1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Keuruulla Valtioneuvostolle toimitettava selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kh 13.8.2007) (kv 27.8.2007)
2 Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan on viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025; 2) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimijoiden järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja 1 momentissa tarkoitettu selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos sisäasiainministeriö on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 :ssä tarkoitetun erityisen selvityksen tai ryhtyä tämän lain 9 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kuntajaon muutosta koskeva esitys tulee tehdä 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä. Kunnan selvityksessä esitetään aikavälillä 2008-2013: 1) suunnitellut toimenpiteet, joiden tarkoituksena kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa toteuttaa kuntarakenteen muutoksia 2) miten kunta yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä 3) ne järjestelyt, joiden mukaan kunta osallistuu ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen 4) mihin puitelain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan ja mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle tullaan antamaan. 5) missä aikataulussa yllämainitut toimenpiteet toteutetaan. Tiedot toimitetaan valtioneuvostolle tällä sähköisellä lomakkeella viimeistään 31.8.2007 mennessä. Vastaukset tulee antaa sähköisellä lomakkeella, liitteitä ei käsitellä. Kunkin kysymyksen kohdalla tulee merkitä, onko vastaus yhteinen joidenkin muiden kuntien kanssa vai pelkästään kunnan oma. Jos vastaus on yhteinen, tulee mainita, minkä kuntien kanssa vastaus on yhteinen. Kunnan rekisteritiedot 249 Kunta Keuruu Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Timo Louna Yhdyshenkilön asema Kaupunginjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 014-4751 7110 040-503 2711 Yhdyshenkilön sähköposti timo.louna@keuruu.fi
3 Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/Ei Ei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti kunnan oma 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? Ei 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoimintaalueen? Kyllä, suunnitteilla Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Jyväskylän seututerveyskeskushankkeessa mukana; Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Keuruu, Konnevesi, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? 189.000 asukasta. 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Sosiaalitoimen palveluiden järjestämistä ko. yhteistoiminta-alueella selvitetään. 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi?
4 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Ympäristöterveydenhuolto järjestetty YPIKEMU-hankkeen osana, josta toteutui 1/3. Ympäristöterveyden-huollon alue on tällä hetkellä Keuruun, Mäntän ja Vilppulan muodostama Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelun yhteistoimintaalue. Alueen laajentamisesta on tehty aloite Ruoveden, Multian ja Virtain suuntaan sekä Jämsän seutukunnan suuntaan ja niistä asian valmistelu on vireillä. Ympäristöterveydenhuolto Keuruun kaupungin hallinnoima Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto. Monijäsenisenä toimielimenä toimii Keurusselän ympäristölautakunta, jossa edustus alueen kunnista. Henkilöstö Keuruun kaupungin alaisuudessa. Työterveyshuoltoa selvitetään seututerveyskeskushankkeen toimesta. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? Ympäristöterveydenhuollossa isäntäkuntamalli. Yhteislautakunta. Keuruun kaupungin alainen organisaatio ja henkilöstö. 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? Tavoiteaikataulu vuoden 2009 alusta. 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Keuruun kaupunki on jäsenenä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä joka ylittää 50.000 as. rajan ja osakkaana Mäntän seudun koulutuskuntayhtymässä, jonka väestöpohja on n. 50.000 asukasta. Väestöpohja täyttyy nykyisen koulutuskuntayhtymän kautta. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? a) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) b) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? c) Järjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? Nykyisellä tavalla kuntayhtymäpohjaisesti. 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? - 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? Kyllä 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? Jyväskylän ja Mäntän koulutuskuntayhtymät 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? - Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? Ei. 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? Ei, Saaristoisuus Ei, Pitkät etäisyydet Ei, Suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen
5 Ei, Saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen -- 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Ei esitä poikkeamista Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? Ei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? Ei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet?
6 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 Yhteinen seuraavien kuntien kanssa: Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat. 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? Ei. 2.3. Mitkä erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. (lisäksi käytetään sovitusti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluja, erityisesti Mäntän sairaalaa sekä Jämsän ja Ähtärin kaupunkien sairaaloita) 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään. 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocentersäätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko-hankkeeseen. Keski-Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa?
