Päivitetty kaupunginvaltuustossa IKAALISTEN STRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE TAUSTAA:

Samankaltaiset tiedostot
IKAALISTEN KAUPUNGIN STRATEGIATALO

IKAALISTEN KAUPUNGIN STRATEGIATALO

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kaupunginvaltuusto

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Elinkeino-ohjelma

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Tervetuloa kuntien tulevaisuuden tekijät!

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus

KUNTASTRATEGIA

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Kaikkien yhteinen Vantaa

Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

KH KV

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-

Tervetuloa kokeilemaan!

Oheismateriaali Valtuuston esityslistaan nro 6/ /94 HARJAVALTA 2025 VAHVA JA ROHKEA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Hallitusohjelman eväspussi, jonka avaa Jussi

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana

Vaalan kuntastrategia 2030

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Kaupunkikonsernin strategia Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Tutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Nilakan kuntien talous tp 2013

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Inkoo

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6353/ /2015

Saarijärven elinkeinostrategia.

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja

Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä Case Lahti. Kuntamarkkinat Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho Lahden kaupunki

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

KUNTASTRATEGIA

Transkriptio:

IKAALISTEN STRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE 2013-2017 TAUSTAA: Vuoden 2013 alusta aloittanut uusi kaupunginvaltuusto ryhtyi työhönsä poikkeuksellisen selkiytymättömässä tilanteessa. Valtuusto määritteli Ikaalisille omista lähtökohdista ja omista tarpeista luodun strategian ja sen perusteella päätetyn toimeenpano-ohjelman. Valtiovallan viime hallituskaudella käynnistämä kuntarakennehanke ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen jäivät kesken. Keväällä 2015 pidettyjen vaalien jälkeen hyväksytty uusi hallitusohjelma sisältää linjauksia kuntien tehtävien perustavanlaatuisista muutoksista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtymässä ylikunnalliselle tasolle ja kuntien tehtävä on muuttumassa palvelujen järjestäjästä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitusohjelman perusteella edellytykset itsenäisenä kuntana toimimiseen vahvistuvat. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta valtuustokauden puolivälissä päätettiin suorittaa strategian päivitys. Strategia-asiakirja on valmisteltu valtuuston, elinkeinoelämän ja henkilöstön yhteistyönä ja se myös jalkautetaan yhdessä. Yhteydenpitoa ja muuta vuorovaikutusta elinkeinoelämän järjestöihin ja toimijoihin tiivistetään ja henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat mukana toimenpiteiden suunnittelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään elinkeinoelämän kanssa haettaviin uusiin yhteistyömuotoihin. LÄHTÖKOHDAT: Ikaalisten asukasluku oli 31.12.2012 Tilastokeskuksen mukaan 7 346 (Väestörekisterikeskus 7 353) asukasta. Edellisen valtuustokauden alussa v. 2009 väkiluku oli 7 453 ja sitä edellisen kauden alkaessa 7 569 asukasta v. 2005. Keskipitkän aikavälin trendi on siten ollut laskeva. Väestörekisterikeskuksen mukaan väkiluku 31.12.2014 oli 7306 asukasta ja 30.6.2015 7206 asukasta. Jatkossa väestön ikääntymisen vaikutukset kansantalouteen voimistuvat. Koko maan huoltosuhde (kuinka monta alle 15 ja yli 64 vuotiasta on 100 työikäistä kohti) huononee nopeasti. Vuonna 2011 luku on koko maassa 52,9, vuonna 2015 58,6 ja vuonna 2020 64,4. Vastaavat luvut Ikaalisten osalta ovat 61,3 ja 71,8 sekä 81,9 eli huoltosuhteen osalta sekä lähtötilanne että sen kehitys ovat maan keskiarvoa heikommat. Alkutuotannon palveluksessa oli v. 2010 10,5 %, palveluiden 64,6 % ja jalostuksen 23,7 % työvoimasta. Valtakunnallisesti samat luvut olivat 3,7 %, 72,9 % ja 22,1 % eli alkutuotanto on Ikaalisissa painottunut palveluiden kustannuksella. Alkutuotannon toivotaan jatkossakin lisääntyvän Ikaalisissa. Kuntatalouden osalta Ikaalisten tilanne on koko maata huonompi. Taseessa oli v. 2011 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämää 181 euroa/asukas, kun koko maan keskiarvo on 1393 euroa/asukas ylijäämää. Vuosittaisten käyttökatteiden keskiarvo on vuosina 2009-2011 ollut 189 euroa/asukas kun koko maan keskiarvo on ollut 349 euroa/asukas. Ikaalisten konsernin lainamäärä oli kuitenkin 3274 euroa/asukas v. 2011 kun koko maassa luku oli 4726 euroa/asukas. Näiltäkin osin tilanne on investointien takia nopeasti heikentymässä. Vuonna 2013 Ikaalisten konsernilainojen määrän ennakoidaan nousevan 5714 euroon/asukas. Tuloveroaste Ikaalisissa on v. 2013 20,75 % kun koko maan aritmeettinen keskiarvo on 20,01 ja veroäyreillä painotettu 19,38 %. Ikaalinen ei kuitenkaan ole talouden tunnuslukujen perusteella kriisikunta. Taseen alijäämä 31.12.2014 oli 305 euroa/asukas.

