ÒËÎÓ ó ÍÑÎ ÔßÒ ÕÛÍÕËÍÌßÒ ÜÛßÕ ÔÐß ÔË TY Y - KTY -- P - P - KTY - P - RTSSTUSTLL - KYLÄTLO K-MRKET KUPPKESKUS K P - LKENNEPLELUKESKUS P - URHELU-J JUHLKENTTÄ KESKUSPUSTO HUL P ENE-LKM P-JO / / RNTPLJONK SOS.TER.S. BTS KRKKO S NURMNEUL SO O ESOPETUS YM O YO KOULU+ TOMTL L - KHO H SENORSUNNOT TSTO L / / KUPPKESKUSS P P PERUSKOULU YL O "MJKK" 1 LLTUR 1 ÕÑÕÑÒß ÍÍËËÒÒ ÌÛÔÓß ïæìððð ï ÔßÙËËÒ Ò ÐÑØÖÑ ÍÎßÒÒßÒ ŒÕßÔßÍÌßÖßÕÇÔ\Œ ÐÑØÖÑ ÍÛÍÌß Ò\ØÌÇÒ\ò ÎßÕÛÒÒËÍÌÛÒ ÖËÔÕ Í ÊËÌ ÑÊßÌ ÐËÒßÓËÔÌßßô ÎßÒÌßÔ ÒÖß ÎßÕÛÒÒËÍÎ Ê ÍÌJÒ ßÔÔß ÔËÑÒÒÑÒÓËÕß ÒÛÒ ÎËÑÊ ÕÕÑ ÒÛÛÒ SEKKLUMSTO
ÕflÛ fl À à ŒÃà fl À \\Û fl Õ À \«ÃÃJÃflŒ ÃÀÕ Ã«fl fl Ù fl Ù «Ù fl Õ flû fl flà À À fl À Û fl «Ã Õ \ «Õ\ J à fl Õ fl ÿ ŒflŒ fl Õà flfl Œ \ «\fl Õ Ù \\à fiàõõ fl «Õ\ flœflã fl à «Ã \\Œfl Ãà fl Ã\Œ \ Õ À ÿãfl flõ fl flõ «Õ\ J Ã Ò flfl ÃflÕ flõ fl flõ «Õ\ J Ã Ò fl Ã Õ flõà Œfl ÀÕÃ Û flœ Ó
Nurmi Sorilan keskustan ideakilpailu Nimimerkki: Teemat etovoimaisen alueprofiilin luomiseksi Nurmi Sorilan keskustalle on ehdotuksessa on painotettu neljää pääteemaa: uusi kaupunginosa rakentuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja erityisesti polkupyöräilyn edistämiseen, kolme voimapistettä sitoo keskustan olevaan ja tulevaan yhdyskuntarakenteeseen: pohjoisessa laajempaa aluetta palveleva kauppapaikka Kaitavedentien laidalla, lounaassa uuden monipuolinen urbaani tiivistymä veden äärellä sekä kaakossa julkisten palvelujen keskittymä perinteikkään itorannan yhteydessä, korttelirakenne, asumisympäristö ja talotyypistö sopeutuvat arvokkaaseen kulttuurimaiseman maiseman pitkiä näkymiä ja lähimiljöön vaihtelevuutta korostaen, alueidentiteetti perustuu korostetusti vedenläheiseen asumiseen ja arkkitehtuuriin. Maankäyttö ja toiminnot Keskustatoiminnot ja palvelut Kaitavedentien ja Nurmitien liittymään, Nurmintorin ympärille, osoitetaan olevien palvelujen täydennykseksi kauppakeskus, liikennepalvelukeskus ja erikoisliikkeiden kortteli, yhteensä n. 10...15 000 kem2. Nurminraitti johtaa keskuspuiston/urheilukeskuksen poikki kohti toiminnallisesti monipuolista Ketaranaukiota, jonka laidalla sijoittuvat liikegalleria, soisali ja terveyskeskus, asuinrakennusten kivijalkamyymälöitä sekä dventtikirkon toimintoja, yhteensä runsaat 15 000 kem2. Keskusta avautuu suoraan Näsijärven lahdenpoukamille, joiden äärillä ovat mm. kirjasto, nuorisotila ja rantapaviljongit. Koulukeskus sijoittuu itorannan itäpuolelle, laajemmalta alueelta hyvin saavutettavaan ja alueidentiteetin kannalta näkyvään paikkaan. Näin on esimerkiksi liikunta ja