PIRKKALAN KUNTA Henkilöstökertomus 2011
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 2.1 Henkilöstön määrä... 5 2.2 Henkilöstön määrä osastoittain... 6 2.3 Työllistetyt... 8 2.4 Määräaikaisen henkilöstön osuus... 10 2.5 Henkilöstö palvelusuhteen lajin mukaan... 10 2.6 Henkilöstö sopimusaloittain... 11 2.7 Henkilöstön päätoimisuus... 13 2.8 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain ja ammattiluokittain... 15 2.9 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen... 17 2.10 Varhe-maksu... 23 2.11 Henkilöstön keski-ikä... 24 2.12 Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja rekrytointitoiminta... 25 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 26 3.1 Työaika henkilötyövuosina... 26 4. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN... 27 4.1 Täydennyskoulutus... 27 4.2 Kuntakohtainen koulutustoiminta... 27 4.3 Oppisopimuskoulutus... 28 4.4 Opintovapaat... 28 4.5 Opintomatka-avustukset ja opintojen tukeminen... 28 4.6 Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittäminen... 28 4.7 Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma... 29 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY... 30 5.1 Henkilöstön poissaolot... 30 5.2 Työtapaturmat... 34 5.3 Kuntoutus... 35 5.4 Vuorotteluvapaat... 35 5.5 Osa-aikaeläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet... 35 6. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 36 6.1 Henkilöstömenot... 36 6.2 Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta... 36 6.3 Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta... 38 6.4 Työpaikkaruokailu... 38
1. JOHDANTO Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Kertomus toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Se kertoo henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Pirkkalan kunnassa henkilöstöraportteja on koottu vuodesta 1999 alkaen. Henkilöstökertomus 2011 on laadittu soveltuvin osin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen mukaisin tunnusluvuin ja sisältörakentein. Tiedot on kerätty jo neljännen kerran vuonna 2008 käyttöönotetun kunnan henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmästä Populuksesta. Lisäksi on huomioitava, että päivähoito siirtyi 1.8.2009 alkaen perusturvaosaston alaisuudesta sivistysosaston alaisuuteen. Tietolähteinä on myös käytetty Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Tilastokeskuksen ja Kuntien eläkevakuutuksen tilastoja ja tiedotteita, osin myös muita tietolähteitä. Kertomuksessa tiedot esitetään koko kunnan tasolla, osastoittain tai ammattiryhmittäin. Keskeiset tunnusluvut esitetään mahdollisuuksien mukaan erikseen miehistä ja naisista tasa-arvolainsäädännön mukaisesti. Vastaavat tiedot on mahdollista saada myös työyksikkötasolla esimiesten ja työyhteisöjen käyttöön. Tässä yhteydessä työyksikkötasoiset tiedot ovat kuitenkin liian hienojaksoiset ja vaarantavat henkilöstön tietosuojaa. Henkilöstökertomuksista saa perustietoa henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja tulevien henkilöstötarpeiden ennakointiin. Kertomuksen tietoaineistoa tulee hyödyntää rinnan kunnan visiota ja palvelustrategioita laadittaessa sekä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Tärkeää olisi, että henkilöstökertomuksen tietoja hyödyntämällä voitaisiin edistää henkilöstön työhyvinvointia, jaksamista, osaamista ja työn tuloksellisuutta sekä henkilöstöresurssien oikeaa kohdentamista. Kertomuksessa on käyttökelpoista tietoa myös kunnan sisäiseen viestintään organisaatiositoutumisen parantamiseksi. Uudessa kuntastrategiassa Pirkkalan kunnan menestystekijöiksi on todettu väestön korkea koulutustaso ja edullinen ikärakenne, hyvä sijainti, aktiivinen kaupunkiseutu, vakaa talous ja imago hyvien palvelujen kuntana. Kunnan hyvää imagoa on syytä vaalia kaikissa tilanteissa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa kun kilpailu osaavasta henkilöstöstä kiristyy. 3
Kunnan nykyinen hyväksi todettu ja kustannustehokas palvelutaso on osaavan ja motivoituneen henkilöstön työn tulosta. Henkilöstökertomuksella on merkitystä vain, mikäli sen tietoa käytetään kunnan organisaatiossa hyödyksi. Raportin käsittely työpaikkakokouksissa on tärkeä tiedonvälityskanava, jolloin esimiesten rooli ja vastuu viestinnässä on keskeinen. Kunnan menestykseen ja tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka motivoitunutta ja työkykyistä sen henkilöstö on. Ulkoisessa viestinnässä raportin tietoa voidaan käyttää työnantajaimagon kehittämiseksi. 4
