Å
Sisäilvsiuettelo 1 Toimintakertomus.4 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 4 2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 7 2.! Kaupungin hallinto-organisaatio 3 1.12.2014 7 2.2 Kaupungin henkilöstäorganisaatio 2014 8 2.3 Kaupunginvaituusto 9 2.4 Kaupunginhallituksen jäsenet puolueittain 9 2.5 Muut vai tuuston valitsemat toimielimet 10 2.6 Tilivelvolliset 10 2.7 Yleinen talouden kehitys 12 2.8 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 13 2.9 Kaupungin henkilöstö 13 2.10 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 14 2.11 Ympäristötekijät 16 2.12 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 16 2.13 Tilikauden tuloksen muodostuminen 24 2.14 Toiminnan rahoitus 25 2,15 Ähtärin kaupungin tase 31.12.2014 (1000 ) 26 2.16 Kokonaistulot ja menot 27 2.17 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 28 2.18 Konsernin toiminnan ohjaus 29 2.19 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 30 2.20 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 30 2.21 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 32 2.23 Konsernin rahoituslaskelmaja sen tunnusluvut 33 2.24 Konsernitaseja sen tunnusluvut 34 2.25 Tilikauden tulosten käsittely 35 2.26 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 35 3 Toteutumisvertailu 36 4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 97 4.1 Valtiotulojen erittely 98 4.2 Valtionosuuksien erittely 99 4.3 Investointien toteutuminen 100 4.4 Rahoitusosan toteutuminen 103 4.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvion toteutumisesta 104 4.6 Tilinpäätöslaskelmat 105 4.7 Konsernituloslaskelma 108 2
4.8 Konsertin rahoituslaskelma.109 4.9 Konsernitase (1000 ) iio 5 Liitetiedot 111 5.1 Tilinpäätästä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteetl 11 5.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 111 6 Toimintatuottojen erittely 113 7 Verotulojen erittely 113 8 Valtionosuuksien erittely 113 9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot 115 10 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 115 11 Arvonkorotukset 115 12 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 116 13 Maa- ja vesialueet erittely 117 14 Pysyvien vastaavien sijoitukset 118 15 Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 119 16 Saamisten erittely 120 17 Rahoitusarvopaperit 121 18 Oman pääoman erittely 122 19 Pitkäaikaiset velat 123 20 Pakolliset varaukset (1000 ) 123 21 Vieras pääoma 124 22 Muiden velkojen erittely 125 23 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 125 24 Leasingvastuiden yhteismäärä 126 25 Vastuusitoumukset 126 26 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista 126 27 Muut taloudelliset vastuut 127 28 Henkilöstön lukumäärä 31.12 127 29 Henkilöstökulut 127 3lTilintarkastajan palkkiot 128 31 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus 128 32 Luettelot ja selvitykset 129 3
1 Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tasapainotus Kuntalain talouden tasapainottamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.2006 alkaen. Lain mukaan taloudeltaan alijäämäisen kunnan on katkaistava alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma. Jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Ohjelman on oltava yksilöity, rahamääräinen ja ajallisesti kohdistettu. Kaupunginvaltuusto on ensimmäisen kerran hyväksynyt vuonna 2006 talouden tasapainottarnisohjelman. Nykyinen tasapainottamisohjelma on hyväksytty vuosille 2008-2015. Ahtärin kaupunginvaltuusto päätti 15.12.2014 114 jatkaa hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista. Samassa yhteydessä todettiin, että vuoden 2015 talousarvioesityksessä on otettu huomioon talouden tervehdyttämistyöryhmän keväällä tekemät selvitykset (KH 16.6.2014 198) ja kaupunginvaltuuston (KV 8.9.2014 74) hyväksymän kaupunkistrategian. Talouden tervehdyttämistyöryhmän selvitykset pitävät sisällään kaikkinensa 71 talouden tervehdyttämiseen tähtäävää toimenpidettä. Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Koska bruttokansantuotetta kuitenkin kertyi ennakkotietojen mukaan hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, voidaan todeta viime vuoden olleen jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta verotuloja kertyi 130.493 euroa odotettua enemmän. Tilinpäätös oli 184.108 euroa ylijäämäinen. Vuosikate oli 1.124.746 euroa. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli 14.200.000 euroa, kun se oli vuotta aiemmin 16 200 000 euroa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä laski 2581 eurosta 2297 euroon. Kumulatiivinen alijäämä väheni 5,14 miljoonaan euroon. Kestävän taloudenhoidon sekä taloudellisen liikkurnavaran lisäämiseksi päivitetyn talouden tasapainottamisohjelman sekä talouden tervehdyttämistyöryhmän selvitysten määrätietoinen toimeenpano on perusteltua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kilpailuttaminen sekä muu alueellinen yhteistyö Kaupunginvaltuusto päätti 13.10.2014 82 osallistua yhdessä Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamiseen. Soinin kunta päätti 15.12.2014 osallistua yhdessä Alavuden, Kuortaneenja Ahtärin kuntien kanssa sosiaalija terveyspalvelujen kilpailuttarniseen. Sote palveluiden kilpailuttamiseen johtaneita keskeisimpiä perusteita olivat Ahtärin kaupungin alueella sijaitsevien sote palveluiden fyysinen säilyttäminen, sote -työpaikkojen turvaaminen paikkakunnalla sekä palveluntuotantoon ja sen sisältöihin vaikuttamisen varmistaminen. 4
Edellä mainittujen sote kilpailutukseen johtaneiden perusteiden lisäksi ei voi jättää maininnatta kilpailutuksen merkitystä Ahtärin kaupungin taloudelle. 24.3.2015 allekirjoitetun palvelusopimuksen mukaisesti 1.1.2016 toimeenpantavan sote yhteisyrityksen maksuosuus ensimmäiseltä sopimusvuodelta on vuoden 2015 sote menojen tilinpäätöksen suuruinen. Tämä tarkoittaa käytännössä useiden satojen tuhansien eurojen, jopa yli miljoonan euron, vuotuista säästöä kaupungin menoissa vuodesta 2016 alkaen. Yleisesti kuntien välisessä kanssakäyrnisessä yhteistyö on ollut tiiveintä Alavuden kaupungin kanssa. Osaltansa yhteistyön suuntautumista Alavudelle edesauttaa yhteinen terveyskuntayhtymä, kansalaisopisto sekä maaseutuhallinto. Myös yhteiset hankkeet aktivoivat yhteistyön tekemiseen. Kehitysnäkymät Euroopan talous on kasvanut heikosti ja samanlainen kasvu on nähtävissä lähitulevaisuudessakin. Euroalueen tasapaino on kohentunut, mutta kehittyvät markkinat voivat tuoda ongelmia. Odotettavissa on, että korot pysyisivät ainakin vielä vuoden matalalla lyhyissä koroissa. Suomen talouden kasvuennuste on noin 1 % vuositasolla vuosina 2014-2030. Syynä vaatimattomalle talouskasvulle on muun muassa työikäisten määrän väheneminen sekä rakennemuutos. Talouden virkistyminen perustuu aikaisempaakin enemmän viennille. Viennin kehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Työttömyys ei juuri laske. Inflaatio säilyy prosentin tietämissä tänä vuonna. Kaupungin lainamäärän kohtuullisena pitäminen haastaa edelleen investointisuunnitelmat ja tarpeet. Samanaikaisesti kaupungin on kuitenkin kyettävä vastaamaan elinkeinoelämän, asukkaiden, yhteisöjen ja vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin toimivan infran ja palvelujen muodossa. Lievästi alavireinen väestökehitys (asukkaita 31.12.2014 yht. 6182) kääntyy vain työpaikkoja lisäämällä ja laadukkaita palveluja tarjoamalla. Ähtärin sairaalan tulevalla toimintakonseptilla ja sen tarjoamilla työpaikoilla heijasteineen on osaltansa iso vaikutus myönteiseen talous- ja väestökehitykseen alueellamme. Sairaalan tulevan toiminnan edellytyksenä on nykyisten sairaalan tilojen ja laitteiden käytön mahdollistuminen nykyrnuotoisen sairaalan toiminnan loppumisen jälkeenkin. Valtakunnallisen soten kaatumisen myötä yhteisyritys voi tilaajakuntien lisäksi tuottaa hankinnan sisältöä vastaavia palveluita samoilla periaatteilla osana samaa sopimusta myös laajemmalle, yhteensä noin 60 000 asukkaan väestöpohjalle. Tämä on erityisesti potentiaalinen mahdollisuus Ahtärin sairaalan tulevalla käytölle. Vireillä olevat kaavoitukset, Kantalan teollisuusalueen tontit, Halkoniemen omakotitontit, matkailuun kohdistuvat investoinnit sekä vireä elinkeinoelämä antavat mahdollisuuden myönteiselle talous-ja väestökehitykselle. 5
