Epämuodostumat Annukka Ritvanen Epämuodostumarekisteri THL, Helsinki
Sikiövaurioiden ilmeneminen Sikiön kuolema spontaani keskenmeno kuolleena syntynyt Epämuodostuma alkionkehityksen aikainen, varhainen häiriö elinten muodostumisen aikainen häiriö Kasvuhäiriö raskauden aikainen syntymän jälkeinen Myöhemmät toiminnalliset häiriöt
Epämuodostumalla tarkoitetaan synnynnäisiä rakenteellisia poikkeavuuksia congenital structural anomaly synnynnäisiä kromosomipoikkeavuuksia congenital chromosomal anomaly missbildning, Misbildung Muita epämuodostumanimityksiä Synnynnäinen anomalia congenital anomaly malformaatio deformaatio disruptio dysplasia Synnynnäinen poikkeavuus congenital abnormality birth defect Kehityshäiriö developmental defect Malformaatio malformation
Epämuodostumien määrä vastasyntyneillä 3% 97% terveitä
Epämuodostumien esiintyminen 16 % 15 % 12 % 8 % 4 % 3 % 2 % 0 % Hedelmöittyminen Syntymä 1 vuotta
Kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien merkitys (1) Suurin osa rakennepoikkeavuuksista on sellaisia, että ne voidaan korjata eivätkä ne häiritse myöhempää elämää. Osa kromosomipoikkeavuuksista ei häiritse elämää. Hoidon ansiosta monet potilaat saadaan pelastettua elämälle useimpien potilaiden elämänlaatu on parantunut
Kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien merkitys (2) Kuitenkin kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksista merkittävät vaativat korjaustoimenpiteitä osa aiheuttaa läpi elämän jatkuvia ongelmia osa on hyvin vaikeita ja voi johtaa kuolemaan
Kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien merkitys (3) Hoidon parantuessa joidenkin vaikeiden poikkeavuuksien pitkäaikaisvaikutukset potilaalle, perheelle ja yhteiskunnalle ovat lisääntyneet 1/3 lastensairaaloiden sisäänotoista johtuu synnynnäisistä poikkeavuuksista, epämuodostumista ja geneettisistä sairauksista. (Hilmon mukaan sairaalassa hoidetusta alle 1-vuotiaista noin 10 %:lla on epämuodostuma) 1/3 imeväiskuolleisuudesta ja 1/4 perinataalikuolleisuudesta johtuu kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksista Aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja surua Kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksia pyritään ehkäisemään monin tavoin
1/10000 % Kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet ja imeväiskuolleisuus 1952 2009 60 50 40 30 20 10 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 IMR for CM % of IMR due to CM
Kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien esiintyvyys (%) Suomessa Epämuodostumatapauksia 3 % 1800 vs /v Moniepämuodostumia 1 % 600 vs /v Kromosomipoikkeavuuksia 0,6 % 400 vs /v merkittäviä 250 vs /v v=vuosi, vs=vastasyntynyt
Epämuodostumien esiintyvyys (1/1000 vs) elinryhmittäin kirjallisuuden mukaan. Suomessa tämän perusteella syntyvien epämuodostumatapauksien arvioitu lukumäärä (N) Kirjallisuus Suomi 1/1000 vs N (arvio) Keskushermoston poikkeavuudet 10 600 Sydän- ja verisuoniepämuodostumat 8 480 Munuaisepämuodostumat 4 240 Raajapoikkeavuudet 2 120 Muut 6 360 Yhteensä 30 1800 vs=vastasyntynyt