2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä 31.12.2011 oli 1184, joista vakinaisia oli 906. Henkilöstön lukumäärä kuvaa yhden päivän tilannetta eli 31.12.2011 voimassa olleita palvelussuhteita. Luvut käsittävät sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen henkilöstön, mutta eivät työllistettyjä, joita vuoden lopussa oli 22. Luvuissa ei myöskään ole mukana perhehoitajia eikä omaishoitajia. Henkilöstön lukumäärä on kasvanut 33 henkilöllä edellisvuodesta. Eniten kasvua oli sivistysosastolla. Taulukosta 1 selviää vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys vuosina 2008-2011. Yht. 2008 Yht. 2009 Yht. 2010 Yht. 2011 Yhteensä 844 860 887 906 Taulukko 1. Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys vuosina 2008-2011. 5
2.2 Henkilöstön määrä osastottain Taulukossa 2. esitetään henkilöstön lukumäärä osastoittain 31.12.2011. Lukuihin sisältyy vakinainen ja määräaikainen sekä koko- että osa-aikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Mies Nainen Yhteensä Määräaikaisten osuus vakin. HALLINTO-OSASTO 26 111 137 1. vakituinen 2. määräaikainen 23 3 96 15 119 18 15% PERUSTURVAOSASTO 9 318 327 1. vakituinen 2. määräaikainen 6 3 243 75 249 78 31% SIVISTYSOSASTO 71 539 610 1 vakituinen 2. määräaikainen 56 15 381 158 437 173 40% TEKNINEN OSASTO 1. vakituinen 2. määräaikainen 44 43 1 66 58 8 110 101 9 9% 150 1034 1184 Taulukko 2. Henkilöstön määrä osastoittain 31.12.2011. 6
Taulukko 3 kuvaa henkilöstön määrän kehitystä osastoittain vuosina 2008-2011. Yht. 2008 Yht. 2009 Yht. 2010 Yht. 2011 HALLINTO-OSASTO 116 122 122 119 PERUSTURVAOSASTO 407 241 242 249 SIVISTYSOSASTO 224 390 420 437 TEKNINEN OSASTO 97 107 103 101 YHTEENSÄ 844 860 887 906 Taulukko 3. Vakinaisen henkilöstön lukumäärän kehitys osastoittain vuosina 2008-2011 7
2.3 Työllistetyt Pirkkalan kuntaan tukityöllistettyjen lukumäärä 31.12.2011 oli 22. Kokonaisuudessaan Pirkkalan kunta työllisti vuoden 2011 aikana yhteensä 26 henkilöä. Näistä oppisopimussuhteisia oli 5 henkilöä. Palkkatuetun työn palkkakustannuksiin oli varattuna n. 400 000 vuoden 2011 talousarvioon. Kustannukset sisältävät n. 50 kesätyöntekijää, pitkäaikaistyöttömien tuet ja työllisyysperusteisen oppisopimukset kuntaan. Kunnan omaan organisaatioon tukityöllistettävät sijoittuivat vuonna 2011 eri osastoilla seuraavasti:»» Sivistysosastolla tukityöllistetyt toimivat pääasiassa päiväkodeilla lastenhoitajina ja kouluilla työllistettyinä.»» Perusturvassa tukityöllistetyt toimivat terveyskeskuksessa apuvälinehuoltajana, kotipalvelussa ja vanhainkodilla.»» Teknisellä osastolla tukityöllistetyt toimivat kiinteistönhuoltotehtävissä, kentänhoitotehtävissä ja siivoustoimessa.»» Hallinto-osastolla tukityöllistetyt toimivat pääasiassa toimistotehtävissä. Pirkkalan kunta työllisti vuonna 2011 yhteensä 50 kesänuorta. Nuoret sijoittuivat erilaisiin avustaviin tehtäviin kunnan eri yksiköihin, kuten esimerkiksi: päivähoitoon, vanhainkodille, viheryksikköön, siivoustehtäviin, kenttien kunnossapitotehtäviin, ruokapalveluun ja nuorisotoimeen kesäleireille. Vuoden 2011 aikana kunnalla oli yhteensä 61 harjoittelijaa ja työelämävalmennettavaa. Työllistämisyksikön kautta työharjoittelussa oli yhteensä 18 henkilöä ja työelämävalmennuksessa yhteensä 13 henkilöä. Työpajalla työharjoittelussa oli yhteensä 17 henkilöä ja työelämävalmennuksessa oli yhteensä 26 henkilöä. 8
Taulukosta 4 selviää kunnan tukityöllistetyt osastoittain vuosina 2009-2011. 2009 2010 2011 HALLINTO-OSASTO 1 5 4 PERUSTURVAOSASTO 10 5 7 SIVISTYSOSASTO 1 14 9 TEKNINEN OSASTO 1 3 2 YHTEENSÄ 13 27 22 Taulukko 4. kunnan tukityöllistetyt osastoittain 31.12 vuosina 2009-2011 9
2.4 Määräaikaisen henkilöstön osuus Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä on 23,5 % ja vakinaisesta henkilöstöstä 30,7 %. Kunta-alan kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä määräaikaisia oli vuonna 2010 21,4 %. Suhde pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Naisvaltaisella kunta-alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien, opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteena onkin pääsääntöisesti sijaisuus. Tavoitteena on vähentää sijaisten käyttöä lisäämällä vakinaiseen palvelussuhteeseen otettavien varahenkilöiden määrää. Määräaikaisen henkilöstön käytön lainmukaisuutta seurataan jatkuvasti. 2.5 Henkilöstö palvelussuhteen lajin mukaan Vakinaisesta henkilöstöstä 69 % on virkasuhteessa ja 31 % on työsuhteessa. Suhde pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Kuntalaissa edellytetään virkoja ainoastaan tehtäviin, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä. 10
