HYYRYLÄISPÄIVÄ FINLANDIA-TALOSSA 5.10.2013 Kaavoitus, salatiedettä vai osallistuvaa suunnittelua? 1) Kaavajärjestelmästä 2) Helsinki ja kaavoituksen haasteet 3) Kaavaprosessi ja osallistuminen Asemakaavapäällikkö Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Kaavajärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki
Kaavajärjestelmästä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy Ympäristöministeriö vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava (Ympäristöministeriö vahvistaa) YLEISKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy ASEMAKAAVA Kunta laatii ja hyväksyy
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö-ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakkoohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
Kaavamuodot: maakuntakaava MRL 25 : Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. MRL 32 : Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.
Kaavamuodot: yleiskaava MRL 35 : Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
Kaavamuodot: asemakaava HELSINKI, sitova tavoite: 500 000 k-m 2 vuodessa (asuntokerrosalaa) Honkasuo: 60 000 k-m 2 MRL 50 : Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki-ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.
Kaavatasot, hierarkia ja tehtävät 1:1 000 1:40 000 Säilyykö merkitys, jos mittakaavaa muutetaan? 1:100 000
Kaavatasot määräykset Pitkärannan postulaatti suunnittelun ohjauksesta: maakuntakaava yleiskaava kartta asemakaava Maakuntakaavan ohjausvaikutus tapahtuu merkittävässä määrin maakuntakaavamääräysten kautta. Kartta on yleispiirteinen. Asemakaavakartta on yksityiskohtainen ja oikeusvaikutus toteutuu ensisijaisesti kartan perusteella.
MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Helsinki ja kaavoituksenhaasteet Maankäytön kehitys
Kaupungeissa on tulevaisuus Yli miljoonan asukkaan kaupungit vuonna 1950
Kaupungeissa on tulevaisuus Yli miljoonan asukkaan kaupungit vuonna 2000
POHJOIS-KARJALAN SEUTUSUUNNITELMA 1967, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITON JULKAISU N:o 32:
Pääkaupunkiseudun kasvu 1950 2000 Asukasluku 1950 Helsinki 369000 Espoo 23000 Vantaa 15000 Yht. 407000 Asukasluku 2000 Helsinki 552000 Espoo 211000 Vantaa 177000 Yht. 947000 Kaksinkertaisen väen asuttamiseen on tarvittu maata kymmenkertaisesti 12.2.2013
Pääkaupunkiseudun väestönkasvu
Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone. On mun kotini ja muijan koti, ja neljän ikioman lapsen. Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone. Radio Suomi teemaillat: Asumisen ilta 31.7.2012, katkelma v. 1956
Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone Radio Suomi teemaillat: Asumisen ilta 31.7.2012, katkelma v. 1956
Haasteita kaavoituksessa? Kaavoituksen kultaisia sääntöjä Catch-22 a) väestö lisääntyy ja asumisväljyys kasvaa yhdyskuntarakennetta tulee kaavoituksella eheyttää Catch-22 b) mitään ei saa purkaa tyhjään paikkaan ei saa rakentaa Catch-22 c) tonttituotantoa pitää nopeuttaa kaavoituksen tueksi on laadittava riittävästi selvityksiä
Kaavat aiheuttavat kustannuksia Rakentamisen määräykset nostavat vuokratalon kustannuksia Kallis julkisivu +50 200 euroa neliö. Autopaikkoja paljon ja maanalaista parkkitilaa +150 1 000 euroa neliö. Talopesula, kuivaushuone, varastoja ja säilytystilaa + 100 200 euroa neliö. Esteettömyysmääräykset kasvattavat pienissä asunnoissa kylpyhuonetta suhteettoman suureksi +150 euroa neliö. Jokaiseen asuntoon rakennettu sauna vähentää asuttavuutta ja lisää energiakustannuksia + 40 50 euroa neliö. Tontti on saastunutta maata +200-300 euroa neliö. Lähde: Ympäristöministeriön raportti: Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskuksen toiminnan kehittäminen.
Kaavat aiheuttavat kustannuksia Autottomat asuntokohteet (autopaikattomat asuntokohteet) Jokaiseen aidosti kompleksiseen ongelmaan löytyy aina ratkaisu, joka on yksinkertainen, siisti ja väärä. (H.L. Mencken)
Autopaikan hinta tontin hinta 2 000 m² 2 000 m² e = 0,8 1 600 k-m² e = 1,8 3 600 k-m² 1 ap/ 120 k-m² = 14 ap 1 ap/ 120 k-m² = 30 ap 14 x 1 500 = 21 000 30 x 40 000 = 1 200 000 1 200 000-21 000 / 2 000 k-m² = 585 / k-m²
Kaavat aiheuttavat kustannuksia
Lainsäädäntöjamuunormisto Liikenteenhäiriötekijät: melu, hiukkaset Liito-oravasyndrooma Kommunikatiivisuuden sudenkuoppa Selvitykset, tutkimukset, arviointi
Uusi yleiskaava: kaupunkikaava
Turunväylä Munkkivuori
~ 4 500 asukasta ~ 1 400 työpaikkaa
Asemakaavaprosessi ja vuorovaikutus
Helsingin asemakaavaprosessi
Malminkartano, Luutnantinpolku, korttelit 33254 ja 33250 sr 33254 YOH noin 20 990 m2 33250 TPA noin 10 500 m2
Miten suunnittelu eteni? -Luutnantinpolku Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Alustavat viitesuunnitelmat Keskustelutilaisuus 24.5.2010 Nähtävillä, mielipiteet Asemakaavaluonnos Tarkemmat viitesuunnitelmat Keskustelutilaisuus 16.2.2011 Nähtävillä Mielipiteet Asemakaavaehdotus (loppusyksy 2011) kaupunkisuunnittelulautakunta kaupungin hallitus Muistutukset kaavaehdotuksesta Nähtävillä 30 vrk Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuusto (24.10. 2012) Kuulutus voimaantulosta 14.12.2012
Vuorovaikutus ja muutoksenhaku Prosessin sujuvuus >< osallisten oikeusturva 1. Vaikutusmahdollisuudet: Mielipide Muistutus Valitus 2.Vaikuttavuusvaje? -suunnittelussa sovitettava yhteen erilaisia tavoitteita ja etuja