Sikiön kehityksen vaiheet (1) Alkion kehitys (Blastogeneesi) 1.-3. sikiöviikko implantaatiovaihe (alkio kiinnittyy kohdunseinään) * ei herkkä ulkoisille tekijöille * vaurioituessaan alkio yleensä kuolee tai syntyy vaikeita (moni)epämuodostumia
Sikiön kehityksen vaiheet (2) Elinten muodostuminen (Organogeneesi) 4.-8. sikiöviikko * herkkä ulkoisille tekijöille * kullakin elimellä oma erityisen herkkä kehitysvaiheensa * epämuodostumia
Sikiön kehityksen vaiheet (3) Sikiön kehitys (Fetogeneesi) 9. sikiöviikko - syntymä * kasvu ja kypsyminen * herkkyys ulkoisille tekijöille vähenee * vaurioituessa toiminnallisia häiriöitä ja / tai ulkonäköön liittyviä pikkupoikkeavuuksia (dysmorfiaa)
Developmental field = Kehitysalue Kehitysalue = kehityksessä toisistaan riippuvien elinten tai elinryhmien perusyksikkö Blastogeneesi Organogeneesi Primary DF = koko alkio keskiviiva mesodermi Secondary DF lopulliset rakenteet elimet
Blastogeneesin ja organogeneesin aikana syntyneiden epämuodostumien vertailu BLASTOGENEESIN HÄIRIÖ ORGANOGENEESIN HÄIRIÖ Epämuodostumien laatu vaikeita, usein letaaleja monimutkaisia lievempiä, harvemmin letaaleja yksinkertaisempia Epämuodostumat esiintyvät Epämuodostuma liittyy monotsygoottiseen kaksosuuteen Epämuodostumien esiintyminen eri sukupuolilla monella eri kehitysalueella (polytopic field defect) usein (monozygoottinen kaksosuus on blastogeneesin häiriö) saman verran molemmilla sukupuolilla yhdellä sekund. kehitysalueella (monotopic field defect) harvemmin usein selvä ero sukupuolten välillä Keskiviivan häiriöitä mukana suurimmassa osassa harvemmin Istukka ja napanuora poikkeavia yleensä normaaleja (paitsi puuttuva toinen napavaltimo) Riski pahanlaatuisiin kasvaimiin voi liittyä riskiä (keskiviivan teratoomat) liittyy harvoin riskiä (histogeneesi organogeneesin jälkeen - epämuodostuneet elimet kudokseltaan normaaleja) Moniepämuodostumat yleensä assosiaatioita liittyvät todennäköisemmin geenimutaatioihin ja kromosomipoikkeavuuksiin Sama yksittäinen häiriö aiheuttaa todennäköisimmin Epämuodostuman taustalla verisuoniston poikkeavuus moniepämuodostuman epätodennäköisesti yksittäisen epämuodostuman (yksittäinen epämuodostuma voi olla joskus lievän blastogeneesin häiriön aiheuttama) todennäköisemmin
Epämuodostumien syyt (1) Perinnölliset sairaudet (Meckel, akondroplasia) Kromosomipoikkeavuudet PERIMÄ YMPÄRISTÖ Infektiot (vihurirokko) Alkoholi EPÄMUODOSTUMAT
Epämuodostumien syyt Perimä 20-30 % Monogeeniset Kromosomipoikkeavuudet 3-5 % Multifaktoriaaliset 20 % Ulkoiset tekijät 10 % Kemialliset 4-5 % lääkkeet, alkoholi, ympäristökemikaalit vitamiinipuutokset Fysikaaliset 1 % säteily, traumat, kohdunpoikkeavuudet Infektiot 2-3 % vihurirokko, vesirokko, CMV Äidin sairaudet 1-2 % diabetes, aineenvaihduntataudit, hypotyreoosi Tuntemattomat syyt 60-70 %
Sikiövaurion syntyyn vaikuttavat häiriön / teratogeenin laatu annos altistumisajankohta altistumisen kesto äidin geneettinen alttius sikiön geneettinen alttius
Altistukset ja epämuodostumat Suomessa Etanoli 2-4 % vastasyntyneistä on altistunut alkoholille / päihteille raskauden aikana FASD ilmoitetaan 8,2 / vuosi = 7-10%? FAS:n todellisesta määrästä Tupakka (14-15 % vastasyntyneistä), huumeet (?) Foolihaponpuute? Lääkkeiden seurausta vain pieni osa Ympäristökemikaalit Säteily