Ikaalisten sijainti VT 3 varrella on liikenteellisesti hyvä ja mahdollistaa elinkeinoelämän kehittymisen. Toisaalta VT 3 on ainoa merkittävä liikenneyhteys. Ikaalinen onkin yhteyksien kehittymisen kannalta riippuvainen valtion rahoituksen riittävyydestä kehittämishankkeisiin. Etäisyys Tampereesta on n. 55 km ja tieyhteyksien kehittyminen mahdollistaisi Ikaalisten nykyistä nopeamman kehittymisen maakuntakeskuksen kasvusta ja vetovoimasta hyötyväksi maaseutukaupungiksi. Ikaalisten sijainti kohtuullisella etäisyydellä Tampereesta maakuntakeskuksia yhdistävän valtatien varrella on kaupungin keskeisin vahvuustekijä. Luoteis-Pirkanmaan kunnat ovat 2000 luvulla selvittäneet lukuisin eri tavoin erilaisia yhteistyö ja kuntaliitos vaihtoehtoja. Toistaiseksi yritykset eivät ole tuottaneet tulosta mutta hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavissa olevat synergiaedut palvelutuotannossa tarjoavat mahdollisuuksia yhteisten etujen löytämiseen. Tiivistettynä voidaan todeta että Ikaalisilla on maantieteelliseen sijaintiin, elinkeinoelämän kehityspotentiaaliin ja kuntayhteistyöhön perustuvia mahdollisuuksia ja toisaalta väestörakenteeseen ja kuntatalouteen liittyviä riskejä. PAINOPISTEET JA PÄÄTAVOITTEET: Strategisen tason painopisteet ovat 1) palvelutuotannon osalta oman toiminnan kehittäminen ja kuntayhteistyö sekä 2) elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden kehittäminen. Painopisteiden rajapinnat eivät aina ole selkeät ja joskus niiden edistämiseksi tarkoitetut toimenpiteet näyttävät päällepäin ristiriitaisilta (esim. kehittämistyöhön käytettävien määrärahojen kattaminen palveluista tehtävillä säästöillä). Tästä huolimatta tarkoituksena on osoittaa näille painopisteille henkisiä ja aineellisia resursseja. Keskittämällä huomio näihin painopisteisiin pyritään vaikuttamaan tosiasiallisesti ja oleellisesti tärkeimmiksi arvioituihin kokonaisuuksiin, jotta Ikaalisten tulevaisuutta voitaisiin ohjata valtuuston itse päättämien tavoitteiden suuntaan sen sijaan että odotettaisiin passiivisesti valtiovallan ratkaisuja ja niiden seurausvaikutuksia. Painopisteitä koskevat päätavoitteet ovat: 1) Palvelutuotannon osalta päätavoitteina ovat oman toiminnan kehittäminen ja kuntayhteistyö. 1.1. Omaksi jäävää peruspalvelutuotantoa kehitetään päätavoitteena se, että palveluita voidaan tuottaa kilpailukykyisesti. Keinoina ovat palveluiden tuotteistaminen, digitalisaatio, työprosessien kehittäminen, toimintakulttuurin muuttaminen jatkuvaa kehittämistyötä tukevaksi, toimintojen osittaisulkoistaminen, ennaltaehkäisevä työote ja uudistamistyön tekeminen yhdessä henkilöstön kanssa (mm. Kunteko hanke). 1.2. Kuntayhteistyö kehittyy toisaalta lakisääteisen yhteistyön ja toisaalta vapaaehtoisen yhteistyön kautta. 1.2.1 Lakisääteiseen yhteistyöhön siirtyvän palvelutuotannon osalta päätavoitteena on niin tehokkaiden tuotantorakenteiden luominen, että tuotanto jatkuu uudessakin organisaatiossa

