Näkymä Meri-Rastilan tieltä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Näkymä Meri-Rastilan tieltä"

Albert Heikkinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 /6 Näkymä n tieltä

R A S T I Konsepti: Asuinkerrostalon yhteistilat on järjestetty uudella tavalla.

Pinta-aloja ei ole kasvatettu nykyisestä. Yhteistilojen pinta-ala on johdettu kaavasta 1,5 x huoneistoala = bruttoala, mikä vastaa normaalikerrostalon tehokkuutta.

13711 2/6 Asuntosolu: 12 asuntoa muodostavat yhden, 2-kerroksisen asuntosolun Sakaroissa on asunnot pareittain. Asunnot voidaan myöhemmin yhdistää toisiinsa.

Kaikkia ei tarvitse rakentaa ja varustaa asuntoon, vaan yhteisaulasta voi lainata tavaroita ja käyttää tiloja vapaasti.

Yhteistiloihin liittyy laaja parveke ja asuntoon liittyvä viljelylaatikko. Jakamistalous on osa asumista. A Asunnot: Asunnot ovat pohjiltaan yksinkertaisia ja edullisia.

Asuminen ei ole riippuvainen yhteistiloista, jos niitä ei halua hyödyntää. Hallintamuoto: Asuntojen hallintamuodoksi suositellaan asumisoikeusasuntoja.

Asuntoihin voi järjestää vapaan hakumenettelyn, jolloin asukkaat tutustuvat toisiinsa vasta muuton jälkeen. Toisaalta osa soluista kannattaa osoittaa ryhmävarauksille.

Erilaiset hakumenettelyt tukevat monimuotoisuutta ja soveltuvat eri sosioekonomisille ryhmille, kuten maahanmuuttajat, yksin elävät seniorit, opiskelijat tai nuoret lapsiperheet.

Liiketilat sijoittuvat n tien varteen kellarikerrokseen, joista ne avautuvat isoin ikkunoin kadulle. Neljän talon keskelle jää kansipiha, jonka alla on 72 autopaikkaa.

2 R A S T I Konsepti: Asuinkerrostalon yhteistilat on järjestetty uudella tavalla. Asunto voi laajeta porrastasannekohtaisen yhteistilan puolelle ja asumisen yksityisyyden ja yhteisöllisyyden astetta voi jokainen asukas itse säädellä. Pinta-aloja ei ole kasvatettu nykyisestä. Yhteistilojen pinta-ala on johdettu kaavasta 1,5 x huoneistoala = bruttoala, mikä vastaa normaalikerrostalon tehokkuutta. Laskutoimituksella saatu yhteistilojen pinta-ala on sijoitettu keskustaan ja asunnot sakaroihin. Yhteistiloja voidaan käyttää tehokkaasti ja joustavasti, asunnon lisähuoneena /6 Asuntosolu: 12 asuntoa muodostavat yhden, 2-kerroksisen asuntosolun Sakaroissa on asunnot pareittain. Asunnot voidaan myöhemmin yhdistää toisiinsa. Kaikki asumista helpottavat yhteistilat on sijoitettu keskelle aulamaiseen tilaan. Kaikkia ei tarvitse rakentaa ja varustaa asuntoon, vaan yhteisaulasta voi lainata tavaroita ja käyttää tiloja vapaasti. Tyypillisiä yhteisiä tiloja ovat keittiö kodinkoneineen, pesula, sauna ja hyvä etätyöskentelytila tietoliikenneyhteyksineen. Yhteistiloihin liittyy laaja parveke ja asuntoon liittyvä viljelylaatikko. Jakamistalous on osa asumista. A Asunnot: Asunnot ovat pohjiltaan yksinkertaisia ja edullisia. Asuntojen viihtyvyys perustuu asunnon avautumiseen aina kahteen ilmansuuntaan isoin ikkunoin. Asunnon keskellä on elementtivalmisteinen märkätila/ keittiöpaketti. Asuminen ei ole riippuvainen yhteistiloista, jos niitä ei halua hyödyntää. Hallintamuoto: Asuntojen hallintamuodoksi suositellaan asumisoikeusasuntoja. Tällöin asunto on edullinen hankkia ja siitä on myös helppo luopua. Asukkaiden valintaprosessiin kannattaa kokeilla eri menetelmiä. Asuntoihin voi järjestää vapaan hakumenettelyn, jolloin asukkaat tutustuvat toisiinsa vasta muuton jälkeen. Toisaalta osa soluista kannattaa osoittaa ryhmävarauksille. Tällöin hakijat tuntevat toisensa jo etukäteen ja hakevat koko solua ryhmänä. Erilaiset hakumenettelyt tukevat monimuotoisuutta ja soveltuvat eri sosioekonomisille ryhmille, kuten maahanmuuttajat, yksin elävät seniorit, opiskelijat tai nuoret lapsiperheet. Yhteistiloja voidaan muokata kohderyhmän toiveiden mukaisesti. Tontin erityispiirteet ja kaupunkikuva: Tontti on kallioinen alue puiston laidalla. Liiketilat sijoittuvat n tien varteen kellarikerrokseen, joista ne avautuvat isoin ikkunoin kadulle. Neljän talon keskelle jää kansipiha, jonka alla on 72 autopaikkaa. Kansipihalle noustaan portailla kadulta. Katos, porras ja pieni lasipaviljonki ovat osa korttelin porttiaihetta. Lasipaviljongissa on Smartposti kylmäsäilytyslokeroineen ja kahvilatiski, jonka toivotaan olevan asukkaiden yhdessä organisoima. Talot voidaan rakentaa betonielementeistä ilman näkyviä elementtisaumoja. Varastot: Myös kaikki asunnon varastot ovat kerrostasoaulassa. Irtaimistovarasto on asunnon vieressä ja kullekin asunnolle on varattu n. 2m2 tila lastenvaunulle tai polkupyörän talvisäilytykseen. Kävelyreitti kouluun Autohalli Autohalli Pinta-alalaskelma: Rakennukset ovat 6-ja 8-kerroksisia, kolmen tai neljän solun taloja. Solu: 590 huoneisto-m2 655 kerros-m2 885 brutto-m2 Kävelyreitti kouluun A Koko tontti 14 x 590 h-m2 = x 655 k-m2 = 9170 k-m2 14 x 885 br-m2 = brm2 Lisäksi: liiketilaa 350 m2, 80 m2 paviljonki ja kylmä autohalli Asemapiirros 1:

3 /6 Kaivamaton osa n tie Pavilijonki Liiketila 176 Liiketila 90 Liiketila 92 sos Ajo halliin autopaikoitus 72ap Kaivamaton osa sos Kaivamaton osa 11.00/13.80 Maantasokerros ja autohalli 1:400 Leikkaus A-A 1:400

4 /6 Asuntosolu leikkaus 1:200 Asuntosolu 1.kerros 1:200 Asuntosolu 2.kerros 1:200

5 /6 Materiaalit: 1. Valkobetoni 2. Puu 3. Luonnokivi Yhteisparveke Rauhallinen tila työskentelyyn Yhteisoleskelu keittiö, pöytä, jossa atk-pistokkeita Viljelylaatikot Asuntojen lähivarastot Pesula Asuntokohtainen paikka polkupyörälle tai lastenvaunulle 2. Sauna Porrashuone ja asuntojen lähivarastot Leikkaus 1: Asuntosolu aksonometria Asuntosolu: asuntoa kahdessa tasossa Bruttoala = 1.5 x huoneistoala -> kaikki yhteistilat sijoitetaan asuntosoluun Katujulkisivu 1:400

6 /6 Näkymä yhteisparvekkeelle

Samankaltaiset tiedostot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut