Oulun kaupunki Kulttuuritalo Valve Taikalamppuhakemuksen toimintasuunnitelma vuosille 2009-2013
TAIKALAMPPU-VERKOSTON JÄSENYYS- JA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Toimintakaudelle 2009-2013 Hakija Oulun kaupunki Kulttuuritalo Valve Arja Huotari PL 42 90150 Oulun kaupunki www.kulttuurivalve.fi Yhteyshenkilö Katri Laiho katri.laiho@ouka.fi p.044-7037544 28.8.2008 HAKEMUKSEN ESITTELY Tämä hakemus muodostuu seitsemästä osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään lastenja nuortenkulttuuritoiminta kulttuuritalo Valveella ja sen kehityssuuntia. Toisessa osassa kuvataan missä mennään koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö kehittämisessä Oulussa ja miten sitä sekä päivähoidon ja nuorisotyön kulttuurikasvatusta tullaan edistämään seuraavalla Taikalamppu-kaudella 2009-2013. Kolmannessa osassa esitellään sanataiteen ja lastenkirjallisuuden kehittämissuunnitelma, joka perustuu sanataiteen opetuksen, opetussuunnitelmien ja tieteelliseen tutkimukseen sekä sanataiteen didaktiikan kehittämiseen. Sanataiteen kehittämistehtävästä vastaa Valveen sanataidekoulun vastaavat sanataideopettajat. Neljännessä osassa esitellään elokuvakasvatuksen ja lastenelokuvakulttuurin kehittämisen toimintasuunnitelma. Se esittelee suunnitelman kuinka lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa elokuvataidetta sekä kehittää elokuvakasvatusta osana koulujen mediakasvatustoimintaa ja opettajien täydennyskoulutusta. Kehittämistehtävästä vastaavat Valveen elokuvakoulun tuottaja ja mediaopettaja. Viides osa on kokonaan uuden Taikalamppu-kehittämisalueen esittely: Kaava-työryhmä on aloittanut työn muotoilun, arkkitehtuurin, kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen opetuksen ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi Oulussa. Koko Valveen lastenkulttuurityötä tehdään useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja toiminta on hyvin verkostoitunutta. Kuudes osa esitteleekin koko Valveen taikalampputoiminnan yhteistyökumppanit. Hakemuksen seitsemäs osa esittää budjetin vuosille 2009-2013 ja rahoitussuunnitelman vuodelle 2009. 3
Sisällysluettelo Hakemuksen esittely...3 1. osa: Lasten ja nuorten kulttuuri kulttuuritalo Valveen toiminnassa 7 1. Valveen lastenkulttuuri......9 2. Valveen lasten- ja nuortenkulttuurin verkostot......9 3. Valveen kulttuurin henkilökunta...11 4. Taikalampputoiminta vuosina 2009 2013...12 5. Taikalamppuverkoston yhteistoiminnan kehittäminen 2009-2013....13 5.1 Koordinoinnin Taikalamppu-malli...13 5.2 Taikalamppu-seminaarit...14 2. osa: Valveen lastenkulttuuri ja koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kulttuuritoiminnan kehittäminen 17 1. OKKO-suunnitelma: Oulun koulujen kulttuuriopetuksen opetussuunnitelma...19 1.1 Miksi OKKO-suunnitelma?...19 1.2 Kestävän kehityksen näkökulma...20 1.3 Valtakunnallinen työ...20 1.4 Tavoitteet vuosille 2009-2013...20 1.5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009...21 2. Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen...22 2.1 Toimintasuunnitelma vuonna 2008...23 3. Päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittäminen....23 3.1 Alaköökin toiminta ja tehtävät...23 3.2 Oulun kaupungin kulttuurilaitosten ja kaupungin päiväkotien välinen kulttuuritoimikunta...24 3.3 Toimintasuunnitelma 2009-2013...24 3.4 Koulutusten järjestäminen...25 3.5 Tiedon kerääminen ja materiaalin tuottaminen...26 3. Osa: Valveen sanataidekoulun sanataidekasvatuksen kehittämissuunnitelma 2009-2013 27 1. Valveen sanataidekoulu nyt!...29 2. Sanataidekoulun taidekasvatuksen näkemus...30 3. Sanataiteen taiteenalakohtainen opetussuunnitelmatyö....31 4. Yliopistoyhteistyö ja täydennyskoulutus......33 5. Valtakunnallinen sanataidetyö vuosina 2009 2013.....34 5.1. Yhteistyö Helsingin Annantalon taidekeskuksen kanssataikalamppu-verkostossa...34 6. Vuoden 2009 suunnitelma....36 6.1 Sanataidekoulun perustoiminta...26 6.2 Sanataidekoulun lukuvuotta rytmittävät projektit...36 6.3 Erityisryhmät...36 6.4 Muu toiminta...36 6.5 Yliopistoyhteistyö jaa muu koulutus...37 7. Resurssit ja sanataidekoulun työntekijät...37 4. Osa: Valveen elokuvakoulun elokuvakasvatuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2013 39 1. Johdanto...41 1.1 Elokuvakasvatuksen tilanne...41 2. Tavoitteet....42 3. Toimintojen kehitääminen vuosina 2009-2013..44 3.1 Opetussuunnitelmatyö...44 3.2 Menetelmien kehittäminen...45 3.3 Uudet menetelmät ja työpajat...45 3.4 Opettajien täydennyskoulutus...46 3.5 Opetus- ja oppimateriaali...47 3.6 Erityisryhmien elokuvakasvatus...47 4. Resurssit......48 4.1 Henkilökunta...48 4.2 Videopaja, tekninen valmius ja resurssit...49 5. Yhteistyö ja verkostoituminen......49 6. Näkyvyys ja hyvien käytänteiden levittäminen....51 7. Toimintasuunnitelma vuodelle 2009......51 5. Osa: Kaava Oulun malli muotoilun, arkkitehtuurin, kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen kehittämiseen 53 1. Muotoilun, arkkitehtuurin kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen opetuksen tarve ja taustaa...55 1.1 Alan opettamisen perinteet ja nykytilanne Oulussa...55 1.2 Tavoitteita kouluissa...56 1.3 Tavoitteet päivähoidossa...57 2. Taikalampun kehittämissuunnitelma 2009-2013....58 2.1 Tavoitteet...58 2.2 Toimenpiteet...58 2.3 Yhteistyö Oivalla-pilottihankeen kanssa...59 2.4 Muotoilukasvatuskoulutuksen sisältö...60 3. Taikalampun toimintasuunnitelma vuonna 2009.....62 6. Yhteistyökumppanit 63 4 5
1. osa Lasten- ja nuortenkulttuuri kulttuuritalo Valveen toiminnassa 6 7
1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri Kirjoittajat: Arja Huotari Katri Laiho Suunnittelussa mukana koko valtakunnallinen Taikalamppuverkosto. 1. Valveen lastenkulttuuri Kulttuuritalo Valve (aikaisemmin nuoriso- ja kulttuurikeskus Nuku) tarjoaa ja kehittää monipuolisesti toimintaedellytyksiä erilaisille kulttuuritoimijoille. Elokuvan, tanssin ja valokuvan kulttuurin aluekeskukset toimivat talossa ja kymmenet muut toimijat järjestävät tapahtumia ja tuottavat kulttuuripalveluja. Valveen toimintaa lasten- ja nuorten kulttuurinkeskuksena Oulussa on kehitetty osana Taikalamppuverkostoa, jonka jäsen Valve on ollut verkoston perustamisesta alkaen. Valveen lastenkulttuuri tekee yhteistyötä talon laajan yhteistoimintaverkoston kanssa. Tavoitteena on, että Oulussa kulttuurin toimijat laajasti ja monipuolisesti omassa tekemisessä huomioivat lapset ja nuoret, ja että taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvatuksessa tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Valveen lastenkulttuuri kokoaa tietoa, tiedottaa, rakentaa ja ylläpitää yhteistyöverkostoja sekä tuottaa laaja-alaisesti kulttuuripalveluja lapsille ja nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville aikuisille. Toimintaa ohjaa koko Oulun kaupungin arvot, joita ovat luovuus, rohkeus ja yhteilällisyys. Taidekasvatuksen arvot on esitelty tässä hakemuksessa Valveen sanataidekoulun yhteisyydessä. Valveen lastenkulttuurin perustoimintaa ovat viikoittain kokoontuvat sanataideryhmät 0-20 -vuotiaille, elokuvakerhot ja editoinnin ohjaus. Taide- ja kulttuurikasvatukseen kehitetään uusia menetelmiä ja tuotetaan niitä erityisesti opetustoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja erityisryhmien käyttöön. Lastenkulttuurilla on Oulussa pitkät perinteet, joita Taikalampputyössä hyödynnetään. Lapsille suunnattuun festivaali- ja tapahtuma-tarjontaan on tuotu mukaan lasten ja nuorten oma tekeminen. Lasten ja nuorten kulttuuritoimijoiden kenttä on koottu yhteistyöverkostoiksi ja kulttuuri on pian osa opetussuunnitelmia opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Valveen sanataidekoulu ja Valveen elokuvakoulu kehittävät omia taiteenalojaan paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. 2. Valveen lasten- ja nuortenkulttuurin verkostot Valveen lastenkulttuuri on verkostoitunut paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Verkostoitumisen tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja luoda yhteyksiä lapsiin ja nuoriin, perheisiin, opettajiin, taide ja kulttuurialan ammattilaisiin ja taidekasvattajiin. Kulttuuriopettajien verkosto on perustettu vuonna 1999 ja siihen kuuluu vähintään yksi opettaja jokaisesta koulusta. Kulttuuriopettajan tehtävänä on mm. kulttuuripalveluista tiedottaminen, kulttuuriopetussuunnitelman valmistelu sekä ajankohtaisen kulttuuriopetuksen suunnittelu kouluissa. Vuosittain kulttuuriopettajille järjestetään kaksi tilaisuutta, joissa esitellään lukukauden kulttuuritarjontaa ja -projekteja. Kulttuuriopettajat saavat kulttuuripassin edut käyttöönsä. Kulttuuriyhdysopettaja Kulttuuriopettajien ja kulttuuritoimijoiden yhdyslinkkinä on toiminut vuodesta 1988 lähtien opetustoimen kulttuuriyhdysopettaja. Kulttuuriyhdysopettajalla on käytössään 12 viikkotyötuntia kulttuuriin liittyvien asioiden hoitamiseen. Hän tiedottaa tarjolla olevista kulttuuritapahtumista, työpajoista, näyttelyistä, esiintyjistä ja esityksistä kouluille. Kulttuuriyhdysopettaja suunnittelee yhdessä OKKO-tiimin kanssa kouluille joko täysin ilmaisia 8 9
1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri tai huokeahintaisia kulttuurielämyksiä. Hän myös käsittelee kulttuurikyytihakemukset. Seuraavalle Taikalamppukaudelle kulttuuriyhdysopettajalle haetaan 100% työaikaa. Oulun lastenkulttuuritiimiin kuuluu edustajat kaupungin kulttuurilaitoksista (Oulun kaupunginteatteri, Oulun kaupunginkirjasto, Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu sinfonia ja Tiedekeskus Tietomaa), opetustoimesta, taidekoulusta, päivähoidosta ja nuorisotoimesta. Tavoitteena on lastenkulttuurin kehittäminen ja yhteistyön lisääminen. Yhteistyötä koordinoi ja ylläpitää Valveen lastenkulttuurituottaja. Päivähoidon kulttuurikasvatuksen suunnitteluryhmä Kapsäkki on perustettu 2008. Päivähoitoyksiköille rakennetaan syksyllä 2008 kulttuuri vastaavien verkostoa. Kulttuurivastaaville tullaan järjestämään koulutusta kulttuurikasvatuksesta. Opetustoimen kulttuuriopetuksen OKKO-tiimi suunnittelee ja kehittää kulttuuriopetusta kouluille. Tiimiin kuuluvat kulttuuriyhdysopettaja, opetustoimen suunnittelija, kuvataiteen lehtori ja taidekoulun rehtori. Vuonna 2007 tiimiin kutsuttiin uudet taideaineiden, kielien, kulttuuri- ja mediakasvatuksen ohjaavat opettajat. Tavoitteena on kehittää kulttuuriopetusta kouluissa mm. kulttuuriopetussuunnitelmien kautta. Seuraavan Taikalamppukauden aikana jatketaan kulttuuriopetussuunnitelman kehittämistä ja sen jalkauttamista kouluille. Nuoriso-ohjaajien ja iltapäiväkerhojen ohjaajien kulttuuritoiminnan verkosto Nuoriso-ohjaajien ja iltapäiväkerhojen ohjaajien yhteisen kulttuurivastaavien verkoston tavoitteena on kehittää nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksia Oulun kaupungissa ja lisätä nuorisotyöntekijöiden kulttuuritietoutta. Kulttuuriagenttien verkosto koostuu vuosittain vaihtuvista yhdeksäsluokkalaisista, jotka ovat vapaaehtoisesti ilmoittautuneet oman luokkansa kulttuuriagentiksi. Kulttuuriagentin tehtävänä on välittää nuorten mielipiteitä kulttuuritarjonnasta ja tiedottaa muille oppilaille Oulun kulttuuritarjonnasta. Kulttuuriagentit tiedottavat kouluissa yhdeksäsluokkalaisten Kulttuuripassin eduista. Lastenkulttuuritiimi järjestää agenteille vähintään 4 tapaamista vuodessa. Oulun lastenkulttuuriverkostossa on mukana jo 150 toimijaa. Verkoston jäsenten kautta etsitään uusia malleja lastenkulttuurin kehittämiseen ja tuotantoihin. Tavoitteena on työllistää alueen taidekasvattajia, pedagogisesti suuntautuneita taiteilijoita ja muita toimijoita, joilla on valmiuksia toimia lastenkulttuurin parissa. Tavoitteena on myös aktivoida järjestöjä kouluyhteistyöhön ja kulttuuri- ja taidekasvatukseen. EuNet ART -verkosto Valve kuuluu eurooppalaisten lastenkulttuurikeskusten verkostoon, jonka tavoitteena on kehittää lastenkulttuuria Euroopassa. Verkoston kautta luodaan yhteyksiä muihin Euroopan ja sen lähialueiden maihin. 3. Valveen lastenkulttuurin henkilökunta Kulttuurituottajan työtehtäviin kuuluu (100% työaika) Valveen lastenkulttuurin ja Taikalampputoiminnan johtaminen Budjetista vastaaminen Kouluyhteistyön suunnitteleminen Päivähoitoyhteistyön suunnitteleminen Yhteistyön suunnitteleminen nuorisotoimen kanssa Valveen lasten ja nuorten työpajojen ja tapahtumien suunnitteleminen Tiedottaminen Kulttuurikiikari -lasten ja nuorten tapahtumakalenterin toimittaminen (internet ja painettu versio) 9. luokkalaisten Kulttuuripassin toimittaminen Yhteyksien ylläpitäminen (mm. opetustoimi, päivähoito, kulttuurilaitokset) Lastenkulttuuritiimin koollekutsuja Oulun lastenkulttuuriverkoston ylläpitäminen ja tiedotus Kulttuuriagenttitoiminnan koordinointi (9. luokkalaisia) Edustaa kulttuuritoimijoita päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittämistyöryhmässä Kapsäkissä. Oulun edustaminen valtakunnallisessa Taikalamppuverkostossa Valtakunnallisten Taikalamppukokousten organisoiminen Kansainvälisessä EUnet ART -lastenkulttuuriverkostossa toimiminen Toimistovirkailijan tehtäviin kuuluu (100% työaika) Budjetin seuranta ja tuloslaskelman toimittaminen Ilmoittautumisten vastaanottaminen Tiedotuspostitukset kouluille, päiväkodeille, nuorisotaloille, aamu- ja iltapäiväkerhoihin Valveen sanataidekoulun, Valveen elokuvakoulun ja Valveen lastenkulttuurin työntekijöiden työsopimusten tekeminen (n. 100-150 työsopimusta vuodessa) Internet-sivujen päivittäminen (Valveen lastenkulttuuri ja Kulttuurikiikari.fi) Yhteisten palaverien sihteerinä toimiminen Työpajakirjeiden lähettäminen työpajoihin osallistuville Yhteystietolistojen ylläpitäminen Arkistoiminen Tilastointi Muu toimistotyö Kulttuurituottaja ja toimistovirkailija pitävät osaamistaan yllä ja seuraavat toimialaa osallistumalla erilaisiin alan koulutuksiin ja seminaareihin. (Elokuvakoulun ja sanataidekoulun henkilökunta esitellään koulujen omissa osioissa. ) 10 11
1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 4. Taikalampputoiminta vuosina 2009 2013 Oulun kaupungin kulttuuritoimessa tehdään parhaillaan isoja muutoksia liittyen koko kaupungin organisaatiossa käyttöön otettuun ydinkunta palvelukunta toimintamalliin. Kulttuuritoimeen on perustettu kulttuurin yksikkö, jonka tarkoitus on kehittää taiteen ja kulttuurin resursseja sekä kulttuuritoiminnan prosesseja ja vaikuttavuutta. Lähivuosina tavoitteena on tuoda Taikalampputyönä kehitettyjä käytäntöjä osaksi laajempaa kulttuurin kehittämistä ja vakiinnuttaa niitä pysyväksi toiminnaksi. Taikalampputoimintana Oulussa keskittyy sanataide- ja elokuvakasvatukseen. Seuraavalle kaudelle tukea haetaan niiden lisäksi myös arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen sekä kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen opetuksen kehittämiseen. Nuorisotoimen siirryttyä talosta naapuriin peruskorjattiin Valveelle tilat uutta toimintaa varten. Yhteistyössä on mukana useita alan toimijoita ja toiminta on aivan uutta Oulussa. Samalla tavoin uutta olivat sanataide- ja elokuvakasvatus ensimmäisen Taikalamppukauden alkaessa. Kaiken opitun perustalle syvennetään näiden edelleenkin uusien taidekasvatusalojen sisältöjä ja kehitetään lisää uusia menetelmiä mm. koulujen mediakasvatuksen tueksi ja erityisryhmien käyttöön. Yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa tiivistetään oman työn tueksi. Kulttuuritalo Valve on työskennellyt aktiivisesti muiden verkoston jäsenten kanssa ja tuonut hyviä käytäntöjä muilta. Seuraavalla kaudella yhteistyö syvenee ja tiivistyy. Kukin keskus on edennyt omassa kehitystyössään niin, että isoihinkin asiakokonaisuuksiin on mahdollista perehdyttää verkoston muita tietäen saavansa vastapalveluksen. Kulttuuritalo Valveen yhdessä Oulun kaupungin opetustoimen kanssa tekemä kulttuurinopetussuunnitelmatyö on seuraavan Taikalamppukauden aikana mahdollista saattaa valtakunnallisesti laajempaan käyttöön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kulttuuri- ja taide harrastusmahdollisuuksien parantaminen on Valveen lastenkulttuurin yksi tavoitteista seuraavalla Taikalamppu-kaudella. Yleensä saavutettavuuden ongelmat liittyvät lähinnä asenteisiin, tiedollisiin puutteisiin ja siihen, ettei kokemuksia esim. kehitysvammaisten harrastustoiminnasta ole vielä paljon. Vuoden 2008 aikana on etsitty tietoa siitä, miten osallisuutta ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta käytännössä voi parantaa. Työtä tullaan tekemään yhdessä Pirkanmaan Taikalampun kanssa. 5. Taikalamppuverkoston yhteistoiminnan kehittäminen 2009-2013 Taikalamppu-verkosto on kahden ensimmäisen kauden aikana tiivistynyt ja toimii luontevassa yhteistyössä jäsentensä kesken. Verkoston keskukset ovat kehittäneet erityisosaamistaan sekä luoneet vahvaa pohjaa lastenkulttuurin kehittymiselle etenkin paikallisella ja alueellisella tasolla. Kolmannella kaudella verkostoa kehitetään edelleen opetusministeriön toiveiden mukaisesti. Toimikaudella 2009 2013 verkostossa muodostuneita yhteyksiä ja osaamista hyödynnetään entistä enemmän. Verkoston toimintaa, tunnettuutta ja vaikuttavuutta kehitetään muun muassa Koordinoinnin Taikalamppu-mallin ja Taikalamppu-seminaarien avulla. 5.1 Koordinoinnin Taikalamppu-malli Kolmannen Taikalamppu-kauden osalta verkoston koordinoinnissa hyödynnetään entistä enemmän keskusten laaja-alaista erityisosaamista. Taikalamppu-verkostoa koordinoi edelleen Hämeenlinna, mutta muut verkoston jäsenet osallistuvat aktiivisemmin ja koordinoidummin valtakunnalliseen Taikalamppu-verkostotyöhön. Erityisosaamisensa pohjalta kukin keskus kokoaa verkoston jäsenten kokemukset yhteen ja jakaa tietoa kootusti verkoston ulkopuolelle jonkin lastenkulttuuriin liittyvän erityisosa-alueen tiimoilta omien taiteenalakohtaisten kehittämistehtäviensä lisäksi. Ehdotukset koordinointialueiksi keskuksittain Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX (Hämeenlinna) Saavutettavuus (erityisnäkökulmana nuorten osallisuus), verkoston viestintä ja hallinnointi Annantalon taidekeskus (Helsinki) Ruotsinkieliset palvelut ja kansainvälinen verkostotoiminta Kulttuuriaitta (Jyväskylä) Lastenkulttuurin tutkimus ja alan argumentointi Kulttuuritalo Valve (Oulu) Kulttuuriopetussuunnitelmatyö Porin lastenkulttuurikeskus (Pori) Kuvataiteen työsuojelu Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut (Vantaa) Taiteen integrointimallit (näkökulmana tanssikasvatus) Lastenkulttuurikeskus LASTU (Lapinlahti) Näyttelytoiminta Pirkanmaan Taikalamppu (Tampere) Verkoston yhteisprojektit Louhimo (Seinäjoki) Kulttuuriharrastuksen kynnyksen madaltaminen Lapin lastenkulttuuriverkosto (Rovaniemi) Alueelliset toimintamallit 12 13
