Rakentavasti rannoille YLEISKAAVOITUKSESTA HYÖTYÄ KAIKILLE 1 Kuva: Lentokuva Vallas Oy/Hannu Vallas
Sisältö Rantoja kannattaa suunnitella... 3 Erilaisia suunnittelun ja ohjauksen välineitä käytettävissä... 4 Yleiskaava luo mahdollisuuksia... 5 Yleiskaavalla päätetään maankäytöstä ja rakentamisesta... 6 Keinoja tasapuolisuuden toteuttamiseksi... 8 Kaava syntyy vuorovaikutuksessa... 9 Selvitykset ja vaikutusten arviointi varmistavat hyvän lopputuloksen... 10 Lisätietoja... 11 2
Rantoja kannattaa suunnitella Rannat ovat tärkeä voimavara erityisesti maaseudun ja saariston kunnille. Rannoille suuntautuu asumista, vapaa-ajan viettoa ja elinkeinotoimintaa. aankäytön suunnittelun avulla eri toiminnat sovitetaan yhteen ja ennakoidaan kunnalle koituvat velvoitteet ja kustannukset. Rantojen käyttö on tärkeä osa kunnan strategista kehittämistä. aankäytön suunnittelun aikana kunta luo pelisäännöt sille, mitä, mihin ja kuinka paljon rannalle voidaan rakentaa. Eri maanomistajat saavat luonnonoloihin suhteutetut, yhtäläiset mahdollisuudet rakentamiseen. Rakentamismahdollisuudet säilyvät, vaikka niitä ei heti toteutettaisikaan. Kun kunta on laatinut rakentamista ohjaavan yleiskaavan, se voi myöntää rakennusluvat yleiskaavan perusteella. Ilman kaavaakin voidaan rakentaa, mutta uuden rakennuksen rakentamiseen tarvitaan alueellisen ympäristökeskuksen poikkeamispäätös. Käyttötarkoituksen muutokset ratkaisee kunta. Kaavoituksella kunta turvaa rantojen käytön mahdollisuudet myös tuleville sukupolville. Kun rakentaminen sovitetaan maisemaan ja muuhun ympäristöön, luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Samalla ehkäistään ympäristöhaittoja ja turvataan rantaluonnon monimuotoisuuden säilyminen. ökkikunta loma-asutuksen määrä huomattava mökkiläisten houkuttelu vakituisiksi asukkaiksi tärkeää muun väestön väheneminen vapauttaa palvelukapasiteettia Kasvukunta rannat uhkaavat sulkeutua vesihuolto alkaa vaatia erityisjärjestelyjä palveluinvestoinnit välttämättömiä rantaa jätettävä myös taajamaväestön tarpeisiin atkailukunta rantamaisemat ja luonnon arvot houkuttelevat matkailijoita rakentamisen ja toimintojen määrässä ja sijoituksessa otetaan huomioon ympäristön arvot investoinnit infrastruktuuriin ökkikunta, kasvukunta ja matkailukunta ovat pelkistettyjä esimerkkejä kunnista, joissa rantojen merkitys kunnan kehittämisessä on erilainen. 3
Erilaisia suunnittelun ja ohjauksen välineitä käytettävissä Kunta päättää rantojen maankäytön suunnittelusta kehittämistarpeidensa mukaan. Ranta-alueilla tyypillisiä suunnittelun välineitä ovat rakentamista ohjaavat rantayleiskaavat ja ranta-asemakaavat, mutta myös muita välineitä voidaan käyttää. Strateginen keskustelu, perustietojen kartoittaminen ja yleispiirteinen maankäytön suunnittelu tarjoavat hyvän lähtökohdan lupaharkinnalle ja tarpeen mukaan myös yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa kaavoja täydentäviä paikallisista oloista johtuvia määräyksiä rakentamisesta. Rantojen käytön strategia määrittää kunnan rantojen kehittämisen tavoitteet Yleispiirteinen yleiskaava, jolla ei suoraan ohjata rakentamista Rakentamista ohjaava rantayleiskaava (maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom.) Ranta-asemakaava suhteuttaa rantojen maankäytön kunnan muuhun maankäyttöön ja osoittaa tarkemmin suunniteltavat alueet turvaa rakentamismahdollisuudet, vapaan rannan säilymisen ja suojelutavoitteiden toteuttamisen ohjaa pääasiassa loma-asutusta maanomistaja voi laatia Asemakaava ohjaa maankäyttöä ja rakentamista taajamissa tai niiden tuntumassa Rakennusjärjestys Rantarakentamisen linjaukset täydentää kaavamääräyksiä voi osoittaa rannat, joilla ei ole suunnittelutarvetta toimii poikkeamismenettelyn tausta-aineistona Kuva: Lentokuva Vallas Oy/Hannu Vallas Rakentamista ohjaavaa kaavaa odotettaessa rannalle voidaan rakentaa poikkeamismenettelyllä. Poikkeamisharkinnan tulee perustua kunnassa hyväksyttyihin linjauksiin sekä riittävään tietoon kunnan oloista ja halutusta kehityksestä. 4
Yleiskaava luo mahdollisuuksia Rantayleiskaavoitus on tarkoitettu pääasiallisesti loma-asumisen suunnitteluun, mutta sillä voidaan osoittaa alueita myös vakituista asutusta varten. Alueiden soveltuvuus vakituiseen asutukseen tutkitaan kaavaa laadittaessa. Kaavassa voidaan myös määritellä ne edellytykset, joiden nojalla rakennuspaikan soveltuvuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan. Vakituisen asumisen suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä: kunnan edellytykset palveluvelvoitteiden hoitamiseksi yhdyskuntarakenne ja liikenneyhteydet alueella jo olevan pysyvän asutuksen määrä ja sijainti palo- ja pelastustoimen kannalta riittävä kulkuyhteys vesi- ja jätehuollon järjestämismahdollisuudet ympäristön herkkyydestä johtuvat rajoitukset Yleiskaava turvaa kuntalaisille mahdollisuuden virkistäytyä rannoilla. Vapaat rannat osoitetaan yleensä maa- ja metsätalousalueiksi, joita voidaan hyödyntää jokamiehenoikeuden periaattein. Varsinaisia virkistysalueita yleiskaavoissa on melko vähän, ja nekin on yleensä osoitettu jo maakuntakaavoissa. Kunta voi edistää virkistysalueiden muodostamista hankkimalla sopivia maa-alueita ja tekemällä yhteistyötä toisten kuntien kanssa. aankäytön suunnittelu luo edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle. Rantaluonto, maisema ja perinteinen asutus ovat vetovoimatekijöitä, joita kaavoituksella voidaan vaalia ja kehittää. Kaava-alueella voi olla rakentamattomia tai harvaan rakennettuja, erämaaluonteisia alueita, jotka soveltuvat esimerkiksi vaellukseen, veneilyyn, melontaan, kalastukseen sekä metsästykseen. Suurten järvien alueilla, rannikolla ja saaristossa kaavoituksella voidaan tukea veneilyn, venereittien, satamien ja niihin liittyvien palvelujen kehittämistä. 5
Yleiskaavalla päätetään maankäytöstä ja rakentamisesta Rantayleiskaava laaditaan yleensä siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennuslupia rannalle rakentamiseen (maankäyttö- ja rakennuslain 72 1 mom.). Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi sillä ei kuitenkaan ratkaista kaikkia rakentamiseen liittyviä asioista, vaan niistä päätetään myöhemmin rakennusluvan yhteydessä. ahdolliset poikkeukset yleiskaavasta ratkaisee yleensä kunta. Yleiskaavalla päätetään, mihin saa rakentaa ja mitkä alueet säilytetään rakentamattomina. yös alueiden käyttötarkoitus ratkaistaan. Rakentamisalueet (esimerkiksi loma-asuntojen alueet) osoitetaan yleiskaavan mukaisella tarkkuudella, eikä yksittäisten rakennuspaikkojen rajoja tarvitse esittää. Rakennusten sijainti ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa rakennuspaikkojen lukumäärä osoitetaan kiinteistökohtaisesti. yös kunkin rakennuspaikan rakennusoikeus on tarpeen osoittaa. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi rakennusoikeuden jakautumisesta eri rakennusten kesken. Yleiskaavassa voidaan antaa myös muita, esimerkiksi rakennuspaikan kokoa ja rakentamistapaa koskevia määräyksiä. Siinä voidaan määrätä, mille etäisyydelle rannasta rakennukset saa sijoittaa tai mille korkeudelle alin lattiataso on rakennettava. Jätevesien käsittelystä päätetään yleensä rakennusluvan yhteydessä. Rantayleiskaavalla turvataan rakentamattomiksi tarkoitettujen rantojen säilyminen sellaisina. Rakentamisalueita ryhmittelemällä rakentamattomat alueet saadaan mahdollisimman yhtenäisiksi ja käyttökelpoisiksi. Ne osoitetaan yleisimmin maa- ja metsätalousalueiksi. Luonnonarvojen säilyminen turvataan tarpeellisin aluevarauksin ja suojelumääräyksin. 6
T T A T RA RA W AO V SL AO AO AO V AT AT AT T RA RA RA/AO AT RA RA 0 500 m Uusi rakennuspaikka Olemassa oleva rakennuspaikka AT Kyläalue AO Erillispientalojen alue RA/AO Loma-asuntojen tai erillispientalojen alue RA Omarantaisten loma-asuntojen alue aa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta aa- ja metsätalousvaltainen alue T aatalousalue A aisemallisesti arvokas peltoalue V Virkistysalue W Vesialue SL Luonnonsuojelualue 7
Keinoja tasapuolisuuden toteuttamiseksi Rantayleiskaavoituksessa maanomistajien tasapuolista kohtelua toteutetaan mitoitusperiaatteiden avulla. itoitus tarkoittaa rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä, ja se ilmoitetaan yleensä rakennuspaikkojen lukumääränä rantaviivan kilometriä kohden. Kaavassa voidaan muodostaa mitoitusvyöhykkeitä, joille määritellään olosuhteisiin sopiva rantarakennuspaikkojen enimmäismäärä. Esimerkiksi luonnonoloiltaan herkille alueille osoitetaan vähemmän rakentamista kuin kulutusta paremmin kestäville. Yhdyskuntarakenteellisesti edullisille alueille voidaan osoittaa muita alueita enemmän rakennuspaikkoja vakituista asumista varten. itoitusvyöhykkeet voivat perustua yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin luonnonarvoihin ja luonnon herkkyyteen maiseman herkkyyteen vesistön ominaisuuksiin vesihuollon järjestämismahdollisuuksiin Kunkin kiinteistön rantarakennuspaikkojen kokonaismäärä määritellään muunnetun rantaviivan (mitoitusrantaviivan) perusteella. uunnettu rantaviiva lasketaan kertomalla peruskartalta mitattu rantaviivan pituus muuntokertoimilla, jotka määritellään rantaviivan muodon ja muiden ominaisuuksien perusteella. aanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on tarpeen ottaa huomioon aikaisemmin hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Laskentaperiaatetta kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Kiinteistön mitoituksen laskeminen: kiinteistö B sijaitsee vyöhykkeellä, jonka mitoitus on viisi rakennuspaikkaa muunnetun rantaviivan kilometriä kohden kiinteistön emätilan A (15.10.1969) muunnetun rantaviivan pituus on ollut yksi kilometri, mikä oikeuttaa viiteen rakennuspaikkaan emätilasta A on muodostettu kolme kiinteistöä B, C ja D kiinteistöt C ja D muodostavat kumpikin yhden rakennuspaikan (niiden muunnetun rantaviivan pituus on yhteensä 200 metriä). kiinteistölle B jää kolme rakennuspaikkaa (muunnetun rantaviivan pituus 800 metriä) 8
Kaava syntyy vuorovaikutuksessa Kaavan laadinta on ammattitaitoa vaativa suunnittelu- ja vuorovaikutusprosessi. Sen laajuuteen vaikuttavat kaavan tarkoitus, kaava-alueen koko ja osallisten määrä. Osallisten on saatava alusta alkaen tietoa kaavoituksesta, ja heille on varattava mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Valmisteluun liittyy myös monenlaista viranomaisyhteistyötä. Kaavan hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Ranta-alueilla osallisia voivat olla alueen maanomistajat, vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat sekä vesialueiden omistajat muut kunnan asukkaat, jotka käyttävät kaavoitettavaa aluetta esimerkiksi virkistykseen kunnan rakennus- ja ympäristöviranomaiset ja muut hallintokunnat sekä naapurikunnat alueellinen ympäristökeskus ja muut valtion viranomaiset maakunnan liitto maan tai veden omistajia tai asukkaita edustavat yhdistykset vesihuoltolaitokset, tie- ja vesiosuuskunnat kalastajia ja veneilijöitä edustavat yhteisöt, virkistysalueyhdistykset ympäristö- tai luonnonsuojeluyhdistykset Suunnittelu Päätöksenteko Tiedottaminen ja osallistuminen Aloitus Alustavat tavoitteet Selvitystarpeet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Päätös kaavan laadinnasta OAS:n käsittely Viranomaisneuvottelu Ilmoitus vireilletulosta OAS:sta tiedottaminen Valmistelu Selvitysten laadinta Vaihtoehdot itoitusperiaatteet Vaikutusten arviointi Kaavaluonnoksen/valmisteluaineiston asettaminen nähtäville Osallistumista ja viranomaisyhteistyötä tarpeen mukaan ielipiteet (ja lausunnot) Palautteen käsittely Kaavaehdotuksen laadinta Ehdotus Kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville uistutukset ja lausunnot Yhteenveto muistutuksista ja lausunnoista Viranomaisneuvottelu Vastaus muistutusten tekijöille (pyydettäessä) Hyväksyminen Kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa Tiedottaminen hyväksymisestä Kuulutus voimaantulosta 9
Selvitykset ja vaikutusten arviointi varmistavat hyvän lopputuloksen Kaavaa laadittaessa tehdään erilaisia selvityksiä päätöksenteon pohjaksi, eri vaihtoehtojen vertaamiseksi sekä kaavan vaikutusten arvioimiseksi. Selvitysten ja arviointien laajuus suhteutetaan kaavasta aiheutuviin muutoksiin. Yksityiskohtaisia selvityksiä ei tehdä asioista, joihin kaava ei juuri vaikuta. Tulvariskien selvittäminen kuuluu kaavoitukseen. Laajojen tulvien todennäköisyys kasvaa, kun ilmastonmuutos lisää sateen määrää ja tuulen voimakkuutta. Ranta-alueiden suunnittelussa selvitetään tarpeen mukaan yhdyskuntarakenne ja liikenneyhteydet väestökehitys ja palvelutarpeet elinkeinotoimintojen kehittämismahdollisuudet virkistys- ja ulkoilutarpeet ja -mahdollisuudet luontoarvot ja maiseman ominaispiirteet kulttuuriympäristön ominaispiirteet vesistön ominaispiirteet ja kuormitus rantojen rakennettavuus ja vesihuollon järjestämismahdollisuudet tulvariskit mahdolliset ympäristön häiriötekijät maanomistusolot Kuva: Kari Rantakokko 10
Lisätietoja Kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset Alueelliset ympäristökeskukset Ympäristöministeriön julkaisut Rantojen maankäytön suunnittelu (Ympäristöopas 120, 2005) aankäyttö- ja rakennuslain rantayleiskaavoja koskeva selvitys (Suomen ympäristö 615, 2003) Rannalle rakentaminen (esite 2001) Ympäristöhallinnon verkkopalvelu www.ymparisto.fi > maankäyttö ja rakentaminen > maankäytön suunnittelu > rantojen suunnittelu tietoa rantojen suunnittelusta ja rakentamisesta poikkeamisperiaatteet rantarakentamisessa rantojen suunnittelua ja rakentamista koskevat julkaisut ja esitteet www.ymparisto.fi > alueelliset ympäristökeskukset alueellisten ympäristökeskusten yhteystiedot 11
Kasarmikatu 25, PL 35, 00023 Valtioneuvosto puh. (09) 16007, www.ymparisto.fi Ympäristöministeriön esite maaliskuu 2005 Soprano Communications Oy Esite on painettu ympäristömerkin saaneelle paperille. ISBN 951-731-301-2 12