Minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja miten sitä ennakoidaan? HUIPPUOSAAMISTA KÄYTÄNTÖÖN SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIMMAKSI KANSAKSI VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Laivaseminaari 24. 26.5.2012 m/s Silja Serenade Aulis Pitkälä Pääjohtaja 24.5.2012
Toimintaympäristön muutos Korkean osaamisen tason synnyttäminen - työelämän ja globaalin kilpailun kasvavat osaamistarpeet Tietopääoma taitopääoma - tieto/taitokäsityksen muutos Ikääntyvä väestö, erilaistuvat alueet Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja koulutusinvestoinnin tuotto Tietoperustainen koulutuksen ohjaus ja opetuksen kehittäminen Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti koulutusinnovaatioita hyvin hajautuneessa ja kunnallisesti hallinnoidussa koulutusjärjestelmässä
Koulun muutoksen haaste Tieto muuttuvaa, dynaamista tiedonhankinnan, ajattelun ja oppimisen taidot yhä keskeisempiä Sivistystavoite ihmisen päätökset tietoon perustuvan ja eettisen harkinnan perusteella Oppimistavoite oppijan identiteetin kehittymisen tuki ja oppimisen syventäminen Painotettava osaaminen opitun syvällistä ja ymmärtävää käyttöä tukevien taitojen vahvistaminen
Ammattikoulutus 2020 Osaamiskäsityksen muuttaminen Tiedon ja osaamisen käyttötaito Syvällisempi oppiminen sisältöjen läpikäymisen sijasta Uuden ajan kansalaistaidot elinikäisen oppimisen avaintaidot tiedon epävarmuuden ja muuttuvuuden ymmärtäminen Eheyttäminen tiedon sirpaloitumisen välttäminen Perustaitojen hallinta tieto/taitorakenteiden perustan hallitseminen Osaamiselle korkeat tavoitteet Globaali kilpailukyky ja hyvinvoinnin turvaaminen Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen
Hallitusohjelma sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) Suomi tähtää maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma (2012) Koulutuksen arviointikeskus (2014, työryhmä perustettu) Selvitetään 2013 mennessä perusopetuksen ryhmäkokojen määritteleminen lainsäädännöllä
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-16 Kehittämissuunnitelma Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma 2012. Sukupuolen, alueiden ja koulujen välisten erojen puolittamistavoitteet. Väestön koulutustasoa koskevat prosenttimääräiset tavoitteet vuodelle 2020. Tavoitteena on, - että 95 prosenttia perusasteen päättävistä jatkaisi välittömästi opintojaan (vuonna 2009 luku oli 91,4%) - että 2016 uusista ylioppilaista 50% jatkaa opintojaan samana vuonna (nyt noin 40%). - että lukion läpäisy nostetaan 90 prosenttiin (nyt 87), ammatillisen peruskoulutuksen 78 prosenttiin (71) ja korkeakoulujen 75 prosenttiin (70).
Nuorten yhteiskuntatakuu ja koulutustakuu Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta tai valmistumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Perusasteen päättäneet tai ilman toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Korkeakoulujen opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. Maaliskuun 2012 kehysriihestä 27 meuroa vuonna 2013 ja 52 meuroa vuosina 2014 2016 toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. OPH osallistuu ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toteuttamiseen ja ohjaukseen.
Toisen asteen koulutuksen kehittämislinjauksia Duaalimalli säilyy. Joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen lisätään Ammatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisperustaisuutta vahvistetaan Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustamista vahvistetaan
Opetushallituksen strategisia tavoitteita ammatillisessa koulutuksessa Opintojen jälkeisen työllistymisasteen nostaminen ja opintojen läpäisyn tehostaminen Innovoinnin, aluekehityksen ja yrittäjyyden edistäminen Osaamisen varmistaminen osana laatustrategioita Ennakoidumpi, nopeampi ja joustavampi reagoiminen työelämän sekä työmarkkinoiden muutoksiin Työssä jaksamista edistävien aikuiskoulutuksen muotojen kehittäminen Aikuiskoulutuksen, opiskelijoiden ja työelämän välisten kumppanuuksien tehostaminen Osaamisen uudistaminen ja päivittäminen työuran aikana
Hallitusohjelman säästötavoitteita 2,5 miljardin euron säästötavoitteet julkisen talouden vakauttamiseksi, josta 300 miljoonaa euroa kohdistuu koulutukseen ja tutkimukseen. Lisäksi kuntiin kohdistuva 630 miljoonan euron säästötavoite OKM:n hallinnonalan rakenteellinen uudistaminen 15 meuroa Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeet 20,3 meuroa Lukioverkon karsiminen (käytetty juuri tätä sanaparia) 30 meuroa Ammatillinen koulutus 28 meuroa Ammatillinen lisäkoulutus 8 meuroa Oppisopimuskoulutus 21 meuroa Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen 51 meuroa Maaliskuun 2012 kehysriihen yhteydessä hallitus linjaa lisäsäästöjä.