1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 5.2 Valtakunnalliset Taikalamppu-seminaarit Verkoston seminaaritoimintaa kehitetään palvelemaan ja tukemaan koko verkoston osaamista tehostaen samalla Taikalamppu-verkoston valtakunnallista näkyvyyttä. Verkoston kärkiseminaareja järjestetään vähintään kolme vuosittain. Taikalamppuseminaarista luodaan kentän toimijoille tuttu käsite ja ne markkinoidaan kootusti Taikalamppuseminaari-otsikon alla. MUOTOILU, ARKKI- TEHTUURI, KÄDEN- TAIDOT JA YMPÄ- RISTÖKASVATUS 1. Tuottaja Kehittää Oulun taidekasvatusta yhdessä KAAVAtyöryhmän kanssa Suunnittelee ja järjestää päivähoidon, opetustoimen ja nuorisotoimen tarpeisiin koulutusta opettajille ja kasvattajille. Tavoitteet 2009-13 1. kehittää alan taidekasvatusta 2. kouluttaa alan taidekasvattajia 3. kehittää yhteistyötä Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston kanssa 4. jatkaa ja vakiinnuttaa KAAVA-työryhmän alueellista koordinointi ja kehitystyötä. Taikalampun kärkiseminaareja järjestetään alueellisesti ympäri Suomea ja sisällöllisesti eri keskusten osaamisalueisiin liittyen. Näin taataan seminaarien valtakunnallinen saavutettavuus sekä Taikalampun eri taiteenalojen ja osaamisen kirjon näkyminen verkoston ulkopuolella. Seminaarit valitaan keskusten tekemien ehdotusten perusteella. Hämeenlinna koordinoi, viestii aktiivisesti ja osallistuu yhteistuotannon kustannuksiin. Ehdotukset viisivuotiskauden alustaviksi Taikalamppu-seminaareiksi listataan alla. Taikalamppu-seminaarit vuonna 2009: HÄMEENLINNA: Uusi Taikalamppu-verkosto esittäytyy OULU, Vantaa, Jyväskylä: KOPS - kulttuuriopetussuunnitelmien kehittäminen ja mallintaminen PIRKANMAA: Onnistuen - monivammaisten ja käytöshäiriöisten lasten ja nuorten voimauttava ohjaus Taikalamppu-seminaarit vuonna 2010: HÄMEENLINNA: Elävän historian teatteri - näyttämötaiteet opetuksellisia sisältöjä tukemassa PIRKANMAA, Hämeenlinna: Kansainvälinen sosiaalisen sirkuksen seminaari JYVÄSKYLÄ: Kulttuuritutka -taidekasvatuksen menetelmäseminaari Taikalamppu-seminaarit vuonna 2011: PIRKANMAA: Sytyke - lasten ja nuortenkulttuurin monet ulottuvuudet PORI: Vähäx valottaa -valokuvakasvatuksen seminaari kevät 2011 HELSINKI: Himo 3 - seminaari Taikalamppu-seminaarit vuonna 2012: PIRKANMAA: Taidekaari - Kulttuurikasvatusta opetussuunnitelmasta elämään JYVÄSKYLÄ: Kulttuuritutka - Taidekasvatuksen menetelmäseminaari, yhteisötaide LAPPI: Lastenkulttuuri Lapissa - Alueelliset toimintamallit Taikalamppu-seminaarit vuonna 2013: PIRKANMAA: Too Much - Syrjäydytään yhdessä - nuorisokulttuurin seminaari VANTAA: TaikaLoikka - kansainvälinen tanssikasvatusseminaari LAPINLAHTI: Arkkitehtuurikasvatuksen seminaari, Lastun 20- vuotisjuhlaseminaari 14 Oulun kaupungin kulttuuritalo Valveen Taikalamppu-toiminnan organisoiminen toimintakaudella 2009-2013 ELOKUVA SANATAIDE YHTEISTYÖ KOULU- JEN, PÄIVÄKOTIEN JA NUORISOTYÖN KANSSA VALVEEN LASTENKULTTUURI Työntekijät Työntekijät Yleisiä tavoitteita 2009-13 1. tuottaja suunnittelee ja kouluttaa. Työntekijät 1. lastenkulttuurin saavutettavuuden, toimintaedellytysten ja tiedotuksen kehittäminen Oulussa 2. mediaopettaja kouluttaa ja vastaa videopajasta. 1. kaksi vastaavaa sanataideopettajaa opettaa, suunnittelee, kouluttaa ja koordinnoi 1. kulttuuriyhdysopettaja opetustoimen ja kulttuuritoimen yhteinen työntekijä alueellinen, valtakunnallinen ja kansain- 2. välinen verkostoituminen tuntiopettajat 3. 2. kiertävä sanataideopettaja opettaa Oulussa ja alueella poikkitaiteellinen yhteistyö eri tapahtu- 3. mien kanssa 2. Kulttuuriopsin tutkija ja kehittäjä opetussuunnitelmatyö, arvioinnin sekä 4. opetusmateriaalin kehittäminen 3. taiteilijat ja tuntiopettajat Työntekijät: Tavoitteet 2009-13 Tavoitteet 2009 13 Tavoitteet 2009-13 1. Lastenkulttuurituottaja kordinaattori ja tiuottaja, Valveen koko Taikalamppukankkeen vastuuhenkilö 1. elokuvakasvatuksen ja lastenelokuvakulttuurin kehittäminen 3. tuntiopettajat opettavat viikkoryhmissä ja projekteissa 1. sanataidekasvatuksen ja lasten ja nuorten kirjallisuuden kehittäminen 1. koulun ja kulttuurin välisen yhteistyön syventäminen eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin vastaa lastenkurttuuritoiminnan kokonaissuunnittelusta yhdessä elokuvataiteen, sanataiteen ja muotoilun vastaavien henkilöiden kanssa. 2. lasten ja nuorten tekemien elokuvien näkyvyyden lisääminen. 2. kunnallisesta kulttuuriopetuksen suunnitelmasta valtakunnallinen malli toimii yhteistyössä kulttuurilaitosten opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen kanssa 3. opettajien täydennyskoulutuksen lisääminen 2. sanataidekoulun, yleissivistävän sanataidekasvatuksen kehittäminen sekä lasten kanssa työskentelevien aikuisten kouluttaminen pitää yllä Oulun lastenkulttuuriverkostoa yhteistyön lisäämi- 3. nen kulttuurilaitosten kanssa toimii lastenkulttuuritiimin kokoonkutsujana 4. yhteistyö alueellisen AV-verkoston ja Oulun elokuvakeskuksen kanssa 3. yhteistyö Oulun yliopiston kanssa (sanataiteen suuntautumisvaihtoehto sekä yhteistyö kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa) toimittaa Kulttuurikiikari- tapahtumakalenterin ja Kulttuuripassin Kulttuurikurssien 4. aloittaminen. tiedottaa 2. Toimistovirkailija Toimistotyöt: työsopimukset, ilmoittautumiset,luvat, postitus, tilastointi ja arkistointi. 4. valtakunnallinen sanataidetapahtuma lapsille ja nuorille.
Kirjasto Teatteri Oulu Sinfonia P - P museo Taidemuseo Kulttuuriasiainkeskus Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimen organisaatiokaavio 2. osa Valveen lastenkulttuuri ja koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kulttuuritoiminnan kehittäminen Kulttuuritalo Valve Tiedekeskus Tietomaa 17
2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa Kirjoittajat: Arja Huotari, johtaja, Kulttuuritalo Valve Katri Laiho, kulttuurituottaja Kulttuuritalo Valve Terhi Sainio, kuvataiteen lehtori Tuomas Marjamaa, kulttuuriyhdysopettaja Hannele Makkonen, lastentarhaopettaja, päivähoidon yksikkö Alakööki Raija Saloranta, lastentarhaopettaja, päivähoidon yksikkö Alakööki Suunnittelussa mukana: Päivi Mäki, opetustoimi Ulla Kaislaranta, Oulun taidekoulun rehtori Irja Knuuti, päivähoidon palvelupäällikkö Päivä Oulanne, päiväkodin johtaja Korhonen Tiina, lastentarhaopettaja Lahti-Rita Pirkko, lastentarhaopettaja Vanhahanni Pekka, lastentarhaopettaja Kokkonen Sari, lastentarhaopettaja sekä Lastenkulttuuritiimistä: Outi Dekker, Oulun taidemuseo Anne Alarto, Oulun kaupunginkirjasto Anna Maria Luonuansuu, Oulun kaupunginteatteri Arja Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan museo Anneli Syrjänen/ Arja Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Turkansaari Olavi Sariola, Oulu sinfonia Pasi Laukka, nuorisotoimi Meri Ilvesviita, nuorisotoimi 1. OKKO-suunnitelma: Oulun koulujen kulttuuriopetuksen opetussuunnitelma Kulttuurin viemistä opetussuunnitelmiin alettiin valmistella Oulussa opetushallituksen KOKU-hankkeen aikana vuosina 1998-2001. Hankkeen loppuraporttina toimivaan Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan kirjattiin Oulun osuuteen tavoitteeksi perustaa opetussuunnitelmaryhmiä ja saada kulttuurisia osioita kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin. Vuonna 2005 Oulun kaupungin opetustoimi päätti, että kaikki oululaiset koulut tekevät kulttuuriopetussuunnitelman. OKKO-suunnitelmatyön tueksi perustettiin asiantuntijaryhmä, joka laati ohjeistuksen suunnitelman laatimisen tueksi. Jokainen koulu teki ohjeistuksen pohjalta oman suunnitelmansa ja ne poikkesivat melkoisesti toisistaan. Suunnitelmista on tehty selvitys, joka on ollut pohjana opettajien tueksi kirjatun Oulun koulujen kulttuuriopetuksen OKKO oppaalle, joka on toiminut pohjana kunnallisen kulttuuriopetuksen suunnitelman laatimiselle. Vuonna 2008 työn alla olevan kunnallisen kulttuuriopetuksen suunnitelman haasteena on taata tasapuolinen mahdollisuus kulttuuriopetukseen koulusta tai luokka-asteesta riippumatta. Kulttuuriopetussuunnitelmalla voidaan tukea ja kehittää koulujen kulttuuritoimintaa, koulujen tapahtumia ja tukea oppilaiden omaa tekemistä. Kulttuuriopetusta järjestetään niin, että sisällöt vastaavat oppiaineiden, aihekokonaisuuksien ja koko koulun toimintakulttuurin tavoitteita. Oppimisympäristönä voivat toimia oman koulun lisäksi myös kulttuurilaitokset, tapahtumat, työpajat ja projektit. Yhteistyötä tehdään Oulun lastenkulttuuriverkoston kanssa, missä mukana on mm. Oulun kaupungin kulttuurilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nostaa esiin ja välittää Oulun oppilaitoksille ja yliopistolle tutkimusaiheita esim. opiskelijoiden opinnäytetöiksi. Aiheista tiedotetaan Jyväskylän Taikalamppukeskus Kulttuuriaitan kautta. Kohderyhmänä ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat ja opettajat sekä alueen kulttuurilaitokset ja -toimijat. 1.1 Miksi OKKO-suunnitelma? Nykyisissä opetussuunnitelmissa ei ole määritelty mitä kulttuurista tulisi oppia peruskoulun tai lukion aikana. OKKO-suunnitelman tarkoituksena on tukea kaikkea koulun kulttuuriopetusta ja auttaa kouluja suunnittelemaan erilaisia uusia kulttuuriopetuksen sisältöjä eri ikäluokille. Tärkeänä tavoitteena on helpottaa opetukseen integroituvien kulttuuripalvelujen saatavuutta ja aikatauluttamista. OKKO-suunnitelma osoittaa kulttuuritoimijoille opetussuunnitelmissa olevat ajankohdat (luokka-aste), sisällöt ja tavoitteet joihin tarjota sisältöä esitysten, näyttelyiden, työpajojen tai projektien muodossa. Näin se auttaa kulttuuritoimijoita suunnitlemalliseen yhteistyöhön koulujen kanssa. OKKO-suunnitelmaa kehitetään ja kirjataan työryhmässä, johon kuuluvat kulttuuriyhdysopettaja Tuomas Marjamaa, kuvataiteen lehtori Terhi Sainio ja kulttuuritalo Valveen kulttuurituottaja Katri Laiho. Työryhmää ohjaa ja kommentoi OKKOtiimi, johon kuuluvat työryhmän jäsenten lisäksi muun muassa va. perusopetuksen johtaja Päivi Mäki, Oulun Taidekoulun rehtori Ulla Kaislaranta ja opetustoimen ohjaavia opettajia. Kulttuuriopetuksen suunnitelma nostaa kulttuuriopetuksen arvoa ja merkitystä oppilaille ja opettajille. Kulttuuriopetus voi toimia myös erilaisten oppijoiden motivointi ja innostamiskeinona. Oulun kaupungin esiopetuksen suunnitelmaan ei vielä ole tehty kulttuuriopetuksen osuutta. Esiopetuksen mukaan ottaminen on tärkeää, kun tarpeena on luoda asteelta toiselle etenevä, oppiainerajoja ylittävä ja eheyttävä kulttuuriopetuksen jatkumo. 18 19
2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa 1.2 Kestävän kehityksen näkökulma Kestävä kehitys tarkoittaa ympäristöä, jossa ovat tasapainossa sekä fyysiset, psyykkiset että sosiaaliset näkökulmat. Tässä sekä kulttuurin että kulttuuriperinnön tukeminen on tärkeää. Ensin lähiympäristön tunteminen ja historian ymmärtäminen ja sen jälkeen lähiympäristön peilaaminen laajempaan kulttuurikokonaisuuteen kasvattaa ympäristöstä välittämiseen ja siitä huolehtimiseen. Oman lähikulttuurin, kulttuuripalvelujen ja kulttuuriteollisuuden tuntemisen lisäksi oppiminen kulttuurisesti laajakatseiseksi on tärkeää. Koulujen tekemä yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa on olennainen osa tämän kaltaisen kestävän kehityksen opettamista. 1.3 Valtakunnallinen työ Oulun kulttuuriopetuksen mallista ollaan kiinnostuneita valtakunnallisesti. OKKO-työtä käytiin esittelemässä elokuussa 2008 Opetushallituksen asiantuntijoille Kaisa Vähähyypälle ja Heljä Järnefeltille. He pitivät suunnitelmaa sisällöllisesti monipuolisena ja rakenteellisesti onnistuneena. Tapaamisessa sovittiin, että Opetushallitus pitää Oulun suunnitelmaa esillä oppimisympäristöjen kehittämistyössä. Opetushallitus aikoo järjestää kulttuurikasvatukseen liittyvän kansallisen verkostotapaamisen syksyllä 2008. Se tarjosi Oulun mallille mahdollisuutta olla mukana tilaisuudessa. Esittäytymistilaisuuksia on tiedossa myös vuodelle 2009. Valtakunnallisesti kulttuuriopetussuunnitelman kautta on tavoitteena löytää yhteisiä oppimistavoitteita eri oppiaineisiin, esim. avaintaitoja, joita kulttuuriopetuksen avulla voidaan saavuttaa. Oulun Taikalamppukeskus tuottaa tietoa valtakunnallisiin tarpeisiin ja toimii linkkinä Opetushallitukseen sekä niihin Taikalamppuverkoston ulkopuolisiin kuntiin, joissa tehdään kulttuuriopetukseen liittyvää kehitystyötä. Vuonna 2009 Oulussa järjestetään kulttuuriopetussuunnitelmista valtakunnallinen Taikalamppu-seminaari nimeltään Luova Luokka. Seminaari tuotetaan yhteistyössä Vantaan ja Jyväskylän Taikalamppukeskusten, Opetushallituksen ja Oulun lääninhallituksen sivistysosaston kanssa. OKKO-suunnitelmasta tehdään valtakunnallisiin tarpeisiin taulukkomallinen ohjeistus, jonka mukaan eri kunnat voivat rakentaa oman alueen erityispiirteet huomioon ottaen kulttuuriopetussuunnitelman. Mallista ollaan kiinnostuneita jokaisessa Taikalamppukeskuksessa. Mallia on esitelty mm. Espoossa ja Torniossa. 1.4 Tavoitteet vuosille 2009-2013 Oulun kaupungissa on tarve kehittää uusia, oppilaille tasapuolisia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja koulujen ja kulttuuritoimijoiden välille. Lisätä lastenkulttuurin ohjelmistotarjontaa ja yleisötyötä Oulun kaupungin kulttuurilaitoksissa ja oululaisilla festivaaleilla. Kulttuuriopetuksen suunnitelmaa varten on syksyn 2008 aikana käyty läpi kaikkien opetettavien oppiaineiden sisällöt, tavoitteet ja niiden väliset yhteydet. Näistä tiedoista kirjataan OKKO-opetussuunnitelma sekä valtakunnalliseen käyttöön opettajille ja kulttuuritoimijoille selkeä taulukkomallinen työkalu kulttuuriopetuksen suunnitteluun. Yhteistyökohteita kyseisiin sisältöihin määritellään yhdessä paikallisten kulttuurilaitosten ja -toimijoiden kanssa. Koulujen keskinäisen verkostoitumisen lisääminen kulttuuritapahtumien järjestämisessä ja toteutuksessa. Tiedottaa kulttuuriopetukseen liittyvistä verkko-opetuksen materiaaleista ja kehittää uusia verkkotyökaluja yhteistyössä Oulun lastenkulttuuriverkoston kanssa. Tutkia valmiiden opetusmateriaalien, mm. verkkooppimisympäristöjen, hyödyntämistä kulttuuriopetuksessa. Kulttuuriopetuksen aloittaminen jo esiopetuksessa. Esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaihetta kulttuuriopetuksen näkökulmasta tutkitaan ja etsitään käytäntöjä kuinka Oulun kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman kulttuurinen linjaus ja tuleva esiopetuken kultturiopetuksen suunnitelma jalkautetaan lasten arkeen. (Tästä erillinen suunnitelma) Erilaisten kansainvälisten kulttuuriprojektien kautta vahvistetaan kulttuurien ymmärtämistä ja suvaitsevaisuutta. Osallistua kulttuuriopetukseen liittyviin täydennyskoulutuksiin, mm. Taikalampun valtakunnalliset seminaarit. Tuottaa mm. Opettaja tapahtumatuottajana -koulutuksia, Luova Luokka -seminaareja ja muita taide- ja kulttuurialojen koulutuksia. Luoda esimerkkikäytäntöjä, malleja ja projekteja joilla tuetaan oppiaineiden opetussisältöjä ja oppiaineintegraatiota, mm. Kulttuurikurssit. Kootaan kouluilla jo olevia ja kulttuuriopetussuunnitelman myötä kehitettäviä käytäntöjä muiden koulujen käyttöön. Vakiinnuttaa kulttuuriopetus koulujen arkeen. Kuvataiteen lehtori Terhi Sainio tekee Oulun kaupungin peruskoulujen kulttuuriopetussuunnitelmaa koskevaa toimintatutkimusta Lapin yliopiston Taiteiden tiedekuntaan. Tutkimuksessa keskitytään kulttuuriopetussuunnitelman kehittämiseen, kehityksen seuraamiseen sekä erityisesti kulttuuriopetussuunnitelman toteutumiseen kouluissa. Taikalampputyönä tuetaan tutkimuksen eri vaiheita. 1.5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Opastaa kouluja Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelman käytössä. Kulttuuriopetussuunnitelma jalkautetaan kouluihin koulualueittain siten, että työryhmä kutsuu koulujen kulttuuriopettajat, koulujen opetussuunnitelmatyöryhmät sekä oppilaskuntien edustajat koolle ja esittelee kulttuuriopetuksen suunnitelman sisällön ja tavoitteet. Tilaisuudessa annetaan käytännön esimerkkejä oppiainerajoja ylittävien, eheyttävien oppimismahdollisuuksien luomisesta. 20 21
2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa Kehittää taulukkomallinen työkalu kouluille ja kulttuuritoimijoille suunnitelmallista kulttuuriopetusta varten. Työkalun avulla tavoitteena on vahvistaa ja helpottaa kulttuuritoimijoiden verkoston yhteistyötä keskenään sekä koulujen ja esiopetuksen kanssa. Tiedotetaan Oulun OKKO-mallista valtakunnallisesti Taikalamppuverkoston ja Opetushallituksen tilaisuuksien kautta. Järjestetään Luova Luokka -opettajien täydennyskoulutus yhteistyössä Oulun lääninhallituksen sivistysosaston ja Opetushallituksen kanssa sekä Taikalamppu-keskuksista Vantaan ja Jyväskylän kanssa. Esiopetuksen kulttuuriopetussuunnitelmaa työstetään yhteistyössä työryhmän, esi- ja alkuopetuksen tiimin sekä kaupungin päivähoidon toimintayksikön Alaköökin kanssa. Yläluokille, lukioon ja ammattilliseen koulutukseen suunnattujen kulttuurikurssien suunnittelu ja pilotointi. Kurssit tuotetaan osaksi Oulun lastenkulttuuritiimin työnä. Jatketaan 15-19 -vuotiaiden teatteriklubi Kulissia yhdessä Oulun kaupungin teatterin kanssa. Jatketaan pelikulttuurin kehittämistä Oulussa mediakasvatuksen ja sanataiteen näkökulmasta mm. yhteistyössä Oulun elokuvakeskuksen ja LudoGraftin kanssa. Palkata 100% työajalle kulttuuriyhdysopettaja yhdessä opetustoimen kanssa ja osa-aikainen opetussuunnitelman kirjaaja. 2. Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus on nostanut kulttuurisen nuorisotyön yhdeksi painopistealueekseen. Tällä hetkellä toiminta on hajanaista ja satunnaista ja kulttuurija taidepainotteisten työmenetelmien ja sisältöjen kehittämiselle on tarvetta koko Oulun seudulla. Oulun kaupungin kulttuuritoimessa on pitkä kokemus verkostoitumisesta lasten- ja nuortenkulttuurin toimijakentän kanssa. Kahden hallintokunnan tarpeiden ja osaamisen kokoamisella halutaan toiminnalle lisää vaikuttavuutta. Yhteisenä kehittämistyönä seuraavalle Taikalamppukaudelle on tarkoitus aikaansaada uusia palveluja, tuotteita, menetelmiä ja verkostoja. Valveen lastenkulttuuri on vahvana asiantuntijana mukana Valmistamohankkeessa jolla pyritään kehittämään koko kulttuurista nuorisotyötä Oulun seudulla. 2.1 Toimintasuunnitelma vuonna 2009 Järjestetään verkostotapaamisia nuorisotyöntekijöille. Kehitetään kesätoiminnan Kesäfiilis kalenterin verkkotiedotusta. Jatkaa ja kehittää iltapäiväkerhotoiminnan kulttuurisia sisältöjä. Käynnistetään nuorisotoimen Valmistamo-hankkeen kanssa laajempi seudullinen yhteistyö. Toteutetaan hollantilaisen Aya-tanssiteatterin vierailu ja työpajat, mukana mm. perheväkivalta ryhmä. Kulttuuriagenttitoiminnan kehittäminen. 3. Päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittäminen Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon yksikkö Alaköökin on kirjannut Päivähoidon Kulttuurisen linjauksen. Linjaukseen viitataan Oulun kaupungin uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa (2007). Linjauksen teoriaosa on valmis, mutta käytännön osuus vielä puuttuu. Vastaavia linjauksia tai suunnitelmia ei ole vielä löytynyt muista Suomen kaupungeista. Seuraavan Taikalamppukauden aikana tavoitteena on kulttuurisen linjauksen käytäntöön saattaminen oululaisille lapsille, lapsiperheille ja päivähoidon henkilökunnalle. Yhteistyötä tullaan tekemään yhteistyössä Oulun lastenkulttuuritiimin kanssa. Tavoitteena on tukea päivähoidon kulttuurikasvatusta henkilöstön omaa osaamista ja asenteita vahvistamalla. Tavoitteena on myös etsiä keinoja päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittämiseen valtakunnallisesti. 3.1 Alaköökin toiminta ja tehtävät Oulun kaupungin päivähoidon yksikkö Alakööki aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille sekä oululaisille lapsiperheille kehittää ja tukea päivähoidon kestävän kehityksen toimintaa järjestää yhteistyössä kaupungin eri kulttuurilaitosten ym. tahojen kanssa tutustumiskäyntejä ja pajatoimintaa päivähoitoyksiköiden ryhmille ja lapsiperheille organisoida ja valvoa kaupungin ohjattua leikkipuistotoimintaa kesäisin Alaköökissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa Hannele Makkonen ja Raija Saloranta. Järjestetään taide- ja kulttuurisisältöisiä koulutuksia nuorisotyöntekijöille, mukana mm. elokuva, sanataide, arkkitehtuuri, muotoilu ja kädentaidot. Verkostoidutaan nuorisojärjestöjen kanssa. 22 23
2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa 3.2 Oulun kaupungin kulttuurilaitosten ja kaupungin päiväkotien välinen Kulttuurikummitoiminta Kulttuurikummeina toimivat eri kulttuurilaitosten työntekijät. Toiminnan tavoitteena on tuoda tervehdys kulttuurilaitoksesta päiväkotiin ja tarjota lapsille mahdollisuus tutustua kulttuurikummin työpaikkaan ja toimintaan. Valveen lastenkulttuuri, elokuvakoulu ja sanataidekoulu ovat olleet alusta lähtien mukana kummitoiminnassa. (Kts. toimintakertomus 2007) Kummitoiminnan eteneminen: 1. Kulttuurikummi vierailee syyskauden aikana päiväkodissa ja kertoo esim. esineen (soitin, taide-esine, vanha tavara, kirja, rooliasu ym.) välityksellä kulttuurilaitoksensa toiminnasta ja tuo näin kulttuurisen tervehdyksen päiväkotiin. 2. Kulttuurikummi kutsuu kevätkaudella kummiryhmän/ryhmät vierailulle omaan toimipaikkaansa; katsomaan/kuuntelemaan harjoitusta, näyttelyä tai muuten vain kiertämään ja tutustumaan rakennukseen. 3. Lapsiryhmä valmistelee päiväkodissa kulttuurikummille taideteoksen, posterin, pienen esityksen tai oman kirjan (riippuen kulttuurikummin alasta) ja tuovat sen mukanaan kevään kummitapaamiseen. 4. Muu kummin ja päiväkodin välinen yhteistyö, jonka he suunnittelevat ja sopivat keskenään. 3.3 Toimintasuunnitelma 2009-2013 Jokaiseen päiväkotiin (72) valitaan syksyllä 2008 kulttuurivastaava, jonka tehtävänä on: pitää yllä keskustelua ja motivoida henkilökuntaa kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen arkipäivän työssä seuraa oululaista kulttuuritarjontaa, osallistua kulttuurilaitosten ja kulttuuritiimin järjestämiin tiedotustilaisuuksiin ja kulttuurikiikarin julkistamistilaisuuksiin sekä välittää tietoa omassa yksikössään yhdessä muun henkilökunnan kanssa laatia kulttuurikasvatuksen johdonmukainen suunnitelma omalle yksikölle ja seurata sen toteutumista. Näin toimien varmistetaan lasten tasavertainen mahdollisuus saada osallistua ja tutustua monipuoliseen kulttuuriantiin sekä saada myönteinen ja elämyksellinen kokemus kulttuuritarjonnasta. Kaupungin päivähoidon jokaisesta kolmesta palvelualueesta on valittu kaksi kulttuurivastaavaa (8 henkilöä) päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittämistyöryhmä Kulttuurikapsäkkiin. Suunnittelutyöryhmän tehtävänä on: pohtia, miten kulttuurisessa linjauksessa esitetyt kulttuurin kolme eri tasoa jo näkyvät päivähoidon arjessa ja miten tasoja voisi kehittää tuottaa kulttuurisen teoriaosan lisäksi käytännön oppaan päivähoitoyksiköille kulttuurin kolmesta eri tasosta ehdottaa ja suunnitella kulttuurilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä yhdessä lastenkulttuuritiimin kanssa välittää tietoa päivähoidon tarpeista lastenkulttuuritiimille työryhmän jäsenet osallistuvat kulttuurilinjauskoulutuksiin ja välittävät tietoa alueensa päiväkotien kulttuuriyhdyshenkilöille Alakööki toimii työryhmien kokoonkutsujana ja työrukkasena sekä yhdyslenkkinä Lastenkulttuuritiimin kautta kulttuurilaitoksiin. Valveen lastenkulttuuri suunnittelee sisältöjä. 3.4 Koulutusten järjestäminen Päivähoidon yleiset koulutusteemat ovat vuorovaikutustaidot, turvallisuus, liikunta ja leikit. Näihin teemoihin liittyvää taide ja kulttuuripainotteista koulutusta järjestetään yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Taiteenaloista seuraavan kauden aikana perehdytään sekä henkilökunnan että lasten työpajoissa arkkitehtuuriin ja muotoiluun, elokuvaan, sanataiteeseen, sirkukseen, valokuvaan, teatteriin ja draamaan. Koulutusta on kolmea eri muotoa: 1. Kulttuurilinjauskoulutus päivähoidon kulttuurin kehittämistyöryhmälle Perehdytetään kehittämistyöryhmä päivähoidon kulttuuriseen linjauksen tavoitteisiin ja etsitään keinoja sen jalkauttamiseen lasten arkeen. Kehitetään yhteistyötä lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen kenttään, Oulun kaupungin kulttuurilaitoksiin ja muihin toimijoihin Valveen lastenkulttuurin kanssa. Kehittämistyöryhmä perehdyttää päivähoidon henkilökuntaa kulttuurikasvattamiseen. 2. Koulutusta päivähoidon henkilöstölle Koulutusten teemat taiteen ja kulttuurin alueelta vaihtuvat puolivuosittain. Yhteen teemakoulutukseen voi osallistua 1 hlö / päiväkoti tasapuolisuuden turvaamiseksi. Koulutusta tarjotaan erityisesti päiväkotien kulttuuriyhdyshenkilöille. Koulutukset ovat käytännönläheisiä ja niistä saa ideoita omaan päiväkotiin. Oulusta ja Taikalamppu-verkoston kautta koko Suomesta etsitään taiteen ja kulttuurin ammattilaisia ja taidekasvattajia koulutusten ohjaajiksi. 24 25
2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 3. Työpajoja lapsille ja lapsiperheille Koulutusten teemat taiteen ja kulttuurin alueelta vaihtuvat puolivuosittain. Työpajoja pidetään eri-ikäisille lapsille ja lapsiperheille muun muassa päiväkodeissa ja kulttuurilaitoksissa. Työpajojen kautta annetaan myös koulutusta päivähoidon henkilökunnalle. Oulusta ja Taikalamppu-verkoston kautta koko Suomesta palkataan taiteen ja kulttuurin ammattilaisia ja taidekasvattajia lasten työpajojen ohjaajiksi. 3.5 Tiedon kerääminen ja materiaalin tuottaminen Päivähoidon kentältä kerätään tietoa ja palautetta kulttuurikasvatuksen toteutumisesta ja kehittämisideoita. Tavoitteena on kirjata kulttuuriyhdyshenkilöiden, kulttuurin kehittämistyöryhmän, opetustoimen ja Oulun kaupungin lastenkulttuuritiimin kanssa toimintamallit ja mahdollisuudet motivoivaksi oppaaksi. Opasta ja Oulun kaupungin toimintamallia tullaan levittämään ja tiedottamaan Taikalamppuverkoston kautta myös muille kunnille. 26 3. osa Valveen sanataidekoulu Sanataidekasvatuksen ja lastenkirjallisuuden kehittämissuunnitelma 2009-2013 27