Lääkkeet ja raskaus Suomessa 50 % raskaana olevista naisista käyttää vähintään yhtä reseptilääkettä raskauden aikana 10 % käyttää vähintään >3 eri reseptilääkettä Malm et al, 2003 6 % synnyttäjistä (7,1 % 2007-2008) on krooninen sairaus Lääkehoito ja raskaus -hanke 2011 40 % äideistä ilmoitti käyttäneensä jotain lääkettä alkuraskauden aikana tai välittömästi sitä ennen (alkuraskauden haastattelu) (45 % vitamiineja)
Lääkkeet ja teratogeenisuus Harvan lääkkeen tiedetään olevan teratogeeninen Harvasta lääkkeestä riittävästi tutkittua tietoa riskin luotettavaa arviointia varten kohorttitutkimukset, tapaus-verrokkitutkimukset, yksittäiset tapausselostukset, eläinkokeet ei pitkäaikaisseurantoja, yhteisvaikutukset?, uudet lääkkeet? Lievä teratogeenisuus? Teratologinen tietopalvelu / HUS Lääkehoito ja raskaus -hanke / THL+FIMEA+KELA
Raskaudenaikainen masennuslääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996 2008, synnytykseen päättyneet raskaudet 22.8.2012 Miia Artama/THL 25
Raskaudenaikainen epilepsialääkkeiden käyttö Suomessa vuosina 1996 2008, synnytykseen päättyneet raskaudet 22.8.2012 Miia Artama/THL 26
Epämuodostumat ja raskaana olevan krooninen sairaus (Kelan erityiskorvausoikeus), 1996 2006 (lääkkeiden käytöstä riippumatta) Riski sikiön/lapsen epämuodostumiin jos raskaana olevalla aor* vähintään yksi krooninen sairaus 1.31 (1.25 1.39) diabetes 2.85 (2.59 3.37) epilepsia 1.66 (1.44 1.91) glaukooma 2.66 (1.54 4.59) vaikea sukurauhasten vajaatoiminta 2.13 (1.28 3.56) krooninen sydäninsuffisienssi 2.07 (1.18 3.63) reuma yms. 1.38 (1.16 1.63) krooninen verenpainetauti 1.32 (1.09 1.61) * Vakioitu raskaana olevan iän, pariteetin ja raskaudenaikaisen tupakoinnin suhteen. 22.8.2012 Artama et al., Finland 27
Epämuodostumien luokittelu * anatominen - ICD10 * etiologinen * patogeneettinen * morfogeneettinen (sikiöaikainen häiriömekanismi) * sikiön kehitysvaiheen mukainen * kliininen
Patogeneettiset mekanismit normaali kehitys malformaatio disruptio deformaatio dysplasia
Morfogeneettisten mekanismien häiriöt solujen proliferaation häiriöt epätäydellinen fuusio lateralisaation häiriintyminen risteytymisen / dekussaation häiriöt segmentaation häiriöt lateraalisen epäsymmetrian häiriintyminen epänormaali solukuolema fission häiriintyminen migraation ja rotaation häiriöt epätäydellinen / poikkeava solujen differentaatio soluväliaineen poikkeavuudet kudoksen poikkeava kasvusuunta
Kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien laatu Epämuodostuman vaikeusaste voi vaihdella hyvin lievästä pikkupoikkeavuudesta vaikeaan ja jopa letaaliin Epämuodostumat voivat esiintyä yksittäin tai yhdessä: Yksittäin esiintyvät eli isoloidut (valtaosa) Moniepämuodostumat assosiaatiot sekvenssit kompleksit sattumat Oireyhtymät -syndroomat kromosomaaliset monogeeniset teratogeeniset (ulkoisen tekijän aiheuttamat) tuntemattomat
Isoloitujen ja moniepämuodostumien suhteellinen esiintyvyys syndrooma sekvenssi isoloitu assosiaatio kompleksi
VACTERL ja CHARGE assosiaatioiden nimikko-oireet / löydökset Vertebral defects eli nikamapoikkeavuudet Anal atresia eli peräaukon puuttuminen tai ahtauma Cardiac defects eli sydänviat Tracheo- Esophageal fistula eli TE-fisteli Renal anomalies eli munuaispoikkeavuudet Radial anomalies eli radiaaliset poikkeavuudet Limb defects eli raajapoikkevuudet Muita epämuodostumia Coloboma eli silmän kolobooma Heart defect eli sydänvika Atresia choanae eli nenänieluaukkojen umpeuma Retardation of growth and development eli kasvun ja kehityksen viivästymä Genital defects eli sukuelinten poikkeavuudet Ear anomalies eli korvapoikkeavuudet Muita epämuodostumia
Millainen on vaikea sikiön poikkeavuus? (1) Ei ole mitään yleisesti hyväksyttyä epämuodostuman / vamman vaikeusasteen määritelmää - käsitykset vaihtelevat Eri asiat ovat tärkeitä: Hoidon / diagnostiikan / leikkauksien tekninen vaikeus poikkeavuuden lääketieteellinen / sosiaalinen vaikeus vaikeus / merkitys yksilölle, perheelle, terveydenhuollolle Merkitys yksilölle, perheelle (yhteiskunnalle) - taakka-aste Kuoleman mahdollisuus Kehitysvamman / taantumisen liittyminen poikkeavuuteen +/- muut liitännäisoireet Korjausmahdollisuudet - tarvittavat leikkaukset / elinsiirrot Odotettavissa olevat ongelmat, paljonko häiritsee elämää - elämänlaatu
Millainen on vaikea sikiön poikkeavuus? (2) Käsitys vaikeasta poikkeavuudesta muuttuu ja vaihtelee ajan ja paikan suhteen Maittain, kulttuureittain, alueittain Perheittäin Omat kokemukset ja tiedot Perhetilanne: vanhempien ikä, aiempien lasten määrä ja terveys, lapsettomuusongelmat, muut Eettinen / uskonnollinen vakaumus Muuttuvat / vaihtelevat hoito- ja tutkimusmahdollisuudet ja sosiaalinen tuki (lääket. ja sos.) Tarjolla olevat sosiaalietuudet ja yleinen taloudellinen yms. tilanne Uusi tutkimustieto Sikiödiagnostiset mahdollisuudet - tarjottu sikiöseulonta Yleiset asennemuutokset, lait Media
Sikiön poikkeavuuksien erityispiirteitä Todetun sikiöpoikkeavuuden merkitys voi usein olla epäselvä Epäselvä sikiön diagnoosi - epäillään pahinta Sama rakennepoikkeavuus voi olla vaikea tai lievä Todetun sikiöpoikkeavuuden vaikeusasteesta ei aina saada varmuutta. Poikkeavuuteen liittyvän kehitysvammaisuuden aste? Teknisesti edistyneiden sikiöseulonnan ja diagnostiikan avulla löydetään enemmän, luotettavammin ja varhaisemmin vaikeita, mutta myös lievempiä poikkeavuuksia - mitä tehdä? Rakennepoikkeavuus voi joskus (harvoin) parantua / korjaantua / lieventyä itsestään raskauden aikana Todettu yksittäinen rakennemuutos voi joskus liittyä normaaliin sikiönkehitykseen, mutta joskus siihen liittyy tai se antaa viitteen tai on oire vaikeasta poikkeavuudesta tai oireyhtymästä Kuta varhaisemmilla raskausviikoilla tutkitaan, sen enemmän löytyy vaikeita poikkeavuuksia - osassa tapauksista tapahtuisi spontaani keskenmeno, mutta ei tiedetä missä niistä Eräät vaikeat rakennepoikkeavuudet ovat nähtävissä, esim. vaikeat sydänviat tai tulevat esiin / kehittyvät, esim. hydrokefalus vasta myöhäisillä raskausviikoilla Ei ole mahdollista luoda yhtenäistä käsitystä, mitä tarkoitetaan vaikealla poikkeavuudella - vain suuntaviivoja voidaan antaa. Sikiön poikkeavuuden vaikeuden arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki saatavissa oleva kliininen tieto.