7 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009. II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 11.180 As.luku naiset 5732 As.luku miehet 5448 0-6 v. (1) naiset 323 0-6 v. (1) miehet 333 7-16 v. (1) naiset 682 7-16 v. (1) miehet 651 17-19 v. (1) naiset 174 17-19 v. (1) miehet 212 20-64 v. (1) naiset 3072 20-64 v. (1) miehet 3306 65-74 v. (1) naiset 689 65-74 v. (1) miehet 536 75-84 v. (1) naiset 581 75-84 v. (1) miehet 337 85 v.- (1) naiset 211 85 v.- (1) miehet 73 Indeksi 100 Vuosi 2010 10.561 As.luku naiset 5426 As.luku miehet 5135 0-6 v. (1) naiset 315 0-6 v. (1) miehet 323 7-16 v. (1) naiset 570 7-16 v. (1) miehet 562 17-19 v. (1) naiset 165 17-19 v. (1) miehet 194 20-64 v. (1) naiset 2863 20-64 v. (1) miehet 2963 65-74 v. (1) naiset 690 65-74 v. (1) miehet 626 75-84 v. (1) naiset 573 75-84 v. (1) miehet 374 85 v.- (1) naiset 250 85 v.- (1) miehet 99 Indeksi 94,5 Vuosi 2015 10.186 As.luku naiset 5232 As.luku miehet 4954 0-6 v. (1) naiset 311 0-6 v. (1) miehet 319 7-16 v. (1) naiset 501 7-16 v. (1) miehet 500 17-19 v. (1) naiset 140 17-19 v. (1) miehet 170 20-64 v. (1) naiset 1909 20-64 v. (1) miehet 2649 65-74 v. (1) naiset 861
8 65-74 v. (1) miehet 805 75-84 v. (1) naiset 550 75-84 v. (1) miehet 381 85 v.- (1) naiset 296 85 v.- (1) miehet 130 Indeksi 91,1 Vuosi 2020 9.954 As.luku naiset 5113 As.luku miehet 4841 0-6 v. (1) naiset 303 0-6 v. (1) miehet 310 7-16 v. (1) naiset 502 7-16 v. (1) miehet 502 17-19 v. (1) naiset 128 17-19 v. (1) miehet 146 20-64 v. (1) naiset 2359 20-64 v. (1) miehet 2414 65-74 v. (1) naiset 936 65-74 v. (1) miehet 857 75-84 v. (1) naiset 575 75-84 v. (1) miehet 458 85 v.- (1) naiset 313 85 v.- (1) miehet 154 Indeksi 89,0 Vuosi 2025 9.804 As.luku naiset 5037 As.luku miehet 4767 0-6 v. (1) naiset 295 0-6 v. (1) miehet 300 7-16 v. (1) naiset 500 7-16 v. (1) miehet 500 17-19 v. (1) naiset 129 17-19 v. (1) miehet 144 20-64 v. (1) naiset 2208 20-64 v. (1) miehet 2259 65-74 v. (1) naiset 841 65-74 v. (1) miehet 777 75-84 v. (1) naiset 736 75-84 v. (1) miehet 617 85 v.- (1) naiset 328 85 v.- (1) miehet 170 Indeksi 87,7
9 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 2 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 65,3 v. 2010 70,8 v. 2015 84,1 v. 2020 97,3 v. 2025 106,8 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Huoltosuhteen kehittyminen osoittaa, että se asettaa tulevaisuudessa suuria haasteita palveluiden rahoittamisessa ja käytännön järjestämisessä etenkin sosiaali- ja terveys sektoreilla. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 / 3 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus kunnan omana 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Väestö vähenee 20 vuodessa 1376 henkilöllä ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 649 henkilöllä. v. 2005 yli 75-v 1202 (10,7 %) v. 2015 yli 75-v 1357 (13.3 %) v. 2025 yli 75-v 1851 (18,9 %) v. 2005 avohoitokäyntejä TK:ssa 5.73/asukas, lääkärissäkäyntejä 2,24/asukas. Vaikka väestö vähenee ikääntyvä väestö käyttää palveluja enemmän, joten merkittäviä muutoksia palvelujen kokonaistarpeissa ei ole odotettavissa. Geriatrista osaamista tarvitaan lisää. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Alle kouluikäisten määrä vähenee 20 vuodessa 61 lapsella. 0 6-v: v. 2005 656 (5,9%), v. 2015 630 (6,2%) ja v. 2025 595 (6,1%). Päivähoidossa/perusturvan esiopetuksessa v. 2005 enimmillään noin 370 lasta eli noin 56 % ko. ikäluokasta. Lasten määrän väheneminen ei vähennä päivähoidon tarvetta. Yhdyskuntarakenteen muutos, työllisyystilanne ja varhaiskasvatuksen merkitys kasvattavat päivähoidon tarvetta, v. 2025 70 % x 595 = 417 lasta. Lasten ja aikuisten määrän väheneminen 20 vuodessa 2418 henkilöllä vähentänee suhteessa lastensuojelun ja toimeentuloturvan tarvetta. Ikääntyneiden määrän kasvu säilyttänee päihdehuollon ja vammaishuollon tarpeet vähintään ennallaan ja lisää mm. kuljetuspalvelujen tarvetta. 20 vuodessa 65-74-v määrä kasvaa 393 henkilöllä ja yli 75-v määrä 649 henkilöllä. Koska palvelutarpeet kasvavat merkittävästi yli 75-vuotiailla, voidaan arvioida, että suhteessa nykyiseen palvelutarpeet kasvavat noin puolella kotihoidon, omaishoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon osalta. Palvelurakenteen muutoksella pyritään laitoshoidon osuus jäädyttämään ja lisäämään kotihoitoa ja palveluasumista. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten määrässä (80 henkilöä) ei merkittäviä muutoksia mutta aikuisten kehitysvammaisten hoitovastuu siirtyy vanhemmilta yhteiskunnalle, joten palvelujen tarve kasvaa.
10 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Ikääntyneiden määrän kasvu lisää palvelujen tarvetta 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Keuruun kaupunki on osakkaana Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä sekä Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä. Yleissivistävää lukiokoulutusta ja toisen asteen ammatillista koulutusta kehitetään verkostoyhteistyönä. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Oppilasmääräkehityksen perusteella näyttää siltä, että perusopetuksen osalta kouluverkkorakennetta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti säännöllisin väliajoin. Tarkastelun kohteena ovat ala- ja yläkoulusarjojen ja perusopetusryhmien määrät. Keuruun kaupungin, Multian ja Petäjäveden kuntien yhteinen Kansalaisopisto ja Musiikkiopisto jatkavat toimintaansa ja verkostoyhteistyötä kehitetään. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen palvelut säilyvät ja niitä kehitetään ajanmukaisesti. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? MUUT SEKTORIT 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 52.398 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 11.367 TP-tiedot 2005: toimintakate -41.005 TP-tiedot 2006: toimintakulut 54.509 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 11.916 TP-tiedot 2006: toimintakate -42.560 TA 2007: toimintakulut 57.242 TA 2007: toimintatuotot 11.657 TA 2007: toimintakate -45.585 TS 2008: toimintakulut 59.190 TS 2008: toimintatuotot 12.540 TS 2008: toimintakate -46.650 TS 2009: toimintakulut 60.350 TS 2009: toimintatuotot 12.600 TS 2009: toimintakate -47.750 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 23.536 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 1.960 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 1.287 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 24.010 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 2.095 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 1.315 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 26.100 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 2.250 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 1.400 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 26.900 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 2.200 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 1.400 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 27.600 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 2.200 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 1.400
11 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 16.230 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 17.402 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 18.356 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 18.600 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 19.200 TP-tiedot 2005: vuosikate 1.990 TP-tiedot 2006: vuosikate 2.080 TA 2007: vuosikate 2.131 TS 2008: vuosikate 2.100 TS 2009: vuosikate 2.250 TP-tiedot 2005: poistot 2.415 TP-tiedot 2006: poistot 1.971 TA 2007: poistot 2.015 TS 2008: poistot 2.100 TS 2009: poistot 2.150 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 0 TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 0 TA 2007: satunnaiset erät, netto 0 TS 2008: satunnaiset erät, netto 0 TS 2009: satunnaiset erät, netto 0 TP-tiedot 2005: tilikauden tulos -424 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 110 TA 2007: tilikauden tulos 116 TS 2008: tilikauden tulos 0 TS 2009: tilikauden tulos 100 TP-tiedot 2005: lainakanta 19.256 TP-tiedot 2006: lainakanta 20.406 TA 2007: lainakanta 24.486 TS 2008: lainakanta 29.086 TS 2009: lainakanta 35.086 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 3.069 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 3.623 TA 2007: investoinnit, netto 6.673 TS 2008: investoinnit, netto 6.469 TS 2009: investoinnit, netto 8.543 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 19,25 TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19,25 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19,75 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19,75 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19,75 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Taloussuunnitelma on hyväksytty vuosille 2007-2010. Taloussuunnitelma on 4 vuoden osalta yhteensä noin 0,4 milj. ylijäämäinen. Koska kertynyttä alijäämää oli 1,4 milj. vuoden 2006 lopussa, osana taloussuunnitelmaa on hyväksytty toimenpideohjelma vuosille 2008-2012, jonka yhteisvaikutus on 3,5 milj.. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Osana taloussuunnitelmaa hyväksyttiin toimenpideohjelma vuosille 2008-2012. Ohjelman taloudelliset vaikutukset ovat vuosittain (luvut tuhansina euroina): 2008: 490, 2009: 490, 2010: 840, 2011: 840 ja 2012: 840, yhteensä 3.500.