3. Valveen sanataidekoulu Kirjoittajat: Kati Inkala, Valveen sanataidekoulun vastaava opettaja Anna Anttonen, Valveen sanataidekoulun vastaava opettaja (äitiyslomalla 20.12.2007 alkaen) Antti Syrjäläinen, Valveen sanataidekoulun opettaja Yhteistyössä: Liisi Huhtala, Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian emeritaprofessori Minna Sääskilahti, Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunta, äidinkielen didaktiikka Outi-Maria Takkinen, Annantalon taidekeskuksen kiertävä sanataideopettaja Sanna Hankala, Erilaiset elämät Kehitysvammaisten kulttuuri näkyväksi! ry 1. Valveen sanataidekoulu nyt! Lasten ja nuorten sanataidekasvatus ja lastenkirjallisuus ovat kuuluneet olennaisena osana Kulttuuritalo Valveen arkeen vuodesta 2000 lähtien. Oulun kaupunki vakinaisti vuonna 2002 apurahojen, projektirahoitusten ja talkootyön voimalla käyntiin lähteneen (Nukun) sanataidekoulun, joka on ollut vuodesta 2005 alkaen osa Taikalamppu-verkostoa. Sanataidekoulu on vuosien saatossa kehittynyt parista pienestä harrastusryhmästä koko 0 20- vuotiaiden ikäryhmän kattavaksi taidekouluksi. Tällä hetkellä säännöllisissä viikkoryhmissä kokoontuu noin 150 lasta ja nuorta. Noin 60 alle 4-vuotiasta ja kuusi kehitysvammaista lasta käyvät tunneilla yhdessä ainakin yhden tutun aikuisen kanssa; usein mukana on koko perhe. Erityisesti niin kutsutut koko perheen ryhmät, joissa alle 4-vuotias lapsi harrastaa yhdessä aikuisen kanssa, ovat todella suosittuja. Joissakin ryhmissä varasijoilla paikkaa odottaa jopa toistakymmentä lasta. Tarvetta useammalle ryhmälle olisi! Koska sanataidekoulu haluaa taata lapsille ja nuorille mahdollisuuden jatkaa harrastusta aina 20-vuotiaaksi asti, pienten harrastajien määrää ei voida näillä resursseilla enää kasvattaa. Pulaa on myös ohjaajista. Tänä vuonna sanataidesyksynsä starttaavat 5 6-vuotiaat ovat kaikkien aikojen ensimmäisen vauvasanataideryhmän harrastajia, joilla on siis koko elämän mittainen kokemus sanataidekasvatuksesta. Koska lapsilähtöinen ja pitkäjänteinen taidekasvatus on meille erityisen tärkeää, olemme innoissamme siitä, että sanataidekoulussa on koko ajan enemmän perheitä, jotka ovat olleet osa sanataideyhteisöämme jo vuosia. Pitkäjänteinen taidekasvatus vaatii asioihin sitoutumista ja ammattitaitoista ja kehittyvää työyhteisöä. Olemme viime vuosina panostaneet pienten sanataiteen lisäksi erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Vaikka vuosien saatossa meille onkin kasvamassa melkoinen määrä nuoria, olemme pyrkineet tarjoamaan yli 13-vuotiaille jo nyt useita viikkoryhmiä. Viime vuonna toteutuikin jo kaksi. Tänä vuonna tarjolla on jopa kolme erilaista ryhmää. Tämänhetkisillä resursseilla ryhmiä ei voi enää lisätä, vaikka kiinnostusta olisi esimerkiksi Valveen elokuvakoulun ja sanataidekoulun yhteisen poikkitaiteellisen viikkoryhmän perustamiseen. Nyt kun sanataidekoulun perustoiminta jo kattaa koko ikäjakauman eli 0 20-vuotiaat, ja opetusmenetelmiä on kehitetty vuosia, meillä on mahdollisuus suunnata taidekasvatuksen kehittämistä myös erityisryhmiin. Maahanmuuttajalasten sanataidekasvatukselle on kovasti kysyntää, ja heidän kanssaan on tehtykin monenlaisia pilottiprojekteja, mutta pitkäjänteistä kehittämistä kaivattaisiin. Hyviä kokemuksia olemme saaneet jo kolmatta vuotta käynnissä olevasta Ensi- ja turvakodin äiti vauva-ryhmästä. Yhteiset keskustelut hoitajien kanssa ovat olleet tärkeä osa ryhmän kehittämistyötä. Tieto-taitoa olemme jakaneet molempiin suuntiin. Myös kehitysvammaisten sanataideryhmä on toteutettu vuoden mittaisena pilottihankkeena Lohipadon erityiskoulussa lukuvuonna 2006 2007. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa mainitaan, että jokaisella lapsella, vammasta tai muusta seikasta huolimatta, on oikeus leikkiin, virkistykseen, kulttuurielämään ja taiteisiin (YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artikla). Kehitysvammaisen lapsen kohdalla mahdollisuuksia osallistua on hyvin vähän. Omia harrastusryhmiä ei ole paljon, eikä tavalliseen ryhmään osallistuminen ole ihan mutkatonta. Sen vuoksi syksyllä 2008 käynnistyy Valveen sanataidekoulussa ensimmäistä kertaa perustoiminnan puitteissa Viittomaatitsanataidekerho, joka tarjoaa tukiviitottua sanataidetta 2 6-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten perheille, joissa puheen kehityksen tukena käytetään viittomia. Ryhmää ohjaa sanataiteeseen erikoistunut erityiskasvattaja yhdessä Valveen sanataidekoulun opettajan kanssa. Erityisryhmien sanataidekasvatuksen kehittämisessä yhteistyö alan ammattilaisten ja taidekasvattajien välillä on tärkeää. Kun Viittomaatit on osa sanataidekoulun perustoimintaa, se tulee paremmin näkyväksi kuin osana koulu- tai yhdistysyhteistyötä. Tuntuu tärkeältä, että lapset kokoontuvat samassa paikassa kuin muutkin sanataidekoululaiset: he ovat aidosti osa sanataideyhteisöämme kaikkine projekteineen ja festivaaleineen. 28 29
3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu Taidekasvatuksen kehittyminen vaatii sanataidekoulun toiminnan jatkuvuuden turvaamista ja kehittämistä. Jotta taidekasvatusta voitaisiin kehittää yleissivistävällä puolella (kouluissa, päiväkodeissa ja iltapäiväkerhoissa) sekä kaikenlaisten erityisryhmien tarpeeseen, pitää sanataidekoulun oma toiminta olla kaikissa ikäryhmissä vakaalla ja uskottavalla pohjalla. Kuluneen Taikalamppukauden aikana olemme luoneet sanataidekouluun kolmiportaisen tasolta toiselle etenevän opintojärjestyksen, joka on jäntevöittänyt opetuksen etenevyyttä, mutta esimerkiksi arviointi on vasta viimeisen vuoden aikana käynnistynyt systemaattisesti ja se vaatii vielä toimintamallien kehittämistä. 2. Sanataidekoulun taidekasvatuksen näkemys Ei kulttuuri ole mikään jälkiruoka, kaunis torttu, vaan jokapäiväistä leipää. Mitä enemmän sitä on, sen helpompi meidän on elää. Taide jollain tavoin pitää meitä koossa, ilman sitä leijailisimme sinne tänne. Luulisin. (Bo Carpelan) Toimintamme ydin on sanataiteen, kirjallisuuden, lastenkulttuurifestivaalien, taidekasvatuksen, koulu- ja päiväkotiyhteistyön sekä yleisökasvatuksen asiantuntijuus. Tietotaitoa vaihdetaan ja ylläpidetään erilaisissa paikallisissa ja valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä tapaamisissa, seminaareissa, koulutuksissa ja projekteissa. Meille on tärkeää aidosti innostunut, osallistuva ja lapsilähtöinen tapa toimia. Ajatuksenamme on tehdä taide näkyväksi ja taidekasvatus näkemään saattamiseksi. Näkeminen on Inkeri Savan (2007) mukaan laajaa silmän, käden liikkeen ja havainnon, fyysisen todellisuuden sekä mielellisen kokemisen aktiivista ja rikasta kokonaisuutta, joka perustuu kasvatuksen kaikkien osapuolten aktiiviseen osallisuuteen. Yhteinen elämys on arvokas lapselle ja aikuiselle. Miten kasvaa taiteen ymmärtäjäksi, ellei ole tottunut jo pienestä pitäen kokemaan yhtenä muiden joukossa? Mitä enemmän kokee, sitä enemmän hyväksyy. Mitä enemmän ymmärtää, sitä enemmän näkee. Taiteen tuntemiseen ei ole oikopolkua, koska kaikki taiteenlajit tarvitsevat omanlaista kokemisen taitoa. Mielikuvitus on tärkeä osa vapauden linnakettamme: rohkeuden ja uskalluksen lähde lapselle ja hänen aikuiselleen. Taide on tärkeää meille kaikille. Taidekasvatuksemme arvoja ovat: Asioihin sitoutuminen ja pitkäjänteisyys: Lapsen kasvaminen yhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi vaatii aikaa. Sitoutuminen on helppoa luotettavassa ja turvallisessa seurassa: Lapsella on oma paikkansa ja tilansa sekä samalla turvallisen ja hänestä välittävän aikuisen osoittamat rajat. Tekeminen on kokonaisvaltaista: Taide koetaan yhdessä muiden kanssa, sekä kehon että mielen kautta. Työskentely on usein poikkitaiteellista. Leikkimielisyys: Taiteen ei tarvitse olla vakavaa, eikä tylsämielistä. Leikki ja leikkimielisyys ovat osa mielikuvituksen opetussuunnitelmaa. Toisesta ihmisestä välittäminen ja toisen huomioon ottaminen: Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa taidekasvatusta. Taidekasvatusnäkemyksen lähtökohtana esimerkiksi: Mäkinen, Kirsi 2006: Lapsuuden taidekokemukset voimavarana. s. 65 67. Tyyris Tyllerö 1 2. Inkeri Sava 2007: Katsommeko näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. PSkustannus, Juva. 3. Sanataiteen taiteenalakohtainen opetussuunnitelmatyö Nyt kun sanataidekoulun toiminta on vakiintunut, perustoiminta kattaa koko ikäjakauman ja sanataidekoulun arviointi sekä tuntiopettajien kanssa tehtävä yhteistyö ovat kehittymässä eteenpäin, seuraava askel on sanataidekoulun opetussuunnitelmatyö. Sanataidekoululla ei ole kirjattua omaa opetussuunnitelmaa vaan opettajien ohjenuorana toimivat taiteenperusopetuksen opetussuunnitelma, yhteiset opettajainkokoukset useita kertoja lukuvuodessa sekä sanataidekoulun toimintasuunnitelma lukuvuoden rajapyykkeineen. Tarvetta olisi kirjata koko ikäryhmää koskevaa opetuskaarta selkiyttävä suunnitelma, jonka mukaan opetus etenisi selkeästi tasolta toiselle, unohtamatta kuitenkaan taiteenperusopetuksen ulkopuolella olemisen vapautta ja väljyyttä kokeilla, joustaa ja kehittää uutta. Opettajat vaihtuvat ja ryhmät elävät, joten selkeä ohjenuora olisi tarpeen, jotta tasapuolinen ja tasalaatuinen taidekasvatus voitaisiin turvata. Valveen sanataidekoulussa on ensimmäistä kertaa Suomessa saatu nähdä vauvasanataiteesta kasvaneen sanataideharrastija aina kouluiän kynnykselle, tarvetta on erityisesti varhaisiän sanataidekasvatuksen oppisisältöjen kirjaamiseen ja levittämiseen valtakunnalllisesti. Opetussuunnitelmatyö on luontevaa aloittaa sanataidekoulusta itsestään ja ulottaa tulevina vuosina myös päiväkotien ja koulujen opetussuunnitelmien taiteenalakohtaiseen kehittämiseen, joka meillä on tavoitteena saattaa alulle seuraavan Taikalamppukauden aikana. Sille Oulussa on Okko-työn tiimoilta pitkä perinne ja hyvät mahdollisuudet. Kun sanataidekoulun oma opetussuunnitelma on kirjattuna, sen työn hedelmää on luontevaa käyttää myös varhaiskasvatuksen sekä koulujen opetussuunnitelmien taiteenalakohtaiseen työhön. Sanataidekoululla on olemassa oleva verkosto päiväkoteihin, kouluihin sekä yliopistoon, joiden kanssa käytävä dialogi on ensiarvoisen tärkeää. Valveen sanataidekoulu toimii tässä taidekasvatuksen tulkkina ja oppaana päiväkodin ja koulun suuntaan. Opetussuunnitelmatyötä varten kootaan työryhmä jo olemassa olevista verkostoista (sanataidekoulun omat opettajat, jotka ovat koulutukseltaan varhaiskasvattajia, luokanopettajia ja aineenopettajia, päivähoidon yksikkö Alaköökin yhteistyökumppanit, kulttuuriyhdysopettajat, Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan didaktikot sekä valtakunnalliset alan asiantuntijat). Ammattitaitoinen ja kehittyvä tekijäjoukko: Tavoitteena on osallistujien, taiteilijoiden ja yleisön pedagogisessa prosessissa oppilaiden ja opettajien kokemus osallisuudesta. Aikaa pohtia ja kokeilla: Annetaan mahdollisuus yrittää ja erehtyä. Taiteen kautta opitaan kokeillen ja pohtien. 30 31