Ikaalisissa. Omia, yhteistoimintaan siirtyviä tuotantorakenteita tehostetaan jo ennen yhteistoiminnan alkua. Siirtyminen lakisääteiseen, maakunnalliseen tuotantoon edellyttää mittavaa valmistelutyötä. Tähän valmistelutyöhön pyritään osallistumaan korostetun aktiivisesti. 1.2.2 Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan kuntayhteistyön tavoitteena on löytää toiminnallisia ja taloudellisia etuja yhteisestä palvelutuotannosta muiden kuntien kanssa. Ensisijaisia kumppaneita ovat VT 3 kunnat (Hämeenkyrö, Parkano, Kihniö ja Jämijärvi). Yhteistyötä voidaan tehdä eri toimialoilla tilanteesta riippuen kahden tai useamman kunnan kesken. Myös muiden kuin VT 3 kuntien kanssa voidaan tehdä tapauskohtaista yhteistyötä. Ikaalinen haluaa olla edelleen aktiivinen, kuntataloudeltaan ja omalta toiminnaltaan uskottava kumppani, joka etsii aktiivisesti uusia yhteistyömahdollisuuksia. Tuotteistuksen ja hallinnon uudelleenorganisoinnin kautta voidaan luoda paremmin nykyisiä tarpeita vastaava toiminnan ohjausjärjestelmä. Varsinaiset hyödyt saavutetaan kuitenkin kehittämällä käytännön työprosesseja. Työprosesseja voidaan tehostaa hyödyntämällä systemaattisesti digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia niin omassa palvelutuotannossa kuin kuntayhteistyössäkin. 2) Elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden kehittämisen osalta päätavoitteina ovat hyvien yleisten edellytysten luominen yritystoiminnalle ja tehokkaampi yhteistyö sidosryhmien kanssa Elinvoima ilmenee mm. yritysten lukumäärän, niiden liikevaihdon ja investointien kasvuna sekä myönteisenä väestökehityksenä. Elinvoimaa voidaan vahvistaa parhaiten luomalla hyvät yleiset edellytykset elinkeinoelämän toiminnalle. Tämänkaltaisia edellytyksiä ovat hyvät yksityiset ja julkiset palvelut, kilpailukykyinen tulovero- ja kiinteistöveroaste, toimivat liikenneyhteydet sekä muu infrastruktuuri. Myös tasapainoinen kuntatalous on kehittämisen perusedellytys. Mitattavissa olevien aineellisten tekijöiden lisäksi elinvoimaan vaikuttaa paikkakunnan ilmapiiri; tulevaisuudenusko, positiivinen elämänasenne sekä myönteinen suhde yrittäjyyteen. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöilmapiirin parantamiseen ja uusien työskentelytapojen kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen. Kaupunginvaltuustolle ja hallitukselle luodaan hyvin toimiva kehittämis- ja edunvalvontayksikkö, jonka avulla Ikaalisten kehittämistä kyetään koordinoimaan paikallisista lähtökohdista. Keinoina ovat oman organisaation uudelleenarviointi, vahvasti resursoitu sidosryhmätyö, uusien työskentelytapojen kehittäminen ja aktiivinen edunvalvonta. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuelinkeinon edellytysten kehittämiseen. Ikaalista kehitetään muillakin päätöksillä kuin toimeenpanosuunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä. Kaikki asiat eivät kuitenkaan voi olla yhtä aikaa painopisteitä, joten tarpeita joudutaan priorisoimaan ja aikatauluttamaan siltä kannalta kuinka hyvin ne tukevat päätavoitteita. TOIMEENPANO-OHJELMA Strategian liitteenä on tiivistelmä ja toimeenpano-ohjelma, jossa yksittäiset toimeenpanokokonaisuudet on aikataulutettu ja vastuutettu eri toimijoille. Erikseen on huomattava, että toimeenpano-ohjelma pitää