Epämuodostumien vaikeusasteen luokittelu (lääketieteellinen) Sikiöindikaatiokeskeytyksissä vaatimuksena: kehitysvamma, vaikea ruumiinvika tai sairaus Ehdotus lääketieteelliseksi luokitteluksi: Letaali Lethal Vaikea merkittävä Merkittävä Major Merkitykseltään vähäinen Minor Muut Other Severe major
THL:n lisääntymisrekisterit Tietoja vuodesta Raskaudenkeskeyttämisrekisteri 1950 - (1983-) Sterilisaatiorekisteri 1939 - (1983-) Epämuodostumarekisteri 1963 - Syntyneiden lasten rekisteri 1987 - Pienten keskosten rekisteri 2005 - Seulontarekisteri? 201X - Hedelmöityshoitotilastot 1992 - Luovutushoidot 2001- Inseminaatiot 2005- Hoitoilmoitusrekisteri 1967 - Vuodeosastohoidot 1969- Päiväkirurgia 1994- Erikoissairaanhoidon poliklinikka-aineisto 1998 - AVO-Hilmo (terveyskeskuskäynnit) 2011 - Lääkehoito ja raskaus -aineisto 1996 -
Epämuodostumarekisterin tarkoitus Epämuodostumien ehkäisy - monitorointi - hälytysrekisteri - epämuodostumien syiden selvitys Tilastointi Tutkimus Informaatio
Epämuodostumarekisterin tietolähteet Perustiedot Väestörekisteri Tilastokeskus Epämuodostuma ilmoitukset Sairaalat yms. Muut rekisterit HUSUKE Kuolintodistukset Tilastokeskus / Kuolemansyyt Sytogeneeettiset laboratoriot Syntyneet Sikiöindikaatiokeskeytykset Spontaanit abortit Syntymärekisteri Keskeytyshakemukset Terveydenhuollon oikeusturvakeskus / TEO Epämuodostumarekisteri Hoitoilmoitusrekisteri Sikiöindikaatiokeskeytysten seurantailmoitukset Sairaalat yms. Aborttirekisteri
Kansainvälinen tietojen käyttö International Clearinghouse for Birth Defects Surveillance and Research (ICBDSR) European Registration Of Congenital Anomalies (and Twins) (EUROCAT)
Full Member Associate Member < 10,000 births per year 10,000 40,000 births per year > 40,000 births per year
Epämuodostumarekisteriin ilmoitetaan Synnynnäiset rakenteelliset epämuodostumat Synnynnäiset kromosomipoikkeavuudet Synnynnäinen hypotyreoosi Teratoomat Dysmorfiasyndroomat (erityisesti teratogeenien aiheuttamat) Kaikki sikiöindikaatiokeskeytyksissä todetut sikiön poikkeavuudet
Epämuodostumien esiintyvyyserot Esiintyvyyseroihin vaikuttavat erot / muutokset seuraavissa: Ulkoiset / uudet teratogeenit Sikiöseulonnat / -diagnostiikka / lainsäädäntö / käytännöt / asenteet Sikiöindikaatiokeskeytykset / lainsäädäntö / asenteet Primaaripreventio (vihurirokkorokotukset, foolihappolisä) Määritelmät Rekisterikäytännöt ja aktiivisuus tiedonkeruu Diagnostiikka- ja hoitokäytännöt / terveydenhuolto Rotu, etninen tausta Maantieteelliset / alueelliset erot Sikiön / lapsen sukupuoli Äidin ikä Vuodenaika Ravitsemus
Epämuodostumatapauksien (merkittävät) esiintyvyys Suomessa (1/10000) 1987 2010* Rekisteriuudistus Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Annukka 45
Epämuodostumatapaukset Suomessa (merkittävät) 1993 2009 Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Annukka 46
Merkittävät epämuodostumatapaukset 1993 2009: Merkittävät epämuodostumatapaukset 1993 2009 2009 N N / v % kaikista N % kaikista Elävänä syntyneet 34464 2027 3,4 2745 4,5 Kuolleena syntyneet 673 40 18,1 34 16,6 Sikiöperusteella tehdyt keskeytykset 4137 243 353 Perinataaliaikana kuolleet 1535 90 26,9 71 23,7 Imeväisiässä kuolleet 1540 91 43,9 67 41,9 Kuolleena syntyneet ja imeväisiässä kuol 2213 130 30,6 101 27,7 Elossa 1-vuotiaana 32924 1937 93,7 2678 96,4
Epämuodostumatapauksista keskeytettyjen osuus (%) 1993 2009 (merkittävät epämuodostumat) Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Annukka 48
Sikiöperusteella tehdyt raskauden keskeyttämiset (N; ETOPFA) Suomessa 1973 2010*
Keskeytysten osuus kaikista syntyneistä lapsista ja kaikista raskauden keskeytyksistä (%) 1973 2010* ETOPFA-osuus kaikista raskauden keskeyttämisistä kasvanut 1990-2009 noin 1,8 ->3,5% (keskimäärin 2,5%). ETOPFA-osuus kaikista syntyneistä lapsista kasvanut hiljalleen ad 0,6%. ETOPFA-raskaudet ovat suunniteltuja ja toivottuja, ja niitä tulisi verrata kaikkiin syntyneisiin lapsiin eikä kaikkiin raskauden keskeytyksiin.
