1 Koulukylä Agenda 22.- Hankkeen toteutussuunnitelma on tehty työseminaarissa, jossa läsnä on ollut Projektipäällikkö Pia Tuunanen, Kyläkoulu-hanke Rehtori Jaana Strandman, Ihastjärven koulu Asiantuntija Jaana Utti, Tamora Oy Avustava asiantuntija Ville Mäkelä Kyläkoulu-konsepti Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian maastouttajana Ihastjärven kylän palvelut rakentuvat lähes yksinomaan kyläkoulun ympärille. Kylä on hyvin hajanainen eikä kaavoituksellisesti näytä siltä, että tilanne olisi muuttumassa. Ihastjärvelle muutetaan olemassa olevaan rakenteeseen ja jonkin verran yksityisten omistamille rakennuspaikoille. Väestö on ikääntymässä kuten Mikkelissä muutenkin. Oppilasmääräennusteet ovat laskevia. Oppilasmääräennusteen mukaan koulun tulevaisuus ei näyttäisi sektoroidussa tarkastelussa hyvältä. Uuden koulun aikana on voitu jo nähdä, että hyvällä ja yhteisöllisellä kouluympäristöllä voidaan oppilasmääriin vaikuttaa. Samalla kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Ihastjärvellä on koulu avautuu ympäristöönsä ja rakentaa kaksisuuntaisesti elinvoimaa: toisaalta tarjoten kyläläisille mahdollisuuksia uuteen alhaalta ylös suuntautuvaan aktiivisuuteen ja toisaalta tarjoten oppilaille mahdollisuuden monipuoliseen aikuiseen tukeen. Koulu organisoituna yksikkönä tuo tähän aktiivisuuteen Mikkelin kaupungin strategiset linjat, jolloin aktiivisuus saadaan suunnattua samassa linjassa kaupungin tavoitteiden suuntaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeiset monipuoliset pedagogiset mallit. Kokonaisuuden avulla voidaan rakentaa ja taloudellisesti kestävä yhteiskuntavastuullinen toimintamalli.
2 Tässä hankkeessa kirkastetaan ja konseptoidaan Ihastjärven kyläkoulun toimintamalli nimenomaan Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina. Keskeistä on ketterä kehittämiskulttuuri ja sen jatkuva, avoin seuranta. Lähtökohtana on kuntalaisten hyvinvointi, ympäristön hyvinvointi ja yritysten hyvinvointi. Kaupunkistrategia antaa hyvin vahvat lähtökohdat hankkeelle: vahvuuksien vahvistamisen lähtökohdan. Hanke on hyvin pieni ja sen mahdollisuudet saada pysyviä muutoksia aikaan voivat lähteä ainoastaan vahvuuksien vahvistamisesta, ei heikkouksien korjaamisesta. Hankkeessa keskistytään - Pahoinvoinnin poistamisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen - Syrjäytymisen estämisen sijasta osallisuuden lisäämiseen - Esteiden poistamisen, ja esteettömyydenkin, sijasta saavutettavuuden lisäämiseen. Tämä vaikuttaa hankkeen kohdeasiakkaisiin. Kylän toiminnallisuuden lisäämistä voidaan ajatella seuraavasti Kylä juridisena henkilönä Kyläläisten ja virkamiesten ydintoimijoiden joukko Kyläaktiivit Avoimet, nopeasti atkivoituvat verkostot tapahtumien ja toimintojen ympärillä Osalliset Palveluiden käyttäjät yhdessä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä pisimmälle viety käyttäjälähtöisyys Palveluiden käyttäjät Satunnaiset kulkijat, osallistuvat vain palveluiden käyttöön, ei tuottamiseen