Suunnitteilla olevien rakennus- ja teollisuushankkeiden toteutuminen vauhdittaisi osaltansa toimintaamme. Myös elinkeino-ohjelman päivityksellä pyritään myötävaikuttamaan Ahtärin elinvoiman kasvuun. Ahtäri on ja tulee olemaan vastaisuudessakin kokoluokkansa tunnetuimpia perhematkailukohteita! Osaltansa matkailumme vetovoiman vireydestä ja toimintakyvystä huolehtii vuoden 2014 syksyllä perustettu Ahtärin ZooResort matkailuyhtiö. Matkailumme ylivoimaisesti suurin kasvupotentiaali on käytävissä Panda neuvotteluissa ja sen tuloksissa. Ahtäri hallin saneerauksen loppuun saattaminen ei vastaisuudessa ainakaan vähennä mahdollisuuksiamme laadukkaaseen kulttuuri- ja tapahtumatoirnintaan. Lopuksi haluan kiittää sekä henkilöstöä että luottamushenkilöitä työstänne Ähtärin hyväksi vuonna 2014! Jarmo Pienimäki kaupunginjohtaja 6
2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2.1 Kaupungin hallinto-organisaatio 31.12.2014 Tarkastuslautakunta Kaupungitivaltuusto Kaupunginhallitus Lakisääteiset lautakunnat: -keskusvaaliltk -vaalilautakunnat Vapaaehtoiset lautakunnat: -tekninen lautakunta -perusturvaltk -sivistyslautakunta Toimikunnat Kaupungin henkilöstöorganisaatio 7 1.-. --.-..-.-....-.. --.............~ ~....- -
2.2 Kaupungin henkilöstöorganisaatio 2014 Kaupunginjohtaja Johtoryhmä (osastopäälliköt, talousjohtaja, elinkeinopäällikkö) Hallinto- ja Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto talousosasto Perusturvajohtaja Sivistystoirnenjohtaj a Tekninen johtaja Hal lintoj ohtaj a 8
-..-, ~-- -..--- -.------.-..---- ------------------.-- ---.---..-- -~----------------.--- 2.3 Kaupunginvaltuusto Suomen Keskusta r.p. 12 valtuutettua Annala Mikko Eloranta Esa Jytilä Heli Kangasniemi Unto Leino Veijo Luoma Seppo Oikari Pirkko Pirttimäki Heimo, pja Pusaa Elina Riihimäki Hannu, 1 vpja Savola Mikko Sulkava hra Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.pr 6 valtuutettua Hautakangas Helena Hokkanen Heli Järvinen Tapio, II vpja Koiramäki Pirkko Pajunen Hannu Sinkko Päivi Kansallinen Kokoomus r.p. 4 valtuutettua l-laiju Risto Johde Eero, III vpja Lumiala Timo Tupamäki Pekka Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 2 valtuutettua Setälä Reima Ylä-Pöntinen Tanja Perussuonialaiset r.p. 2 valtuutettua Heinänen Esa Lind Jari Vasemmistoliitto r.p. 1 valtuutettu Laine Seppo 2.4 Kaupunginhallituksen jäsenet puolueittain Suomen Keskusta r,p. 4 Eloranta Esa, 1 vpja Luoma Seppo Oikari Pirkko Pusaa Elina Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Hautakangas Helena, II vpja Kivinummi Kari Kansallinen Kokoomus r.p. 1 Harju Risto, pia Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 Ylä-Pöntinen Tanja Perussuomalaiset r.p. 1 Lind Jari 9
2.5 Muut valtuuston valitsemat toimielimet Kaupungin suhteellisten vaalien vaalilautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Käräjäoikeuden lautamiehet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Merikanto-opisto Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntapäivien edustajat Poliisin neuvottelukunta Pirkanpohjasäätiön valtuuskunta Suomen Kuntaliiton kuntapäiväedustajat Kuusiokuntien seutuneuvosto Kiinteistötoirnitusten uskotut miehet Tarkastuslautakunta 2.6 Tilivelvolliset Hallinto- ja talousosasto Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki Hallintojohtaja Seppo Karjala Talousjohtaja Juhani Rinta-Rahko 18.5. saakka Talousjohtaja Arja Väliaho 10.11. lukien Elinkeinopäällikkö Varpu Sankelo Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Hannu Tuppurainen Ma. Sosiaalityön päällikkö Outi Rintamäki Sosiaalityöntekijä Tarja Verlin Ma. sosiaalityöntekijä Marja Saarimaa Sosiaaliohjaaja Miia Kuusela Kotihoidon palveluvastaava Terttu Happonen Vammaispalvelujohtaja Johanna Hannuksela Vanhuspalvelujohtaja Marika Nevanpää Palveluvastaava Ulla Leinonen Vastaava sairaanhoitaja Tarja Kellosaari Palveluvastaava Jarmo Sissala 1.9.2014 10
