TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2018 LAADINTAOHJEET

1 Joroisten kunta TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2018 LAADINTAOHJEET Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017 2018 laadintaohjeet annetaan kunnanhallituksen kokouksessa 1.6.2015 Aikataulu: Touko kesäkuu Kunnanjohtajan ohjeet talousarvion laadinnaksi (prosessikuvaus talousarvion laadinnasta) Talousarvion valmistelu käynnistyy hallintokunnissa Tilinpäätöksen 2014 analysointi Talousarviovuoden 2015 analysointi Talousarviovuoden 2016 toiminnallisten muutosten huomioiminen Vuosien 2016-(2018) investointien tarveselvitys hallintokunnittain Elokuu lautakuntakohtaisen analyysien läpikäyminen viikolla 32 (ti-pe) tukipalvelut (kirjanpito, palkanlaskenta, atk, kiinteistöpalvelut (siivous- ruokahuolto-, talonmies- ja korjauspalvelut sekä vuokrat) 14.8.2015 mennessä investointien määräraha- ja tuloarvioesitykset tavoitteineen tekniselle toimelle 8.9.2015 mennessä Syyskuu Toimialakohtaisten talousarvioesitysten laadinta ja esityksen läpikäynti kunnanjohtajan kanssa viikoilla 39. (huomioikaan lautakunnan esityslistojen lähtö) luonnokset kokonaislaskelmineen kunnanjohtajalle (luvut järjestelmään syötettynä) Lokakuu lautakuntakäsittelyt 9.10.2015 mennessä hallituksen 1. käsittely 26. - 27.10.2015 hallituksen esitys veroprosenteista Marraskuu 9.11. tai 16.11 valtuusto (veroprosentit) kunnanhallituksen TA esitys 23.11.2015 Joulukuu valtuuston TA käsittely 7.12.2015

KUNNANHALLITUKSEN ANTAMAT OHJEET TALOUSARVION LAATIMISEKSI: - Päivitetään kunnanhallituksen annettua ohjeet 2

3 Päivitetään kun KV hyväksyy strategiapäivityksen JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA VV. 20xx 20xx

4 Organisaatio vuonna 2016 Luottamushenkilöorganisaatio: Henkilöstöorganisaatio:

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvion valmistelevat Varkauden kaupungin palveluksessa olevat, Joroisten kunnan toimintayksiköissä palvelevat esimiehet ja henkilöstö. Talousarvion liitteessä esitetään tuotehinnat ja -määrät. Joroisten kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan omassa talousarviossa sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot. Liitteenä osasto-kustannuspaikka-kartta, josta ilmenevät sitovat osastotasot ja niiden alaisuuteen kuuluvat kustannuspaikat. Mikäli tiedossa on muutoksia, ne tulee ilmoittaa kirjanpitoyksikköön muutosten tekemiseksi järjestelmään. Tilastoinnin vaatimukset: Mahdolliset tilastoinnin vaatimat muutokset tulee ottaa huomioon jo talousarviossa ja niistä tulee ilmoittaa kirjanpitoyksikköön muutosten tekemiseksi järjestelmään. Talousarvion laadinnan perusteita Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma (huhtikuu 2011). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona www.kunnat.net sivustolta tai linkistä http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2540. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 110.2 ). Alibudjetointi ei ole säännösten mukaista.

6 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 ). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä tilinpäätöksessä 2014 oli 6,3 M. Vain välttämättömät ja todelliset määrärahat ja tuloarviot varataan talousarvioon. Talousarviovalmistelussa otetaan huomioon vakauttamissuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksytyt säästötoimet. Talousarvion 2016 valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2013 ja 2014 sekä talousarvion ja toteutuman 2015 analysointi ja vuodelle 2016 tiedossa olevat muutokset. Menot Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.3.2014 31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso 1.3.2014 31.12.2015 on 22 kuukautta. Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja on korotettu 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan 1.7.2015 lukien. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Joroisten kunnan talousarvioon 2016 palveluksessa olevan henkilöstön palkat arvioidaan heinäkuun 2015 tasoisena. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v. 2015 tasosta. Vakauttamisohjelmassa päätetyt henkilöstösäästöt on huomioitava vähennyksenä nykyiseen palkkasummaan. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,40 % KuEL-palkoista (lähde Kuntaliiton kunnat.net-sivusto 13.5.2015/Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja 2012-2016) ja se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille 4100. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 % ja se budjetoidaan tilille 4110. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,39 % (sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 1,3 % (lähde Kuntaliiton kunnat.net-sivusto 13.5.2015/Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja 2012-2016)) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille 4150. KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannuspaikalle 1324 Jakamattomat eläkemenot (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa. Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille 4105. (Em. ohjetta ei noudateta