2.6 Henkilöstö sopimusaloittain Kunnan vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 1 184 henkilöä jakaantui 31.12.2011 sopimusaloittain kuvion 1 mukaan. Luvut käsittävät sekä koko- että osa-aikaisen henkilöstön mutta ei työllistettyjä. Kuvio 1. Henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2011 11
Taulukosta 5 selviää vertailutietoa henkilöstön lukumäärästä sopimusaloittain vuosina 2010 ja 2011. Henkilöstön lukumäärä on kasvanut muilla sopimusalueilla, paitsi vähentynyt TS- sekä TTES-sopimusalueilla. SOPIMUSALA KVTES OVTES Lääkärit (LS) Tuntipalkkaiset (TTES) Tekninen (TS) 2010 826 200 30 29 66 2011 856 207 34 28 58 Taulukko 5. Henkilöstö sopimusaloittain vuosina 2010 ja 2011 12
2.7 Henkilöstön päätoimisuus Kuviossa 2 esitetään henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan koko- ja osa-aikaisiin 31.12.2011. Luvut käsittävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön, mutta ei työllistettyjä. Osa-aikaisten osuus kokoaikaisista on 16 %. Luvussa on pientä nousua edellisestä vuodesta. Korkeaan lukuun vaikuttavat Pirkkala-opiston tuntiopettajat, koulunkäynnin ohjaajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat. Kuvio 1. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosina 2010-2011. 13
Taulukossa 6 esitetään henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan koko- ja osa-aikaisiin vuosina 2010 ja 2011. 2010 2010 2010 2011 2011 2011 Naiset Miehet Yht. Naiset Miehet Yht. Osa-aikainen Kokoaikainen Yhteensä 135 869 1004 12 135 147 147 1004 1151 151 883 1034 13 137 150 164 1020 1184 Taulukko 6. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö vuosina 2010 ja 2011 14
2.8 Henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain ja ammattiluokittain Kuviossa 3. esitetään henkilöstön sukupuolijakauma osastoittain 31.12.2011. Lukuihin sisältyy sekä vakinainen että määräaikainen henkilöstö, mutta ei työllistettyjä. Kunnan henkilöstöstä 31.12.2011 naisia oli 87,3 %. Luku nousi hieman. Kuvio 3. Henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2011 15
Taulukosta 7 selviää vertailutietoa henkilöstön sukupuolijakaumasta osastoittain vuosina 2010 ja 2011. 2010 2010 2010 2011 2011 2011 Naiset Miehet Yht. Naiset Miehet Yht. Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto 113 308 514 69 25 10 62 50 138 318 576 119 111 318 539 66 26 9 71 44 137 327 610 110 Yhteensä 1004 147 1151 1034 150 1184 Taulukko 7. Vertailutietoa henkilöstön sukupuolijakaumasta osastoittain v. 2010 ja 2011. 16
2.9 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja eläköityminen Kuviossa 4. esitetään kunnan vakinaisen henkilöstön jakautuminen eri ikäryhmiin 31.12.2011. Vuoden 2011 lopussa 62,5 % sijoittui 40-59 ikävuoden välille. Ikäryhmässä 60-64 vuotta oli yhteensä 57 työntekijää. Alle kolmekymmenvuotiaita oli 57 henkilöä. Kuvio 4. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2011 17
Kuviossa 4 havainnollistetaan myös eläkeikää lähestyvien kasvu, mikä tulee aiheuttamaan erityisiä haasteita kunnan palvelutuotantostrategioihin, uuden henkilöstön rekrytoinnille ja harjoitettavaan henkilöstöpolitiikkaan. Kuntien eläkevakuutuksen Pirkkalan kuntaa koskevan tilastotietoarvion mukaan eläkepoistuma vuosina 2011-2030 olisi yhteensä 635 työntekijää, joista arviolta kaksi kolmasosaa siirtyisi vanhuuseläkkeelle ja yksi kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuvio 5 havainnollistaa ennustetta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä voidaan hidastaa eri keinoin: varhaisella puuttumisella jo siinä vaiheessa kun ongelmat alkavat olla havaittavissa, työaikajoustoilla, työn organisoinnilla, kuntoutuksella ja työilmapiiriin vaikuttamalla jne. 18
Kuvio 5. Pirkkalan kunnan eläkepoistuma (ennuste) vuosille 2011-2030 (henkilöä). 19
Kuviossa 6. ja taulukossa 8. tarkastellaan vakinaisen henkilöstön lähivuosien eläkepoistumaa ammattiryhmittäin ajanjaksoilla 2011-2015, 2016-2020, 2021-2025 sekä 2026-2030. Taulukosta on luettavissa uuden henkilöstön rekrytointitarve, mikäli palvelujen tuotantotavat säilyvät entisellään. Suurimmat lähtijäryhmät suhteessa kyseisen ammattiryhmän henkilöstölukumäärään ovat mm. opettajat, toimisto- ja hallintohenkilöstö, hoitohenkilöstö, kiinteistöhuoltomiehet, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, terveydenhoitajat, hammaslääkärit, ruokapalveluhenkilöstö, siivoojat sekä hoitohenkilöstö. Ennuste on saman suuntainen Tampereen seutukunnan ennusteen kanssa. 20
Kuvio 6. Pirkkalan kunnan eläkepoistuma (ennuste) vuosille 2011-2030 suurimmat ammattiryhmät 21
Taulukko 8. Eläkepoistuma suurimmat ammattiryhmät 2011-2030 (Perustuu KEVAn tilastoihin.) Toisaalta vuoden 2005 alusta voimaan astuneen kunnallisen eläkelain muutosten myötä on vaikea ennustaa tulevaisuudessa eläkkeelle siirtyvien vuosittaisia määriä, johtuen tulevista valintavaihtoehdoista eläkkeelle siirtymisen osalta. Vanhuuseläkkeiden lisäksi tulevat varhaiseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja osa-aikaeläkkeet. Näitä eläkemuotoja ei voida ennakolta arvioida. 22
2.10 Varhe-maksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua eli varhe-maksua kustakin työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä, on jäänyt yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Työnantaja työskentelee jatkuvasti ennenaikaisen eläköitymisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden estämiseksi yhteistyössä työterveyspalvelun kanssa. Työnantajalla on käytössä varhaisen puuttumisen malleja, joiden avulla pyritään puuttumaan ja estämään pitkittyvät sairauslomat. Varhe-maksujen alentamiseksi on varattu vuodesta 2011 alkaen henkilöstöhallinnon alaisuuteen uudelleensijoitusrahaa. Tavoitteena on helpottaa vajaakuntoisen työntekijän uudelleensijoitusta kunnan organisaation sisällä ja näin ollen estää pahimmassa tapauksessa ennenaikainen eläköityminen. Kuntaan on perustettu varhe-työryhmä, joka työskentelee haastavimpien uudelleensijoitusten parissa. Varhe-työryhmä aloittaa aktiivisen työskentelynsä vuoden 2012 aikana. Edellä mainittujen toimenpiteiden kautta työnantajan tavoitteena on työskennellä varhe-maksujen alentamiseksi. Toimenpiteitä varhe-maksujen alentamiseksi kehitellään edelleen jatkossa. Taulukosta 9. selviää Pirkkalan kunnan maksamat varhe-maksut ja niiden kehitys vuosien 2007-2011 aikana. Kunnan uusi henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma sisältää konkreettisia tavoitteita henkilöstön jaksamisen edistämiseksi. KuELvarhemaksut 2007 2008 2009 2010 2011 Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto -73 005-26 935-53 901-4 042-90 124-100 395-39 294-33 553-72 325-145 728-90 780-59 893-50 685-198 774-98 282-62 726-33 075-251 806-135 920-75 076 Yhteensä -157 883-263 366-368 726-410 467-495 877 Taulukko 9. Kunnan maksamat varhe-maksut vuosilta 2007-2011 23
2.11 Henkilöstön keski-ikä Taulukosta 10 selviää vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12 vuosina 2009-2011. Taulukosta selviää keski-iän kehitys eri osastoilla sukupuolittain. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä 31.12.2011 on 45,4 vuotta. Keski-ikä on noussut hieman viime vuodesta. Vakinaisesta henkilökunnasta naisten keski-ikä oli 31.12.2011 45,1 vuotta ja miesten samaisena ajankohtana 46,8 vuotta. Valtakunnallisesti kunnallisen vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta vuonna 2010. 2009 2009 2010 2010 2011 2011 Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto 46,8 44 40,9 48,7 44,2 42,7 41 48,6 48,7 46,8 43,7 49,9 46,8 44,9 43,4 49,3 48,6 47,5 43,9 49,7 47,3 45,2 43,6 50,8 Taulukko 10. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12 vuosina 2009-2011 Ammattiluokittain tarkasteltuna iäkkäimpiin työntekijöihin kuuluvat siivoojat, perhepäivähoitajat ja kiinteistönhoitohenkilöstö sekä toimisto- ja hallintotyötä tekevät. 24