12 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on kunnan oma Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Palveluiden järjestämisaluetta voidaan laajentaa palveluiden myynnin tai isäntäkuntamallin kautta. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Yhteistoimintaa on mahdollista lisätä 3. sektorin, yhdistysten, yksityisen sektorin, sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n kautta tehtävän yhteistyön kautta eri sidosryhmien kanssa. Yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa tulee arvioida siten, että palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tällöin kunta toimii palvelun tilaajana ja kumppani palvelun tuottajana. Myös palveluseteleiden käyttöönottoa laajemmin tulee jatkossa arvioida. 6. Tuottamistavat ja tehokkuus kunnan oma yhteistyössä kuntien kanssa 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? 1) oman toiminnan tehostaminen 2) ostopalvelut 3) yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 4) yhteistyö muiden kuntien kanssa 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: (mm. seututerveyskeskushankkeen kunnat pth:ssa) 7.1 Perusterveydenhuollossa? Organisatorisesti Keuruun-Multian terveydenhuollon ky mahdollisesti lakkaa ja toiminta siirtyy uudelle Jyväskylän seututerveyskeskukselle. Organisaatiomuutoksesta huolimatta terveyskeskus säilyy Keuruulla. 7.2 Sosiaalihuollossa? Ei muutoksia 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset tehtävät siirtyvä Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, sikäli kun kunnat eivät järjestä palveluja itse, esim. hankkimalla ko. palveluja Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiöltä. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Ei muutoksia 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ei muutoksia 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Ei muutoksia
13 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Ei muutoksia 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Ikäjakauma ja huoltosuhteen muuttuminen radikaalisti aiheuttaa muutoksia palvelutarpeissa ja palvelutuotannossa, painopiste sosiaali ja terveydenhuollossa. Koulutuksessa vastaavasti osittaista vähenemistä. Kieliolosuhteet eivät muutu. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? Ei vaikutusta 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). Vastaus on kunnan oma 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Tarkastelujaksolla 2009-2013 ei ole vielä odotettavissa merkittävää eläköitymistä, mutta heti tarkastelujakson jälkeen eläköityminen kasvaa voimakkaasti. mikä aiheuttaa kilpailua kuntien/valtion/yksityisen sektorin välillä, sekä kuntien kesken. Henkilöstön laadulliseen ja määrälliseen riittävyyteen voidaan reagoida ennalta vakinaistamalla tällä hetkellä olevia määräaikaisia toimia. On todettava, etteivät kunnat jatkossakaan kykene kilpailemaan osaavasta työvoimasta palkkakilpailulla. Kuntien välistä palkkakilpailua tulee pyrkiä mahdollisimman pitkälle ehkäisemään. Vaarana on, että ns. vahvan talouden kunnat vievät osaavan työvoiman ja heikoissa taloudellisissa asemissa olevissa kunnissa tulee rekrytointiongelmia. Osittain näin jo onkin. Tarkastelujaksolla ei ole merkittäviä muutoksia henkilöstön osalta. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ks. 8.1 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ks. 8.1 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ks. 8.1 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ks. 8.1 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ks. 8.1 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Ks. 8.1
14 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. - III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on kunnan oma Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Kaupunginhallitus toimi hankkeen ohjausryhmänä. Johtoryhmä muodosti ns. projektiryhmän käytännön valmistelua varten. Henkilöstöjärjestön edustaja on mukana kaupungin johtoryhmätyöskentelyssä. Pidettiin tiivistä yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen ja luottamushenkilöiden kesken (valtuustoseminaarit, yhteistyötoimikunta). Paras-hankkeen selvitysja toimeenpanolomakkeesta pyydettiin yhteistyötoimikunnan ja henkilöstöjärjestöjen lausunnot. Paras-hankkeesta tiedotettiin kuntalaisia paikallislehdessä, sekä kattavasti kaupungin www-sivuilla. Lisäksi henkilöstöä informoitiin sisäisellä tiedottamisella sähköpostin kautta ja järjestettiin infotilaisuus. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun?