KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS POHJAN ASEMAKAAVA, KOULUNMÄKI 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 18.2.2014 ASEMAKAAVAN NUMERO 681 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE POHJA/5 KYLÄ POHJA KORTTELIT 2100-2108 SEKÄ NIIHIN LIITTY- VÄT KATU-, ERITYIS- JA VIRKIS- TYSALUEET KAAVA-ALUEEN SIJAINTI VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 21.2.2011 KAAVAN HYVÄKSYMINEN VALTUUSTO KAAVAN LAATIJA A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY 1

LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.1.2011, tark. 24.1.2012, tark. 7.3.2013 2. Yleiskaavallinen tarkastelu 1:15 000, A3. Nykytila ja kehityskuva. 3. Kaavarunkovaihtoehdot 1:5000, A3. 4. Yleisötilaisuuden 25.1.2011 keskustelumuistiinpanoja 5. Lasten osallistaminen Pohjan asemakaavoituksen yhteydessä, raportti 25.11.2011. KOKO-hanke, Kaakkois-Pirkanmaa, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. LUETTELO OHEISMATERIAALISTA JA TAUSTASELVITYKSISTÄ 1. Pirkanmaan maakuntakaava. Pirkanmaan liitto. Maakuntavaltuusto 2005, Valtioneuvosto 2007. 2. Pohjan osayleiskaava. Suunnittelukeskus Oy. 1999. 3. Kuhmalahden kunta, Pohjan kylän johtokartta. Airix Ympäristö Oy Tampere, FMC Group. 17.12.2009. 4. Kuhmalahden kunta, vesihuoltosuunnitelma. Yhdyskuntasuunnittelu S. Anttila Oy. 2009. 5. Kuhmalahden vesihuollon toiminta-alue. Yhdyskuntasuunnittelu S. Anttila Oy. 2009. 6. Kuhmalahti, Arkeologinen osainventointi. Kirkonkylän asemakaava ja Pohjan kansakoulun ympäristö. Museovirasto, Johanna Seppä. 2007. 7. Pohjan kylän Kouluntien rakennusinventointi. Pauliina Tiusanen. 2011. 8. Kuhmalahden kunta; SCC Viatek Tampere: Kuhmalahden kyläraittien maisemasuunnitelma. 22.3.2001 9. Kuhmalahden Pohjan kylän luontoselvitys, osa 1 (eteläinen alue). Sirpa Jokihaara. 2009. 10. Kaakkois-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto, Kuhmalahden kunta, Luopioisten kunta, Pälkäneen kunta, Kangasalan kunta (Sahalahti). 2006. 11. Elävää maaseutua Kaakkois-Pirkanmaalla-hankkeen loppuraportit ja karttamateriaali. ns. AMO-hanke. Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta. 2010. 12. Palveluverkon kehittämissuunnitelma 2011-2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Kangasalan kunta. Palveluverkkotyöryhmän raportti 31.1.2011. 13. Liikenneviraston tierekisteri, tiedot vuodelta 2010. 14. Pohjan kylän maakirjakartta, 1635. www.vanhakartta.fi 15. Kalmbergin kartasto, P.III.,1855. www.vanhakartta.fi 16. Lempäälä-Kangasala-maakaasuputken suunnittelualueen arkeologinen inventointi 2009. Pirkanmaan maakuntamuseo, Kirsi Luoto. 17. Ympäristöhallinnon pohjavesialuekortti 0428907; Matti Vänskä, ELY-keskus, 4.2.2011. 18. Kangasala, Kuhmalahti, Pohja. Koulunmäen asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2012. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. 25.12.2012. 19. Kangasalan kunta. Kuhmalahden Pohjan asemakaava, Koulunmäki. Asiantuntijalausunto liito-oravaan kohdistuvista vaikutuksista. P17894. FCG Finnish Consulting Group Oy. Marja Nuottajärvi 1.10.2012. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemakaavoitus käynnistettiin loppuvuodesta 2010 silloisen maanomistajan eli Kuhmalahden kunnan aloitteesta. Tavoitteena on kaavoittaa koulun läheisyyteen omakotitalotontteja ja siten mahdollistaa Pohjan kylän yhdyskuntarakenteellisesti järkevä kehittyminen. Vuoden 2011 alussa Kuhmalahti liittyi Kangasalan kuntaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.2.2011. Se ja yleiskaavallinen tarkastelu olivat nähtävillä 21.2.-22.3.2011 Kangasalan kunnan ilmoitustauluilla ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin neljä mielipidettä. Kaavasta 2

järjestettiin yleisötilaisuus 25.1.2011 Kuhmalahden kunnan entisellä kunnantalolla Pohjan kylässä. Pohjan koulun lapsia osallistettiin kaavaan liittyen Pohjan koulun arkkitehtuuripäivässä 22.11.2011. Kaavaluonnos valmistui tammikuussa 2012 ja kaavoituslautakunta päätti kokouksessaan 24.1.2012 asettaa sen nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 20.2.-20.3.2012 välisen ajan Kangasalan kunnan ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus 23.2.2012 Pohjan kirjastolla. Kaavaluonnoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Kaavaehdotus valmistui keväällä 2013 ja kaavoituslautakunta päätti 7.3.2013 asettaa sen nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä 19.8.-17.9.2013 välisen ajan Kangasalan kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavaehdotuksesta jätettiin kaksi lausuntoa ja yksi muistutus. Kaava käsiteltiin kaavoituslautakunnassa 18.2.2014. 2.2 Asemakaava Pohjan koulun eteläpuolelle, mäen itärinteelle kaavoitetaan omakotitalotontteja ja yksi asumisen ja yrittämisen mahdollistava pientalojen tontti. Luopioisiin johtavan Rautajärventien varteen osoitetaan niin ikään yksi asumisen ja yrittämisen yhdistämisen mahdollistava tontti. Alueelle osoitetaan uusi kokoojakatu ja tonttikatu. Olemassa olevat ulkoilureitit säilytetään ja niiden muodostamaa verkostoa täydennetään uudella reitillä asuinalueelta koululle ja Iso-Maijalantielle (ent. Kouluntie). Rakennettujen alueiden väliset alueet osoitetaan virkistysalueiksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan vaiheittain. Toteuttaminen vaatii katujen ja kunnallistekniikan rakentamista, mitä varten on varattava määrärahat kunnan budjettiin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee itäisellä Pirkanmaalla, Kangasalla, Kuhmalahden Pohjan kylässä. Päijät-Hämeeseen on matkaa vähimmillään vain vajaa 10 km. Lähimpiin muihin taajamiin on matkaa seuraavasti: - Kuhmalahden kirkonkylälle 8 km, Kangasalle 37 km ja Tampereelle 55 km. - pohjoiseen Eräjärvelle 17 km - itään Vehkajärvelle 14 km ja Kuhmoisiin 31 km - etelään Rautajärvelle 9 km ja Luopioisiin 16 km Kuva: Suunnittelualueen sijainti laajemmassa aluerakenteessa. (Lähde Maanmittauslaitos, lupanro 725/KP/06). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 3

Kuva: Suunnittelualue kuvattuna pohjoisesta. Etualalla vasemmalla Sariolan tilakeskus ja muutama asuinrakennus ja oikealla Pohjan koulu. Suunnittelualueen rakennettavat alueet sijoittuvat osittain kuvan keskiosissa näkyvien hakkuualueiden kohdalle. (Lähde Sky Foto, syyskuu 2010) Kuva: Suunnittelualue kuvattuna etelästä. Metsän takana pilkistää Pohjan koulu. Suunnittelualueen rakennettavat alueet sijoittuvat osittain kuvan keskiosissa näkyvien hakkuualueiden kohdalle. Taka-alalla oikealla Pohjan kyläkeskus peltoaukeineen ja taustalla vasemmalla Längelmäveden Tervaniemenlahti ja oikealla Kuhmajärvi. (Lähde Sky Foto, syyskuu 2010 4

Pohjan kylä on entinen kuntakeskus ja sen palvelutarjonta on edelleen runsas. Asuinalueet sijaitsevat peltovyöhykkeen takana. Suunnittelualue sijaitsee kylän keskuksesta hieman erillään, peltolaaksoa rajaavan mäen rinteessä. Alue rajautuu pohjoisessa Pohjan kouluun ja Iso-Maijalantien (ent. Kouluntie) varren omakotitalotontteihin, idässä Luopioisiin johtavaan Rautajärventiehen ja etelässä ja lännessä laajaan, Laipanmaan erämaiseen alueeseen liittyvään metsäalueeseen. Suunnittelualue on havumetsää, joka viettää koilliseen ja itään. Itäosassa alavimmalla kohdalla on kosteikko ja osa alueesta on louhikkoista. Alueen pohjoisosissa kulkee kouluun liittyvä ulkoilureitti. Alueen etelärajan tuntumassa on kiinteä muinaisjäännös (hiilimiilu). Alueella on havaintoja liito-oravasta. Väestön rakenne ja kehitys Kuhmalahdella ja Pohjan kylässä Entisen Kuhmalahden kunnan väestömäärä vuoden 2010 lopussa oli 1041 henkilöä. Tilastokeskus on ennustanut väestön vähenevän noin 50 henkilöllä seuraavan 20 vuoden aikana ja kääntyvän sen jälkeen taas maltilliseen nousuun. Ennusteen mukaan lasten, nuorten ja työikäisten määrä vähenee ja seniori-ikäisten määrä kasvaa. Pohjan kylän asukasluku on vuonna 2010 ollut noin 200 henkilöä eli noin viidennes entisen Kuhmalahden kunnan väestöstä. Suunnittelualueella ei ole asutusta. Kuhmalahdelle on rakennettu viime vuosina noin 4 uutta omakotitaloa vuodessa. Luonnonympäristö ja maisema Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualue sijaitsee Pohjan kylää ja viljelylaaksoa etelässä rajaavan metsäselänteen kaakkoisrinteessä. Laakson alavimmat kohdat ovat olleet vielä 1600-luvun alussa Längelmäveden lahtea ja Pohjan kylän kantatilat ja kyläkeskus ovat aikoinaan syntyneet Längelmäveden pohjukkaan, mistä kylä on saanut nimensäkin (alun perin Kuhmalahdenpohja). Suunnittelualueen itäosa Rautajärventien varressa on suhteellisen tasaista ja osin kosteikkoa. Rinne nousee länsikaakkoon jyrkimmillään vajaan 10 % kulmassa eli alue avautuu itään. Suunnittelualueen maaperä on enimmäkseen moreenia, kosteikkoalueella on turvekerroksia. Alue on paikoin hyvin louhikkoista. Kuva: Pohjan kylän korkokuva. Korkeimmalla sijaitsevat alueet on merkitty tumman harmaalla ja alavimmat alueet vaalean harmaalla. Suunnittelu-alue sijaitsee laajan selännealueen ja laaksoalueen vaihettumisvyöhykkeellä. (Lähde AMO-hanke, 2010). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Kuva: Sinisellä Pohjan kylän vesistöt ja oranssilla suot ja soistumat, joista suurin osa sijaitsee ylävillä selänne-alueilla. Suunnittelualueella on muutama kosteikko. (Lähde AMO-hanke, 2010). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 5

Kuva: Pohjan kylän maaperä. Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi moreenia (ruskea), itäosissa on pienialainen savikko (keltainen) (Lähde AMOhanke, 2010). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Kuva: Pohjan kylän maisemahistorian vaiheita historialliselta ajalta. Korkeimmalla sijaitsevat alueet on merkitty tumman harmaalla ja alavimmat alueet vaalean harmaalla. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty punaisella ympyrällä. Kartta A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. Luonnonolot Suunnittelualueen pohjoisosa on luonnoltaan pääasiassa lehtomaista kangasta ja eteläosa mustikkatyypin kangasta. Alueen itäosassa turvepohjaisella maalla on kosteikkokasvillisuutta. Puusto on havupuuvaltaista, alueen eteläosissa on erityisesti kuusta. Koivua on jonkin verran sekapuuna. 6

Kuva: Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön metsätyypit. Vesistöt ja (Lähde vesitalous Kuhmalahden Pohjan kylän luontoselvitys, Sirpa Jokihaara, 2009). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Kuva: Tyypillinen näkymä suunnittelualueelta: lehtomainen kangas. Kuva A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. Pohja- ja pintavedet Alueen ojat ovat syntyneet enimmäkseen metsäalueiden ojittamisen yhteydessä. Suunnittelualue on kyläläisten mukaan paikoin lähteistä. Alueen pohjoisosassa koulun itäpuolella on lähde, joka on jo pitkään ollut Sariolan vedenottamona. Alueen länsiosassa lähellä lakialuetta sekä itäosassa lähellä Rautajärventietä on pienialaisia sulamis- ja valumisvesien muodostamia soistumia. Suunnittelualueen kaakkoispuolella vajaan kilometrin päässä on Vuortenharjun pohjavesialue, jonka päävirtaussuunta on kohti etelää eli suunnittelualueesta poispäin. Pintavedet valuvat pääosin pohjoiseen ja koilliseen. Alueen itäosan purojen kautta kulkee valumavesiä suunnittelualueen eteläpuolisilta soilta. Kuvat: Vasemmalla suunnittelualueen läheisimmät vesistöt vaalealla sinisellä ja pohjavesialue tummalla sinisellä. (Lähde AMO-hanke, 2010). Oikeanpuolimmaisessa kuvassa suunnittelualueen ja sen lähiympäristön kosteikot ja ojat. (Lähde Maanmittauslaitos, lupanro 725/KP/06). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Luonnonsuojelu Suunnittelualueen ylärinteessä sijaitsee luontoselvityksen mukaan merkittäviksi luokiteltujen lintulajien reviirejä (tiltaltti ja palokärki). Tiltaltti on luokiteltu vaarantuneeksi lintulajiksi (VU). Liito-oravien jätöksiä löytyi vuoden 2009 luontoinventoinnissa alueen pohjoisosista koulun lähettyviltä sekä keskiosista ulkoilureitin ympäristöstä. Vuoden 7

2012 tarkistuksessa luonnonsuojelulain 49 :n mukaiseksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi todettiin ainoastaan urheilukentän lounaispuolinen alue. Kuvat: Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön luonnonsuojelukohteet. (Lähde Kuhmalahden Pohjan kylän luontoselvitys, Sirpa Jokihaara, 2009). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Kolohaapa, liito-oravan pesäpuu. Luonnonsuojelulain 49 mukainen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka, jolla kasvaa kolohaapa sekä useita muita iäkkäitä haapoja potentiaalisina kolopuina. Vuoden 2009 luontoselvityksen mukainen liito-oravan jätöshavaintopaikka. Liito-oravalle soveltuva elinympäristö kaava-alueella eli varttunut vanha kuusikko, jossa kasvaa sekapuuna haapaa ja koivua. Metsäalueella ei sijaitse kolopuita tai risu-pesäpuita. Liito-oravan pääasialliset kulkuyhteydet kaava-alueelta muille soveltuville metsäalueille. Liito-oravan toissijaiset kulkuyhteydet kaava-alueelta muille soveltuville metsäalueille. Kuva: Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön liito-oravahavainnot (Lähde Asiantuntijalausunto liitooravaan kohdistuvista vaikutuksista. FCG Finnish Consulting Group Oy. Marja Nuottajärvi 2012) Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on enimmäkseen metsätalouskäytössä, ja osa alueesta on nykyisin hakkuuaukiona. Osa alueesta on lisäksi virkistyskäytössä (koulun luoteispuoleiset metsät, missä pururata sijaitsee). Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Pohjan kylä on toinen Kuhmalahden kahdesta taajamasta. Suunnittelualue sijaitsee kylän yhdyskuntarakenteen etelälaidalla ja liittyy osaksi koulun tienoon asuinrakennusten tiivistymää. 8

Kuva: Pohjan kylän yhdyskuntarakenne ja suunnittelualueen läheiset rakentamisen tiivistymät ympyröitynä. Suunnittelualue on merkitty punaisella ympyrällä. Lähde: AMO-hanke, 2010). Taajamakuva Pohjan kylätaajaman taajamakuvaa hallitsevat kumpuilevat pellot, vanhat tilakeskukset ja palvelurakennukset sekä kulkuväylät. Suunnittelualue sijaitsee kylätaajaman laidalla, jossa tilakeskukset edustavat sotien jälkeistä aikaa ja metsäympäristö dominoi maisemakuvaa. Koulun tienoo on suomalaiselle asutulle maaseutumaisemalle tyypillistä reunavyöhykettä. Asuminen Pääosa Pohjan kylän asuinrakennuksista on omakotitaloja. Vehkajärventien eteläpuolella on muutama rivitalo. Suunnittelualuetta lähimpänä olevat asuinrakennukset ovat väljille tonteille rakentuneita omakotitaloja, joista Sariola on maatalouden tilakeskus ja koulun itäpuoleinen rakennus entinen tielaitoksen tukikohta. Asemakaavaalueella ei ole asumista eikä muutakaan rakentamista. Palvelut Pohjan kyläkeskustassa, n. 500 m päässä suunnittelualueelta, on kylän asukasmäärään nähden erittäin hyvä palvelutarjonta. Keskustan palveluita ovat päivittäistavarakauppa, pankki, posti ja apteekki sekä matkahuollon, metsänhoitoyhdistyksen, mainostoimiston, hierojan, fysioterapeutin, parturin, verhoomon ja ompelimon toimipisteet, helluntaiseurakunnan rukoushuone ja bänditilat. Keskustan itäpuolella, noin 1,5 km päässä suunnittelualueelta on ryhmäperhepäiväkoti ja keskustan lounaispuolella, suunnittelualueen rajalla alakoulu (luokat 0-6). Palveluita haetaan myös Sahalahdelta, Kangasalta, Luopioisista ja Tampereelta. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kuhmalahden ja Pohjan elinkeinorakenne on huomattavasti alkutuotantovaltaisempi kuin Pirkanmaalla tai Kangasalla keskimäärin. Myös maa- ja metsätalouden koneilla suoritettavat muut työt, kuten maansiirtotyöt työllistävät alueen asukkaita. Yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 60 %. Kuhmalahden ja Pohjan kylässä arvioidaan olevan etenkin luonnonympäristön ja siihen liittyvän matkailualan käyttämättömiä elinkeinomahdollisuuksia. Yritystontteja on alueella vähän. Suunnittelualueeseen rajautuvilla omakotitalotonteilla harjoitetaan myös yritystoimintaa. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee maatalouden tilakeskus. 9

Virkistys Suunnittelualueella kulkee kouluun liittyvä, noin 1 km mittainen valaistu pururata, joka on talvisin latuna. Pohjan kylässä on lisäksi muuta latuverkostoa, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä ja uimaranta. Suunnittelualue rajoittuu laajaan metsäalueeseen, joka liittyy Laipanmaan 150 km 2 laajuiseen erämaa-alueeseen. Liikenne Suunnittelualueen itäosaan sisältyy osa Rautajärventietä (tie nro 322), joka johtaa etelään Luopioisten Rautajärven kylään ja siitä edelleen Luopioisiin ja Pälkäneelle. Rautajärventien keskivuorokausiliikennemäärä on vajaa 500 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 10 % (lukemat suunnittelualuetta etelämpää, Luopioisten puolelta). Suunnittelualueen pohjoispuolinen Iso-Maijalantie (ent. Kouluntie) on yksityistie. Pohjasta kulkee arkisin noin kuusi linja-autovuoroa Sahalahdelle, Kangasalle ja Tampereelle. Osa vuoroista kulkee Pohjan keskustasta ja osa koulun luota, suunnittelualueen tuntumasta. Luopioisiin, Kuhmoisiin ja Eräjärvelle kulkee Pohjan keskustasta arkisin 2-3 linja-autovuoroa. Suunnittelualueen läheltä, Iso-Maijalantien (ent. Kouluntie) pohjoispuolelta kulkee vanhaa tielinjausta (nykyisin Koulunpolku) pitkin kevyen liikenteen yhteys Pohjan keskustaan. Keskustasta pohjoisen ja koillisen asuinalueille kulkevat kevyen liikenteen väylät. Suunnittelualueella ei ole katuja. Kuva: Pohjan kylän yleinen tieverkko ja sen valaistus. Yleiset tiet on merkitty punaisella ja yksityistiet harmaalla. Vihreä kuvaa valtion ylläpitämää tievalaistusta ja keltainen kunnan ylläpitämää valaistusta. (Lähde: AMO-hanke, 2010). Kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset: Suunnittelualueen etelärajan tuntumassa, asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös (hiilimiilu, inventointi 2012). Pohjan kylästä on tehty kaksi arkeologista irtolöytöä. Kuvat : Hiilimiilu ja sen sijainti kartalla punaisella (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2012) 10

Kulttuurimaisema: Pohjan kylän rakennettu kyläkeskus ja peltolaakso on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Alueesta sanotaan, että se on edustavaa viljelys- ja kulttuurimaisemaa ja muodostaa maaseutumaisen maisemakokonaisuuden (Pirkanmaan maakuntakaava, 2007. alue akm 47: Pohjan kylän kulttuurimaisema). Asemakaava-alue on alueen ulkopuolella. Kuvat: Vasemmalla Pohjan kylän arkeologiset irtolöytöpaikat keltaisella (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) ja oikealla maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen rajaukset (AMO-hanke, 2010). Suunnittelualueen karkea rajaus on merkitty punaisella ympyrällä. Rakennettu kulttuuriympäristö: Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat Pohjan koulurakennus ja Sariolan tilakeskus on inventoitu vuonna 2010 (Pohjan kylän Kouluntien rakennusinventointi). Koulu edustaa tyypillistä 1950-luvun koulurakentamista ja on kunnoltaan hyvä. Sariolan tilan rakennuskanta on pääosin peräisin 1930-luvulta ja säilyttänyt hyvin tai melko hyvin ominaispiirteensä. Kuva: Pohjan koulu Iso- Maijalantieltä (ent. Kouluntie) kuvattuna. Kuva A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitettävissä alueen pohjois- tai itäpuolella kulkevaan kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon. 11

Kuva: Pohjan kylän vesihuoltoverkkoa. Sininen viiva=nykyinen vesijohto, punainen viiva=nyk. viettoviemäri, ruskea viiva=nyk. paineviemäri, punainen rasteri=kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoalue. Rakentamisalueen likimääräinen rajaus on merkitty punaisella ympyrällä. Lähde: Kuhmalahden vesihuollon kehittämissuunnitelma. S. Anttila Oy. 2009. Erityistoiminnot Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse erityistoimintoja. Ympäristösuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautajärventien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle ajoittaista meluhaittaa. Suunnittelualueella ei ole syytä epäillä sijaitsevan pilaantuneita maita. Suunnittelualueen kaakkoispuolella, Rautajärventien varressa, suunnittelualueen ulkopuolella sijaitseva kaatopaikka on suljettu. Maanomistus Maa-alue on Kangasalan kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuva: Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty kuvaan punaisella. Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan maakuntakaavan 29.3.2007. Kaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu varsinaisia maankäyttömerkintöjä. Alueen poikki on osoitettu seudullisesti merkittävän ulkoilureitin linjaus. Suunnittelualueen pohjoispuolinen alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja varsinainen kyläkeskus palveluineen paikallistasoiseksi kunnan pääkeskukseksi (Pa). Kyläkeskuksen itäpuolinen pelto-alue on merkitty maatalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristö-arvoja (MY) ja kyläkeskuksen ja peltoaukean muodostama kokonaisuus maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akm047). Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Rautajärventie on merkitty yhdystieksi. 12

Yleiskaava Pieni osa suunnittelualueen pohjoisinta aluetta kuuluu Pohjan osayleiskaavaan (Suunnittelukeskus Oy, 2000). Kaava ei ole oikeusvaikutteinen. Suurimmalla osalla suunnittelu-aluetta ei ole yleiskaavaa. Asemakaava Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole asemakaavaa. Laadittava asemakaava on Pohjan kylän ensimmäinen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kuva: Ote Pohjan osayleiskaavasta. Suunnittelualueen pohjoisrajaa on merkitty kuvaan punaisella. 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella ei ole asemakaavaa. Taajaan rakennettavan asuinalueen rakentaminen vaatii asemakaavan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty Kuhmalahden kunnan aloitteesta syksyllä 2010 (Kuhmalahden kunnanhallituksen päätös 2.9.2010 283 ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: Alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, asukkaat ja toiminnanharjoittajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, sosiaali- ja terveyskeskus, sivistyskeskus) Tampereen aluepelastuslaitos Kuhmalahden vesi- ja viemärilaitos, Vattenfall Oy, TeliaSonera Finland Oyj Viranomaiset (Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo. Pirkanmaan liitto) Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu Kangasalan Sanomissa, Sydän-Hämeen lehdessä ja Kangasalan kunnan ilmoitustauluilla 21.2.2011 samalla, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu nähtäville. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Tammikuussa 2011 järjestettiin yleisötilaisuus Kuhmalahden kunnan entisellä kunnantalolla Pohjassa. Tilaisuuden aiheina olivat asemakaavahanke sekä Pohjan taajaman kehittäminen osana Kangasalan kuntaa. Tilaisuuteen osallistui noin 50 henkilöä. Tilaisuuden keskustelusta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 21.2.-22.3.2011 Kangasalan kunnan ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätet- 13

tiin neljä mielipidettä, joissa ehdotettiin tilan asemakaavoituksen aloittamista tilan itäosista (ei tarvita pumppaamoa), kompostoivien käymälöiden ja harmaiden vesien imeytyskentän suosittelemista ja peltojen säilyttämistä maatalousmaina. Lisäksi ilmaistiin huoli Pohjan palveluiden säilymisestä. Mielipiteet on voitu ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Kaavaan liittyen järjestettiin Pohjan koulun arkkitehtuuripäivä 22.11.2011, jolla osallistettiin lapsia ja nuoria kaavasuunnitteluun. Päivän aikana oppilaat suunnittelivat pienoismallin avulla näkemystensä mukaisen asuinalueen ja yhden tontin. Osallistamistempauksen järjesti Kaakkois-Pirkanmaan KOKO-hanke. Tempauksesta tehty raportti on selostuksen liitteenä. Kaavaluonnos valmistui tammikuussa 2012 ja kaavoituslautakunta päätti kokouksessaan 24.1.2012 asettaa sen nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 20.2. 20.3.2012 välisen ajan Kangasalan kunnan ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus 23.2.2012 Pohjan kirjastolla. Kaavaluonnoksesta jätettiin seitsemän lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnoissa Pirkanmaan liitto totesi kaavaratkaisun olevan perusteltu. ELY-keskus edellytti tarkennetun liitooravaselvityksen laatimista, Rautajärventien länsiosan sisällyttämistä kaavaan ja kokoojakadun liittymän merkitsemistä nuolella. Maakuntamuseo edellytti arkeologisen inventoinnin laatimista ja Kangasalan kunnan yhdyskuntatekniikka katuleveyksien tarkistamista. Kangasalan Veden lausunnossa todettiin, että asemakaavoitus edellyttää vesi- ja viemärijohtojen täydennysrakentamista. Kangasalan kunnan rakennusvalvonnalla ja ympäristönsuojelulla ei ollut huomauttamista kaavaluonnokseen. Mielipiteessä peräänkuulutettiin kaavaratkaisun kuvauksen ja vaikutusten arvioinnin täydentämistä metsätaloudellisten vaikutusten osalta. Lausunnot ja mielipiteet on voitu ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Kaavaehdotus valmistui alkuvuodesta 2013 ja se oli nähtävillä 19.8. 17.9.2013 välisen ajan kunnan ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla. Kaavaehdotuksesta lausunnon jättivät ELY-keskus, Kangasalan kunnan rakennusvalvonta ja Kangasalan kunnan tekninen lautakunta. Lausunnoissa teknisellä lautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavasta. Kirjallisen muistutuksen jätti Minna Saario. ELY-keskuksen lausunnossa edellytetään, että lähimetsän alue (VM) tulee säilyttää puustoisena ja Pöytäkiventienliittymä tulee merkitä nuolella niin, että se vahvistuu kaavalla. Rakennusvalvonnan lausunnossa todettiin, että asuinrakennusten sijainti rakennusalalla ja asuinrakennusten pääharjansuunta tulee muuttaa sitovaksi ja että määräys rakennusalan rajasta, johon rakennus tulee rakentaa kiinni, poistetaan. Saario esittää muistutuksessaan vesinäytteiden ottoa kaivostaan ennen rakennus- ja kaivuutöiden aloittamista sekä niiden aikana ja jälkeen. Lisäksi hän toivoo vahvistusta sille, ettei kaivon huoltotien kohdalle kaavassa osoitetun kevyen liikenteen väylän rakentamisella aiheuteta hänelle lisävelvoitteita tai kuluja. Kunnan perusteltu vastine ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutukseen: Kaavaan tehdään lausunnoissa esitetyt muutokset. Vesinäytteiden otto ennen rakennustöitä ja tarvittaessa niiden jälkeen sekä rakennustöistä mahdollisesti aiheutuneiden haittojen korvaaminen ovat normaaleja käytäntöjä. Rasitesopimuksen mukainen talousveden ottaminen ja johtaminen ovat voimassa kaavan voimaantultuakin. Muu kuin rasitesopimuksessa sallittu toiminta ei ole luvallista kunnan maalla kaavasta riippumatta. Rasitesopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet huomioidaan kevyen liikenteen väylää rakennettaessa.. 14

Kaavaan on ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty seuraavat muutokset: Kouluntien nimi on muutettu Iso-Maijalantieksi Asemakaavan VM-merkintään lisäys: alue on säilytettävä puustoisena. Pöytäkiven alkuun on lisätty likimääräisen ajoneuvoliittymän sijainnin merkintä. Asuinrakennusten sijainti rakennusalalla on muutettu sitovaksi Asuinrakennusten pääharjansuuntaa osoittava viiva on muutettu sitovaksi Nuolet, jotka osoittavat rakennusalan rajaa, johon asuinrakennus suositellaan rakennettavaksi kiinni, on poistettu Muutokset ovat vähäisiä, eikä kaavaa niiden vuoksi ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Viranomaisyhteistyö Kaavaa käsiteltiin Kangasalan kunnan ja ELY-keskuksen välisessä neuvottelussa 30.3.2010. Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia erillinen viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kuhmalahden ja Kangasalan kunnan tavoitteet Kaavan tavoitteena on suunnitella viihtyisä ja kuntataloudellisesti järkevä alue, joka sopii Pohjan kylätaajaman ilmeeseen, maaseutumaiseen elämäntapaan sekä tukee Pohjan kylän asukasluvun kehittymistä ja palvelujen säilymistä. Alue sovitetaan luontevasti metsäympäristöön. Metsäistä sijaintia hyödynnetään alueen kokonaisrakenteen ja yleisilmeen suunnittelussa. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tähän ja kaavan vaikutusten arviointiin liittyen kaavallinen suunnittelu aloitettiin Pohjan kyläkeskuksen kattaneella yleiskaavallisella tarkastelulla ja kaavan vaihtoehtojen suunnittelulla ja vertailulla. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Yleisötilaisuuden keskustelun anti, OAS:sta, luonnoksesta ja ehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet on pyritty ottamaan huomioon kaavan laadinnassa. Kaavan laadinnan tavoitteet ovat täsmentyneet yleiskaavallisen tarkastelun ja kaavarunkovaihtoehtojen laadinnan ja vertailun myötä. Kangasalan kunnan tavoitteita on täsmentänyt mm. Kotikatutiimi kokouksessaan 14.11.2011. 4.5 Yleiskaavallinen tarkastelu Kaavallinen suunnittelu käynnistettiin koko Pohjan kylätaajaman käsittävällä yleiskaavallisella tarkastelulla. Pohjan maankäytön nykytilasta ja kahdesta vaihtoehtoisesta kehitysnäkymästä laadittiin samalla esitystekniikalla vertailukelpoiset esitykset. Kehitysnäkymissä tarkasteltiin, asumisen, työpaikkatoimintojen, palvelujen ja virkistyksen kehityspolkuja pitkällä aikavälillä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tilan 2:139 eli asemakaavoitettavan alueen vaihtoehtoisiin rooleihin Pohjan kylätaajaman kehityspoluissa. Kehitysnäkymiin liittyviä kysymyksiä käsiteltiin yleisötilaisuudessa tammikuussa 2011 Pohjan kylällä. Vaihtoehdoista kehitettiin tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella Pohjan kylätaajaman yleiskaavallinen kehityskuva. 15

Kuva: Yleiskaavallinen tarkastelu. Pohjan kylätaajaman maankäytön ja liikenteen nykytila (vuonna 2011). Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 725/KP/06. Kuva: Yleiskaavallinen tarkastelu. Pohjan kylätaajaman vaihtoehtoiset kehityskuvat. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan lähinnä isomman työpaikka-alueen sijainnin (harmaa viivoitus) ja tilan 2:139 maankäytön ja katuverkon suhteen (punaisella rajattu alue). Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 725/KP/06. 16

Kuva: Yleiskaavallinen tarkastelu. Pohjan kylätaajaman kehityskuva. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 725/KP/06. Kehityskuvassa uutta asumista (kartassa ruskea) on osoitettu palvelujen ja olemassa olevan rakenteen läheisyyteen. Laajimmat laajennusalueet sijaitsevat koulun etelä- ja länsipuolella. Myös Pohjan taajaman ja Vehkajärventien pohjoispuolista aluetta Mäkeläntien, Huvilantien ja Vuorenkankaantien varressa on osoitettu täydennettäväksi asumisella. Vähäistä asumiskäyttöön painottuvaa täydennysrakentamista on osoitettu lisäksi kylätaajaman kaakkoispuolisille peltosaarekkeille ja Kalmahuhdantien varteen. Loma-asumiseen (kartassa violetti) painottuvaa täydennysrakentamista on Kalmaluhdantien varteen, missä rakennuskanta on pienipiirteistä ja siten loma-asumiseen hyvin soveltuvaa. Etäisyys palveluihin on lyhyt ja maisemat kauniit. Uusia työpaikka-alueita (kartassa tumma harmaa) on osoitettu tarpeeksi laajoina alueina, isojen teiden varteen, hyvien kulkuyhteyksien varrelle ja tarpeeksi kauas asutuksesta: kaksi Vehkajärventien varteen ja yksi Rautajärventien varteen entisen kaatopaikan tienoille. Palvelujen alueisiin (kartassa punainen) ei ole esitetty muutoksia. Kylän halki on osoitettu maakunnallinen virkistysreitti (vihreä katkoviiva), joka hyödyntäisi Pohjan vahvuuksia: komeita näkymiä Längelmävedelle, jokea, maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja viljelysmaisemaa. Keskeisesti kylän läpi linjattuna reitti palvelisi myös kyläläisten paikallisen liikkumisen ja virkistyksen tarpeita. 17

4.6 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavan laadinta käynnistyi koko kunnan omistaman kiinteistön 2:139 kaavarunkovaihtoehtojen laadinnalla. Vaihtoehdoissa tutkittiin koko kiinteistön maankäytön mahdollisuuksia ja niiden pohjalta määritettiin varsinaisen asemakaavoitettavan alueen rajaus. Vaihtoehdot poikkesivat toisistaan liikennejärjestelyjen ja korttelirakenteen suhteen. Rakentamiseen käytettävissä olevat alueet määrittyivät alueen nykyisen virkistyskäytön, luontoarvojen, pinnanmuotojen ja kosteikkoalueiden sijainnin perusteella. A B 18

C Kuvat: Tilan 2:139 ja sen lähiympäristön kaavarunkovaihtoehdot A, B ja C. Lounaiskulman pohjakartta vaihtoehdoissa A ja B Maanmittauslaitos, lupanro 725/KP/06. Vaihtoehtotarkastelun johtopäätöksenä todettiin, että kiinteistön 2:139 rakentaminen on järkevää aloittaa alueen itäosasta, joka voidaan yhdistää vesihuoltoverkostoon ilman pumppaamoa. Itäosa olisi edullisinta yhdistää Rautajärventiehen, mikäli kosteikon maaperä osoittautuisi tarpeeksi kantavaksi. Itäosan kosteikkoalueen maaperää tutkittiin kairauksin kesällä 2011 ja kantavuus todettiin parhaimmaksi kosteikon keskivaiheilla pisteessä numero 3 (ks. kartta alla). ELY-keskus suositteli näkemien ja muiden Rautajärventien liittymien sijainnin vuoksi asemakaava-alueen liittymän paikaksi pistettä 3 lähinnä olevaa kohtaa Rautajärventien varressa. (Piste 3 viittaa kuvaotteeseen kosteikkoalueen kairauskartasta.) Vaihtoehtojen tarkastelu oli pohjana asemakaavaluonnokselle, jossa korttelirakenteet ja katuverkko tarkentuivat. Kuva: Ote kosteikkoalueen kairauskartasta. Kairauspisteen nro 3 maaperä todettiin kantavimmaksi. 19

Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös: Kuhmalahden kunnanhallituksen päätös 2.9.2010 283 OAS nähtävillä 21.2.-22.3.2011 Luonnos nähtävillä: 20.2.-20.3.2012 Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 7.3.2013. Asemakaavaehdotus nähtävillä 19.8.-17.9.2013. Asemakaavan käsittely kaavoituslautakunnassa 18.2.2014. Kunnanvaltuuston hyväksyminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 19,35 ha. Alueelle on osoitettu 21 uutta rakennuspaikkaa. Kaksi tonttia, joilla sallitaan pientaloasumisen lisäksi myös yritystoimintaan liittyvien rakennusten rakentaminen (AP), ovat kooltaan noin 4740 m 2 ja 8010 m 2. 19 erillispientalotontin pinta-alat vaihtelevat välillä noin 2035 m 2 ja 3570 m 2. Alueen kaikki tontit ovat pinta-alaltaan yli 2000 m 2. Yli 3000 m 2 :n erillispientalotontteja (AO) on alueella neljä kpl. Kaava-alueen yhteen laskettu asuinrakennusten rakennusoikeus on 4620 kem 2, talousrakennusten rakennusoikeus 2100 kem 2 ja yritystoimintaan tarkoitettujen rakennusten rakennusoikeus 1200 kem 2. Alueelle muuttanee lähinnä lapsiperheitä ja alueen väestön määrän on mahdollista lisääntyä 80 henkilöllä seuraavan 15 vuoden kuluessa. Osalle tonteista saa sijoittaa myös yritystoimintaa, joka voisi työllistää muutamia ihmisiä. Palvelut Alue tukeutuu Pohjan kylätaajaman nykyisiin päivittäispalveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue sovitetaan maisemaan ja ympäristöön korttelirakenteen, rakennusalojen rajaamisen ja julkisivumääräysten avulla. 5.3 Aluevaraukset ja muut kaavamerkinnät Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue AP Kaava-alueelle on osoitettu kaksi asuinpientalojen tonttia, joilla molemmilla sallitaan myös yritystoimintaan liittyvä rakentaminen. Tontit ovat kooltaan erillispientalotontteja isompia. Kummallakin tontilla on rakennusoikeutta 220 kem 2 asuinrakennukselle ja 100 kem 2 talousrakennuksille. Pienemmällä sallitaan lisäksi 200 kem 2 ja isommalla tontilla Rautajärventien lähellä 1000 kem 2 yritystoimintaan liittyvää rakentamista. Suurin sallittu kerrosluku on I ½. Rinnetontilla sallitaan kerrosalaan luettavien tilojen sijoittaminen myös kellarikerrokseen. Asuinrakennukset tulee sijoittaa tontin kadunpuoleiseen osaan. Rinnetontilla asuinrakennuksen pääharjansuunnan tulee olla rinteen suuntainen, rakennukset tulee porrastaa luonnollisen maanpinnan mukaan ja niiden julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta. Kattomuodon tulee molemmilla tonteilla olla satulakatto. Kadun puoleinen sivu tontista tulee istuttaa ja virkistysalueiden vastaiset sivut säilyttää ja hoitaa metsäisinä. Hulevesien luonnonmukaiseksi hallitsemiseksi määrätään lisäksi, että vähintään 15 % tontin pinta-alasta tulee olla istutettua tai muutoin veden kulkua hidastavaa ja että tonttiliittymään tulee rakentaa rumpu, jonka halkaisija on vähintään 430 mm. 20