3 Julkisen sektorin rooli on toimia palveluiden syntymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Perusopetuksen tuottaminen ja tilojen tuottaminen kuuluu julkisen sektorin rooliin tuotantomielessä, muuten rooli on vahvasti mahdollistaja ja pysyvien rakenteiden rakentaja. Uudenlainen Public-Private-People-Partnership-ajattelu palveluiden kehittämisessä otetaan lähtökohdaksi. Hankkeen kohderyhmässä on siis niitä toimijoita, joiden varaan kestävää hyvinvointia voidaan rakentaa. Se tarkoittaa, että esimerkiksi ympäristön hyvinvoinnin teemassa rakennetaan luontovahvuuksia ja kestävän kehityksen malleja vaikkapa kuljetuksiin, ei rakenneta tai korvata jätevesipumppaamoa, yritysten hyvinvoinnissa etsitään potentiaalisia uusia ansaintalogiigoita yritysten kanssa yhteistyössä ja mahdollistetaan kumppanuuksien syntymistä, ei avusteta velkasaneerauksessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa keskitytään hyvinvointia lisääviin yhteisöllisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin, ei korvata sosiaali- ja terveyssektorin asiakkuuksia. Vahva taloudellisuuden vaade on niin ikään kehittämisessä läsnä koko ajan. Emme rakenna rakenteita, joilla tuotetaan uusia julkisia palveluita. Hankkeessa haetaan kuitenkin uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Ne liittyvät ainakin uuteen tapaan käydä koulua ja digitaaliseen Mikkeliin. Näissäkin on huomattava asiakaslähtöinen lähtökohta: hankkeessa ei ajatella uutta tapaa tuottaa koulupalvelua (joka rajaisi sen julkisiin resursseihin ja niiden optimointiin), vaan uuteen tapaan käydä koulua, joka avaa yhteisölliset resurssit aivan uudella tavalla. Vastaavasti hankkeessa ei niinkään ajatella sitä miten jokin palvelu siirretään verkkoon, vaan miten verkossa tuotetaan ja kulutetaan palvelua yhdessä uudella tavalla, jolloin taloudellisuuden vaade paranee. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestelmäsuunnitelma vuosille 2013-2014 (luonnos seudullinen lautakunta 13.12.2012) asiakirjassa kohdassa Uudet palveluiden tuottamistavat (sivu 9) nostetaan esille monitoimijuus. Hankkeessa etsitään uusia monitoimijamalleja. Koska hanke on pieni ja se on maantietellisesti rajattava kyliin ja koska Ihastjärvellä on hyvin rajatusti sosiaali- ja terveystoimen palveluita, rajautuu kotiin vietäviin palveluihin ja kouluterveydenhuoltoon sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuksien suhteen. Toisena asiana asiakirjan samassa kohdassa nostetaan esille palveluohjaus, joten hankkeessa tarkastellaan hieman sitä, miten palveluohjausta voitaisiin ajatella uusilla toimintamalleilla. Hankkeessa on varottava luomasta uusia julkisia palveluita, joista syntyisi uusia palveluodotuksia kyliin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyisten palvelumuotojen kohdalla kenttä jää siis hyvin kapeaksi. Hankkeessa tullaan kuitenkin esittämään uusia ratkaisuja, vaikka niitä ei ole palvelulupauksen syntymisen takia ole tarkoituksenmukaista kokeilla. Samassa kohdassa nostetaan keskeiseksi kehittämiskohteeksi sähköiset palvelut. Niitä kehitetään yhteistyössä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa. Sähköisten palveluiden keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat - Suojatut yhteydet asioinnissa toteutuvat - Toimeentulotuen hakeminen sähköisesti yleistyy - Kansalaisten asiointitili käyttöön. Hankkeen näkökulmasta nämä ovat tavoitteita, joihin liittyy niiden toteutuessa koulutusvastuu,
