Yhteistoiminta-alueen luominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon puitelain edellyttämällä tavalla

Transkriptio

1 Yhteistoiminta-alueen luominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon puitelain edellyttämällä tavalla SOSTERV Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys laeiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007, jäljempänä puitelaki) ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 286/2010 vp.) Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollolle säädetyn asukkaan väestöpohjan toteutuminen kunnissa, jotka eivät omilla päätöksillään saa vaatimusta täytetyksi. Käytännössä lakimuutoksella muutetaan vuodesta 2007 voimassa ollutta puitelakia, joka velvoitti yhteistoimintaan perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä. Nyt yhteistoiminta laajennetaan koskemaan koko sosiaali- ja terveystoimea (lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa.) Yhteistoiminta-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Sosiaalitoimen tehtävät tulisi siirtää perusterveydenhuollon kanssa samoille yhteistoiminta-alueille viimeistään vuoden 2015 alkuun mennessä mennessä kuntien tulisi tehdä sitovat päätökset puitelain täyttämisestä ja sen toteuttamisen aikataulutuksesta. Keväällä 2011 kuntien tulee jo vastata sosiaali- ja terveysministeriön lähettämässä kirjeessä kuvatusti sähköiseen kyselyyn yhteistoiminnan muodostamisesta. Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä Jyväskylä, Hankasalmi, Muurame ja Uurainen ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueen, jossa Jyväskylä toimii isäntäkuntana. JYTE, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, on aloittanut toimintansa 2011 alusta. Tuo yhteistoiminta tulisi nyt ulottaa koskemaan koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa kyseisten kuntien viranhaltijaneuvottelussa sovittiin, että kaikki JYTEn toiminnassa mukana olevat kunnat vastaavat samansisältöisesti valtioneuvostolta tulevaan kyselyyn keväällä 2011 ja tekevät asiaan liittyvät päätökset kunnissaan. Vastauksena kyselyyn annetaan, että Hankasalmi, Muurame ja Uurainen tulevat täyttämään hengen väestöpohjavaatimuksen muodostamalla yhteistoiminta-alueen Jyväskylän kanssa, kuten on jo tehty perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien osalta. Jyväskylä toimii tuon yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Elokuun 2011 loppuun mennessä kunnat valmistelevat yhteistyössä aikataulutuksen sosiaalitoimen tehtävien siirrosta yhteistoiminta-alueelle ja asiasta tehdään kunnan-/kaupunginvaltuustoissa samansisältöinen päätös kunnittain. Valmistelussa otetaan huomioon Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (KOSKE) toimesta tehdyn maakunnallisen valmistelun tulokset. Samoin huomioidaan Jyväskylässä valmisteilla olevan uuden sukupolven organisaation luominen kaupungin uudeksi organisaatio- ja toimintarakenteeksi. Jyväskylä puolestaan tulee ottamaan huomioon uuden sukupolven organisaation luomisessa kaupungille ne vaatimukset, joita sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta muiden kuntien kanssa uudelle organisaatiolle asettaa. Yhteistoiminta-alueiden valmistelussa sitoudutaan seuraaviin keskeisiin periaatteisiin. Uuden yhteistoiminta-alueen valmistelussa tulee erityisesti huomi-

2 Sosiaalijohtajan ehdotus: oida keskeisten sosiaalipalvelujen säilyminen kuntalaisille aidosti lähipalveluina. Ja kuten JYTEn kohdalla on jo toimittu on hyvät vallitsevat käytännöt voitava säilyttää kunnittain ja kustannusten jakoperusteena tulee olla lähtökohtaisesti kuntakohtaisuus, joka turvaa kunnille mahdollisuuden päättää omista palveluresursseistaan. Osassa palvelukokonaisuuksia voidaan toimia myös monituottajamallilla, eli kunta voi olla palvelukokonaisuuden tuottaja Jyväskylälle. Liitteenä sosiaali- ja terveysministeriöstä saapunut kirje, liite 22/1 muistio neuvottelusta , 22/2 Jyväskylän kaupungille JYTE:n terveydenhuollon jaoston kokoukseen, että sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, jonka muutetun puitelain mukaisesti tulee olla toiminnassa viimeistään 2015, muodostettaisiin Jyväskylän toimiessa isäntäkuntana Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kesken valmistelutekstistä ilmenevillä periaatteilla. Puheenjohtajan avattua keskustelun Toivo Korhonen esitti asian jättämistä pöydälle lisäselvityksiä varten. Kaikki lautakunnan jäsenet kannattivat Toivo Korhosen tekemää esitystä. Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Lisäksi lisäselvitystä pyydettiin erityisesti siitä, mitä palvelut tulevat maksamaan uudessa organisaatiossa ja miten laajasti paikallisia palveluja tullaan tarjoamaan. Lautakunta toivoi myös konkreettisia ja realistisia tietoja muista toiminnan järjestämisvaihtoehdoista. SOSTERV Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat lähettäneet kaikkiin kuntiin yhteisen kyselyn, jolla selvitetään, kuinka kunnat täyttävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (PARAS) annetun lain velvoitteet. Kyselyssä kuntien tulee mm. selvittää: millä tavoin kunta täyttää perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämiseltä edellytetyn vähintään noin asukkaan väestöpohjavaatimuksen (kuntaliitos ja/tai yhteistoiminta-alue) onko kunta siirtänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät järjestettäväksi yhteistoiminta-alueella siinä laajuudessa, kuin lain 5 :ssä edellytetään (perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto pois lukien lasten päivähoito) Kuntien tulee vastata kyselyyn mennessä. Vastausten saamisen jälkeen ministeriöt käynnistävät syksyllä 2011 neuvottelut sellaisten kuntien kanssa, jotka eivät täytä puitelain velvoitteita. Valtioneuvosto tekee tämän jäl-

