Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala

Samankaltaiset tiedostot
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke

Onnistunut automaattilypsy vähintään 2000 litraa/robotti maitoa meijeriin

Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Aperehuruokinnan periaatteet

Lypsyrobotin lypsykapasiteetin täysimääräinen

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

Sujuvat ja tehokkaat arkirutiinit

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehun tuotantokustannus

Sari Kajava, Annu Palmio

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Parsi- ja asemalypsy

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Automaattilypsytilat - navetan toiminnallisuus ja lypsyrobotin tiedon hallinta

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala Jussi Savander

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Kaura lehmien ruokinnassa

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Tankki täyteen kiitos!

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maississa mahdollisuus

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä Sirpa Helin Osk Maitosuomi

Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa

COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA

Säilörehun ruokintahävikit

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

LELYN LYPSYROBOTTIMALLIEN ROBOTTITEHOKKUUS JA KAPASITEETTIEN VERTAILU

Iiris Muhonen HOUKUTUSREHURUOKINTA JA RUOKINNAN SEURANNAN MITTARIT KEHITTYVILLÄ AUTOMAATTILYPSYTILOILLA POHJOIS-SUOMESSA

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

DeLaval seosrehuvaunut ja kiinteät apesekoittimet Optimoituun ja tarkkaan seosrehuruokintaan

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka

LEHMIEN RUOKINTA AUTOMAATTI- LYPSYTILOILLA POHJOIS-SAVOSSA

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Lehmän ruokinnan peruspilari. on laadukas karkearehu. Rehunjako on samalla myös. yksi työllistävä rutiini. säilörehun hyväksikäytön,

MaitoManagement 2020

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Vapaus Sinulle ja karjallesi DeLaval vapaaehtoinen lypsyjärjestelmä VMS

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Ruokinnan teemavuosi

Utareterveys suurissa karjoissa. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri 2009

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Utareterveyden ongelmanselvitystä ja ennaltaehkäisyä. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

Pihattonavetoiden kotimaiset mitoitussuositukset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

Poikima-aika haaste ja mahdollisuus

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

Eläinten ja navetan puhtaanapito maitohygienian ylläpitämisessä

Transkriptio:

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy Helsinki 3.9.2015 Lea Puumala

Automaattilypsy navetan toiminnallisuus - hanke vuosina 2012 2014 Etelä- Pohjanmaalla - 12 automaattilypsytilaa (5 DeLaval, 5 Lely ja 2 RDS) Toteuttajat: TTS ja ProAgria Etelä- Pohjanmaa Rahoittajat: ELY Etelä-Pohjanmaa, Maatalouden laskentakeskus Oy, DeLaval Oy, TTS ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa Julkaisu: TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus nro 8/2014 Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen

Toimiva automaattilypsy * vähintään 2000 litraa maitoa meijeriin päivässä yhdeltä lypsypaikalta * lypsylle ohjattavia lehmiä enintään 10 % lypsävistä * laite lypsää 20 20,5 tuntia vuorokaudessa (maitoa virtaa noin 15 tuntia päivässä) * lehmä siirtyy 10 sekunnissa lypsylle ja poistuu 15 sekunnissa lypsyltä * vetimet puhdistetaan 0,5 1 minuutissa ja nännikupit kiinnitetään 0,5 1 minuutissa * jokainen lehmä käy vähintään 2 kertaa lypsyllä päivässä, poikkeuksena umpeen laitettavat lehmät

Toimiva automaattilypsy saadaan, kun * lehmät ovat nopealypsyisiä - minuutin pidempi lypsyaika => laite ehtii lypsää 6 10 lehmää vähemmän vuorokaudessa * olosuhteet ja laitteiden ohjaus tukevat nopeaa lypsylle siirtymistä ja lypsyltä poistumista * olosuhteet, hoito ja ruokinta ylläpitävät hyvää lehmien jalkaterveyttä * olosuhteet ja hoito pitävät lantakäytävät, parret, lehmät ja utareet puhtaina * lehmillä on hyvä utarerakenne * hyvä maitotuotos säilörehussa hyvä käymislaatu ja sulavuus sekä karkearehua jatkuvasti lehmien ulottuvilla ja väkirehustus sovitetaan säilörehun mukaiseksi * lypsyrobotista annetaan sopivasti väkirehua * tallentunutta tietoa hyödynnetään jatkuvasti ja järkevästi * toiminnassa ennakoiva ote