. --..-..-...-- --.-.-.-.- - Sivistysosasto Sivistystoirnenjohtaja Eija Kuoppa-aho Lakeudenportin kansalaisopiston osastonjohtaja / toimistosihteeri Marko Hirvilampi Nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Ulla Akonniemi Liikuntatoimenjohtaja Osmo Siv~n Kirjastotoirnenjohtaja Hannele Halttunen Kirjastotoimenjohtaja Ursula Laitakari 1.11. lukien Perhepäivähoidon ohjaaja Aulikki Salomaa Varhaiskasvatuspäällikkö Sirpa Mannismäki Vastaava lastentarhanopettaja Paula Korsumäki Vastaava lastentarhanopettaja Ritva Eloranta Inhankosken koulu, Pekka Moisio Myllyniäen koulu, Marko Mehtonen Otsonkoulu, Marika Pienimäki Yhteiskoulu/Lukio, Ville Ylianunti Tekninen osasto Tekninen johtaja Ilkka Kaj ander Kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Keski-Nikkola Siivoustyönjohtaja Tea-Hanna Leino Puistopuutarhuri Jukka Karen Ympäristönsuojelusihteeri Minna Hakala Rakennustarkastaja Jouni Rautio Ruokapalvelupäällikkö Eija Paavola Kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho 11
2.7 Yleinen talouden kehitys Vuonna 2014 kokonaistuotanto väheni n. 0,1 %:lla. Tämä oli jo kolmas peräkkäinen alenevan tuotannon vuosi. Vuoden 2015 BKT:n kasvuksi ennustetaan yleisesti 0,5 1,0 %:aja kasvun elpymisen ennustetaan olevan vientivetoista. Kotimainen kysyntä ei juurikaan nouse v. 2015, mutta v. 2016-2017 sen rooli talouskasvun vauhdittajana voimistuu ja vuonna 2016 kasvua kertyyn. 1,3%. Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin kuin aikaisemmin, maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat suunnilleen samassa tahdissa. Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja vientihintojen lasku alensi Suomen vientiä vuonna 2014. Viennin volyyrni laski 0,4 % edellisestä vuodesta ja viennin osuus BKT:stä laski edelleen ollen n. 37,3 prosenttia. Vuonna 2015 vienti kasvaa noin prosentin. Suomen kauppatase jäi 0,9 mrd.euroa alijäämäiseksi pieneten jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet, vuonna 2015 yksityinen kulutus ei kasvane lainkaan vähennyttyään v. 2014 0,2 %. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on taitturnassa. Kokonaistuotanto ei saavuta vielä edes vuoden 2015 loppuun mennessä kriisiä edeltäneen vuoden 2008 tasoa. Ennusteen mukaan ko. taso saavutettaisiin vasta vuoden 2018 lopulla. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta mikä heijastuu kasvulukuihin. EU 21- alueen inflaation hidastuminen pysähtyi vi.loden 2014 kuluessa. Inflaation ennustetaan pysyttelevän v. 2015 vajaan 1 % tuntumassa ja kiihtyvän v. 2016 aikana 1,3 %:iin. Työttömyysaste nousee edelleen ja v. 2015 työttömyysaste kohoaa 8,8 % prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvankaan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä ja se pysyy vuosina 2015 2016 edelleen alijäämäisenä. Sopeutustoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla ja velkaantuminen jatkuu. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:n kasvoi v. 2014 6,4 mrd euroon edellisen vuoden 5,1 mrd eurosta. Julkisen talouden alijäämän osuus Bruttokansantuotteesta nousi 3,2 %:iin mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon. Venäjän kasvun heikkeneminen alentaa Suomen kokonaistuotantoa vuosina 2014 ja 2015 yhteensä noin 0,7 0,8 prosentilla sekä nostaa työttömyysastetta vuoden 2015 loppuun mennessä n. 0,2 %-yksikköä suhteessa vm:njoulukuun 2013 ennusteeseen. VM:n kansantalousosaston ennusteen mukaan ansiot nousevat v. 2015 1,2 % ja kuluttajahinnat 0,8 %. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuvan 0,6 % v. 2014, toista vuotta peräkkäin. VM:n virkamiesten mukaan julkisen talouden velka / BKT-suhteen taittaminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana arvioidaan edellyttävän noin 6 miljardin euron sopeutustoimia 12