sisällään vaikeita omaa toimintaa ja kuntataloutta koskevia ratkaisuja joiden sisältöä ei ole tässä vaiheessa yksilöity. TOTEUTUMISEN SEURANTA Strategian ja toimeenpano-ohjelman seuranta järjestetään osana osavuosikatsauksia. Valtuusto saa talouden ajankohtaiskatsausten ja osavuosikatsauksen yhteydessä erillisen selvityksen strategian ja toimeenpano-ohjelman perusteella toteutetuista toimenpiteistä ja arvion niiden vaikuttavuudesta. Seurantaa tehostetaan kirjaamalla menettelytapa toimeenpano-ohjelmaan. STRATEGIAN SUHDE TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEEN Toimeenpano-ohjelma pitää sisällään listan kehittämiskohteista, joihin liittyy kustannuksia lisääviä ja niitä karsivia elementtejä. STRATEGIAN TIIVISTELMÄ JA TOIMEENPANO Ikaalisten kaupunki hakeutuu aktiivisesti kuntien väliseen yhteistyöhön VT 3 suunnassa. Strategiaa on tarkistettu tilanteessa, jossa kuntien velvoitteet ja palvelutuotanto ovat muuttumassa. Kaikissa olosuhteissa on tärkeää pitää huolta paikallisen palvelutuotannon kilpailukykyisyydestä ja Ikaalisten elinvoiman vahvistamisesta. Tulevaisuuteen kykenee parhaiten vaikuttamaan kehittämällä paikallista palvelutuotantoa ja valmistautumalla tilanteeseen, jossa edunvalvontatyön ja sidosryhmien koordinoinnin merkitys kasvaa. Kaupungin talous pidetään tasapainossa ja alijäämät katetaan erillisen alijäämän kattamisohjelman (= toimenpideohjelma) puitteissa vuoden 2018 loppuun mennessä (TS 2016-2018). Verotaso ei saa nousta niin korkeaksi että se vaarantaa kilpailukyvyn alueen muihin kuntiin verrattuna. Investoinneissa noudatetaan tarkkaa harkintaa. Omistajapolitiikkaa arvioidaan esim. omaisuuden myynnin osalta (kiinteistöt, metsä, yhtiöt). Palvelutason osalta pitäydytään ensisijaisesti lakisääteisessä tasossa jos enempään ei ole varaa.

Toimeenpano-ohjelma aikatauluineen ja valmistelun vastuutahoineen: Kehittämiskohde Aikataulutus Vastuutaho/projektipäällikkö uuden elinkeino-ohjelman täytäntöönpano yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, uudet menettelytavat yhteistyössä Ikaalilaisten yrittäjien aamukahvitilaisuuksien käynnistäminen Kehittämis- ja edunvalvontayksikön perustaminen organisaatioon (Uusi kunta) Alijäämän kattamissuunnitelman tarkentaminen TA-prosessin toimintatavan kehittäminen sekä strategian ja toimeenpano-ohjelman toteutumisen raportointi osavuosikatsausten, talouskatsausten ja TP:n yhteydessä Maisema hankkeen konsultin rekrytointi ja kehittämiskohteiden valinta ja toteuttaminen Keskustan koulun hankesuunnitelma ja rakentaminen Ennaltaehkäisevän toimintatavan edelleenkehittäminen, tavoitteena vaikuttavuus ja konkreettiset säästöt Kolmannen sektorin mukaan ottaminen; mm. vanhuspalveluita kehittävän yhdistyksen perustaminen toteutus käynnissä toteutus käynnissä syksy 2015 2016 (valmistelu ja toteutus) TA 2016 syksy 2015 syksy 2015, TA 2016 ja TA 2017 vuosien 2015-2017 aikana TS 2016-2018 TA 2016 kaupunginjohtaja, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja, (johtoryhmä) Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja, Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy/kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja (johtoryhmä) kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/taloussihteeri kaupunginjohtaja (johtoryhmä), perusturvajohtaja /kehittäjäkonsultti kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/kasvatusjohtaja (hankesuunnitelma) ja talonrakennusinsinööri (rakentaminen) kaupunginjohtaja (laajennettu johtoryhmä)/ hyvinvointikoordinaattori kaupunginjohtaja (johtoryhmä), (kolmas sektori) Päätös palveluseteleiden käytöstä 2015 perusturvajohtaja, kasvatusjohtaja

Palvelujen tuotteistaminen vuoden 2017 TA:oon Vapaaehtoisen kuntayhteistyön kehittäminen; työkaluina tuotteistus, sidosryhmätyö ja digitalisaatio Oman toiminnan ja prosessien uudistaminen; työkaluina tuotteistus, uudelleenorganisointi ja digitalisaatio Muu toimintojen uudelleenorganisointi Kunteko kehittämisprojekti (koko strategian jalkauttaminen yhteistyönä ja Kunteko projektin tuella) TA 2016 TA 2016 ja TS 2017 TA 2016 ja TS 2017 2016 (valmistelu ja toteutus) KH syksy 2015 kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/ taloussihteeri kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/ao. osastopäällikkö kaupunginjohtaja (johtoryhmä)/ao. osastopäällikkö kaupunginjohtaja (johtoryhmä) kaupunginjohtaja (johtoryhmä), henkilöstöjärjestöt/kt-yhdyshenkilö