Lypsyaika näkyy tilalla lehmämäärissä ja lypsykerroissa Kokonaisaika =lypsypaikka lehmän käytössä (robottiin siirtyminen, vedinten pesu, nännikuppien kiinnitys, lypsy ja poistuminen lypsyltä) minuuttia/lehmä/lypsykerta) 6 6 8 8 Lypsyt, ohikulut, pesut ja huuhtelut, yhteensä tuntia/pv 21,5 21,5 21,9 21,9 Vapaa kapasiteetti, % vuorokaudessa 11 11 9 9 Lehmiä lypsyssä 63 70 49 70 Lypsykerrat keskimäärin karjassa/lehmä/pv 3 2,7 3 2,1 Ohikulut yhteensä päivässä, min/pv 47 46 37 35 - ohikulut lehmää kohden päivässä 1,5 1,3 1,5 1

Lypsypaikalla oloaika vaihteli lehmittäin 4,3 18 minuuttia laskentajaksoilla Aika = takaportti sulkeutuu lehmän siirtyessä lypsypaikalle etuportti sulkeutuu lehmän poistuttua lypsypaikalta Lypsyssä olevien lehmien määrään ja lypsyrobotin lypsykapasiteettiin vaikuttavat: Lehmän siirtyminen lypsyrobottiin - vaihtelu tilojen välillä keskimäärin 8 27 sekuntia/lypsy (laitteen ikä ja porttien aukaisu- ja sulkeutumisasetukset, lypsylle siirtymispaikan olosuhteet, lehmien jalkaterveys) Vedinten pesu ja nännikuppien kiinnitys - vaihtelu lehmien välillä 77 640 sekuntia/lypsy (lehmien utarerakenne ja laitteen kiinnitysasetukset) Lypsyaika - vaihtelu tilojen välillä 7 9,7 minuuttia/lypsy (lehmäkohtainen vaihtelu 4 17,8) Poistuminen robotista - vaihtelu tilojen välillä keskimäärin 11 83 sekuntia/lypsy (väkirehun määrä lypsyrobotissa, lypsyltä poistumisolosuhteet, laitteen ikä ja porttien aukaisu- ja sulkeutumisasetukset) Ohikulut - vaihtelu tilojen välillä keskimäärin 0,6 2,7 kulkua/lehmä/pv (hankeaikana vaihtelu 0,4 6,1) (karkearehun saanti ruokintapöydällä ja väkirehun määrä lypsyrobotissa) Ohikulun kestoaika - vaihtelu tilojen välillä keskimäärin 13 55 sekuntia/ohikulku (vaihtelu lehmien välillä 7 231 sekuntia/ohikulku) (lypsyrobotin väkirehumäärä)

Lypsylaitteen kapasiteettia kuluttavat: 1 minuutti lypsyaikaa => 2 3 minuuttia/lehmä/pv 1 ohikulku => 0,3 0,5 minuuttia/lehmä/pv 1 järjestelmäpesu => 0,4 0,5 min/lehmä/pv 1 välihuuhtelu => noin 0,1 min/lehmä/pv 60 lehmää 1 minuutti lypsyaikaa => 120-180 minuuttia/pv 1 ohikulku => 25-30 minuuttia/pv 1 järjestelmäpesu => 25 minuuttia/pv 1 välihuuhtelu => 5 minuuttia/pv

Kerralla lypsetty maitomäärä - keskimääräinen lypsyaika (= maidon virtausaika) ja lehmän lypsypaikalla oloaika - keskiarvoja kahdelta tilalta kahden kuukauden ajalta Maitoa kg/lypsykerta Lypsyaika min/ lypsykerta/lehmä (= maidon virtausaika) Lypsypaikka yhden lehmän käytössä min/lypsykerta 11,5 4,4 5,7 13,5 4,8 6,1 15,5 5,7 7,0 18,5 6,8 8,1 Maitotuotoksella ja lypsykäynneillä on yhteys Maitoa kg/lypsyssä oleva lehmä/pv Lypsyt/lehmä päivässä 27 2,4 31 2,5 33 2,7 36 2,7

Lypsylle siirtymisaika takaportti auki lehmä voi siirtyä lypsypaikalle ja takaportti sulkeutuu kiinni lehmän mentyä lypsypaikalle Lypsypaikan ja odotusalueen lattiataso sama (ei korkeuseroja) => keskimäärin 8 10 sekuntia/lypsy/tila (lehmäkohtainen vaihtelu: 5 40 sekuntia) Korkeusero lypsypaikan ja odotusalueen lattiatasoissa 10-20 cm => keskimäärin 25-27 sekuntia/lypsy/tila (lehmäkohtainen vaihtelu: 7 124 sekuntia) Lypsyltä poistumisaika etuportti aukeaa ja etuportti sulkeutuu lehmän poistuttua lypsypaikalta Lypsyrobotista rakeista väkirehua keskimäärin 150 230 grammaa minuutissa => keskimäärin 11 17 sekuntia Lypsyrobotista rakeista väkirehua keskimäärin 250 270 grammaa minuutissa => poistumisaika 33 83 sekuntia Olosuhteet => poistuva lehmä mahtuu vain puolittain porttien väliin ja estää lehmien lypsylle pääsyä

Karkearehuruokinta ja lypsyn toimivuus Hyvälaatuista seos- tai säilörehua koko vuorokauden ajan ruokintapöydällä => AKTIIVISET LEHMÄT Vähän karkearehua ruokintapöydällä => PALJON LEHMIÄ LYPSYN ODOTUSALUEELLA

Seosrehun jakokerrat eivät vaikuttaneet lypsykertoihin Lehmiä Ruokinta-pöytä Seosrehun jakokerrat päivässä Rehun siirtämiskerrat päivässä Lypsyt/pv 40-44 50-55 Visiiripöytä 1 0 2,6 Leveä tai kapea 1-3 2-3 2,6 Leveä tai kapea 1-3 4-6 2,6 Kapea 8 0 2,6 Visiiripöytä 1 0 2,7 Leveä tai kapea 1-3 2-3 2,3 Leveä tai kapea 1-3 4-6 2,4 Kapea 8 0 2,6

Säilörehun korjuu ja säilöntä tärkein ruokintatyö automaattilypsytilalla! Kun säilörehun käymislaatu heikkeni => lypsyjä 0,5 lypsyä/lehmä/pv vähemmän => lypsylle ohjattavien lehmien määrä lisääntyi ohjattavia 15 20 % Tavoitteet säilörehun säilöntään: ammoniakkityppi enintään 40 g/kg N, haihtuvat rasvahapot enintään 10 g/kg ka ja maito- ja muurahaishappo 35 60 g/kg ka Syötettävän säilörehun laadun varmistaminen - NurmiArtturi -hankkeessa säilörehun lämpeneminen 15-20 astetta siilossa => säilörehun syönti väheni 2,5 kg kuivaainetta/pv ja maitotuotos 2 kg/lehmä/pv pienempi Mitä parempaa säilörehu on käymislaadultaan => sitä vähemmän lehmä valikoi rehua ja lajittelee seosrehua Hyvä säilörehun sulavuus - D-arvo 690 710 - ei vähentänyt lehmien lypsyllä käyntejä ja omatoimisuutta

Väkirehun valinta on lypsyrobottiin tilakohtainen ja monenlaiset väkirehut houkuttelevat lypsylle maidon ja rehujen hinnat Väkirehu Lypsyjä/ rehujen tuotto-odotukset lypsyrobotissa lehmä/pv säilörehun sulavuus ja laatu peltoala suhteessa eläinmääriin ruokinnan työmäärä Täysrehu keskimäärin 2,5 Täysrehu eniten 2,7 Puolitiiviste 2,6 Tilaseos (vilja+rypsi) 2,6

Väkirehua lypsyrobottiin lehmien lypsynopeuden ja säilörehun tarpeiden mukaan 5,3 4,4 4,3 4,1 3,6 3,5 3,2 3,1 2,7 2,4 2,7 2,3 2,5 2,6 2,4 2,3 2,4 2,6 e a i d b f h g c Väkirehua lypsyrobotista kg/lehmä/pv Lypsykerrat/lehmä/pv Paljon väkirehujämiä lypsyrobotissa => paljon ohikulkuja Ohikulun kesto 13 26 sekuntia, kun väkirehujämiä ei ollut * rakeista täysrehua 230 grammaa minuutissa * jauheista väkirehua 180 grammaa minuutissa Ohikulun kesto 46 55 sekuntia lypsyrobottiin jäi väkirehua * rakeista väkirehua keskimäärin 250 270 grammaa minuutissa * jauheista väkirehua keskimäärin 200 grammaa minuutissa