4 Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden kehittämisessä Ihastjärveä (ja kyliä yleisesti) koskee siis määritellyistä palvelutasoista - Kotiin vietävät palvelut (kokonaisuudessaan) - Lähipalveluista kouluterveydenhuolto - Uusista palvelutuotantoyksikkökohtaisista palveluista ei mikään (koska palvelutuotantoyksikköjä ei ole). Liikkuvat palvelut jaetaan em. Asiakirjassa kolmeen ryhmään 1. Kyyditys- ja asiointipalvelut 2. Yhden palvelun palveluautot 3. Monipalveluautot Näistä liikkuvista palveluista kyläkoulukonseptissa kyläyhteisöllä on käyttäjän rooli. Ratkaisut ovat kaupunkitasoisia ja esimerkiksi monipalveluauto sopisi mainiosti Ihastjärvelle ja se sopisi erinomaisesti kokeiltavaksi, mutta Ihastjärvellä sitä ei voida tietenkään tuottaa. Kuljetus- ja asiointipalvelut syntyvät samalla tavalla kaupungin linjausten mukaisesti ohjatusti, niissä rooli on kylän oman palvelutuotannon kanavointi yritysten hyvinvointi teeman alle. Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin kaupunkistrategiaan liittyy neljä lupausta, joista ensimmäinen, digitaalinen kaupunki, antaa suuntaa hankkeen toimenpiteille. Hankkeessa etsitään digitaalisia muotoja ja tehdään niitä näkyviksi. Ne tulevat näkymään erityisesti perusopetuksessa ja yhteisöllisyyden rakentamisessa sekä mahdollisesti yrittäjyysinfran rakentamisessa. Lupaus kestävän talouden edistämisestä sekä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmasta antavat hankkeelle sen keskeisen taloudellisuusvaateen, joka näkyy koko hankkeen ajan. Strategiasta nousee esille keskeisenä myös lähiruoka ja joukkoistaminen, jotka molemmat suuntaavat hankkeen tavoitteita. Hankkeen vaiheet
5 Hanke muodostuu neljästä vaiheesta. Keväällä suunnitellaan, mallinnetaan hyviä käytäntöjä ja rakennetaan valmiuksia syksyn kokeiluun. Kesällä rakennetaan sauna ja puutarha. Kesän aikana keskeistä on toimija-rekrytointi ja sen keskeinen foorumi ja toimintamalli on Kesäkioski Lantti. Se vetää puoleensa myös kesäasukkaat jolloin syntyy aito vuorovaikutus. Näihin ryhmiin syntyy luontevia sidoksia, joissa palvelun tuottaminen ja käyttäminen nivoutuu uudella tavalla yhteen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi vaikka taidenäyttelyä tai omien tuotteiden markkinointia ja sen uusia kanavointia. Toimintaympäristön käytön ja verkoston rakentamisen kannalta tämä on hyvin tärkeää. Syksyllä kokeillaan malli käytännössä elokuun alusta aina jouluun asti. Varsinainen tuotteistus rakennetaan syksyllä. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet Strategian maastoutustehtävä määrittelee hankkeen toimenpidekokonaisuudet seuraavasti 1. Uusi koulunkäynnin malli oppijakeskeinen yhteisöllisyyttä hyödyntävä pedagoginen malli, joka mahdollistaa selkeän tuottavuuden paranemisen 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen 4. Konseptin tuottaminen käyttöönotettavaksi muuallakin, sisältää organisoinnin
6 Toimenpidekokonaisuus 1. Uusi koulunkäynnin malli Romutamme opettajakeskeisen ryhmäjakomallin. Oppimista tapahtuu eri ympäristöissä ja eri kokoisissa ryhmissä oppijan oman tilanteen mukaan. Opettajien rinnalla on runsas joukko muita aikuisia lasta tukemassa. Pedagogisista malleista projektioppiminen on pienimpienkin kohdalla heti arkea. Mallissa jokaisella on tilaa olla onnistuja. Toimenpide 1: Ihastjärvi-oppijayhteisössä on 80 oppijaa syksyllä 2013 Ihastjärvellä rakennetaan oppijakeskeisen malli, jossa koko oppijayhteisö toimii joustavasti. Koulu voi alkaa hieman eri aikoina, oppimista tapahtuu eri kokoisissa ryhmissä: 80 oppilaan kuoro voi olla mahtava ja toisaalta laskemaan oppiminen voi joltain sujua parhaiten viiden oppijan ryhmässä. Vaikkapa luonnossa tai kangaspuiden äärellä loimia laskien. Oppilaat voivat valita koulun, vanhemmat maksavat kuljetuksen. Savisillan oppilaat Rouhelan ja päämajan kouluun. Osa oppilaista saavat kuljetuksen. Kun oppilas valitsee Ihastjärven, se ei lisää koskaan kaupungin kustannuksia, osassa tapauksista vähenee. Oppilaskohtainen kustannus saadaan erittäin kilpailukykyiseksi opetuksen tason kohotessa. Toimenpide 2: ipadin käyttö oppijan välineenä Sisältöjen tuottaminen yhdessä oppijoiden kanssa eri aineissa, sisällä ja ulkona. Oppikirjoista luovutaan lähes kokonaan ja oppimateriaali rakennetaan yhdessä. IPadit on hankittu Mobiilisti Mikkelissä hankkeen varoista. Taloudellisesti säästö oppimateriaalisista sekä kopiointikustannuksista tulee olemaan merkittävä. Myös tietohallinnon kulut tulevat laskemaan olennaisesti. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin uusien koulunkäyntitapojen oppiminen ja tämän linkittyminen mm. digisaliin ja digituotantoyksikköön myöhemmässä kokonaisuudessa. Toimenpide 3: Oppijakeskeiset pedagogiset mallit Opettajakeskeinen toimintamalli erityisesti opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä on vielä todellisuutta usein. Oppilaat kokoontuvat opettajan ympärille luokkiin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Opettaja opettaa ja sitten tehdään harjoituksia. Opetuksen sisältö on suunniteltu ennakolta ja oppilaan kykyä omaksua arvioidaan. Ihastjärvellä on otettu käyttöön oppijakeskeisiä pedagogisia malleja, myös sellaisia, joiden on aiemmin ajateltu soveltuvan vain isommille oppilaille. Otamme käytöön ja mallinnamme systemaattisesti paitsi projektioppisen myös ilmiöpohjaisen ja elämyspohjaisen pedagogisen mallin. Ne osaltaan mahdollistavat uutta koulunkäynnin tapaa.
Toimenpide 4. Pedagoginen ruokalista 7 Pedagogista ruokalistaa on kehitetty kansainvälisesti sertifioidun Sapere-mallin mukaisesti. Keski-Suomessa on tehty laaja projekti, jossa pedagogisen ruokalista hyödyt on kiistatta todettu. Siellä sen oppilaskohtaiset kustannukset ovat nousset 23 senttiä. Ihastjärvellä pedagoginen ruokalista nivoutuu Mikkelin kaupunkistrategiaan: ruuan alkuperän tunnistaminen, kestävän kehityksen huomioinen, ympäristön huomioiminen ja lasten osallisuus toteutuvat kokonaisuudessaan kaupunkistrategiaa. Oppilaiden osallistuminen ruuan valmistukseen ja paikallisten yrittäjien mukaan tulo on itse asiassa myös osa pitkälle vietyä joukkoistamista. Syksyn kokeilun suunnittelu ja neuvottelut Ison Padan kanssa. Kokeilun analysointi. Toimenpidekokonaisuus 2. Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen Perusperiaate on toimijuus julkisen sektorin ulkopuolella projektin katalysaattorivaikutus, jolla saadaan aikaan pysyviä uusia toimintamalleja. Toimenpide 1. Hyvinvointipäivät Kevät 2013: Organisointi, vastuuhenkilön nimeäminen, ilmoituskanavan valinta ja toimijaverkoston kokoaminen kylittäin. Kun nämä on kasassa, projektilta tulee teema-aihevalikot ja kontaktit syksyn toteutusta varten sekä viestintämateriaali ensimmäisiin toteutuksiin. Hinnoittelu syksyä varten. Syksy 2013: Kahden hyvinvointipäivän toteuttaminen kahden eri teeman terveydenhuollon teeman (julkinen sektori tuottaa) ympärillä näihin projekti tekee arvioinnin ja kehittämisehdotukset Yhdeksän julkisen terveydenhuollon teemapäiväosuuden tuotteistus seuraavaan raamiin.
Ruoka Terveys Liikunta Terveellinen lähiruoka Laihduttaisinko vähän? Huipputasoa digisalissa Läheltä Tehokas ohjelma Jumppaa 8 Vanhuus ja ruokaelämykset Vaihtelua Mielen terveys Reseptekä minulle Liikutaan luonnossa Metsäkävelyä Nuoret ja nautinto Itse tehden Kansanterve Ihastjärvi Mittauksia Voimaa! Tapaturmitta. Kotikuntosali Kyläpäällikkökoulutukseen motivointiosuuden ja jatkuvan innostuksen mallin rakentamisen Hinnoittelumallin muille toimijoille Syksyn toteutuksissa arvioinnin, kehittämisehdotukset ja kartoituksen hyvinvoinnin rakentamisen potentiaaleista (käyttäjälähtöinen kartoitus kaikilla kylillä). Toimenpide 2. Digi-Sali Hyvinvointipalvelut tuotetaan erittäin korkealaatuisesti sähköisesti ja niitä kulutetaan yhteisöllisesti Ihastjärvellä. Ryhmäliikunta, kirkko, konsertti, jalkapallo-ottelu, tapahtumat vuorovaikutteinen käyttö yhdessä ja yhteisöllisyyttä lisäävä kahvihetki tähän liittyen. Linkitys esimerkiksi pilates-kouluun Kyyhkylässä aluksi pari päivää siellä ja sitten yhdessä verkossa. Sisältö yksityinen infra julkinen. Voidaan käyttää myös esimerkiksi neuvontaan Hyviksen käyttöön. Saman palvelun voi käyttää myös kotoa, jos asukas niin haluaa. Konseptoi digisalitapahtuman ja antaa ohjeet muille kylille sen toteuttamisesta. Toteuttaa syksyn ohjelmassa neljä digisalitapahtumaa Ihastjärvellä. Ne voidaan kylien niin halutessa välittää samalla myös muille kylille. Tekee käytöstä kartoituksen.
Toimenpide 3. Digi-tuotantoyksikkö Ihastjärveltä lähetään tapahtumia verkkoon, esimerkiksi juhlat, aamunavaukset ja opetustuokioita, jumppia jne. Näihin hyvin luontevasti kyläläiset ja vapaa-ajanasukkaat voivat liittyä kylän toimintaan. 9 Neljä arvioitua tapahtumatuotantoa. Tapahtumatuotannon konseptoinnin. Toimenpide 4. Aamuparlamentti Ihastjärven turinaklubi tuotteistetaan aamuparlamentiksi, jossa 3 hintaan saa aamupalan. Tässä kyläkokouksessa koulun työnjako tehdään aamulla, koululla olevat aikuiset ottavat tehtävänsä, tulevaisuutta suunnitellaan ja mennyttä päivitellään. Perjantaisin aamuparlamentin jälkeen lämpiää pihasauna. Aamuparlamenttiin voi osallistua myös digitaalisesti. Toimenpide 5. Etsivä sairaanhoitaja Ei-julkisen terveydenhuollon sairaanhoitaja, joka on koululla puoli päivää joka toinen viikko. Hän osallistuu aamuparlamenttiin, toimii verkkoterkkarina, osallistuu uuden tavan käydä koulua tuottamiseen. Hän kanavoi yksityisen sektorin palveluja. Hänellä on käytössää hieman kotipalveluapua Ihastjärven boosteriapu 30*25 ihastjärveläiselle yrittäjälle. Toimenpide 6. Liikkeelle ja vähän laihemmiksi Kylän liikunnan aktivointi, vuorot ja yhteisiin tapahtumiin osallistuminen. Halukkaille laihdutus kansansairauksien ehkäisyinfoihin (Hyvinvointipäivissä) liittyen. Halukkaiden rekrytointi. Tavoitteen asettaminen. Mittaus. Toimenpide 7. Hyvinvointipotentiaalin kartoitus Hyvinvointipotentiaali perustuu arvoihin ja yhteisöllisyyteen. Niitä on kartoitettukyselyin, havainnoinnein ja haastatteluin vauvasta vaariin. Potentiaalin analysointi palveluinnovaatioihin erikoistuneen yrityslabran tutkijan asiantuntemuksella.