2.12 Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja rekrytointitoiminta Aikavälillä 1.1 31.12.2011 kuntaan solmittiin yhteensä 62 uutta vakinaista palvelussuhdetta. Vakinainen palvelussuhde kuntaan päättyi 47 henkilön kohdalla. Näistä irtisanoutui 34 ja siirtyi eläkkeelle 13. Kaiken kaikkiaan nettolisäystä henkilökunnan kokonaislukumäärään oli 15 henkilöä. Pirkkalan kunta koetaan vetovoimaiseksi kuntatyönantajaksi. Tampereella ja seutukunnalla on paljon koulutuspaikkoja, mikä edesauttaa uuden henkilökunnan rekrytointia, poislähtevien tilalle. Erilaiset sijaisuudet, harjoittelupaikkamahdollisuudet sekä kesätyöpaikat ovat mahdollisuus sekä työntekijälle, että työnantajalle. Työntekijällä on mahdollisuus saada työkokemusta ja tutustua Pirkkalan kuntaan työnantajana. Työnantajan näkökulmasta tämä edesauttaa henkilöstön saatavuutta jatkossakin. Vain tiettyjen pienten ammattiryhmien osalta on ollut viime vuosina rekrytointiongelmia mm. eläköitymisen myötä. Ongelma on myös valtakunnallinen. Pirkkalan kunnassa on ollut sähköinen rekrytointijärjestelmä käytössä vuodesta 2009 alkaen ja rekrytointia ollaan edelleen kehittämässä mm. rekrytointiviestinnän ja perehdytyksen näkökulmasta vuoden 2012 aikana. 25
3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1 Työaika henkilötyövuosina Vuonna 2011 kokonaistyöaika oli 1155,2 henkilötyövuosiksi muutettuna (HTV 1). Henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä tunnusluku 31.12. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Henkilötyövuosikäsitettä (HTV 1) käytetään esimerkiksi kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti. Taulukosta 11 selviää HTV 1 vuosilta 2008-2011. 2008 2009 2010 2011 HTV 1 1065,5 1117,7 1139,1 1155,2 Taulukko 11. HTV 2008-2011 26
4. OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 4.1 Täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuksen hallintokunnat hoitavat itsenäisesti määrärahojensa puitteissa. Täydennyskoulutukseen käytettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 253 161 euroa. Se on 0,6 % palkkamenoista henkilöstösivukuluineen. Luku on hieman noussut vuodesta 2010. 4.2 Kuntakohtainen koulutustoiminta Kuntakohtaisia kaikille hallintokunnille tarkoitettuja yhteiskoulutuspäiviä järjestettiin raportointivuonna seuraavasti: Sisäisen valvonnan koulutusta esimiehille päätösvalmistelukoulutusta Esimiehille järjestettiin yhteiskoulutusta varhe-maksuista sekä ammatillisesta kuntoutuksesta. Rondo-koulutusta koko henkilökunnalle Kuntatoimisto- ja Tweb-koulutusta Henkilöstölle on jatkuvasti tarjolla ATK-käyttökoulutusta eri toimistotyön ohjelmista ja koulutukset järjestetään eri tasoisina koulutettavien henkilökohtaisen osaamisen mukaan Henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita selvitetään mm. kehityskeskustelujen yhteydessä. 27
4.3 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa oli raportointivuoden aika yhteensä vain 10 henkilöä. Poissaoloja oppisopimuskoulutuksen vuoksi kertyi yhteensä 234 opintopäivää. Eniten suoritettiin lähihoitajan ja koulunkäyntiavustajan tutkintoja. 4.4 Opintovapaat Opintovapaalain mukaisella opintovapaalla tai muulla palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 14 työntekijää, joille kertyi yhteensä 1458 opintovapaapäivää. 4.5 Opintojen tukeminen Työnantajan tavoitteena on vastaisuudessa tukea mm. henkilökunnan omaehtoista täydennyskoulutusta, mikäli työnantaja harkitsee, että koulutus tukee työntekijän suoriutumista nykyisistä työtehtävistä. 4.6 Esimiestoiminnan ja johtamisen kehittäminen Johtaminen ja esimiestoiminta heijastuu voimakkaasti työyhteisön toimintaan, työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyden kokemiseen. Siksi kehittämistoimien kärki onkin kaiken aikaa suunnattu johtajuuden ja esimiestyön tukemiseen ja edelleen kehittämiseen. Tärkeitä kehittämisalueita ovat olleet kehityskeskustelujen juurruttaminen luonnolliseksi osaksi jokaisen esimiehen esimiestoimintaa, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, säännöllisten työpaikka- yms. kokousten pitäminen, palautteen antaminen, konfliktitilanteiden tunnistaminen ja hallinta, väkivallan uhkan, häirinnän ja muun epäasiallisen käyttäytymisen torjunta sekä työkykyongelmien ajoissa tunnistaminen ja varhainen puuttuminen niihin. 28
Pirkkalan kunnassa on ollut vuodesta 2009 alkaen käytössä sähköinen työkalu kehityskeskustelujen käymiseen sekä esimiehiä on koulutettu kehityskeskustelujen käymisestä. säännöllisesti kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Kehityskeskustelut tulee käydä vuosittain. 4.7 Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma Uuteen kuntastrategiaan perustuva henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma valmistui vuoden 2011 aikana. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma perustuu vuonna 2010 kunnassa toteutettuun työyhteisökyselyyn. Kyselyn perusteella tärkeimmiksi työhyvinvoinnin tekijöiksi koettiin henkilöstön hyvinvointi, johtaminen, ammattitaito ja osaaminen sekä toimintatapojen kehittäminen. Nämä teemat otettiin lähtökohdaksi henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmaa laadittaessa. Ohjelman valmisteluun osallistuivat eri hallintokunnat yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Ohjelman päämäärä, suunnitelma ja toteutuksen seuranta on kirjattu kuntastrategiaan vuosille 2011-2015. Valtuustokausittain tarkistettavan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman liitteenä on vuosikohtainen toteuttamisohjelma, johon on sisällytetty konkreettiset hankkeet ja niitä tukevat toimenpiteet. Toteuttamisohjelman painopisteet arvioidaan kunkin vuoden toiminnansuunnittelun yhteydessä erikseen ja toimenpiteet sisällytetään talousarvioon. Toiminnalle asetetaan selkeät ja mitattavat tavoitteet ja sen toteutumista seurataan työyhteisökyselyn ja kehityskeskustelujen avulla vuosittain. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan myös henkilöstökertomuksen tunnuslukujen vuosivertailussa. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja yhdessä osastojen, vastuualueiden ja yksiköiden esimiesten kanssa sekä kuntasolla toteutettavien hankkeiden että yksikkökohtaisten toimenpiteiden avulla. Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Työhyvinvointityöllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia työpaikoilla siten, että samanaikaisesti edistetään tuottavuutta ja organisaation menestymistä. Hyvä henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen parantavat työhön sitoutumista ja tukevat laadukkaiden palveluiden aikaansaamista. Ohjelma tukee työkykyä ja hyvinvointia, johtamista ja esimiestoimintaa hyvinvoinnin edistäjänä, ammattitaitoa ja osaamista, rekrytoinnin kehittämistä sekä palkkaus- ja kannustinjärjestelmien kehittämistä. 29
5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY 5.1 Henkilöstön poissaolot Poissaolopäiviä kertyi ajalla 1.1-31.12.2011 koko henkilöstölle yhteensä 100 562 kalenteripäivää. Poissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta 2546 kalenteripäivää. Poissaolopäivistä sairauspoissaolopäiviä on yhteensä 20 787 kalenteripäivää, joista palkattomia on 1 400 kalenteripäivää. Sairauslomia kertyi yhteensä 1 030 henkilölle. Muiden poissaolopäivien, paitsi työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä on laskenut jonkin verran edellisestä vuodesta muiden osastojen, paitsi teknisen osaston osalta. Taulukko 12. kuvaa paikallisia sairauspoissaoloja osastoittain sekä niiden kehitystä vuosina 2009-2011. Työnantaja lähtee vuonna 2012 selvittämään toimenpiteitä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Päivät 2009 Hinta 2009 Päivät 2010 Hinta 2010 Päivät 2011 Hinta 2011 Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto 2574 7965 4853 2689 165 982,30 555 614,50 336 891,40 156 031,75 2997 6455 9844 2726 189 311,23 453 125,87 643 397,72 159 166,10 2268 5164 8991 2964 144 806,52 366 700,99 616 408,80 164 212,87 Yhteensä 18081 1 219 870, 70 22022 1 445 000,92 19387 1 292 129,18 Taulukko 12. Palkalliset sairauspoissaolot osastoittain 2009-2011 30
Taulukosta 13. selviää laskennallisesti paljonko sairauspoissaoloja oli osastoittain per henkilö vuosina 2010 ja 2011. Taulukon on tarkoituksena auttaa havainnollistamaan sairauspoissaolojen määrää ja kehitystä osastoittain. Kyse on sekä palkallisista että palkattomista sairauspoissaoloista. Pirkkalan kunnassa laskennallisesti sairauspoissaoloja per henkilö oli 17,6 kalenteripäivää vuodessa. Luku on laskenut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 21,1 kalenteripäivää. Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Koko kunta v. 2010 per hlö 23,5 21,5 18,2 31,4 21,1 v. 2011 per hlö 19,3 15,1 15,7 33,2 17,6 Taulukko 13. Sairauspoissaolot osastoittain sekä koko kunta (per/hlö) vuosina 2010 ja 2011 Kuntatyönantajalehden (1/2012) mukaan Kunta-10 tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella, vuonna 2010 sairauslomapäiviä oli 17,9 tehtyä henkilötyövuotta kohden. Valtakunnallisestikin sairauslomapäivien lukumäärä on lähtenyt hienoiseen laskuun. Kunta- 10 tutkimus perustuu n. 60 000 kuntatyöntekijän vuosittaisiin tietoihin työnantajien rekistereistä. Muita poissaolopäiviä ovat esimerkiksi lakisääteiset poissaolot, joista mainittakoon esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat, hoitovapaat ja tilapäiset hoitovapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaat sekä osa-aikaeläkkeellä olot. Muiksi poissaoloiksi lasketaan esimerkiksi kuntoutuksessa olot, toisen tehtävien hoidot, lomarahavapaat, ammattiyhdistys-, työsuojelu- ja yhteistoimintakoulutukset sekä yksityisasiat. Täydennyskoulutuksesta aiheutuvat poissaolot eivät sisälly lukuihin ellei koulutuksen vuoksi ole myönnetty virkavapautta. 31