Oppilaitosverkon sopeuttaminen väestökehitykseen Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Varmistetaan ammatillisen koulutuksen riittävä tarjonta ja kohdennetaan se alueellisen tarpeen mukaan. Lukiorahoituksen perusteisiin sisällytetään jatkossa tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta
Peruskoulujen ja oppilaitosten määrän kehitys Lähde: Tilastokeskus
Oppilas- ja opiskelijamäärien kehitys Lähde: Opetushallitus ja Tilastokeskus
Paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat Opetussuunnitelmat ja tutkinnot Oppimisympäristöt Oppilashuolto Oppilaitosverkosto Taloudelliset voimavarat Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Opetustoimen johdon koulutusohjelma
ENNAKOINNISTA OPETUSHALLITUKSESSA Pääjohtaja Aulis Pitkälä Skills laivaseminaari 24.5.2012
MIHIN ENNAKOINTITIETOA KÄYTETÄÄN? Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi - Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien valmistelu - Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisten tulos- ja tavoitesopimusten valmistelu - Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat - Koulutustarjonnan (aloituspaikat) vuosittainen kohdentaminen - Ammatinvalinnan ohjaus, työvoimaneuvonta ja oppilaanohjaus Osaamistarpeiden ennakointi - Tutkintojen perusteet - Tutkintorakenteen kehittäminen - Opetussuunnitelmat, korkeakoulujen koulutusohjelmat - Ammatinvalinnan ohjaus, työvoimaneuvonta ja oppilaanohjaus
KOULUTUS JA TUTKIMUS VUOSINA 2011-2016 Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kultturiminsteriö15.12.2011 Koulutuksen ennakointia kehitetään määrällistä ja laadullista ennakointia yhteen sovittaen. Tavoitteena on, että koulutuksen ennakoinnissa sen eri näkökulmat täydentävät toisiaan. Määrällisellä ennakoinnilla tarkastellaan työvoiman tarpeen muutoksia ja niiden yhteyttä koulutukseen. Valtakunnallisella määrällisellä ennakoinnilla tarkastellaan tutkintoon johtavaa koulutusta pitkän aikavälin työvoimatarpeeseen vastaamisessa.
KOULUTUS JA TUTKIMUS VUOSINA 2011-2016 Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriminsteriö15.12.2011 Laadullisella ennakoinnilla tarkastellaan työelämän sisältöjen muutosten vaikutuksia opetussuunnitelmiin ja tutkintorakenteeseen. Vastuu laadullisesta ennakoinnista on koulutustoimikunnilla ja koulutuksen järjestäjillä. Koulutuksen järjestäjät tekevät ennakointityötä koulutusohjelmatasolla ja reagoivat nopeasti osaamistarpeiden muutoksiin. Koulutustoimikunnat tekevät pitkän aikavälin laadullista ennakointia koulutusalojen tasolla, eri alojen ennakointia yhteen sovittaen. Opetushallitus tukee koulutustoimikuntia laadullisessa ennakoinnissa
TOIMIALAKEHITYS VUOTEEN 2025 (tavoiteskenaario) - Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan 49 000 vuosina 2008-2025 Työllisten määrä kasvaa eniten: - sosiaalipalvelut (38 400) - terveydenhuoltopalvelut (29 700) - vähittäiskauppa (23 000) - koulutus ja tutkimus (22 500) Lähde: VATT 2011, Opetushallitus 2011 (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025)
TOIMIALAKEHITYS VUOTEEN 2025 (tavoiteskenaario) Työllisten määrä supistuu eniten: - maa-, riista- ja kalatalous (20 400) - metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400) - muu teollisuus (mm. tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus) (12 300) - julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta (11 600) - metsätalous ja teollisuus (9 900) - elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (9 500) Lähde: VATT 2011, Opetushallitus 2011 (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025)
AVAUTUVAT TYÖPAIKAT KESKIMÄÄRIN VUODESSA KAUDELLA 2008 2025 ENITEN TYÖLLISTÄVISSÄ AMMATTIRYHMISSÄ (tavoitekehitys) Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Kauppiaat ja myyjät Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Siivoustyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat Rakennustyöntekijät Ravitsemisalan työntekijät Lähde: Opetushallitus 2011 (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025) 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000
NUORTEN IKÄLUOKAN KOKOON SOVITETTU KOULUTUKSEN ALOITTAJATARVE KOULUTUSASTEITTAIN (tavoitekehitys) 60 000 Aloittaneet 2009 Tarve 2016 50 000 50 600 51 800 40 000 30 000 20 000 28 000 25 000 20 200 17 300 10 000 0 Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Lähde: TK, Opetushallitus 2011 (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025)