vuoteen 2019 mennessä. Tämän mittaluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähellä tasapainoa. 2.8 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunki teki noin 184.108 euroa ylijäärnäisen tilinpäätöksen vuodelta 2014. Verotulot ylittyivät noin 130.000 euroa, perhepalvelut 107.122 euroa, vammaispalvelut 64.117 euroa, terveyspalvelut 213.004 euroa, toimeentuloturva 31.964 euroa ja talous-ja toimistopalvelut 31.731 euroa. 2.9 Kaupungin henkilöstö Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä lisääntyi kokonaismääräisesti kymmenellä v. 2014 aikana, Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 365, joista miehiä oli 60 kpl ja osa-aikaisia 44 kpl. Henkilöstön jakauma sektoreittain oli 31.12. seuraava: Naisia % Miehiä Yhteensä Hallinto- ja talousosasto 13 76,47 4 23,53 17 Perusturvaosasto 130 92,20 11 7,80 141 Sivistysosasto 117 83,57 23 16,43 140 Tekninen osasto 45 67,16 22 32,84 67 ~_Yhteensä 305 83,56 60 16,44 365 Henkilökunnan keski-ikä oli vuoden lopussa noin 47 vuotta. Keski-ikä on noussut vuodesta 1997 lähtien noin 6 vuodella. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien keski-ikä oli 50 vuotta. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni edellisestä vuodesta jonkin verran niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti yhtä virkaa!tointa kohden laskettuna. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 13,9 työpäivää!yksi virka/toimi. Tulevina vuosina arvioidaan vanhuuseläkkeelle jäävän henkilökuntaa seuraavasti: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Yhteensä 11 14 13 15 15 17 11 10 15 121 13
. -..... -... 2.10 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupunginvaltuusto on päättänyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista 23.6.20 14 47. Ahtärin kaupunginjohtaja on viranhaltijapäätöksellä hyväksynyt ohjeen riskienhallinnasta Ähtärin kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen käyttöönotosta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä hallitukset vastaavat yhteisöjen riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintaa toteutetaan hyvällä suunnittelullaja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seurantaja arviointijärjestelmällä. Ähtärin kaupungin tilivelvollisille sekä konserniyhtiöiden toimitusjohtajille lähetettiin johtoryhmän hyväksymä riskienhallintaohjeen mukainen kysely (82 kysymystä) riskien analysoimiseksi. Kyselyssä riskit oli jaettu strategisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä toiminnallisiin riskeihin. Riskejä arvioitaessa laskettiin pisteluku riskin todennäköisyyskriteerille sekä riskin vaikuttavuus/merkittävyys arviolle. Näistä kahdesta luvusta saatiin riskin toteutumisen todennäköisyyden ja vaikuttavuuden tuloksena määritettyä riskikohtainen riskitaso. Riskitasot ovat seuraavat: O Merkityksetön = Ei aiheuta toimenpiteitä O Vähäinen = Ei aiheuta toimenpiteitä O Kohtalainen = Riskiä on seurattavaja valvottava ja riskiä on pienennettävä O Merkittävä = Vaatii toimenpiteitä, riskiä on pienennettävä O Sietämätön = Vaatii välittömiä toimenpiteitä, työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa ennen kuin riskiä on pienennetty Huomioitavaa on, että Ähtärin kaupungin kyselylomakkeessa esitettyjen riskien riskitaso ei vastauksien analysoinnissa noussut kohtalainen tasoa korkeammaksi. Tämän tason riskiä on seurattava ja valvottava sekä pyrittävä pienenentämään. Johtamisjärjestelmän kehittäminen MADE IN ÄHTÄRI Kaupunkistrategia 2020 (KV 8.9.2014 74) ohjaa kaupunkikonsernin toimintaa. Ahtärin kaupungin visiota, strategisia päämääriä ja strategiatavoitteita jalkautetaan kaikille tasoilla ja on otettu huomioon talousarvion 2015 laadinnassa. Kuntastrategia ohjaa toiminnan järjestämistä ja tehostamista. Lisäksi strategiasta johdettujen tavoitteiden laatiminen ja toteuttaminen käytännön tekemisen tasolla ovat edellytys kaupungin organisaation kehittymiselle.
Tieto- ja viestintätekniikan riskit Tieto- ja viestintätekniikan riskejä on kartoitettu tietoturvan toimintasuunnitelmalla, joka on päivätty 10.6.20 14. Kaupungin tietohallintostrategiaa ja tietoturvapolitiikkaa on valmisteltu vuoden 2014 aikana ja ne valmistuvat vuonna 2015. TVT-infrastruktuuri on toiminut pääsääntöisesti luotettavasti. Joulukuussa kuitenkin riski realisoitui, kun Ahtärin kaupungin palvelin rikkoutui sähkökatkoksen yhteydessä ja siitä seurasi neljän päivän käyttökatko. Jatkossa kiinnitetään tarkempaa huomiota infrastuktuurin toimintaan sekä muutosten hallintaan ja tiedottarniseen. Henkilöstön osaaniinen Tulevaisuudessakin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus muodostaa kunnissa yhä pahenevan ongelman. Pienissä kaupungeissa / kunnissa on tehtäviä ja toimintoja, jonka osaa vain yksi henkilö. Näihin tehtäviin on vaikea löytää täysipainoisesti tehtävät osaavaa sijaista omasta organisaatiosta. Toistaiseksi avoinna oleviin virkoihin ja toimiin on saatu päteviä hakijoita. Riskiä on pyritty lieventärnään mm. järjestämällä alueelle koulutusta. Rahoitusriskit Rahoitusriskien osalta arvioidaan korko-, likviditeetti- ja luottoriskejä. Kaupungin lainakanta on 14,2 miljoonaa vuonna 2014 ja on pienentynyt edellisestä vuodesta kahdella miljoonalla eurolla. Ähtärin kaupungin lainasalkku koostuu 2014 vuoden lopussa lyhytaikaisista kuntatodistuksista. Kaupunki on ottanut kuntatodistusohjelman avulla lyhytaikaista lainaa kilpailukykyiseen päivän hintaan. Kaupunki on korkosuojausten sisältöihin sopinut muutoksia. Luottoriskiä arvioitaessa on syytä todeta, että kaupungilla on vuonna 2014 rnyönnettyjä antolainoja tytäryhtiöille 2,7 miljoonaa euroa, joka vuonna 2013 oli 3.4 miljoonaa eli vähennystä on noin 0,7 miljoonaa euroa. Muille antolainoja on 0,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 oli noin miljoona euroa eli lyhennystä noin 0,3 miljoonaa euroa. Takauksia on samaan konserniin kuuluville yhteisöille 17,9 miljoonaa euroa ja muille yhteisöille 1,5 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainasaamisia vuonna 2014 tytäryhtiöiltä on 433 549 euroa, lisäystä edelliseen vuoteen 2013 on 78 000 euroa. Kaupungin lainat ovat euro-valuutassa, joten valuuttariskiä ei ole. Vahinkoriskit Omaisuusriskien kartoituksessa on käytetty asiantuntijana vakuutusmeklari Semita Oy:tä. Vakuutuksin on vähennetty vahinkoriskien taloudellista realisoitumista. Vahinkovakuutukset, lakisääteiset tapaturvavakuutukset ja muut vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2014 aikana ja uudet vakuutukset tulivat voimaan 2015 vuoden alussa. Kiinteistöjen vakuutukset tarkastetaan aina vuoden aikana, mikäli omaisuuteen tai toimintaan tulee muutoksia. 5
2.11 Ympäristötekijät Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet huomioidaan maankäytön suunnittelussa. Kaupunkistrategiassa on määritelty, että Ähtärin kaupungissa: O Varmistetaan ympäristön ja vesistöjen puhtaus myös jatkossa O Hyödynnetään kestävän käytön mukaisesti ympäröivää luontoa asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyden lisäämiseksi O Taijotaan kiinnostavaa ja riittävää tontti- ja tilatarjontaa koko Ahtärissä 2.12 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalakiin (325/2012) kesällä 2012 lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulevat voimaan vuonna 2014. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan laillisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osa kunnan ja kuntakonsernin johtamista. Kaupunginvaltuuston on päättänyt kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista 23.6.2014 47. Kuntalain säännöksien tavoitteena on terävöittää kuntien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja siitä raportointia. Tästä syystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tulisi perustua järjestelmälliseen ja dokurnentoituun toimintatapaan. Lisäksi Ahtärin kaupunki on hyväksynyt ohjeen riskienhallinnasta Ahtärin kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Hallintotoimi 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvotaan johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Otto-oikeuden toteuttamismahdollisuudet on turvattu sillä, että kaupunginjohtajan päätökset menevät kaupunginhallitukselle tiedoksi. Lautakuntien esityslistat tulevat kaupunginjohtajalle ja lautakuntiin tulevia asioita käsitellään johtoryhmässä etukäteen. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksen lisäksi myös osavuosikatsauksien yhteydessä. Kaupungin toiminnassa ja taloudessa pyritään tarkempaan seurantaan ja ennakoitiin, jotta mahdolliset poikkeamat havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, eikä ylityksiä pääse tapahtumaan. Seurantamenetelmien ja raportoinnin kehittämistä jatketaan. Ostolaskujen sähköisen kierrätyksen käyttöön ottaminen valmistellaan vuoden 2015 aikana. Sisäistä valvontaa kehitetään tulevalla suunnittelukaudella uudistetulla talousarviolla sekä tilinpäätöksellä, jossa tavoitteet ja vastuut on määritelty kaupunkistrategian mukaisesti. 16
3. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kunnan ja kuntakonsemin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 23.6.2014 47. Lisäksi Ahtärin kaupunginjohtaja on viranhaltijapäätöksellä hyväksynyt ohjeen riskienhallinnasta Ahtärin kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Ohje noudattelee Kuntaliiton suosittelemaa ISO 31000 standardiohjeistusta järjestelmälliseen ja dokumentoituun riskienarviointiin. Ohjetta sovelletaan kaupungin kaikilla organisaatiotasoilla sekä konsemin tytäryhtiöissä. Riskienhallintaprosessissa määritellään toimintaympäristö, jonka jälkeen riskit tunnistetaan, analysoidaan ja arvioidaan niiden merkitys/vaikuttavuus. Riskianalyysin lopuksi valitaan ne riskit. jotka valitaan riskienhallinnan toimenpideohjelmaan erillisesti seurattaviksi riskeiksi. Toirnenpideohjelmaan on valittava kaikki riskit, joiden riskitaso on merkittävä tai sietämätön ja lisäksi toiminnan kannalta oleellisimmat kohtalaisen riskitason riskit. Ähtärin kaupungin riskien arvioinnissa käytettiin Excel-pohjaista riskienhallintatyökalua. Arviointilomake lähetettiin kaikille tilivelvollisille sekä konserniyhtiöiden toimitusjohtajille. Huomioitavaa on, että Ähtärin kaupungin ja konserniyhtiöiden kyselylomakkeessa esitettyjen riskien riskitaso ei noussut kohtalainen tasoa korkeammaksi. Tämän tason riskiä on seurattava ja valvottava sekä pyrittävä pienenentämään. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ei ole tuonut esille epäkohtia tai puutteita. Hankintamenettely on joissakin tapauksissa erittäin vaativaa ja siihen koulutuksella varaudutaan. 3 1.12.2014 tehtiin sopimus Kt-Kuntahankintojen kanssa Cloudia-pienhankinta portaalin käyttöön ottamisesta. 5. Sopimustoiminta Kaupungin sopimusten määrä lisääntyy jatkuvasti ja tuo haastetta sopimusseurannan kehittämiseen. KT-web ohjelmistoon sisältyy sopimustenhallintaosio, jonka käyttöönoton valmistelua jatketaan. 6. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Toimialojen vastuuviranhaltijat seuraavat oman vastuualueensa tavoitteiden toteutumista jatkuvan seurannan menetelmällä. Osavuosikatsaukset talouden ja toiminnan osalta on laadittu ohjeistuksen mukaan. Taloudelliset päätökset on tehty toimivallan puitteissa. Ostolaskujen hyväksymismenettely on ohjeistettu ja toimialat ovat pystyneet niitä noudattamaan. Sivistystoimi 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yksi oikaisuvaatimus tuli sivistyslautakunnalle 2014 rekrytointiprosessista. Sivistyslautakunta totesi, että ratkaisun muuttamiseen ei ole perusteita. Muita oikeusseuraamuksia ei ole tullut vuonna 2014. 17
2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sivistystoimi on kokonaisuudessaan pysynyt budjetissa vuonna 2014. Kulttuuritoimi: Menojen ylitykset: teatteritoiminta menot ylittynyt kustannusten osalta suunnitelmasta poiketen lisäesityksillä syksyllä 2014, joista aiheutunut uusia kustannuksia n. 10.000 euroa. Tulojen ahtukset johtuvat lisätalousarviossa arvioitujen lipputulojen määrästä (4.200 euroa) sekä Pirkanpohjan kesänäyttelyn kävijämäärän pienuudesta (-2.000 euroa) ja kulttuuriympäristö hankkeen tuloutuksen siirtymisestä vuodelle 2015 (-2.800 euroa). Liikuntatoimi: Toimintatulot jäivät 26.109,32 euroa alle budjetoinnin. Tulot muodostuvat Ahtäri-hallin vuokrasta ja uimahallin myyntituotoista. Toimintakuluissa säästä oli 20.604,87 euroa budjetoidusta. Säästöä syntyi hallinnon paikoissa sekä liikuntapaikkojen menoissa. 3. Riskienhalilunan järjestäminen Opetustoimessa arvioidaan vuosittain lukuvuoden toteutumista peilaten lautakunnan hyväksymään lukuvuosisuunnitelmaan. Opetustoiminnassa tehdään myös laatutyötä. Kulttuuritoimen tuottamien teatteriesitysten lipunmyynti on kokonaisuudessaan siirtynyt Zoo Resort Oy:n haltuun. Muutamia asiakaskyselyjä on tehty. Tarve toiminnan arvioinnin toteuttamiseen laajemmin olisi koko sivistystoimessa. 4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankerahaa on jouduttu hieman palauttamaan, koska ostot eivät toteutuneet aikataulussa. Hankkeiden haku- sekä seivitysmääräajoissa pitää olla jatkossa tarkempi. 5. Sopimustoiminta Sopimusten aj antasaisuutta tulisi arvioida säännöllisesti, joissakin tapauksissa uudelleen kilpailutus tai hintojen tarkistaminen kannattaa taloudellisesti kustannusten laskemisen myötä. Joissakin tilanteissa vaikutus voi olla päinvastainen. Vuonna 2014 kilpailutettiin joukkoliikenne Elyn kanssa sekä muu liikenne kaupungin omana kilpailutuksena yhteistyössä perusturvan kanssa. Sopimuksia on 2014 uusittu mm. kopiokoneeseen. 6. Muut mahdolliset sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. Liikuntatoimelle, kulttuuritoimelle ja nuorisotoimelle on jo aiemmin tehty strategiat, vuonna 2014 on tehty suunnitelmaa varhaiskasvatukseile sekä kirjastolle. Tavoitteena on luoda koko sivistystoimelle pitkäntähtäimen suunnitelma, jolla kehittää toimintaa. Strategista suunnittelua sekä johtamista tulee vahvistaa. Sisäistä valvontaa kehitetään tulevalla suunnittelukaudella uudistetun talousarvion sekä tilinpäätöksen tekemisellä, jossa tavoitteet ja vastuut on määritelty kaupunkistrategian mukaisesti ja siihen tulevat sisäliöt koskettavat kaikkia toimijoita. Linjausten mukaan pystytään kehittämään omaa toimintaa ja myös valvomaan onko tehty oikeita asioita. Sivistystoimen sektorin toiminta on ollut taloudellista ja tuloksellista, painokkaammin voidaan tulevaisuudessa kuitenkin keskittyä yhdistämään hyvään toimintaan vahvemmin strategian toteuttamista. 18
Työnkuvien arviointia on tehty ja muunnettu tarpeen mukaan. Työn prosessien määrittäminen ja joidenkin tehtävien uudelleen tarkastelu on jatkossa tärkeää. Henkilöstön rekrytoinnissa pyritään saamaan osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä töihin. Pääosin se on onnistunut. Aina kuitenkaan pätevyys ammattiin ei takaa käytännön osaamista. 9
Perusturvatoimen sisäisten riskien valvonta VALVON- VALVON YKSIKON VALVONTATOIMENPITEET TUNNISTETUT NAN TA- ERITYISTA- RISKIT ALUE KOHDE VOITTEET TOIMENPIDE AIKATAULU Perusturva- Säännös- Toimitaan Noudatetaan Asiat tuodaan Toiminnan ohjeistus toimi ten, yleisten normien voimassa olevaa säännöllisesti poikkeustilanteissa määräys- mukaisesti lainsäädäntöä n. kerran kuussa ten ja sosiaalipalveluis- perustun~alautak päätösten Säännösten sa untaan noudatta- noudattaminen (oikaisuvaati minen Sopimukset ja mukset jne) Sopimukset ja ohjeet sekä toimintaohjeet päätökset tallennetaanja Lakisääteisten arkistoidaan Henkilöstön tehtävien Päivittäistä toteuttaminen jatkuvaa pätevyysja Perusturvatoirnes- riittävyys, erityisesti sa lähes kaikki sosiaalityössä toiminnot/tehtävät lakisääteisiä ja virkavastuulla hoidettavia Tilastot yms. tehdään aikataulujen mukaisesti Tavoittei- Perusturvaosaston Talousarvion ja Kuukausittain Poikkeustilanteet den talous-ja toteutuman kun ongelma tulee toteutu- toimintaryhmä vertailu ratkaista nopealla minen seuraa Tarvittaessa kuukausittain Hankintojen aikataululla. Varojen ennustettuja ja kilpailutus Hankintameno Lakisääteisien käytön toteutuneita jen ja laskujen palvelutarpeiden valvonta kuluja Kustannusten säännöllinen nopeahko muutos sekä hallinta tarkastus esimerkiksi Tuloksel- toteutusaikatau- vanhuspalveluissa, lisuuden luja sekä Viikoittain toimeentuloturvassa arvioin- peruspalvelujen Aikataulujen ja nin toimintaa toteutettujen tai pätevyys toimintojen vammaispalveluissa, ja tarkkailu joista seuraa luotetta- menojen lisäystä vuus 20 -- -------- --..------- -.--.- -. ----- ----- -- --------.-----. - -- --~--~----- --.