Taulukosta 14. ilmenee sairauspoissaolot osastoittain ja sairauspoissaolopäivien hinta vuonna 2011. Taulukko on koottu raportointijärjestelmästä palkkakausittain. Tämä selvittää mahdollisia eroja taulukoiden 15 ja 16 lukuihin. Taulukko 14. Sairauspoissaolot osastoittain ja sairauspoissaolopäivien hinta vuonna 2011 32
Taulukosta 15 selviää poissaolot osastoittain. Poissaolot on esitetty kalenteripäivittäin. Tämä on hyvä huomioida verrattaessa lukuja muiden organisaation lukuihin. Osasto Sairaus Perhevapaat Työtapaturmat Loma-ajat Koulutus Kuntoutus Muut Hallinto-osasto Perusturva-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto 2643 4939 9553 3652 1981 6793 12151 67 26 46 127 93 6315 11979 14389 4920 331 1148 1016 62 25 69 195 25 1904 4902 10061 1150 Yhteensä 20787 20992 292 37603 2557 314 18017 Taulukko 15. Poissaolot osastoittain 1.1-31.12.2011 (kalenteripäiviä) Taulukosta 16. selviää eräiden poissaolojen kustannukset sekä kalenteripäivät yhteensä vuosien 2010 ja 2011 aikana. 2010 2011 Poissaolon syy Kustannukset yht. Kalenteripäivät yht. Kustannukset yht. Kalenteripäivät yht. Koulutus Kuntoutus Sairauspoissaolot Työtapaturma 198 241,90 28 170,8 1 445 987,0 39 147,7 3 888 472 24 305 529 173 059,6 140 62,8 1 292 129,2 19 995,0 2 647,0 314,0 20 787,0 292,0 Taulukko 16. Eräiden poissaolojen kustannuksia vuosina 2010 ja 2011 33
5.2 Työtapaturmat Varsinaisista työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot sisältyvät taulukon 16. lukuihin. Populuksesta saatujen tietojen mukaan työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja kertyi yhteensä 292 kalenteripäivää. Luku on laskenut edellisestä vuodesta. Populuksesta saatu työtapaturmista johtuva sairauspoissaolojen määrä saattaa poiketa taulukosta 17. ilmenevästä vakuutuslaitoksilta saadusta poissaolojen määrästä. Tämä johtuu tavasta, jolla kyseiset poissaolot on kirjattu Populukseen. Taulukosta 17. ilmenee työtapaturmat ja niistä aiheutuneet sairauspäivät vuosina 2002-2011. Pirkkalan kunta on vaihtanut vakuutusyhtiötä 1.7.2011alkaen vakuutusyhtiö Pohjolasta If vakuutusyhtiöön. Taulukon tiedot perustuvat vakuutusyhtiöltä saatuihin tietoihin. Vakuutusyhtiö ilmoittaa sairaslomapäivät korvauspäivinä. Korvauspäivien keskimääräinen luku on laskettu siten, että korvauspäivät on jaettu niiden vahinkojen lukumäärällä, joista on maksettu päivärahaa tai eläkettä. Tällöin jakajaan ei ole sisällytetty niitä tapaturmia, joissa työkyvyttömyys on kestänyt alle kolme päivää tai joista on korvattu vain sairaanhoitokuluja. Taulukko 17. Työtapaturmat ja niistä aiheutuneet sairauslomapäivät v. 2002-2011 34
5.3 Kuntoutus Populuksesta saatujen tietojen mukaan kuntoutukseen osallistui vuoden aikana yhteensä 36 työntekijää. Kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 314. Kuntoremonttikursseja kunta tuki taloudellisesti maksamalla kurssien omavastuuosuuden enintään 120 euroon kuntoutettavaa kohden. 5.4 Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla vuonna 2011 oli kaikkiaan 23 henkilöä kun heitä edellisvuonna oli kaksi vähemmän. Vuorotteluvapaapäiviä kertyi yhteensä 3359, mikä on 179 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. 5.5 Osa-aikaeläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet Työntekijällä on mahdollisuus vähentää työnteon määrää ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen. Tulojen pienentämistä voidaan korvata osa-aikaeläkkeellä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle kuitenkin vasta täytettyään 60 vuotta. Myös muiden myöntämisperusteiden tulee täyttyä. Osa-aikatyön voi järjestää entisessä tai uudessa työssä, entisen tai uuden työnantajan palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Kaikissa kunnan tehtävissä osa-aikatyöhön siirtyminen ei ole mahdollista. Vuoden 2011 aikana osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 35 henkilöä. 31.12.2011 tilanteessa osa-aikaeläkkeellä oli 18 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 17 henkilöä. 35
6. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 6.1 Henkilöstömenot Henkilöstömenot sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuineen tekivät vuonna 2011 yhteensä 45,7 milj. euroa. Tämä merkitsee kuntalaista kohden n. 2 574. Näillä tuotettiin kuntalaisille mm. hoiva- ja hoitopalveluita, koulutuspalveluita ja infrastruktuuria. Nousua edelliseen vuoteen on reilu 5,8 prosenttia. Palkat ja palkkiot olivat henkilöstömenoista 35,6 milj. euroa. Henkilöstömenoista henkilösivukulut olivat 10,1 milj. euroa, eläkekulut 7,8 milj. euroa ja muut henkilösivukulut 2,2 milj. euroa. Vuonna 2011 palkankorotukset toteutettiin tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti. Kannustavat palkkauselementit ovat käytössä lähes kaikilla sopimusaloilla lukuun ottamatta opettajien palkkausta. Perusturvaosastolla oli vuonna 2011 käytössä kannustinjärjestelmäkokeilu osana Terveellä järjellä parasta perusturvaa-hanketta. Kannustinpalkkiota ei kuitenkaan maksettu rahapalkkana, koska kannustinjärjestelmää kehitettäessä kävi selkeästi ilmi, että kannustamisen tulee olla työyhteisöihin (esim. työryhmä) kohdistuvaa yhteistoiminnallista kannustamista. Palkkiona oli työaikana toteutettavia koulutus- ja kehittämisseminaareja. Kannustinjärjestelmän rahoitti Tekes ja kannustamiseen oli käytettävissä 20 000 euroa, joka jaettiin kolmen palveluprosessin kesken tasapuolisesti. 6.2 Työterveydenhuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön työterveydenhuoltoon kunta käytti vuonna 2011 yhteensä noin 539 565 euroa, mikä on jonkin verran edellisvuotta enemmän. KELA korvaa työterveyshuollon kustannuksista korvausluokassa I 60 % ja korvausluokassa II 50 %. Työterveydenhuoltoon on sisällytetty yleislääkäritasoinen sairauden hoito. Työterveyshuoltopalvelut kunta ostaa Ylöjärven kaupungin hallinnoimasta Työterveyspalvelu Viisarista. Lääkärissäkäynnit sairauden vuoksi ovat vuodessa laskeneet 2 %: lla. Samoin sairaudenhoitoon liittyviä laboratoriotutkimuksia on samassa ajassa tehty 1,4 % edellisvuotta vähemmän. Sairaudenhoito kuuluu KELA:n korvausluokkaan II. Sairaanhoidon kustannukset olivat 308 088,75 euroa. Korvausluokan I kustannukset olivat 215 656,74 euroa. Lääkäreiden ja terveydenhoitajien suorittamat terveystarkastukset ovat kasvaneet jonkin verran edellisestä vuodesta. 36
Työkykyä ylläpitävä toiminta on osa työterveyshuollon normaalia toimintaa. Terveystarkastuksilla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan työkykyä uhkaavia tekijöitä ja edistämään työntekijöiden työ- ja toimintakuntoa. Huomiota kiinnitetään terveellisiin elintapoihin, kuntoliikuntaan ja hyvään ergonomiaan erityisesti ATK:n käytön alueella. Työpaikkakohtaisista terveystarkastuksista työpaikkaselvitysten yhteydessä on luovuttu. Terveystarkastukset tehdään nyt työntekijän iästä ja yksilöllisistä tarpeista riippuen 3-5 vuoden välein. Terveystarkastuksien toteutuminen tapahtuu työntekijän oman aktiivisuuden pohjalta. Työterveyshuolto osallistuu päihdeongelmaisten hoitoonohjaukseen ja hoidon seurantaan. Työterveyshuollon kautta on mahdollista hakeutua erilaiseen kuntoutukseen mm. Kansaneläkelaitoksen hyväksymään ja rahoittamaan Aslak- ja TYK-kuntoutukseen. Näiden kahden kuntoutusmuodon osalta kunta on maksanut kuntoutusajan palkan. Taulukosta 18 selviää työterveyshuollon toiminta vuosina 2010 ja 2011. Taulukko 18. Työterveyshuollon toiminta v. 2010 ja 2011 37
6.3 Muu liikunnallinen tyky-toiminta ja virkistystoiminta Henkilöstön liikuntaharrastuksia kunta on tukenut vuonna 2011 vuositasolla noin 15 000 eurolla. Tukea on käytetty joukkoliikuntaan, salivuokriin, kuntosali- ja uimahallilippuihin, ohjaajien palkkioihin, massaliikuntatapahtumien osallistumismaksuihin jne. Virkistystoimintaan on talousarviovarauksena 10 000 euroa ja toiminta on henkilöstön itsensä järjestämää. Tukea on viime vuosina käytetty henkilöstön yhteiseen kesätapahtumaan ja joulujuhlaan. 6.4 Työpaikkaruokailu Henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus työpaikkaruokailuun kunnan eri laitoksissa. 38
PIRKKALAN KUNTA, SUUPANTIE 11, 33960 PIRKKALA PUH 03 565 24000, FAX 03 565 2419 SÄHKÖPOSTI: KUNTA@PIRKKALA.FI, WWW.PIRKKALA.FI