7 sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden ta-laadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kertomalla vuoden 2015 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,02. KuEL-eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan tilille 4101 kertomalla vuodelta 2015 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Kirjanpitoyksikkö toimittaa laskelmat/luettelot toimintayksiköille, myös sote-yhteistoiminnan alaisille yksiköille, otettavaksi talousarviovalmistelussa huomioon. Sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Tämä tulee valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat. Eläkemaksuista annetaan lisäohjeita tarvittaessa. Yleiskustannukset Talousarvioon ei lasketa erillisiä toimialan yleiskustannuksia, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lautakuntien kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot: Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä. Investoinnit: Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon).

8 Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki. Talousarvion rakenne ja sisältö (ks. Kuntaliiton suositus) Johdanto ja yleisperustelut Käyttötalousosa Investointiosa Tuloslaskelma- ja rahoitusosat Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Esim. kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai tiedossa olevat lainsäädäntömuutokset on tuotava esiin yleisperusteluissa. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa Palvelusuunnitelmat toimialoittain, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Yleisperusteluissa asetetaan myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla 03-06 ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen:

9 Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Tavoitteiden määrittelyä, mitattavuutta ja niiden toteutumaraportointia ohjeistetaan ja käydään läpi talousarviovalmisteluun osallistuvalle henkilöstölle elokuussa järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Perustelut Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Sitovan tason toiminta Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Vuosisopimukset Eri yhteistyösopimuksissa on määräykset vuosisopimuksista (esim. JJR-kirjastotoimi, sosiaali- ja terveystoimi). Laskutus

10 Joroisten kunta laskuttaa JJR-kirjastotoimen osalta Juvan ja Rantasalmen kuntia tilivuoden aikana 1/12-osalla budjetoidusta ja raportointikausittain 1-4 kk ja 1-8 kk tehdään tasauslaskutukset kirjanpidon toteutuneiden menojen mukaisesti. Loppulaskutus tehdään tilinpäätöksen perusteella. Sisäiset tukipalvelut laskutetaan toteutuneiden tuotantomäärien mukaan talousarviossa arvioidulla kappalehinnalla. Sisäiset vuokrat laskutetaan kuukausittain 1/12 talousarvioon varatusta määrärahasta. Sote-palveluille vuokrattavien kiinteistöjen osalta otetaan huomioon sovitut vuokranmäärittelyt ja muut ehdot. Laskutukset tarkistetaan tilinpäätöksessä. Talousarviomuutos on myös laskutusperusteen muutos. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2017 2018 hankkeet. Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli 100 000 euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio. Uus- ja laajennusinvestointeja ovat esim. uudisrakennukset ja laajennukset, koneiden ja laitteiden sekä ohjelmistojen hankinnat. Korvausinvestointeja ovat esim. rakennusten peruskorjaukset. Korvausinvestoinnit eritellään kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on kiinteistöjen tekninen korjaustarve, joka aiheutuu kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta. Toinen on toiminnallinen korjaustarve, mikä aiheutuu palvelurakenteen tulevien muutosten aiheuttamista muutostarpeista toimialan käytössä olevaan kiinteistöön. Tekninen korjaustarve: Tekninen toimi laatii esitykset toimialoille ao. toimialan käytössä olevien kiinteistöjen vuotuisista peruskorjaustarpeista 14.08.2015 mennessä. Ao. lautakunta käsittelee peruskorjaustarpeet ja esittää niitä takaisin tekniselle lautakunnalle muiden investointien ohella sen jälkeen kun ao. kiinteistöjen tarve nykyisessä ja tulevassa toimialan palvelurakenteessa on selvitetty. Toiminnallinen korjaustarve: Mikäli jonkin toimialan tulevan palvelurakenteen muutoksen tiedetään aiheuttavan muutos-/ laajennustarpeita sen käytössä olevaan kiinteistöön, laaditaan asiasta tarveselvitys ja hankesuunnitelma kuten uus- ja laajennushankinnoissakin.

11 Lautakunnat esittävät hankesuunnitelmien mukaiset investointinsa kustannusarvioineen tekniselle toimelle 8.9.2015 mennessä ja tekninen lautakunta esittää ne edelleen kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Tarveselvityksessä toimiala perustelee investoinnin tarpeen ja ilmoittaa onko kyseessä esim. palvelutuotannon määrän lisäys, palvelukyvyn parantaminen, tuotannon tehostaminen tms. Tekninen toimi avustaa tarvittaessa tarveselvityksen laadinnassa. Esimerkki tarveselvityksen sisällöstä: TARVESELVITYS Joroisten kunta/toimiala 1. Hankkeen nimi ja osoite 2. Toimiala / tulosyksikkö 3. Kaavatiedot 4. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a, esim. uudisrakennus, laajennus, lisärakennus, muutos, peruskorjaus tms.) 5. Hankkeen kuvaus 6. Perustelut tilantarpeelle 7. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) 8. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) 9. Liittyminen muihin hankkeisiin 10. Henkilöstön lisäämistarve 11. Käyttökustannukset 12. Ensikertainen kalustaminen 13. Lisätietoja 14. Laatija(t) yhteystietoineen 15. Käsittely yhteystietoineen XXX lautakunta on hyväksynyt tarveselvityksen Päivämäärä Hankesuunnitelma on useimmiten enimmäkseen tekstiä sisältävä asiakirja, joka kuvaa rakennushankkeen päälinjat. Hankesuunnitelmaa varten selvitetään rakennushankkeen reunaehdot perusteellisesti sekä teetetään erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Hankesuunnitelman keskeiset osat ovat rakennushankkeen perustelut (nykytilan aiheuttamat tarpeet), sisältö(erityisesti tilaohjelma), kustannukset ja aikataulu. Hankesuunnitelmaan saattaa liittyä erilaisia toteutusvaihtoehtojen vertailuja eli vaihtoehtotarkasteluja. Hankesuunnitelma laaditaan ao. lautakunnan ja teknisen toimen yhteistyönä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa.

12 Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut. Taloussuunnitelmavuodet 2017-2018 Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2016-2018. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman 2017 2018. Taloussuunnitelmavuosien 2017-2018 määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Talousarvion tekninen tekeminen Talousarvioita varten tulostetaan toteutuma- yms. raportit yksiköittäin kesäkuun lopun tilanteesta ja arvioidaan määrärahoja ja tuloarvioita tilinpäätösten 2013 ja 2014 sekä toteutuman ja kuluvan vuoden talousarvion pohjalta huomioiden uudet ja muuttuvat yksiköt sekä talouden vakauttamisohjelma. Taulukoihin ja suunnittelujärjestelmään syötetään yksikkö- eli kustannuspaikka- ja tilitasolla (käyttösuunnitelmataso) talousarviosummat euron tarkkuudella. Sisäisiin eriin varataan määrärahat ilmoitusten mukaisesti (tukipalvelut, vuokrat yms.). Tilastoinnin vaatimat ja toiminnan muut muutokset kustannuspaikka- ym. tietoihin tulee ilmoittaa kirjanpitoyksikköön. Palkkahallinto tuottaa yksiköittäin ja henkilöittäin palkkamäärärahoja varten listaukset heinäkuun 2015 palkoista. Opetushenkilöstön osalta 1.8.2015 voimaan tulevat uudet ylitunnit, tva:t, tsa:t yms. palkanosat, tulee esimiesten arvioida annettavaan palkkalistaukseen erikseen. Henkilöstösivukulut lasketaan edellä annettujen prosenttien mukaan. Talousarviot tehdään taloushallintotietojärjestelmän taloussuunnittelu-moduulilla. Jos syöttöpohjana käytetään esim. tuotekalkyyleitä (excel-laskelmat) niihin tulee lisätä tili-, kustannuspaikka, tuote- ja muut tunnistetiedot syötön nopeuttamiseksi ja selkeyttämiseksi.