terveydenhuoltotilojen yhteiskäyttö luontevaa. suminen Tavoitteena on monipuolinen talo ja asuntotyyppijakautuma. Kerrostalot lähinnä kerroksiset pistetalot sijoittuvat keskustan ytimeen, missä on myös on lamellitaloja, rivitaloja, townhouse kaupunkivilloja ja tiivis matala pientaloja sekä erityyppistä palveluasumista. Keskustan ulkopuolella on tiiviimpää ja väljempää pientaloasumista sekä yhtiömuotoisena että erillistonteilla. iljelymaiseman äärellä korttelit noudattavat joko raitti tai pihapiiriperinnettä. Raittikortteleissa on toisella sivulla tiivis kadunsuuntaisten talojen rivi ja toisella puolella taas tavanomaista syvemmillä tonteilla yhden tai useamman asunnon ja mahdollisten työ tai palvelutilojen rakennusryhmät. irkistys ja vapaa aika Ulkoilu ym. vapaa ajan toiminnot sijoittuvat pääosin Keskuspuistoon (ks. erillinen kartta) ja Rengaspuistoon, joka yhdistää lahdenpoukamat toisiinsa ja josta vihersormet jatkuvat esimerkiksi Tampereen keskustan ja Sorilan suuntiin. arsinainen Keskuspuisto päättyy Huvilaan. Laguuni on vedellisten aktiviteettien keidas: uimaranta, vesiliukumäet, optimistipurjehdus, beachvolley, rantakahvilat jne. Talvitoimintoja ovat esimerkiksi luistelu ja avantouinti. Tilarakenne ja kaupunkikuva maamerkit ja tunnusrakennukset Kaitalahdentien varsi: keinomäen huippu, koulukeskuksen nurkka, Nurminneula, liikennepalvelukeskuksen uudisrakennus rantavyöhykkeen majakat ja paviljongit sekä kalliot vanha rakennuskanta: itoranta, Huvila, Nattari, Kovapää reitit ja noodit maiseman päälinjat ja hierarkiapisteet: lahdenpoukamat ja laguuni, Kovapää, viljelymaiseman kohoumat, painanteet ja vesiuomat perinteikkäät kylä ja maisematiet, Nurminkaari ja Nurminraitti haaroineen sekä kokoojaksi muuttuva Kaitavedentie; noodeina näiden solmukohdat Keskuspuisto: urheilu ja juhlakenttä, rantatoiminnot, viherkäytävät alueet ja reunat uuden rakenteen suurkorttelit; rytmitetty pitkä julkisivu Kaitavedentietä vasten rakennetun, kulttuurisen ja luonnonmaiseman selkeät rajapinnat/vaihettumisvyöhykkeet rantaviivatypologia (ks. kaaviokuva) Osa alueiden kuvaus Keskusta ja Kaitavedentien varsi Keskustaa leimaa ennen kaikkia toimintojen sekoittuneisuus ja julkisten tilojen moninaisuus. Keskusta on korostetusti kevytliikennepainotteinen, mutta helposti saavutettavissa myös julkisella ja henkilöautoliikenteellä. Ketaranaukion liikekeskuksen kellaripysäköintiin voidaan esimerkiksi ajaa sekä Nurminkaaresta että suoraan Nurminneulan liittymästä. Kaitalahdentien varrelle, Sorilan suuntaan, on osoitettu yritystontteja monipuolistamaan kaupunginosan toiminnallista rakennetta. Ketara ja Hangaslahti itorannan aluetta kehitetään siten, että nykyisiä toimintoja (palvelu ja henkilökunta asuminen, koulu, kirkko, toimitilat) voidaan kehittää omaehtoisesti mutta samalla keskustaan integroiden. Täydennysrakentamisena on esitetty mm. kerros ja pientaloja sekä päiväkeskus. Kirkon ympäristöstä on muodostettu selkeärajainen kirkkopuistikko. Koulukeskus sijoittuu itorannan itäpuolelle, osin rinteeseen upottaen (esim. liikuntahalli). täpuolella on pysäköinti, länsipuolella ylä ja alapihat. Esikouluopetus ja terveydenhuolto neuvola voidaan sijoittaa erillisrakennukseen pohjoispäähän liian suuren rakennusmassan välttämiseksi. Päiväkodille on esitetty oma tontti puiston vierestä. Ketaran eteläpuolelle on osoitettu tiivis matala alue, jossa asuntoryhmät rajaavat Hangaslahteen avautuvia pihakatuja ja korttelipuistoja (ks.miljöötutkielma). Kevyen liikenteen silta johtaa kohti kaupunkia; maantieliittymän viereistä tekomäkeä maisemoidaan ulkoilukäyttöön ja varustetaan maamerkkirakenteilla. Laguuni Olevia niemiä laajennetaan maatäytöillä siten, että muodostuu asutusarkipelago, jonka ytimenä on aktiivikäyttöinen laguuni ja ulkoreunoilla on luonnontilaiset tai istutetut viherrannat. Toiminnallisena ja tilallisena runkona on aurinkoinen ja suojaisa rantapromenaadi osin kivetty, osin nurmipintainen ja osin hiekkainen. Sen varrella erilaiset vapaa ajan palvelut sijoittuvat erillisiin paviljonkeihin ja kioskeihin tai viereisiin asuinrakennuksiin. suinkorttelit ovat pääosin suljettuja ai puolisuljettuja pienilmastoa ja yksityisreviirejä ajatellen. Rakennukset ovat tyypillisesti tai 1 kerroksisia rivi tai pienkerrostaloja tai näiden välimuotoa (ks. aksonometria ja miljöötutkielmat). Laguunin eteläpuoliset korttelit ovat vaaleaa kiveä ja pohjoispuoliset punamullattua puuta. Kokki, Nattari ja Kovapää Maaseutumaisemaan liittyvät suurkorttelit hakevat muotonsa ja luonteensa maastosta ja perinteisestä rakennustavasta. Oleva tiestö ja vanhat pihapiirit muodostavat pientalovaltaisen asutuksen rungon. Lähempänä keskustaa yhtiömuotoinen ja suhteellisen tiivis rakentaminen hallitsee, kauempana taas hartiapankkirakentaminen omakotitonteille. anhat rakennukset voivat olla asuin tai yhteiskäytössä. Nattarin pihapiiri voisi olla hyvä paikka toiselle päiväkodille; Kovapää taas voisi toimia kylätalona tai pitopaikkana ja sen länsipuolelle voitaisiin sijoittaa ratsastuskeskus. Joukkoliikenne Katuverkon rakenne tarjoaa varsin joustavat mahdollisuudet yksittäisten linjojen suunnittelulle (ks. kaaviokartta). Linjaston kattavuus saadaan hyväksi ja kävelyetäisyydet jäävät lyhyiksi. Sisäinen kehäkatu suunnitellaan väljäksi siten että se voisi palvella myös mahdollista kevytraideratkaisua tulevaisuudessa. Rantatorilla voi olla Nurminkaarta kulkevan reitin pääteasema Pysäköinti suntojen pysäköinti järjestetään kiinteistökohtaisesti siten, että tehokkaasti rakennetuilla kerrostalokortteleissa osa paikoista voi olla kellarissa tai pihakannen alla, väljemmin rakennetuilla kerrostalo ja sekakortteleissa pääosin katettuina pihapaikkoina, kaupunkivilloissa ja tiivis matalakortteleissa pääosin rakenteellisina asuntojen yhteydessä. ieraspysäköinti on pääosin katujen varsilla. Keskustatoimintojen ja kaupallisten palvelujen asiakaspysäköinti on järjestetty Nurminraitin pohjoispäässä maantasopaikkoina 240+100+40+40=420 autopaikkaa sekä eteläpäässä maanalaisina 250 ja maanpäällisinä 180 autopaikkaa. Rantatorin yhteyteen on osoitettu on 100 ap. ja koulukeskuksen laidassa 200 ap., joiden lisäksi on pienempiä pysäköintialueita ja kadunvarsipysäköintiä (ks. kaaviokartta). Mainitut autopaikkamäärät ylittävät kilpailuohjelmassa esitetyt normit, mikä antaa joustomahdollisuuksia jatkosuunnittelulle. Kestävän kehityksen huomioon ottaminen yhdyskuntarakenne: ehyt ja muuntojoustava korttelirakenne sallii maankäytön tiivistämistä vaiheittain rakennettaessa, joukkoliikenne: optiona on pikaraitiotielenkki Kaitavedentie Nurminkaari; sitä odotellessa otetaan käyttöön myös polkupyöriä kuljettavat nysset, ekologiset kirtokulut: viherrakenne peustuu hulevesien imeyttämiseen ja ekokäytävien muodostumiseen (ks. kaaviokartta), energiankäyttö: asuinrakennusten pääjulkisivut suunnattu pääosiin aurinkoisiin ilmansuuntiin; laguunitaloissa voidaan käyttää lämpöpumppuja, sosiaalinen kestävyys: korttelirakenne asukastiloineen ja kylätaloineen tukee yhteisöllisyyttä; vanhojen miljöiden säilyttäminen edistää juurtumista. Tilastotiedot arsin kohtuullisista rakentamistehokkuuksista huolimatta kilpailuehdotuksen mitoitus ylittää kilpailuohjelman tavoitteet. Nurmi Sorilan aluekokonaisuuden kiinteyttäminen on perusteltua yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta. Kilpailuehdotuksessa on erityisesti painotettu polkupyöräilyn edellytyksiä, jolloin olisi syytä sijoittaa keskittää perheasunnot lasten kannalta kohtuullisen matkan päähän koulusta ja keskustasta sekä ranta ja muista virkistyspalveluista. Osa alueittain (ks. teemakartta) ja toiminnoittain 370 000 m2 kerrosala jakautuu seuraavasti: kortteliala, ha kerrosala, 1000 kem2 e k asukk. K Y/P KTY yht. Keskusta P 9,5 20 14 34 0,35 400 Keskusta E 13,1 60 17 86 0,66 1200 8 1 Ketara 19,1 6 36 42 0,22 120 Hangaslahti 8,4 31 4 35 0,45 620 Laguuni 14,7 50 2 52 0,35 1000 Kokki 11.0 26 1 27 0,25 520 Nattari 5,6 13 1 14 0,25 260 Kovapää 8,7 16 1 17 0,20 320 Nurminniitty 10,0 25 25 0,25 500 Kaitavedentie 13,5 22 37 0,22 440 15 yhteensä 113,6 269 31 53 16 369 0,32 5380 LTE Työohjelmaluonnos Kilpailuohjelmassa esitetty aikataulu on varsin tiukka vuorovaikutteisen suunnittelun kannalta; jotta voitaisiin pitää kolme ohjausryhmän kokousta kuukauden välein, voi olla tarkoituksenmukaista tähdätä kaavarungon valmistumiseen marraskuun loppuun mennessä. Kilpailuaineiston analyysi ( 08) ehdotusten perusratkaisut, osa alue tai toimintokohtaiset ehdotukset, yksittäisideat palauteseminaari laajennetun arvosteluraadin kanssa yleisöpalaute kilpailunäyttelyn kautta Kaavoituksellisten tavoitteiden ja reunaehtojen määrittely tai täsmentäminen ( 08) rakennettavan / kaavoitettavan alueen rajaus liikenneverkko ja vaiheittaisrakentaminen rantojen käsittely ja mahdollinen täyttö asuntojakauma ja talotyypit kaupallisten palvelujen mitoitus ja peruskonsepti; julkisten palvelujen mitoitus dventtikirkon tarpeet ja toiveet Kaavarunkoluonnos (X 08) maankäyttö, liikenne ja maisema toiminnot ja mitoitus Kaavarunkoehdotus (X 08) kaavarunkokartta 1:4000 illustraatio 1:2000 kaaviot ja havainnekuvat selostus Työresurssiarvio (sisältää liikenne ja maisemasuunnittelun) henkilöryhmä h työvaihe h 02 150 03 250 analyysi 50 04 60 tavoitteet 50 05 90 luonnos 300 06 50 ehdotus 200 yhteensä 600 600 RTSSTUSTLL P KYLÄT P P HUL ENE LKM Liikenne ja pysäköinti Ehdotuksen liikennejärjestelmän periaatteissa korostuvat seuraavat näkökulmat: selkeä orientoitavuus ja hyvä saavutettavuus (koskee kaikkia liikennemuotoja) turvallinen ja virikkeellinen kevyenliikenteen reitistö joukkoliikenteen linjaston kattavuus hajautettu pysäköinti (tontti ja korttelikohtaiset ratkaisut) Orientoitavuus Katuverkko kytkeytyy Kaitavedentiehen usean liittymän kautta. Kaitavedentie muutetaan pääkaduksi (nopeusrajoitus 40 km/) kun uusi ohikulkuyhteys rakennetaan. Katutilaa jaksotetaan esimerkiksi kaksiajorataisilla, keskeltä puurivillä istutetuilla jaksoilla keskustaliittymien kohdalla. Pääkokoojat muodostavat silmukoita sekä kehäyhteyden joka sitoo osa alueet toisiinsa ja jonka kautta rantavyöhyke venesatamineen ja uimarantoineen on helposti saavutettavissa. Suurkortteleiden sisäiset yhteydet suunnitellaan hidaskatuina. Orientoitavuuden kannalta keskeinen keino on avata näkymäakseleita ja muodostaa akseleiden solmukohtiin ja päätteisiin toiminnallisia ja visuaalisia paikkoja. iherverkosto tukee tätä konseptia monipuolisesti. "MJKK" Kevyenliikenteen reitistö Pääkokoojat palvelevat ajoneuvoliikenteen ohella kevyenliikenteen runkoverkon osana. iherverkostoon sijoittuvat tärkeimmät kevytliikenneyhteydet jotka palvelevat vapaa ajan ja arkiliikkumisen tarpeita virikkeellisesti ja turvallisesti. Polkupyöriä varten varataan väljät säilytyspaikat tärkeimmistä solmukohdista (ks. kaaviokartta ja keskustan havainne). 1 Ì
ÒËÎÓ ó ËÎ ÍÑÎ ÔßÒ ËÎ Ò ÕÛ ÕÛÍÕËÍÌßÒ ÛÍÕ ÍÕËÍÍÌÌß ÜÛßÕ ÔÐß ÔË ÜÛÛ Ü TY Y - KTY -- P - - KTY - P - - - / KYLÄTLO K-MRKET P KUPPKESKUS K P P - 2 / LKENNEPLELUKESKUS P - URHELU-J JUHLKENTTÄ KESKUSPUSTO P LKM / / / 2 2 / - 1 ØßÊß ÒÒÛÕËÊß ïæîððð - O OT NUORSOTL S ST KRJSTO KHO H L / TSTO L 1/ BTS ì S KUPPKESKUS SOS.TER.S. RNTPLJONK P-JO / / 2 P P S SENORSUNNOT Y YL NURMNEUL SO O ESOPETUS YM YO O KRKKO PÄÄKESKUS Ä Ä ÄKESK ESK SK S PERUSKOULU KOULU+ TOMTL L YL K O PÄÄKOT 1 LLTUR 1 SEKKLUM
Õ ÀÕÃfl à \ ÕflÙ ÿfl fl À fl ÔÊÓ tsto liikkeitä market pp pp kirjasto kahvilaravintola nuorisotila pp dventtikirkon koulu, asuin ja toimitilat pp kioski sauna laivalaituri pienvenesatama flÿàà \ «\ flÿàà flà À Ÿ ÕÃfl «ÃÕ ÀÀ flà À Î
flÿàà ÿ ÕŒfl fl å fl flõãfl fl «\å ÿ Õ ÕÃfl \ÿã«\ú Œfl ÀÕà À Õ Àà flã À fl À ÃflflÙ Œfl Ãfl fl Œfl ÀÕŒ ÕÃJ fl fl À À fl ŒÀ flÿàà Ù fl Õ ÃŒ fl ÔÊÓ ÀÀ flà À Õ À À \ fi fl ÿ «fl fl Õ\ flÿ fl À fl fl fl flà À fl fl flœfl Ãfl Õ «ÿ ÕÃ\\ ÿ Õ ÀÀ flà À Ÿ fl à \ Õ flà À Ÿ Ú flÿàà fl ŒÃ\\ flõà à flãàù Ãfl fl flàãàà \ «\ flÿàà à à ÿ À Ãfl Œ Ú flÿàà Œ À fl fl À fl fl flù Õ flù Œfl Ãfl Œ fl fl fl à Œ fl ÕÃÀÕ À fl fl «JŒ\ flœ Ù Œfl Ãfl ÃÕ \ \ Ú Í
Õ\ «\à ÿfl Œ à À À fl ÿà Õ \Õ Ãà «Ù À fl ÃÀ fl ÃÃ«Õ ÃÃfl Õ\ «\ ÿfl Œ Œfl ÃÀà Œfl flã Œfl ÃÃÀ À Õà Õ\ «\à Œfl Ãfl ÃÕ\à fl Õ fl \Õ Ãà «Œ flflãã à Œfl ÃÃÀ Œfl Ãfl ÃÕ\ Œfl Ãfl fl ÃëÃëÃÀ fl ÃÃ«Õ À fl ÀÀÕ Œ À fl «Jÿ«Œfl ÃÃÀ ÕflflŒ È
ÿfl ŸflÕ flÿ à ÕÛ flãfl fl flõà fl À Ãfl ÔÊÎ flõà à flãà Œ Õà «Õ ÿã իë«ÿÃflfl Õ fl fl à Œ fl fl fl ÕÃÀÕ À fl flù fl flù Õ\ Õ fl Õ ÀÕ À Õà ÔÊÓ ŒflÃÕflÕÃÀÕ Õ ÀÕ fl \\ «\Ãfl \«ÃÃJ ÃÃ«Õ ÀÕ «fl ÕÃflà fiàõõ \\ ÃJ fl fl ÃÃ\ ÿà fl Œ flã \«ÃÃJ Ãëflÿ flõã \ \ à À Õà flõã «JŒ\ ÀŒ À fl ÃëÕÃ Û flõ à À «ÕÀŒÿ À fl fl Õ «\\à ÀŒÿ ÀÛ fl Àÿ fl ÃÃ\ Œfl à fl Õ fl fl fl Œ ŸflÕ À Õà Ë