Lypsyjä lehmää kohden päivässä Ruokinnan tärkkelysmäärä ei näkynyt lypsykäynneissä 2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2 80 130 180 Tärkkelystä g/kg kuiva-ainetta Lypsyjä lehmää kohden päivässä Huolehdittava riittävästä energian saannista => seosrehuun väkirehua 35 45 % kuiva-aineesta, kun karkearehuna nurmisäilörehu => kokoviljasäilörehua käytettäessä huomioitava sen energiapitoisuus

Saavatko kaikki lehmät varmasti tuottavaa rehua koko vuorokauden? Lehmät lajittelevat seosta syödessään lajittelu on suurta seoksesta, jossa on pitkää karkearehua silpun pituus yli 2 cm Epätasainen seos syntyy, kun - seoksen sekoitusaika on liian lyhyt suhteessa karkearehun silpun pituuteen - seosta/rehuja on liian paljon vaunussa - sekoittimen terät ovat tylsät tai huonokuntoiset - sekoitetaan pitkää olkea tai heinää

Aika loppulypsykaudesta herumiskauteen on haaste ruokinnassa ja hoidossa Umpikauden ruokinta, olosuhteet ja hoito sekä poikima-ajan olosuhteet edistävät lehmien terveyttä ja omatoimista lypsyllä käyntiä Ketoottinen lehmä kulki laiskasti lypsyllä

Hyvät olosuhteet tukevat lehmien omatoimista lypsyllä kulkua Hyvä kuivitus tukee jalkojen terveyttä ja hyvää syöntiä Parren pituus niskapuomin etäisyys ja korkeus => makuulle laskeutumisen ja ylösnousun helppous => takajalkojen terveys Puhtaat lantakäytävät parempi sorkkaterveys - ei eroa ritilä ja avokourujen välillä lantakäytävien puhtaanapito ratkaisevin

Hyvät olosuhteet tukevat lehmien omatoimista lypsyllä kulkua Ilmanlaatu kesämittauksissa Hiilidioksidi, ppm Ammoniakki, ppm Pienin Suurin Pienin Suurin Kesämittaus 638 1155 0 4 Ilmanlaatu talvimittauksissa Hiilidioksidi, ppm Ammoniakki, ppm Pienin Suurin Pienin Suurin Talvimittaus 1567 3071 1 10,5 MMM:n asetukset: hiilidioksidia alle 3000 ppm ja ammoniakkia alle 10 ppm

Lypsyjen määrä oli sama ohjatussa ja vapaassa lehmäliikenteessä Ohjattu kulku Vapaa kulku 2,47 2,45 Lypsyjä Yhtäjaksoinen lypsylle odotusaika - vapaan liikenteen navetoissa keskimäärin 10 minuuttia - ohjatun liikenteen navetoissa keskimäärin 20 minuuttia Vapaan liikenteen navetassa lypsylle pääsy voi kestä yhtä pitkään kuin ohjatussa liikenteessä, mutta lehmä pääsee välillä ruokintapöydän ääreen tai makaamaan parteen

Laidunkaudella: * 2,4 2,7 lypsyä päivässä * lypsylle ohjattavien lehmien määrä ei lisääntynyt * navetassa oli tarjolla säilörehua tai seosrehua vapaasti 21

Toimiva ja tuottava automaattilypsy Lehmän ominaisuudet lypsyaika ja utarerakenne Eläinmäärä Eläinten terveys hyvä utareterveys ja jalat sekä ennaltaehkäistään ja hoidetaan poikimisen jälkeiset aineenvaihduntasairaudet Ruokinta karkearehun saatavuus, säilörehun käymislaatu ja väkirehua lypsyrobotista sekä puhtaan veden saanti Olosuhteet lypsypaikassa ja lypsyalueella siirtyminen lypsylle ja poistuminen lypsyltä ja alueen puhtaus Olosuhteet eläintilassa ilmanvaihto, parsien puhtaus ja kuivitus, lantakäytävien puhtaus ja kunto Tallentuneen tiedon hyödyntäminen Ennakoiva ote laitteen toimintaan ja kunnossapitoon