3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu Sanataiteen opetussuunnitelmatyön suunnitelmarunko 1. Valveen sanataidekoulun opetussuunnitelma: Vastaavat opettajat kehittävät ja suunnittelevat yhdessä tuntiopettajien kanssa, valtakunnallisesti konsultoiden. 2. Taiteenalakohtainen opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen: Vastaavat opettajat koordinoivat yhdessä tuntiopettajien kanssa, jotka ohjaavat alle kouluikäisten ryhmiä. Mukana työryhmässä on myös varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Alaköökistä sekä Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. 3. 4. Taiteenalakohtainen opetussuunnitelma ala- ja yläkouluun Vastaavat opettajat koordinoivat yhdessä tuntiopettajien ja kulttuuriyhdysopettajan kanssa. Mukana työryhmässä on myös ala- ja yläkoulun opettajia sekä asiantuntijoita Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. 5. Taiteenalakohtainen opetussuunnitelma toiselle asteelle Vastaavat opettajat koordinoivat yhdessä tuntiopettajien kanssa. Mukana työryhmässä myös lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajia sekä asiantuntijoita Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Opetussuunnitelmatyölle on olemassa jo käytännön malleja, joita voidaan hyödyntää: sanataidekoulu tarjoaa vuosittain toukokuussa järjestämällään Lumotut sanat Lasten ja nuorten sanataidefestivaalilla esi- ja alkuopetukselle sanataidepajoja elämyksellisissä näyttelyissä (ks. lisää Lumotut sanat -festivaalista ja päiväkoti- ja kouluyhteistyöstä Valveen sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomuksesta). Yleisökasvatuksen sisältöjä voidaan nyt sitoa opetussuunnitelmiin harkitummin. Koska näyttelytoiminta on jo koulujen ja päiväkotien tiedossa, se olisi vaivatonta sitoa myös niiden aikatauluihin. Sitoutuminen olisi motivoidumpaa, jos sisällöt olisivat yhdessä opetussuunnitelmaan mietittyjä. Myös yliopistoyhteistyö on käynnissä ja opiskelijat tekevät harjoitustöitä sanataiteeseen liittyen. Opettajakoulutuksen äidinkielen didaktikon Minna Sääskilahden kanssa on jo alustavasti suunniteltu opetussuunnitelmaan liittyviä harjoitustöiden aiheita. Harjoitustöiden pohjalta tutkimustyötä olisi mahdollista aloittaa sekä sanataidekoulussa että yliopistossa. 4. Yliopistoyhteistyö ja täydennyskoulutus Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitos toteuttaa yhdessä Valveen sanataidekoulun kanssa sanataiteen suuntautumisvaihtoehdon sisältöjä, tutkimushankkeita ja sanataideharjoitteluja. Opintokokonaisuuksien ja opintojen suunnittelu ja toteutus on aloitettu Bolognan sopimuksen uudistusten myötä vuonna 2006. Useita kursseja on toteutettu ja sanataideharjoitteluja tehty sekä sanataidekoulussa että yleissivistävän taidekasvatuksen piirissä, mutta suuntautumisvaihtoehdon vakiintuminen on vielä kesken. Työtä on vaikeuttanut esimerkiksi taideaineiden ja antropologian laitoksella kesken oleva professorin vaihtoprosessi (ks. suuntautumisvaihtoehdon sisällöt Valveen sanataidekoulun toimintakertomuksesta 2007). Sanataiteen suuntautumisvaihtoehto on koettu tärkeäksi: kursseille on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa. Kurssien rakenne on muotoutunut ja kehittyy edelleen, ja yliopistoyhteistyötä on mahdollista laajentaa myös kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Yksittäisiä luentoja siellä onkin jo pidetty, mutta kurssien ja jatkuvan opetuksen saaminen on neuvottelun alla. Yliopistoyhteistyön ansioista sanataidekouluun hakeutuu useita motivoituneita opettajaopiskelijoita vuosittain harjoitteluun. Nyt yhteistyön laajentaminen myös opetussuunnitelmatyön tasolle on paikallaan. Opettajien ja muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien täydennyskoulutukselle on tarvetta sekä Oulussa että koko alueella. Täydennyskoulutuksia pidetään tilauksesta, mutta viimeisen vuoden aikana toteutetun pitkäkestoisen Lumo-koulutuksen tapaisille koulutuksille olisi kova kysyntä (ks. lisää Lumo-koulutuksesta Valveen sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomuksesta). Tavoitteena onkin, että koulutukset suunnitellaan tulevaisuudessa tietyn ryhmän tarpeisiin pitkäkestoisiksi projekteiksi, joita lasten kanssa työskentelevät aikuiset toteuttavat yhdessä taideopettajan kanssa. Koulutuksissa nousee jatkuvasti esille erityisesti opetusmateriaalin puute. Koska sanataidekoulussa on jo vuosia kehitetty monenlaisia opetusmenetelmiä, olisi tarpeellista tuottaa myös opetusmateriaalia kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Luovan kirjoittamisen oppikirjoja on paljon, mutta sanataidekasvatukseen tarvittaisiin lisää materiaalia. Esimerkiksi alle kouluikäisten sanataidekasvatuksesta ei ole juuri tarjolla opetusmateriaalia. Tulevaisuudessa olisi mahdollisuus paketoida esimerkiksi vuosittain järjestettävän Lumotut sanat Lasten ja nuorten festivaalin teemaan liittyvää opetusmateriaalia yleissivistävän taideopetuksen tarpeisiin. Tämä työ kytkeytyisi kehittämisen tuloksena yhteen opetussuunnitelmatyön kanssa. 32 33
3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu 5. Valtakunnallinen sanataidetyö vuosina 2009 2013 taidekasvatuksen tietotaidon dialogi valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä tapahtumissa ja seminaareissa sanataidekoulun kolmiportainen opintojärjestys on siirrettävissä muihin sanataidekouluihin yliopistoyhteistyö ja koulutus: sanataiteen suuntautumisvaihtoehdon kehittäminen eteenpäin ja siitä tiedottaminen valtakunnallisesti sekä muu koulutus oppilasarvioinnin kehittäminen eteenpäin ja siitä tiedottaminen opetussuunnitelmatyö opetusmenetelmät ja materiaali (erityisesti alle kouluikäisten sanataide) valtakunnallisen sanataidelistan ylläpitäminen KIEKU!-kirjailijavierailun konseptin levittäminen valtakunnallisesti Valveen sanataidekoulu toimii sanataiteen valtakunnallisen sähköpostilistan moderaattorina. Annantalon taidekeskus ottaa vastuulleen sanataiteen kehittämiskahviloiden järjestämisen Taikalamppu-verkostossa. Kauden 2009 2013 aikana Annantalon taidekeskus ja Valveen sanataidekoulu suunnittelevat ja toteuttavat yhteisen, valtakunnallisen sanataidekasvatuksen seminaarin kehittämishankkeidensa tuloksista niitä tukevia asiantuntijapuheenvuoroja esille tuoden. Seminaari järjestetään sekä Oulussa että Helsingissä. Tiedotusta tapahtuu myös, kun molempien keskusten kehittämishankkeista järjestetään esim. koulutusta, työpajoja tai asiantuntijaluentoja alan tapahtumissa, seminaareissa, muissa Taikalamppukeskuksissa tai sanataidekouluissa eri puolilla Suomea. Valveen sanataidekoulun toimintamalli 1. Sanataidekoulun perustoiminta: koulun ulkopuolinen harrastustoiminta 0-20-vuotiaat 5.1. Yhteistyö Helsingin Annantalon taidekeskuksen kanssa Taikalamppuverkostossa Alueellinen säteily: Valveen sanataidekoulun säteily suuntautuu enimmäkseen Pohjois-Suomeen, Kainuuseen sekä Pohjanmaalle ja Annantalon taas pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Kansainvälisesti Valveen sanataidekoulu toimii Barentsin alueella ja Annantalo suuntautuu Eurooppaan. Molemmat tekevät yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa ja Taikalamppu-verkoston kautta myös kaikkialla Suomessa. Ideoiden ja projektien vaihtoa kaupunkien kesken: Annantalon tuottamat kiertonäyttelyt (mm. Lumottu metsä -näyttely vuonna 2007, josta lisää sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomuksessa, Runoilijan talossa -näyttelyn siirtäminen Annantalosta Ouluun vuonna 2009), sanataide kulttuurikasvatussuunnitelmassa ja alle kouluikäisten sanataidekasvatus. Yhteisten teemojen suunnittelua eri-ikäisille soveltaen. Opetusmateriaalien saatavuuden ja saavutettavuuden yhdessä kehittäminen. Jatketaan Arxin Taikalamppu-kaudella 2006-2008 avaamalla lapsille suunnattujen näytelmien julkaisemisen linjalla ja kootaan näytelmäkirjat koulujen käyttöön niin Annantalon teatteriopettajien vuosien varrella 5x2-opetukseen kirjoittamista näytelmistä kuin 10-12-vuotiaiden lasten Oulussa järjestettävään Pegasos - SANA KIITÄÄ! -kilpailuun kirjoittamista näytelmistä. Sanataidekasvatuksen ja kirjallisuuden Taikalampputyö 2. 3. 4. 5. Lumotut sanat -festivaali sekä muut festivaalit, projektit ja poikkitaiteellinen yhteistyö Yhteistyö yleistävän taidekasvatuksen kanssa (päiväkodit, koulut, iltapäiväkerhot) Opetussuunnitelmatyö ja opetusmateriaalin kehittäminen Yliopistoyhteistyö ja muu koulutus Yhteydenpito sanataiteen ja kirjallisuuden Taikalamppu-kehittämishankkeiden välillä: Tavoitteena on tavata lukukausittain ja vaihtaa ajatuksia sekä antaa ja saada tukea Taikalamppu-työssä. Taikalamput pyrkivät yhdessä kehittämään sanataidekasvatusta ja sanataideopettajuutta sekä tukemaan sanataiteen laajenemista. 6. Erityisryhmät Tiedotusyhteistyö kentälle: Annantalon taidekeskus ja Valveen sanataidekoulu jakavat keskenään tiedotusvastuuta Taikalamppuun ja sanataiteen yleiseen kehittämiseen liittyvissä asioissa. 34 35