Havainnoinnin ja kartoituksen täydennys tapahtumissa. Toimenpidekokonaisuus 3. Kylän elinvoiman vahvistaminen Toimenpide 1. Lähityökeskus 1 0 Koululla on hyvät tietoliikenneyhteydet, joten siellä on mahdollista työskennellä. Työskentelymahdollisuus tarjotaan kaikille halukkaille olettaen että sopii muuhun toimintaan. Palveluaika mahdollistetaan vastuuttamalla yhteisöä. Toimenpide 2. Tuote- ja työtori Tuote- ja työtori rakentuu Kesäkioski Lantin ja koulun keittiön ympärille. Tilojen käyttöä monipuolistetaan entisestään. Toria viedään myös blogiin systemaattisesti, linkitetään hyvinvointipäivään ja erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Aamuparlamentin asialistalla tori on pysyvästi. Torilla on mm. mökkitalkkari, hyvinvointiyrittäjät, kuljetusyrittäjät, paikalliset tuotteet, rakentajat jne. Toimenpide 3. Lähileipää lapsille Pedagogiseen ruokalistaan, yrittäjyyskasvatukseen ja kestävään kehitykseen liittyen syksyn ajan lapset syövät lähileipää kaikissa ruokailuissa. Leipä hankintaan Jumppaa lähileipää lapsille kampanjalla. Verkkokaupasta voi jokainen halukas lisäksi vaihtaa näkkäripaketin paikalliseen leipään. Toimenpide 4. Ihastjärven lähiravintola Aamiaistarjoilu aamuparlamentissa, ruuan myynti mukaan, lounaat ja popupravintolat tapahtumissa ovat osa toimintaa. Myös tämä linkittyy blogiin. Tavoitteena on myös yhteisön kuljetusten aktiointi. Toimenpide 5. Kaikki kädet tarvitaan Ihastjärvellä Huolehdimme kaikille Ihastjärveläisille erinomaisesti ohjatun, vaikuttavan kuntouttavan työtoiminnan. Tulo 10,90 tulee sopimuksen tekevälle yhdistykselle. Rekrytoida kaikki Ihastjärveläiset kuntouttavaan työtoimintaan sopivat koko syksyn jakson ja sen jälkeenkin pysyvästi.
1 1 Toimenpide 6. Huolehdimme omasta nuorisotakuusta Nuorisotakuun piiriin kuuluvat työllistetään mielekkääseen työhön. Keväällä katsoa määrät, rakentaa toimintamalli ja kanavoida kustannukset niin, että siitä ei synny Ihastjärvelle menovirtaa, mieluummin tulovirta. Kesällä huolehtia rekrytointi. Syksyllä toimintamalli ja jatkuva käyttöä. Toimenpidekokonaisuus 4. Konseptin tuottaminen Toimenpide 1. Kyläpäällikkökoulutus Toimivuus henkilöityy helposti ja konsepti edellyttää systemaattista johtamista. Verkostojen johtaminenmiten kyläpäällikkönä sitoutuan sisäkehää? Miten rakennan, viestin, palkitsen? Taloudellisuus ja ansainnat - miten tuottavuus pidetään jatkuvasti mielessä? Miten niukkuus ruokkii innovaatioita? Tuotteistaminenja konseptointi - mallintamisen työvälineet, kerran tehdyn hyödyntämien ja blogi välineenä Kestävästi käytäntöön - miten rakennan pysyvät toimintamallit ja saan uusia toimijoita mukaan? Kyläpäällikkökoulutukseen osallistuu tuleva päällikkö ja hänen varahenkilönsä Vitsiälästä ja Lahnaniemeltä, haluttaessa myös muualta. Koulutus alkaa elokuussa ja kestää koko pilotoinnin ajan 4*4 tuntia teemoina verkostojen johtaminen, taloudellisuus ja ansainnat, tuotteistaminen, kestävästi käytäntöön.
Ideana on heti alusta asti vastuuttaa kylien toimijat eri kehillä. Toimenpide 2. Yksi vuorovaikutuksen kenttä blogi 1 2 Ihastjärvellä on kyläläisten yhteinen blogi käytössä. Se ei toimi ylhäältä alas tiedotuskanavana vaan aitona vuorovaikutuksen kenttänä, jossa yhteistä tietoa syntyy yhteisen toiminnan tuloksena. Sitoutuminen on vahvaa. Tämä tarvitaan uuden ajan verkostojen johtamiseen. Kylän oma blogi vuorovaikutuksen kenttä, jossa ihmiset voivat yhdessä rakentaa yhdessä ja toiminta ei ole yhden ihmisen varassa. Kyläläiset ottavat vastuuta yhteiseksi hyväksi toimimiseksi.