MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009



Samankaltaiset tiedostot
AVOMAANKURKUN KASVATUS

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

Viljakaupan markkinakatsaus

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Novarbo luomulannoitteet

Varsinais-Suomen ruokaketju

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

RaHa-hankeen kokemuksia

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Työpaikan toimiva jätehuolto

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Gluteenittoman tattarin viljely

Varsinais-Suomen opintomatka

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Yhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Hamppu viljelykiertokasvina

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

JO 30 HIILIMERKITTYÄ TUOTETTA MITEN LASKENTAA TOTEUTETAAN JA PÄIVITETÄÄN?

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Myllyvehnän lannoitus AK

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ klo Ravintola Ladonlukko Helsinki

Myllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Säilörehun tuotantokustannus

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Kasvinviljelytila Lahdessa

Transkriptio:

MATKARAPORTTI Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ja Varsinais-Suomen TE-keskusten kautta.

PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI Anita Karppinen MATKARAPORTTI Hanke: Aihe: Tavoite: Aika: Paikka: Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa (hankkeen numero 4139, Dnro 2672/3560-2007) Avomaankurkun viljelyteknologian kehittäminen Benchmarkkausmatkan tavoitteena oli nostaa lounaissuomalaisen avomaankurkun viljelyn satotasoa ja laatua tutustumalla saksalaiseen viljelyteknologiaan ja soveltamalla saatua tietoa suomalaisiin viljelyolosuhteisiin. Matka oli suunniteltu lounaissuomalaisille avomaankurkunviljelijöille. Matkaohjelman sisältö rakennettiin yhteistyössä Henrik Backmanin kanssa, jolla on yhteydet saksalaisiin kurkunviljelyn asiantuntijoihin. 1. 2.7.2009 Kolme kurkunviljelytilaa, kurkunlajitteluasema sekä säilyketehdas Baijerin kurkunviljelyalueella Saksassa. Isäntänä Saksassa oli saksalaisen Nunhemsin siemenliikkeen asiantuntija Andreas Herr. Osallistuja: Hanna Holma, Paimio Esko Holma, Paimio Matti Nieminen, Masku Hannu Heinonen, Taivassalo Virva Niittynen, Perniö Antti Niittynen, Perniö Henrik Backman, matkanjohtaja, FelixAbba Oy Ab Anita Karppinen, Pyhäjärvi-instituutti (mukaan ilmoittautunut Pekka Ahlqvist joutui perumaan osallistumisensa) Matka-ohjelma: - lento Turusta Tukholmaan 1.7.2009 klo 17.05, koneen vaihto Tukholmassa - lento Müncheniin saapui tunnin aikataulusta myöhässä n. 21.30 - kentällä oli vastassa saksalainen isäntämme Andreas Herr, ajoimme Münchenistä kaakkoon noin tunnin matkan, ja yövyimme Plattlingenissa, lähellä vierailukohteitamme - 2.7. klo 8.20 lähtö vierailukohteisiin - tutustuminen Familie Maidlin kurkkuviljelmiin, Plattling - vierailu Geo Bayernin kurkunlajitteluasemalla, Aholming - vierailu Familie Maidlin kurkkusäilyketehtaalla - n. klo 13 lounastauko Limbrunnerin kurkkutilalla Waiblingissa, tilalla myös majoitus- ja ateriapalvelua - tutustuminen Limbrunnerin kurkkuviljelmiin ja lajiketestauksiin - tutustuminen Nunhemsin siemenliikkeen lajikekehittelyyn sekä koeviljelmiin - klo 16 lähtö autoilla kohti Münchenin lentoasemaa - Lufthansan lento Tukholmaan oli ukkosmyrskyn vuoksi 1,5 h myöhässä emmekä ennättäneet illan viimeiselle lennolle Tukholmasta Turkuun. Yövyimme lentoyhtiön kustannuksella Arlandassa lentokenttähotellissa. - aamun ensimmäinen lento Turkuun saapui 3.7. klo 8.45

Vierailukohteet ja sisältö: Yleistä avomaankurkun viljelystä ja jalostamisesta Etelä-Saksassa Eteläisessä Saksassa on kaksi kurkunviljelyn keskittymää, toinen Berliinin alueella ja toinen Baijerissa, jossa vierailimme. Baijerin alue on Euroopan suurin kurkuntuotantoalue. Alueella viljellään kurkkua 1 200 hehtaarilla, satotaso hehtaaria kohti vaihtelee 100 000 150 000 kg:n välillä. Alueen kurkuntuotannolle on tyypillistä viljely ja jalostus samalla tilalla. Viljelmät ovat usean kymmenen hehtaarin suuruisia. Yhden viljelijän ja jalostajan tuottama kurkkusäilykemäärä vaihtelee 5 000 25 000 kilon välillä. Alueella on myös joitain pieniä kurkun jalostajia, jotka ostavat kurkut kurkkuasemalta. Heidän tuotantonsa on 5 000 6 000 kg. Familie Maidl, kurkunviljely Tilalla viljellään kurkkua 50 hehtaarilla. Tämän kasvukauden taustatiedoksi viljelypäällikkö kertoi alkukesän olleen varsin sateinen. Sateet aiheuttivat tavallista aikaisemman ongelmien ilmaantumisen ja aikaisen kasvinsuojelutarpeen. Alkukesän sateista ja niiden aiheuttamista ongelmista huolimatta kasvusto oli rehevän ja hyvinvoivan näköistä. Saksalaisen siemenliikkeen asiantuntija Andreas Herr esittelee Purit-lajikkeen kukintoja. Puritin joka kukasta muodostuu hedelmä.

Lohkolla, jossa vierailimme, oli esikasvina sokerijuurikas. Yhdellä lohkolla viljellään kurkkua joka viides vuosi, vuosi kerrallaan. Kurkkurivien väliin oli istutettu maissia suojakaistaksi. Tilalla kaikki kurkkupellot suorakylvetään. Tänä keväänä kylvöt tehtiin huhtikuun alussa, 50 hehtaarin peltoala kylvettiin viikossa. Tutustuimme tilalla kahteen kurkkulajikkeeseen, Purit- ja Agnes-lajikkeisiin. Purit on saksalaisten viljelijöiden kokemusten mukaan hyvä ja satoisa kurkkulajike. Maidlin perheen viljelypäällikkö kertoi Purit-lajikkeelle käytetyistä lannoitteista, kasvinsuojelutoimista, kastelutarpeesta sekä istutusmuovin ja harson käytöstä. Poimijat kurkkuviljelmille sekä työntekijät perheen säilyketehtaalle tulevat Romaniasta ja Puolasta. Vierailuajankohtana poimijoita oli työssä 25, työskentelyaika 10 h päivässä. Familie Maidl, kurkkusäilyketehdas Perhe aloitti kurkun säilömisen 25 vuotta sitten. Ajatus omasta jatkojalostuksesta syntyi tehtaalle kelpaamattomien isojen kurkkujen aiheuttamasta hävikistä. Familie Maidlin säilyketehdas, jossa purkitetaan lohkokurkkusäilykkeitä.

Tehtaalla valmistetaan ainoastaan lohkokurkkusäilykkeitä (stick). Säilyketehtaalla kurkut pestään, lajitellaan, lohkotaan ja purkitetaan. Säilöntään kelpaamattomat pienet kurkut käytetään biokaasuksi. Vierailuajankohtana tehtaalla tehtiin yksi 7 tunnin vuoro päivässä. Satokauden ollessa runsaimmillaan tehtaalla säilötään kahdessa vuorossa. Kauden aikana työntekijöitä on 150. GEO Bayern, lajitteluasema, Aholming Toimitusjohtaja Josef Apfelbeck kertoi GEOn toiminnasta ryhmällemme. Geo Bayern on viljelijöiden omistama yhteistyöorganisaatio. Lajitteluaseman omistaa 25 viljelijää, jotka viljelevät kurkkua yhteensä 650 hehtaarilla. Lajitteluasema on ainoa säilöntäteollisuudelle kurkkua toimittava yhteenliittymä. Organisaatio on perustettu mm. paremman neuvotteluaseman turvaamiseksi. Oman kurkunviljelyn lisäksi pikkukurkkua tuodaan lajitteluasemalle Serbiasta ja Ukrainasta. Kurkut poimitaan ja lajitellaan samana päivänä. Kurkut lajitellaan 12 eri luokkaan ja toimitetaan eri tehtaille. Kurkut puhdistetaan ja lajitellaan viljelijäkohtaisesti. Kurkkulaatikoiden viivakoodista ilmenee tuote- ja viljelijätiedot. Kunkin viljelijän toimittamasta kuormasta arvioidaan kurkkujen laatu vuorokauden kuluttua lajittelusta. Lajitteluaseman teho on 35 40 t/h. Lajittelua ei ole kovin pitkälle automatisoitu, vaan se on työvoimavaltaista. Lajitteluasemalla on 5 vakituista työntekijää ja 30 kausityöläistä. Viljelijäorganisaation omistama Geo Bayernin kurkunlajitteluasema.

Viljelijäorganisaatio saa EU-tukea 5 vuoden projekteihin. Tukea on saatu mm. ympäristönsuojeluun, markkinointiin, konehankintoihin ja työllistämiseen. Ympäristönsuojeluprojekteista Apfelbeck mainitsi mm. tarpeenmukaisen lannoituksen. Viljelijöille laaditaan viikoittainen lannoitusohjelma. Lannoitus lopetetaan 3 viikkoa ennen arvioitua sadonkorjuun loppua. (Keskisato jäsenillä on 100 t/ha.) Viljelijäorganisaatiolla on käytössä mm. sääasema, joka kerää tietoa säähavainnoista. Baijerin alue on Euroopan suurin kurkuntuotantoalue, mutta se on Apfelbeckin mukaan huonosti tunnettu. Myynnin edistämiseksi on käynnistetty markkinointikampanja tuontia vastaan. Markkinointivaltteina ovat mm. laatu ja tuotteiden jäljitettävyys pellolle saakka. Limbrunnerin tila, Waibling Tilalla viljellään kurkkua 20 hehtaarilla sekä tarjotaan ateria- ja majoituspalvelua. Tilalla tehdään Nunhemsin siemenliikkeen lajikekokeita. Andreas Herr kertoi uusien lajikkeiden kehittämisestä ja testaamisesta. Päivän päätteeksi vierailtiin vielä Nunhemsin koetilalla tutustumassa lajikekokeiluihin ja eri kurkkulajikkeisiin. Loppukeskustelu kotimatkalla Kaikki matkalle osallistuneet viljelijät totesivat matkan olleen erittäin antoisan. Uusia ideoita ja ajatuksia tuli omilla viljelmillä kokeiltavaksi ja toteutettavaksi.

Vierailujen pohjalta virisi ajatuksia mm. kurkunviljelijöiden yhteistyön lisäämisestä. Myös yksittäiset tiedot saksalaisista kurkunviljelyn käytännöistä virittivät vilkasta keskustelua. Opintomatkalaiset kahvitauolla Limbrunnerin kurkkutilalla. Tila tarjoaa myös ateria- ja majoituspalveluja. Useilla baijerilaisilla maatiloilla energiaa tuotetaan myös aurinkokennoilla, jotka on sijoitettu tuotanto- ja/tai asuinrakennusten katoille.