Viestintä ja johtamisen uudet painotukset Johtajuus ja asiantuntijaviestintä Leif Åberg syyslukukausi 2010 päivän teemat: johtamisen uusia haasteita monimuotoisuuden johtaminen etäältä johtaminen muutosjohtaminen viestinnällinen johtaminen 1
johtamisen yleinen viitekehys Viestinnällinen johtaminen (Communicative Management): Johtaminen on viestintää, johtaminen toteutuu viestinnän kautta Muutosjohtaminen (Change Management): Johtaminen on muutoksen aikaansaamista ja suuntaamista Monimuotoisuuden johtaminen (Diversity Management): Johtaminen on rikkaan monimuotoisuuden kääntämistä organisaation vahvuudeksi Etäjohtaminen (eleadership): johtaminen siirtyy virtuaaliseen ympäristöön monimuotoisuuden johtaminen Diversity management metaforana käytetty esim mosaiikkia ulottuvuuksia eli mistä monimuotoisuus syntyy: kulttuurierot: tavat, kieli ym sukupolvierot: suuret ikäluokat ja nettiväki sukupuolierot: johtamis- ja vuorovaikutustyylit, seksuaalinen häirintä ym mielipide-erot: herkkähipiäiset asiantuntijat tai true rebels työrajoitteiset 2
monimuotoisuuden johtaja tarvitsee silmää ja nenää herkkyys ja tunneäly (Goleman) toleranssia eli poikkeavuuden sietokykyä vaan up to the limit: maassa maan tavalla! pitkäjänteisyyttä etäjohtaminen tai etäältä johtaminen uusi asia? etäjohtaminen, verkkojohtaminen, virtuaalijohtaminen ebusiness emanagement eleadership jos etäjohtamisella tarkoitetaan, että esimies johtaa epäsuorasti (ei kasvokkain), ei kyse todellakaan ole uudesta ilmiöstä juuret Aleksanteri Suuren johtamismalleissa ja kirjoitetuissa ohjeissa mikä sitten on uutta? e-johtaminen eli verkkosovellukset: tietokone ja mobiiliviestimet muuttuvat työpöydän jatkeeksi virtuaaliset organisaatiot, virtuaalityö aikajänne 3
etäjohtaminen nyt ja tulevaisuudessa tänään pääosin sähköpostijohtamista muuta viestintää täydentävää viestintää asynkronisia työryhmäsovelluksia helposti siirrettäviä päätösrutiineja siirretään verkkoon kuten tarviketilaukset, kokoushuonevaraukset, sähköiset kalenterit, hajautetut tietokannat tulossa sähköpostia korvaa osin reaaliaikainen mesetys ja skypetys synkronisia työryhmäsovelluksia tosiaikaisia johtamistilanteita virtuaaliorganisaatioissa web 2.0 eli sosiaalinen web haasteita: verkko-organisaatiot: keskinäisriippuvuus lisääntyy ja vapausasteet vähenevät uusi työsukupolvi: nettiväki! etäältä johtamisen suuri haaste "In eleadership situations, it is difficult to see how people feel about decisions" prof William Dutton, Oxford Internet Institute 4
aika lailla yleistäen Nettivanhukset: -verkko on viestin -asynkroniset muodot tutumpia -verkkoyhteisökäyttäytyminen vähäistä -dyaadinen interaktio yleistä -parviälyn käyttö vähäistä Nettiväki: 1991 jälkeen syntyneet, eivät oikein osaa kuvitella elämää ilman nettiä -verkko on tila -synkroniset muodot tutumpia -runsaasti yhteisöllistä verkkokäyttäytymistä -sekä strong ties että weak ties -osaavat käyttää parviälyä eleadership? verkkojohtamista harjoitetaan välitetyn viestinnän (mediated communication) tilanteissa näyttää siltä, että tällaisissa tilanteissa pyritään mahdollisimman luonnolliseen viestintätilanteeseen Daftin ja kumppaneiden tutkimukset tukevat tätä entä kun rikas, tosiaikainen kasvokkainviestintä ei ole mahdollista? eli kun pitäisi verkon kautta pähkäillä yhdessä, innostaa tai viestiä ikävistä asioista? Mahdollisimman rikas asetelma puhelin puheyhteys ja tosiaikainen chat verkkokonferointi lisäksi epävirallisia sosiaalisia kokoontumisia, jotta ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan 5
Kolme samanaikaista maailmaa Mielikuvi(tuks)en maailma I have a dream (Martin Luther King) passage, väylä digitaalinen, virtuaalinen maailma passage, väylä analoginen maailma virtuaaliminä fyysinen minä yksilön maailma virtuaaliyhteisö fyysinen yhteisö yhteisö(je)n maailma Leif Åberg 25.9.2008 kännykkä, läppäri, miniläppäri, kämmentietokone, kirja ja muut mielikuvitusta kiihottavat viestimet; oikeista ihmisistä kertovat lehdet (jotka herättävät mielikuvituksen!) CNO S: 1.0: Sharing 2.0: Contributing 3.0: Co-creating työryhmä käyttää myös verkkoa työympäristönä tai siirtyy verkkoon verkkominä astuu verkkoyhteisöön passage, väylä digitaalinen, virtuaalinen maailma passage, väylä analoginen maailma virtuaaliminät: fyysinen olemus ei rajoita; estot poistuvat; fyysisen minän laajennus; jatkumo (2nd life <-> Facebook); mahdollistaa mukanaolon useassa yhteisössä fyysiset minät: eri roolit; kuinka aitoja olemme fyysiselläkään tasolla? yksilön maailma virtuaaliyhteisöt: 2nd life, Habbo Hotel, nettikauppa, nettipokeri, virtuaaliset työryhmät, Collaborative Network Organizations fyysiset yhteisöt: työryhmä, perhe, ystäväpiiri, harrastuspiiri yhteisö(je)n maailma fyysinen minä osallistuu verkkotyöhön tai muuhun yhteisölliseen toimintaan verkossa, omalla nimellä fyysinen minä liittyy työryhmään, on perheen tai ystäväpiirin parissa virtuaaliminä astuu työelämään, kohtaa konkreettisen arjen; Meet it: verkkoyhteisöt kohtaavat naamakkain Leif Åberg 25.9.2008; JAV-kurssi 5.12.2008 6
Virtuaalimaailman uudet haasteet Virtuaalinen organisaatio on organisaatio, joka toimii pääasiassa tietoverkkojen välityksellä (Montola 2003) Kenties koko organisaatioajattelun on muututtava virtuaalisten organisaatioiden myötä (Juuti, 2001) ameebamainen verkosto-organisaatio Erilaisia paradigmoja: cuelessness-paradigma: keskeisintä verkkoviestinnässä on sosiaalisten vihjeiden ja keskustelun kontekstien puuttuminen cyberspace-paradigma: verkko on yhteisöllinen vuorovaikutuksen tila Cuelessness-paradigma väittää, että tärkein ero reaalisen ja virtuaalisen viestinnän välillä on vihjeettömyys, cuelessness vihjeettömyydestä on myös etua (Walther 1996): verkossa voi samastua helposti keskustelukumppaniin, koska 1 vastaanottajasta muodostuu idealisoituva käsitys 2 on mahdollisuus optimoida tapa, jolla esittää itsensä 3 asynkronisaatiosta johtuen on mahdollista kontrolloida tulevia ja lähteviä viestejä 4 palautteen kehä mahdollistaa intensiivisen keskustelun kasvattamisen, vaikkei sosiaalisia vihjeitä juuri olisikaan 7
Cyberspace-paradigma: väittää, että verkossa voi syntyä aitoa, mutta erilaista yhteisöllisyyttä, joka näkyy mm keskusteluprosesseissa, rakenteissa ja normeissa (McLaughlin, Osborne & Smith, 1995) keskusteluprosessit: oma kielenkäyttö, lyhenteet, sosioemotionaalinen sisältö, kasvojen säästämisen mekanismit sosiaalisten rakenteiden syntyminen verkkoon: sukupuoliroolit, rituaalit, yhteiset päämäärät, sosiaaliset ja ammatilliset roolit, normit ja yhteiset käytännöt Yhteisöllisyys verkossa, jatkuu sosiaalisten normien syntyminen verkkoon; palkkio- ja sanktiomekanismit normien rikkomisesta rangaistaan mm seuraavissa tilanteissa: virheellinen tai taitamaton tekniikan käyttö kanavan ylirasittaminen verkon tai uutisryhmän käytäntöjen rikkominen eettiset rikkeet asiaton kielenkäyttö faktuaaliset, sisällön tuotantoon liittyvät virheet 8
Identiteetti ja anonymiteetti verkossa (mm Baym 1995) sekä luottamus identiteetti muodostus alkaa usein pseudonyymin valinnasta: verkkonimi, sitaatit, allekirjoitus verkkoroolit muodostuvat vuorovaikutuksen kautta anonymiteetti kuten katolisen ripin tilanteessa esimerkiksi potilastukiryhmissä on helppoa puhua empaattiselle tuntemattomalle: heikko ihmissuhde, joka vapaa ylimääräisistä paineista ja luo anonyymiä luottamusta luottamusta synnyttivät (Jarvenpaa ja Leidner 1998) viestintätavat, jotka olivat sosiaalisia ja välittivät innostuneisuuden tunteen muille osanottajille selviäminen teknisestä ja tehtäviin liittyvästä epävarmuudesta ennakoitava viestintä: tietty vastaamisnopeus ja palaute johtajuuden ilmeneminen, tehtävälähtöisyys ja ratkaisusuuntautuneisuus liikkuva johtaja liikkuvaa viestintää! liikkuvan ihmisen tiedontarpeet voivat olla jopa suuremmat kuin konttorissa istuvan; viestinnän sovellukset pitäisi alun alkaen rakentaa mobiileiksi (esim mobiiliversiot sivuista) älypuhelin kaikille, työasema kännykässä puheohjaus, kosketusnäytöt käyttöliittymien tekniset rajoitukset huomioon: Microsoft vs. Nokia kuka opastaa: tukihenkilöt, esimerkkikäyttäjät contact / privacy -näkökulma tietoturva huomioon! 9
muutosjohtaminen Rowleyn ja Roevensin muutosmalli vision, arvojen ja uusien toimintamallien viestimisen rooli muutostilanteessa Rowleyn ja Roevensin muutosmalli Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Muutos Yllytys Muuntumistila, transformaatio Rowley Robin M. and Roevens, Joseph J. : Organize With Chaos, Lint 1996 Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus YHDESSÄ POHDITUT JA SISÄISTETYT ARVOT 10
Tuonne!! Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Muutos Entäs jos. Yllytys Muuntumistila, transformaatio Voisiko näin tehdä laajemminkin? Näinhän se on!! vision, arvojen ja uusien toimintamallien rooli viestinnässä visioviestintä: näyttää suunnan tuo jatkuvuutta Vahvistaminen Hallinnan tila, kontrollissa Yllytys Muutos Muuntumistila, transformaatio Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus Tasapainotila Kaaostila Kyseenalaistaminen Vakuuttuneisuus yhteiset arvot: suuntaavat odottamattomissa tilanteissa kohti ratkaisua, joka todennäköisesti hyväksytään Evoluutio: YHDESSÄ POHDITUT JA SISÄISTETYT ARVOT 11
suurten muutosten läpivieminen (Deal & Kennedy) aseta sankari vastuuseen prosessista osoita todellinen, perusteltu uhka tai mahdollisuus ota siirtymisrituaalit keskeisesti mukaan muutokseen kouluta uusiin arvoihin ja tapoihin tuo sisään tietäjiä, shamaaneja, vahvistamaan valittua suuntaa luo näkyviä merkkejä uudelle suunnalle painota turvallista siirtymistä sanoman muotoilu muutosviestinnässä/1 Uudet asiat on helpompi saada perille, kun korostat etua entiseen verrattuna yhteensopivuutta vallitsevien arvojen ja normien kanssa yksinkertaisuutta kokeiltavuutta havaittavuutta (innovaatioprofessori Everett Rogers) 12
sanoman muotoilu muutosviestinnässä/2 Sanoman perillemenoa lisäävät Kiinnostavuus etsi joku kiinnostava näkökulma ja kerro se heti alkuun! Esillepano sanat käytä lyhyitä, tuttuja ja kotoperäisiä sanoja! lauseet käytä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita! kuvallistaminen käytä mielikuvitusta kiihottavia kuvia tai metaforia (kielikukkasia), jotka tukevat perussanomaasi! 13