3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu 6. Vuoden 2009 suunnitelma 6.1. Sanataidekoulun perustoiminta Koulun ulkopuolinen harrastustoiminta muodostaa vuonna 2009 edelleen keskeisen osan Valveen sanataidekoulun toiminnasta. Pienten lasten ryhmien suosio on vakaa, mikä luo jatkuvuutta, sillä tavoitteena on pitää lapset ryhmissä aikuisuuden kynnykselle saakka. Nuorten ryhmien tarjontaa on lisätty, jotta jokainen sanataiteesta innostunut nuori löytäisi itselleen sopivan vaihtoehdon. Uusia sanataiteen tuntiopettajia tarvitaan, mutta opetustyö säilytetään myös vastaavien sanataideopettajien toimenkuvassa. Useissa sanataideryhmissä on varasijoilla lapsia odottamassa vapautuvaa harrastuspaikkaa, esimerkiksi 1-vuotiaiden ryhmässä jopa 15 perhettä. Jotta uusia ryhmiä voidaan perustaa, resursseja pitää lisätä. Jatkamme arvioinnin kehittämistä yhdessä sanataidekoulun tuntiopettajien kanssa. Myös sanataidekoulun oma opetussuunnitelmatyö aloitetaan ja opetussuunnitelmatyölle yleensäkin luodaan pohjaa. Suunnitellaan Valveen elokuvakoulun kanssa yhteisen poikkitaiteellisen viikkoryhmän perustamista. 6.2. Sanataidekoulun lukuvuotta rytmittävät projektit Sanataidekoulun merkittävin lukukauteen kuuluva projekti on toukokuussa 2009 kolmatta kertaa järjestettävä Lumotut Sanat Lasten ja nuorten sanataidefestivaali, jota teemoittaa tällä kertaa Annantalolta siirrettävä Jukka Itkosen Runoilijan talossa -näyttely. Lumotut sanat -festivaalia halutaan kehittää eteenpäin valtakunnallisena lasten ja nuorten sanataidefestivaalina, johon liittyy tapahtumia, sanataidepajoja ja koulutusta sekä poikkitaiteellista yhteistyötä. Muita keskeisiä projekteja ovat mm. keväällä Pegasos-näytelmän suunnittelu ja toteutus Oulun kaupungin teatterin järjestämällä Lasten ja nuorten teatteripäivillä sekä syksyllä Valokeila-lehden teko Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin aikaan. Vakiinnutettuja perusprojekteja kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Sanataidekoulu etsii uusia toimintamalleja ja toteuttaa erilaisia projekteja eri vuosina, mutta tärkeimmät perusprojektit jaksottavat lukuvuotta ja toimivat toiminnan vakauttajina. Yhteistyö eri festivaalien kanssa tukee poikkitaiteellista yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. 6.3. Erityisryhmät Sanataiteen kehittäminen erityisryhmille on yksi sanataidekoulun tärkeimpiä visioita vuonna 2009. Syksyllä 2008 alkanut, Sanna-Maria Hankalan 2 6-vuotiaiden kehitysvammaisten perheille suunnattu Viittomaatit on ensimmäinen sanataidekoulun omana ryhmänä alkanut erityisryhmille suunnattu ryhmä. Tämä tuo suunnitelmallisuutta ja pysyvyyttä erityislapsille suunnattuun toimintaan. Valveen sanataidekoulu on aiempina vuosina ollut mukana monissa erityislapsille suunnatuissa projekteissa (ks. Valveen sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomus), mutta projektit ovat olleet lyhytkestoisempia ja kertaluontoisempia. Myös jo kolmatta vuotta jatkuva Ensija turvakodin äiti vauva-ryhmä pysyy osana toimintaa. Sitä kehitetään yhdessä Ensi- ja turvakodin henkilökunnan kanssa. 6.4. Muu toiminta Sanataidekoulun iltapäiväkerhotoiminta on ollut hyvin vilkasta jo usean vuoden ajan. Syksyllä 2008 alkavat säännölliset jokaviikkoiset iltapäiväkerhot, joissa sanataideopettaja vierailee kouluilla. Toimintaa jatketaan 2009. Sanataidekoulu tekee jatkuvasti yhteistyötä päiväkotien sekä ala- ja yläkoulujen kanssa. Päiväkotiyhteistyö on vakiintuneella pohjalla ja sitä jatketaan tiiviisti vuonna 2009. Lisäksi sanataidekoulu järjestää tilauksesta päiväkotien ja koulujen omiin projekteihin liittyviä sanataidepajoja. Myös Oulun kaupungin opetustoimen kanssa yhdessä tehtävät KIEKU!-kirjailijavierailut saavat jatkoa. 6.5. Yliopistoyhteistyö ja muu koulutus Yliopistoyhteistyötä jatketaan Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitoksen kanssa. Koulutusohjelmaa kehitetään edelleen ja neuvottelut uuden professorin kanssa käynnistetään. (Vuoden aikana pyritään järjestämään yliopistolla ainakin yksi kurssi suuntautumisvaihtoehtoon liittyen.) Myös neuvottelut Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa jatkuvat, ja tiivis yhteistyö äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan lehtorin Minna Sääskilahden kanssa jatkuu tiiviinä. Sanataidekouluun otetaan keväällä 2009 useita harjoittelijoita sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskelevista että luokanopettajaksi ja lastentarhaopettajaksi opiskelevista. Harjoittelijat voivat käyttää opittuja taitoja hyväksi omassa työssään esimerkiksi opettajina ja kirjastotyöntekijöinä. Useat työllistyvät myös myöhemmin sanataidekoulun tuntiopettajiksi tai projektityöntekijöiksi. Muuta paikallista, alueellista ja valtakunnallista koulutusta järjestetään kysynnän ja resurssien mukaan. 7. Resurssit ja sanataidekoulun työntekijät Kaksi vastaavaa opettajaa työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisesti, mutta kokopäivätyölle on tarvetta. Lisäksi tuntiopettajia tarvitaan lisää, jotta vastaavien opettajien aika riittäisi paremmin kehittämistyöhön. Opetustyö on kuitenkin tarpeellista säilyttää myös vastaavien opettajien työnkuvassa, koska niin taidekasvatus aidosti kehittyy opettamalla ja suunnittelemalla opetusta. Koska sanataidekoululla on lukuvuoden aikana useita isoja projekteja perustoiminnan ja koulutusten sekä päiväkoti-, koulu- sekä iltapäiväkerhoyhteistyön rinnalla, olisi vastaavien opettajien lisäksi tärkeää perustaa myös yhden kuukausipalkkaisen sanataideopettajan toimi. Hän voisi ottaa suurempaa vastuuta yleissivistävän puolen kehitystyöstä sekä Oulussa että alueellisesti. Tavoitteena on saada kiertävä sanataideopettaja, joka opettaa sanataiteen viikkoryhmiä myös Oulun ulkopuolella niissä kunnissa, joissa kiinnostusta yhteistyöhön tuntuu olevan. Kuukausipalkkainen sanataideopettaja voitaisiin irrottaa vastaavien opettajien avuksi myös lukuvuosien perusprojekteihin, kuten Valokeila-lehteen, Pegasos-näytelmän tekoon sekä Lumotut sanat - lasten ja nuorten sanataidefestivaalille. Kaksi vastaava opettajaa Vastaavien opettajien työtehtäviin kuuluu: toiminnan organisointi ja kehittäminen yhteistyöverkoston ylläpitäminen sekä tiedottaminen talon sisällä, paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti opetustyö sanataidekoulun viikkoryhmissä päiväkoti-, koulu-, ja iltapäiväkerhoyhteistyön suunnitteleminen ja toteuttaminen yhdessä kiertävän sanataideopettajan kanssa Lumotut sanat Lasten ja nuorten sanataidefestivaalin sisällöntuottaminen sekä tuotantovastuu yhdessä lastenkulttuurituottajan kanssa poikkitaiteellinen yhteistyö Kulttuuritalo Valveen, Valveen lastenkulttuurin sekä kaupungin muiden kulttuuritoimijoiden kanssa 36 37
3. Valveen sanataidekoulu tuntiopettajien koordinoiminen ja tukeminen yliopistoyhteistyö ja muu kouluttaminen harjoittelijoiden ohjaaminen opetussuunnitelmatyö ja opetusmateriaalin kehittäminen tutkimustyö ja julkaisutoiminta opetussuunnitelmatyöhön liittyen yhteistyössä yliopiston kanssa Nykyisen 60 prosentin sijaan rahoitusta haetaan 100 prosentin työajalle Yksi kiertävä sanataideopettaja Kiertävän sanataideopettajan työtehtäviin kuuluu: opetustyö sanataidekoulun viikkoryhmissä päiväkoti-, koulu- ja iltapäiväkerhoyhteistyön toteuttaminen sanataiteen opettaminen Oulun alueella sanataidekoulun lukuvuotta rytmittävien projektien ja festivaalien toteuttaminen yhdessä vastaavien opettajien kanssa osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön 4. osa Valveen elokuvakoulu elokuvakasvatuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2009-2013 Haemme rahoitusta 100 prosentin työajalle Tuntiopettajat Tuntiopettajien työtehtäviin kuuluu: opettaa viikkoryhmissä osallistua opettajien kokouksiin ja sanataidekoulun järjestämiin tapahtumiin ja projekteihin omien harrastajien kanssa osallistua sanataidekoulun järjestämiin koulutuksiin osallistua opetussuunnitelmatyöhön Haemme rahoitusta 15 tuntiopettajan palkkaamiseen. 38 39