juksuissa, hypyissä ja heitissa saa vimistelun, välinevimistelun ja telinevimistelun liikkeitä sittaa timinnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa saa yleisimpien pallpelien perusteet ja pelaa niitä svittujen sääntöjen mukaan saa suunnistaa karttaa ja kmpassia apuna käyttäen sekä tietää jkamiehen ikeuksista ja velvllisuuksista saa luistella sujuvasti hallitsee hiihdn harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidn sekä saa vesipelastamisen taitja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä saa ylläpitää, arviida ja kehittää timintakykyään sittaa ppimis- ja yrittämishalua kululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja hulehtii puhtaudestaan timii vastuullisesti ja ttaa tiset humin sekä nudattaa spimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta. Käsityö Käsityössä arviidaan kk työskentelyprsessia: suunnittelua, tutteen valmistusta ja ppilaan itsearviintia. Opetussuunnitelman perusteiden hyvän saamisen kriteerejä käytetään alla levan mukaisesti päättöarvsanaa annettaessa. Oppilaan täytyy sallistua kaikille kursseille ja surittaa ne hyväksytysti. Päättöarvsana annetaan 7. lukalla yhteisen ppimäärän jälkeen ja 9. lukalla valinnaiskurssien jälkeen. 7.lk: arvsana 8 - Suunnittelutait ppilas pystyy tekemään ymmärrettävän suunnitelman työstään suunnitelmat vat tteuttamiskelpisia ja annetut reunaehdt täyttäviä - Työskentely ja valmis tute ppilas työskentelee suunnitelmallisesti ja tavitteiden suuntaisesti ppilas hallitsee eri tekniikita tutteet valmistuvat annetun aikataulun mukaisesti tutteet vat käyttökelpisia ja perustuvat ennalta tehtyyn suunnitelmaan ppilas sallistuu aktiivisesti myös tietaineksen piskeluun - Itsearviinti ppilas pystyy arviimaan realistisesti maa käsityö- ja ppimisprsessiaan ja tunnistaa sen ngelmakhtia ja vahvuuksia 9.lk: arvsana 8 - Suunnittelutait ppilas saa suunnitella tteuttamiskelpisen tutteen ja ilmaista ajatuksiaan visuaalisesti niin, että suunnitelma n ymmärrettävä ja infrmatiivinen suunnitelmassa n humiitu käytettävissä levat resurssit (aika, tekniikka ja materiaalit) - Työskentely ja valmis tute ppilas työskentelee kursseilla suunnitelmallisesti ja aktiivisesti 4
ppilas hallitsee erilaisia työmenetelmiä tutteet vat käyttötarkitukseen spivia, viimeisteltyjä ja suunnitelmaan perustuvia tutteet valmistuvat annetun ajan puitteissa ppilas hallitsee käsityön tietainesta ja saa sveltaa sitä työskentelyynsä - Itsearviinti ppilas suhtautuu myönteisesti itsearviintiin ja pyrkii käyttämään sitä man prsessinsa parantamiseen ppilas pystyy realistisesti tunnistamaan mat vahvuutensa ja heikkutensa ppilas pystyy perustelemaan ratkaisujaan Musiikki PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT MUSIIKISSA Kuvaus ppilaan hyvästä saamisesta 8.lukan päätyttyä sallistuu aktiivisesti ja myönteisesti saa timia vastuullisesti ja tiset humiiden musisivan ryhmän jäsenenä hallitsee jnkin rytmi-, meldia tai sintusittimen perustekniikan niin, että pystyy sallistumaan yhteissittn sallistuu yhteislauluun ja saa muutamia ulka saa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa ja saa erttaa eri musiikin lajeja tuntee keskeistä sumalaista musiikkia Hyväksytyn surituksen kriteerit sallistuu musiikkituntien työskentelyyn ja saa timia musisivan ryhmän jäsenenä. Päättöarvsana n 8.lukan arvsana. Valinnaisen kurssin arvsana vi vaikuttaa krttavasti päättöarvsanaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT MUSIIKKILUOKKIEN MUSIIKISSA Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 sallistuu mniäänisesti lauluun ja pysyy ryhmän mukana massa äänessään hallitsee jnkin rkesteri-, rytmi- tai sintusittimen niin, että pystyy sallistumaan sekä yhteissittn, että lukkarkesteriin saa kuunnella keskittyneesti musiikkia ja tehdä siitä havaintja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan tunnistaa erilaisia länsimaisen musiikin sittimia tuntee keskeistä sumalaista musiikkia ja musiikkielämää 5
tietää ja tuntee jidenkin muiden maiden ja kulttuurien musiikkia saa tteuttaa yksin tai ryhmässä musiikillisen idean, jssa n käytetty musiikin eri elementtejä (meldia, harmnia, rytmi, mut, sintiväri, dynamiikka) saa käyttää musiikin peruskäsitteitä musisinnissa ja kuuntelussa saa laaja-alaisesti laulu- ja sitt hjelmista sisäistää musiikin merkityksen esittävänä taiteena pystyy esiintymään ryhmässä erilaisille yleisöille Musiikkilukkatdistus saa musiikkilukalta 9. lukan jälkeen päättötdistuksen liitteenä erillisen musiikkilukkatdistuksen, jnka kaavan n vahvistanut petuslautakunta. Oppilaan päättötdistukseen merkitään, että ppilas n llut peruspetuksessa musiikkilukalla. Tdistuksessa eritellään ppilaan tiedt ja taidt laulussa, sitssa ja musiikkitietudessa sanallisesti (tyydyttävä, hyvä, kiitettävä ja erinmainen). Lisäksi kerrtaan sallistumisesta kulun musiikkitimintaa, kuten laulu- ja sitinyhtyeisiin, lukkarkesteriin, lukkakurn, kulun kurn ja rkesteriin. Erityismainintina kerrtaan ppilaan mahdllinen sallistuminen slisti- ja säestystehtäviin sekä musiikkitiedn peruskurssin hyväksytty suritus kulussa. Päättöarvsana Musiikkilukkien päättöarvsana n 8. ja 9. lukan musiikkikurssien keskiarv. Kuvataide Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainituille kriteereille, jissa määritellään hyvän saamisen (arvsana 8) arviintiperusteet Päättöarviinnin kriteerit arvsanalle 8 (www.edu.fi) saa Ilmaista itseään kuvallisin keinin käyttää kuvan rakentamisen keinja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentely tekniikita valita työskentelyssään tavitteisiinsa spivimpia materiaaleja ja tekniikita selstaa kuvan tekemisen prsessia lunnksista valmiisiin töihin tunnistaa jitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai musekäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erttaa, arviida ja arvttaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja eklgisia minaisuuksia tuntee suunnittelu- ja mutiluprsessin eri vaiheet ja saa sveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyyli piirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknlgian perusteita: valkuvausta tai videkuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista tteutusta saa havainnida ja arviida maa ppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta massa työskentelyssään 6
saa taltiida työskentelyprsessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearviinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vurvaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa saa hjatusti käyttää taideteksia, ympäristön kuvia, lunnn- ja rakennettua ympäristöä, kirjja, lehtiä, museita, galleriita ja tietverkka tietjen ja elämysten lähteinä. saa kaikille yhteisen kuvataiteen ppimäärän päättöarviinnin ( 2 kurssia, 7. lukka) 7.lukan keväällä. Arviinti tapahtuu numerasteiklla 4-10. Arviinti perustuu mlempien kurssien saamiseen.mikäli ppilas n piskellut lisäksi hyväksytysti kuvataiteen valinnaisella lyhytkurssilla, kurssin suritus vi vaikuttaa krttavasti kuvataiteen päättöarvsanaan. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamista sittavaan mnipuliseen näyttöön. Kurssien arviinnissa tetaan humin: tuntiaktiivisuus tunneilla tehdyt tehtävät vihk työskentely- ja vurvaikutustaidt Valinnaisaineen ( yhteensä 4 kurssia, 8.lukka: 2 kurssia ja 9.lukka: 2 kurssia ) päättöarviinti tapahtuu 9. lukan keväällä Arviinti perustuu kaikkien neljän kurssin saamiseen. Arviinti tapahtuu numerasteiklla 4-10. Mikäli ppilas n sallistunut vähintään kahdelle kurssille, saa hän numerarviinnin. Yksittäisen kurssin arviinti n asteiklla hyväksytty hylätty. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamista sittavaan mnipuliseen näyttöön. Kuvataiteen valinnaiskurssien sisällöt ja tavitteet vat esitelty Vantaanksken kulun Valinnaisaineet-ppaassa. Kurssien arviinnissa tetaan humin: tuntiaktiivisuus tunneilla tehdyt tehtävät vihk työskentely- ja vurvaikutustaidt Histria ja yhteiskuntappi HISTORIA - arviinti perustuu peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin - arviinnin tehtävänä n ppilaan myönteinen tukeminen, hjaaminen ja kannustaminen - kuvataan, miten ppilas n saavuttanut annetut tavitteet - ppilasta autetaan mudstamaan realistinen kuva ppimisestaan ja kehittymisestään - arviinnin periaatteista tiedtetaan ppilaille - tärkein sisällöllinen arviintikriteeri n pettajan piskelussa krstamien asiiden hallinta - arvsanan mudstumisesssa tärkein tekijä n kemenestys - muita vaikuttavia tekijöitä vat menestyminen kirjallisissa kuulusteluissa, ppilaan aktiivisuus, kiinnstuneisuus ja valmius keskustella eri aiheista - histrian päättöarvsana mudstuu kahdeksannella vusilukalla piskeltavien klmen kurssin arvsanjen keskiarvsta 7
YHTEISKUNTAOPPI - arviinti perustuu peruspetuksen petussuunnitelman perusteisiin - arviinnin tehtävänä n ppilaan myönteinen tukeminen, hjaaminen ja kannustaminen - kuvataan, miten ppilas n saavuttanut annetut tavitteet - ppilasta autetaan mudstamaan realistinen kuva ppimisestaan ja kehittymisestään - arviinnin periaatteista tiedtetaan ppilaille - tärkein sisällöllinen arviintikriteeri n pettajan piskelussa krstamien asiiden hallinta - arvsanan mudstumisesssa tärkein tekijä n kemenestys - muita vaikuttavia tekijöitä vat menestyminen kirjallisissa kuulusteluissa, ppilaan aktiivisuus, kiinnstuneisuus ja valmius keskustella eri aiheista - yhteiskuntapin päättöarvsana mudstuu yhdeksännellä vusilukalla piskeltavien klmen kurssin arvsanjen keskiarvsta Tinen ktimainen kieli ja vieraat kielet 1 Päättöarviinnin kriteerit Tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten päättöarviinti perustuu Opetushallituksen hyväksymiin hyvän saamisen kriteereihin, jtka n määritelty arvsanalle 8. Nämä kriteerit vat eri kielissä seuraavat: 1.1 Tinen ktimainen kieli RUOTSI A-KIELENÄ Kielitait Kielen saamisen tas 9. lukalla kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaitn A2.2 Kehittyvä peruskielitait alkuvaihe Kirjittaminen A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe 1.2 Tinen ktimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) Kielitait Kielen saamisen tas 9. lukalla kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe A1.3 Timiva alkeiskielitait Tekstin ymmärtäminen Kirjittaminen A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe A1.3 Timiva alkeiskielitait 8
1.3. VIERAAT KIELET Kielitait Kielen saamisen tas 9. lukalla kielitaidn tasjen kuvausasteikn mukaan: Kuullun ymmärtäminen Englanti B1.1 Timiva peruskielitait Muut kielet* A2.2 Kehittyvä peruskielitait Puhuminen Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kehittyvä B1.1 Timiva peruskielitait peruskielitait A2.1 Peruskielitaidn A2.2 Kehittyvä alkuvaihe peruskielitait Kirjittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait A2.1 Peruskielitaidn alkuvaihe * Alakulussa alkanut saksan tai ranskan kieli. VALINNAINEN KIELI (B2) Vantaanksken kulussa ppilaat vivat piskella B2-kielenä espanjaa, ranskaa tai saksaa. Tavitteena n puheen ja kirjittamisen salta saavuttaa tas A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen salta tas A1.2 A1.3. Kielitaidn taittasjen kuvaukset n määritelty Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2004 liitteessä 2. (Kts. OPH: Kielitaidn taittasjen kuvausasteikk.) 2 Kulttuuritaidt ja piskelustrategiat Tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten arviintiin sisältyvät myös ppilaan kulttuuritaidt ja piskelustrategiat. Nämä n määritelty Peruspetuksen petussuunnitelman perusteissa 2004 kielikhtaisesti seuraavalla tavalla: 2.1 Tinen ktimainen kieli A-rutsi Kulttuuritaidt ppii tuntemaan sumenrutsalaista, rutsalaista ja muuta phjismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierjen syitä viestimään ja timimaan khdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanmaisissa arkipäivän tilanteissa tiedstamaan arvjen kulttuurisidnnaisuuden. Opiskelustrategiat ppii käyttämään erilaisia kielen piskelun ja ppimisen kannalta tehkkaita työtapja ja piskelustrategiita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä ppimaansa hyödyntämään tiet- ja viestintätekniikkaa tiednhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimutisia prjektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arviimaan työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapjaan. 2.2 Tinen ktimainen kieli B-rutsi Kulttuuritaidt ppii ymmärtämään sumenrutsalaista, rutsalaista ja muuta phjismaista elämänmuta 9
viestimään rutsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jkapäiväisissä tilanteissa rutsinkieliselle kulttuurille luntevalla tavalla. Opiskelustrategiat ppii käyttämään erilaisia kielen piskelun ja ppimisen kannalta tehkkaita työtapja, kuten mien viestien laatimista ja tiednhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja krjaamaan tutstaan sekä krvaamaan kielitaitnsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategiita arviimaan työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin. 2.3 Vieraat kielet Kulttuuritaidt tuntee khdekielen kielialueen elämänmuta ja histriaa. pystyy viestimään ja timimaan khdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanmaisissa arkipäivän tilanteissa tiedstaa arvjen kulttuurisidnnaisuuden. Opiskelustrategiat ppii käyttämään erilaisia kielen piskelun ja ppimisen kannalta tehkkaita työtapja ja piskelustrategiita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä ppimaansa hyödyntämään tiet- ja viestintätekniikkaa tiednhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimutisia prjektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arviimaan maa työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapjaan. kielen piskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjittelun merkityksen. 2.3.1 Valinnainen kieli (B2) Kulttuuritaidt ppii tuntemaan ja ymmärtämään sumalaista kulttuuria ja khdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja erihin. Opiskelustrategiat ppii käyttämään rhkeasti kielitaitaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietja, taitja ja strategiita arviimaan maa työskentelyään ja kielitaitnsa eri alueita suhteessa tavitteisiin. 3 Kielet kumulatiivisia taitaineita Kielet vat vimakkaasti kumulituvia taitaineita. Vaikka tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten päättöarviinnissa ppilaan saamista tarkastellaan pidemmältä ajanjakslta, krstuvat ppiaineen kumulatiivisuudesta jhtuen ppilaan taidt yhdeksännen lukan lpussa. (Kts. OPH: Peruspetuksen päättöarviinti uudistuu 2007.) Lähteet: OPH: Peruspetuksen petussuunnitelman perusteet 2004 http://www.ph.fi/ps/peruspetus/pps_web.pdf OPH: Päättöarviinti uudistuu 10
http://www.ph.fi/pagelast.asp?path=1,436,24368,72305,72306,26503,67732 OPH: Kielitaidn taittasjen kuvausasteikk http://www.ph.fi/ps/peruspetus/taittasasteikk.dc Terveystiet Päättöarviinti perustuu valtakunnallisessa petussuunnitelmassa mainittuihin kriteereihin, jissa määritellään hyvän saamisen kriteerit arvsanalle kahdeksan (8). Kasvu ja kehitys tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja saa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta saa selittää, miten uni ja lep vaikuttavat vireyteen ja hyvinvintiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainisesta ja mnipulisesta ravinnsta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia saa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja timivan yhteisön minaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vurvaikutuksen taidista tietää, miten vi hitaa itseään ja terveyttään saa phtia ja eritellä nurten ngelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdllisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä saa phtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä saa kuvata ja phtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkhlin, huumeiden ja liuttimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja saa tuttaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kmmunikaatista saa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja saa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja nnettmuustilanteissa timitaan ja annetaan ensiapua. Vimavarat ja selviytymisen taidt saa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vurvaikutusta vidaan säädellä tilanteeseen spivalla tavalla saa tehdä havaintja tuntemuksistaan ja ireistaan ja tietää lääkkeiden tarkituksenmukaisen käytön perusteet saa phtia elämäntapavalintjen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintja saa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arviida kriittisesti erilaisia terveystiedn tiednhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä saa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinista massa lähiympäristössään tietää man kulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvintipalveluja, saa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä timitaan tarkituksenmukaisesti 11
saa kuvata keskeisiä lasten ja nurten ikeuksia, timinnan rajituksia ja seuraamuksia kskevaa lainsäädäntöä. Arviinti perustuu päättövaiheen (8. ja 9. lukat) saamiseen. Sekä kahdeksannella että yhdeksännellä lukalla terveystieta n yksi kurssi. Päättöarvsana perustuu ppilaan saamisesta kertvaan mnipuliseen näyttöön Oppilaalle annetaan kurssin aikana mnipuliset ja riittävät mahdllisuudet sittaa saamisensa Oppilaan saamista arviidaan suhteuttamalla saaminen hyvän saamisen kriteereihin (ks.edellä) Kurssin arviinnissa tetaan humin seuraavaa Ke/kkeet Viittaaminen Asenne ja käytös lukkahune- ja petustilanteissa Ktitehtävien tekeminen Tekee annetut tehtävät Muiden humiiminen ja auttaminen Vurvaikutustaidt Osittaa kykyä timia arkisissa ngelmatilanteissa Suvaitsevaisuus muita khtaan Auttaa lukkahengen rakentamisessa On psitiivisella tavalla kiinnstunut man sekä muiden terveyden edistämisestä Ottaa saa keskusteluihin rakentavalla tavalla Osaa kerta mielipiteitään ja perustella niitä Evankelis-luterilainen usknt kykenee hankkimaan syventävää tieta kristinusksta ja evankelisluterilaisesta kirksta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskn syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkjen mututumisen keskeiset vaiheet tuntee Sumen evankelis-luterilaisen kirkn histriaa ja ymmärtää sumalaisen luterilaisuuden peruslunteen ymmärtää sumalaista usknnllisuutta ja katsmusperinnettä. ymmärtää usknta ilmiönä ymmärtää usknnllista ajattelua sekä usknnllisen kkemuksen ja käyttäytymisen lunnetta tunnistaa uskntjen vaikutuksia sumalaisessa ja eurppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskntjen keskeiset piirteet arvstaa eri tavin uskvia ja ajattelevia ihmisiä. saa käyttää usknnllista tieta tuntee uskn ja tiedn peruslunteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmttaa man maailmankatsmukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan lemassaln perimmäisistä kysymyksistä. saa timia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen phdintaan tunnistaa mien valintjensa ja tekjensa seurauksia. 12