3 Sosiaalijohtajan ehdotus: keen tarvittavat päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan mennessä. Hankasalmi on valinnut yhteistyösuunnakseen Jyväskylän toisin kuin naapurikunnat Konnevesi, Toivakka ja Laukaa. Hankasalmella kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt muodostaa yhteistoiminta-alueen Jyväskylän, Muuramen ja Uuraisten kanssa. Yhteistoiminta-alueen muodostavat kunnat kuuluvat selkeästi samaan työssäkäynti- ja asioimisalueeseen. Hankasalmi, Muurame ja Uurainen tulevat täyttämään hengen väestöpohjavaatimuksen muodostamalla yhteistoiminta-alueen Jyväskylän kanssa, kuten on jo tehty perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen osalta. Kaikkien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet isäntäkuntamallin ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus JYTE aloitti toimintansa Jyväskylän kaupunki toimii yhteistoimintasopimuksen mukaisena isäntäkuntana, jonka perusturvalautakunnan alaiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden organisaatioon on integroitu yhteistoimintasopimuksen mukainen palvelutuotanto. Kuntien välisessä sopimuksessa on sovittu suoritteiden hinnoittelusta ja laskutuksesta siten, että Jyväskylä laskuttaa kuntia niiden käyttämistä palveluista aiheuttamisperiaatteen mukaisesti yhdenmukaisin perustein. Kunkin kuukauden ennakkolaskutus perustuu kaksi kuukautta aiemmin toteutuneisiin suoritetietoihin. Tilinpäätöslaskelmassa vahvistetaan sopimuskuntien lopulliset maksuosuudet toteutuneiden kustannusten ja suoritteiden mukaisiksi. Näin ollen kunnilla on mahdollisuus päättää omista palveluresursseistaan. Uuden yhteistoiminta-alueen sosiaalipalvelujen tuotannon järjestämistä valmisteltaessa on huomioitava perus/lähipalveluiden hyvän toimivuuden varmistaminen. Hyvät käytännöt on voitava säilyttää kunnittain ja kustannusten jakoperusteena tulee olla lähtökohtaisesti kuntakohtaisuus, kuten JYTEn kohdalla on toimittu. Liitteenä 34 KVALT Jyväskylän kaupungille JYTE:n terveydenhuollon jaoston kokoukseen ja vastauksena valtioneuvostolle, että sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, jonka muutetun puitelain mukaisesti tulee olla toiminnassa viimeistään 2015, muodostettaisiin Jyväskylän toimiessa isäntäkuntana Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kesken valmistelutekstistä ilmenevin perustein. -- Toivo Korhonen esitti asian jättämistä pöydälle asiaan liittyvän lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi. Ei kannatettu. Sauli Aitto-Oja esitti lisättäväksi tekstiin sanan aiesopimus. Terttu Honkonen, Leena Jäntti, Vesa Valkonen ja Pekka Häkkinen kannattivat esitystä. Anne Ylönen kannatti sosiaalijohtajan tekemää ehdotusta. Puheenjohtaja esitti, että

4 ne, jotka kannattavat sosiaalijohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Sauli Aitto-Ojan tekemää ehdotusta, äänestävät EI. Hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin yksi (1) JAA-ääni (Anne Ylönen), seitsemän (7) EI-ääntä (Pekka Häkkinen, Terttu Honkonen, Leena Jäntti, Lasse Nortunen, Vesa Valkonen, Virve Hakkarainen, Sauli Aitto-Oja) ja yksi (1) tyhjä (Toivo Korhonen). Jyväskylän kaupungille JYTE:n terveydenhuollon jaoston kokoukseen ja vastauksena valtioneuvostolle, että sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, jonka muutetun puutelain mukaisesti tulee olla toiminnassa viimeistään 2015, muodostettaisiin aiesopimuksena Jyväskylän toimiessa isäntäkuntana Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kesken valmistelutekstistä ilmenevin perustein. Matti Mäkinen oli läsnä tämän pykälän käsittelyssä, poistui klo Toivo Korhonen jätti eriävän mielipiteen asiaan liittyvän lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi. KH Kunnanjohtajan ehdotus: Esitys tehdään kokouksessa. Täytäntöönpano: Sosiaali- ja terveyslautakunta, Jyväskylän kaupunki, valtioneuvosto Kunnanjohtajan kokouksessa tekemä ehdotus: Kunnanhallitus esittää vastauksena valtioneuvostolle, että sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, jonka muutetun puitelain mukaisesti tulee olla toiminnassa viimeistään 2015, muodostettaisiin Jyväskylän toimiessa isäntäkuntana Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kesken valmistelutekstistä ilmenevin perustein. Kunnanhallitus esittää samaa asiaa kunnanvaltuustolle, jonka päätös on aiesopimusluonteinen. Kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin. KV Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen.

5 Merkitään, että varsinainen kokous päättyi klo Tämän jälkeen käsiteltiin iltakouluasiat.