NUORTEN IKÄLUOKAN KOKOON SOVITETTU KOULUTUKSEN ALOITTAJATARVE KOULUTUSALOITTAIN (tavoitekehitys) 35 000 Aloittaneet 2009 Tarve 2016 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Lähde: TK, Opetushallitus 2011 (Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025)
VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI -PROJEKTI (VOSE) Opetushallituksen ESR-rahoitteinen projekti (1.6.2008 31.5.2012) Tavoite: Luoda ja pilotoida osaamistarpeiden ennakoinnin prosessimalli, jonka avulla saadaan ennakointitietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista Ennakointimallin tuottamaa tietoa tulee voida hyödyntää mm. tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien, tutkintorakenteiden ja opetuksen sisältöjen kehittämisessä Hyödynsaajat: opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot, myös muut hallinnonalat ja aluehallinto Pyritään juurruttamaan yhtenäisellä metodilla tehtävä valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointi vakituiseksi toiminnaksi. 24
VOSE: OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI Toteutettu kolme ennakointiprosessia: kiinteistö- ja rakentamisala matkailu- ja ravitsemisala lasten päivähoidon ja perhetyön sektori (ruotsinkielinen pilotti) Ennakointia tekevät kulloisenkin alan asiantuntijoista kootut ennakointiryhmät Ennakointiryhmissä edustettuina toimiala-, työnantaja- ja työntekijä- /henkilöstöjärjestöt, hallinto, tutkimus ja eri koulutusasteet (amm. koulutus, ammattikorkeakoulut, yliopistot) Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmän ytimenä toiminut alan koulutustoimikunta, jota täydennetty muilla asiantuntijoilla Työ tehdään ennakointityöpajoissa Ennakoinnin tulokset koottu osaamistarveraportteihin 25
VOSE: ENNAKOINTIPROSESSI Ennakoinnin kohteen rajaaminen Tausta-aineistoksi mm. alan tilastotietoa ja aiemmin tuotettua ennakointitietoa sekä tietoa alan kehittämishankkeista Aikaperspektiivi 10 15 vuotta tulevaisuuteen Alan keskeisten tulevaisuuden muutosvoimien valitseminen Alaa koskevien skenaarioiden laatiminen tulevaisuustaulukon avulla Osaamistarpeiden johtaminen skenaarioista Etsitään kaikille skenaarioille yhteiset osaamistarpeet sekä etenkin tavoiteskenaariossa tarvittavat osaamiset Ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi Ennakointiprosessin toteuttaminen muutamalla alalla/vuosi 26
Työelämän ennakoituja osaamisvaatimuksia tulevaisuudessa eräillä aloilla* (VOSE-projekti) - ekologisuuteen, vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä osaaminen, ympäristöosaaminen - kulttuuriosaaminen, kyky toimia monikulttuurisessa ympäristössä (työyhteisöt, asiakkaat, toimintaympäristö yleensä) - moninaisuuden ymmärtäminen, erilaisuuden ymmärtäminen - tieto- ja viestintätekniikan kehityksen jatkuva seuraaminen ja hyödyntäminen omassa työssä - asiakasosaaminen - liiketaloudellinen osaaminen (mm. kustannustietoisuus, budjetointi, toiminnan kannattavuuden ymmärtäminen) - johtamisosaaminen - ennakointiosaaminen *Kiinteistö- ja rakentamisala, matkailu- ja ravitsemisala sekä lasten päivähoito ja perhetyön sektori
Työelämän ennakoituja osaamisvaatimuksia tulevaisuudessa eräillä aloilla* (VOSE-projekti) - eettinen osaaminen - turvallisuus-, riskinhallinta- ja kriisiosaaminen sekä ääriolosuhteisiin varautuminen - työturvallisuusosaaminen - oman alan juridiikan osaaminen - työehtosopimusten, työlainsäädännön riittävä osaaminen ja noudattaminen - kyky toimia moniammatillisessa työyhteisössä, kyky toimia eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. *Kiinteistö- ja rakentamisala, matkailu- ja ravitsemisala sekä lasten päivähoito ja perhetyön sektori
AJANKOHTAISTA ENNAKOINTITIETOA www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi - Koulutustarpeiden määrällinen ennakointi >Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025. Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista (2012) - Osaamistarpeiden ennakointi >VOSE-projekti >Julkaisut http://www.minedu.fi/opm/julkaisut Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16 www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatjulkaisut Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010 2025. Tutkimukset 154. Politiikkatoimien vaikutukset työvoiman tarpeeseen Suomen taloudessa 2010-2025. Tutkimukset 161. Työvoiman tarve Suomen maakunnissa vuosina 2008-2025. Tutkimukset 166.
Kiitoksia!