Sikiöperusteella tehdyt raskaudenkeskeytykset (N & %) 1993 2009 raskauden keston mukaan (Epämuodostumarekisterin mukaan) Lukumäärät Osuudet (%)
Hyvin myöhäisten raskauden keskeytysten määrä (N) 1983-2010* (Raskauden keskeyttämisrekisterin mukaan) 140 140 120 120 100 100 80 60 22 rvk tai enemmän 20-21 rvk 80 60 20-21 rvk 22 rvk tai enemmän 20 rvk tai enemmän 40 40 20 20 0 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 0 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
Perinataali- ja imeväiskuolleisuudet (1/1000) ja 22 rvk:n keskeytykset (Keskeytykset raskauden keskeyttämisrekisterin mukaan) 10 9 9 8 7 6 5 4 3 2 Perinatalikuolleisuus (sis. keskeytykset 22+ rvk) Perinataalikuolleisuus 8 7 6 5 4 3 2 Imeväiskuolleisuus (sis. keskeytykset 22+ rvk) Perinatalikuolleisuus (sis. keskeytykset 22+ rvk) Perinataalikuolleisuus 1 1 0 1986 1991 1996 2001 2006 2011 0 2000 2005 2010
Epämuodostumatapauksien esiintyvyydet (merkittävät; 1/10 000) yliopistosairaaloiden ERVAalueittain 1993 2009
Keskeytysten osuus % yliopistosairaaloiden ERVA-alueiden mukaan 1993 2009
Epämuodostumatapaukset (N; merkittävät) äidin iän mukaan 1993 2009
Epämuodostumatapauksien esiintyvyys (1/10000) äidin iän mukaan 1993 2009
Sikiöindikaatiodiagnostiikka ennen sikiöindikaatiokeskeytystä 1999 CVS 23 %? 4 % US 43 % AC 30 %
Invasiiviset sikiötutkimukset Downkeskeytyksissä 2001 2009 (%)
Downin oireyhtymän esiintyvyys (1/10000) 1986 2009 Down-raskauksien kokonaisesiintyvyys oli keskimäärin 25,8/10000 ja syntyneiden lasten esiintyvyys 12,7/10000, pysynyt melko tasaisena 1993-2009. Kokonaisesiintyvyyden ja Downkeskeytysten esiintyvyyden (keskimäärin 13,0/10000) hidas nousu selittyy vanhojen ( 35 v) synnyttäjien osuuden kasvulla sekä muuttuneilla seulontakäytännöillä.
Downin oireyhtymä (N) 1993 2009 Down-raskauksia on keskimäärin 153 vuodessa ja niistä syntyy 76 lasta vuodessa. Syntyneistä 5,2 % syntyy kuolleena ja 4,7 % kuolee imeväisiässä. Down-raskauksista noin puolet keskeytetään, 50,5 %.
Trisomy 21 äidin iän mukaan 1993 2009 Lukumäärät Esiintyvyys (1/10000)
35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus (%) Pohjoismaissa 1975 2010 Pohjoismaissa 35- vuotiaiden synnyttäjien osuus on kasvanut jatkuvasti viimeisten 30 vuoden aikana Suomessa osuus on hitaasti laskenut vuodesta 2004 alkaen. 63
Downin oireyhtymä 1987 2009: vakioitu äidin iän suhteen
Downin oireyhtymä 1986 2009: keskeytysten osuus (%)
Downin oireyhtymä 1993 2009 äidin iän perusteella, keskeytettyjen osuus (%) 1993-2009 Down-raskauksista 42,5 % oli < 35-v naisilla. Näistä keskeytettiin 35,4 %, osuuden nousu selittynee seulontakäytäntöjen muutoksilla Down-raskauksista 57,5 % oli 35-v naisilla. Näistä keskeytettiin 61,7 %. Down-lapsista 44,5 % syntyi 35- vuotiaille äideille. Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Annukka 66
Trisomia 21 -keskeytykset (N & %), 1993 2009 raskauden keston mukaan Lukumäärät Osuudet (%)
Trisomy 21 - kattavuus eri epämuodostumarekistereissä
Anenkefalia ja spina bifida (N) 1969 2009 (2010*), LB+SB ja ETOPFA (N) Anenkefalia Spina bifida
Miia Artama, projektipäällikkö, Stakes 70 Anenkefalian ja spina bifidan esiintyvyydet (1/10 000) in 1969 2009 Anencephaly Spina bifida 22.8.2012 Annukka Ritvanen / THL 22.8.2012 70
Anenkefalia- ja spina bifida-raskaudet, keskeytysten osuudet (%) 1981 2010 Hermostoputken sulkeutumishäiriöiden (NTD) kokonaisesiintyvyys oli 7,6/10000 1993-2009. NTD-raskauksia oli keskimäärin 45 vuodessa. Näistä syntyi keskimäärin 18 lasta. Keskeytysten osuus oli 60 %. Anenkefalian kokonaisesiintyvyys oli 3,0/10000 ja keskeytysten osuus 90 %. Spina bifidan kokonaisesiintyvyys oli 4,6/10000 ja keskeytysten osuus 40 %. Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Annukka 71
Suomi vs EUROCAT täysjäsenet, NTD, 2004 2008 EUROCAT Full members LB SB TOPFA Total Total prevalence 1/10000 NTD 769 150 2082 3001 10,06 69,4 Anencephaly 92 85 951 1128 3,78 84,3 Spina bifida 570 46 885 1501 5,03 59,0 Encephalocele 107 19 246 372 1,25 66,1 Finland LB SB TOPFA Total Total prevalence 1/10000 NTD 77 4 206 287 9,78 71,8 Anencephaly 4 1 87 92 3,13 94,6 Spina bifida 59 3 73 135 4,60 54,1 Encephalocele 14 0 46 60 2,04 76,7 T% T%
Halkioiden kokonaisesiintyvyys (1/10000) 1974-2009 (LB+SB+T) 14,4 11,3
Finland Odense (DK) N Netherlands (NDL) Strasbourg(F) Styrian(Au) Norway Bouches-du-Rhône(F) Glasgow (UK) Hainaut-Namur(B) Dublin (Irl) SW Netherlands (NDL) Liverpool (UK) Eurocat Mean Rate Swizerland Asturias(E) Zagreb(Cr) Southern Portugal Saxony-Anhalt(D) Malta North-East Italy(I) Paris(F) Emilia-Romagna(I) Belfast (UK) West Flanders (B) Galway (Irl) Tuscany(I) Basque Country(E) Umbria (I) Campania (I) Luxemburg (L) Barcelona(E) El Valles(E) rate per 10,000 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prevalence of orofacial clefts (1/10000) in Europe (LB+SB+T)
Prevalence of orofacial clefts (1/10000) in Europe (LB+SB+T) N Netherlands (NDL) Odense (DK) Norway Styrian(Au) Hainaut-Namur(B) Finland Strasbourg(F) SW Netherlands (NDL) Saxony-Anhalt(D) Bouches-du-Rhône(F) Zagreb(Cr) Eurocat mean rate Swizerland Liverpool (UK) Southern Portugal Dublin (Irl) Glasgow (UK) West Flanders (B) Asturias(E) North-East Italy(I) Paris(F) Umbria (I) Galway (Irl) Emilia-Romagna(I) Belfast (UK) Tuscany(I) Campania (I) Basque Country(E) Malta Luxemburg (L) Barcelona(E) El Valles(E) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Rate per 10,000 CP CLP
CP / CLP CP / CLP 1,51 to 1,76 0,93 to 1,5 0 100 kilometers 200
Merkittävät epämuodostumat (monitoroidut) (N) 1993 2009
Merkittävät epämuodostumat (monitoroidut), keskeytysten osuudet (%) 1993 2009*
Epämuodostumien ennaltaehkäisy (1) Yhteiskunnan valvonta ja säädökset - ympäristö Ravinto Lääkkeet Ympäristökemikaalit Säteily Työterveyshuolto / työsuojelu (erityisäitiyspäiväraha) Erilaiset rekisterit - seuranta Epämuodostumarekisteri Syntymärekisteri Seulontarekisteri Syöpärekisteri ASA-tiedosto Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri Epämuodostumien syiden selvitys / tutkimus
Epämuodostumien ennaltaehkäisy (2) Raskauksien seuranta ja hoito Äitiysneuvola / -poliklinikkatoiminta Alkoholi- ja huumeklinikat Primaariehkäisy Yleinen informaatio ravitsemus, tupakka, alkoholi, huumeet, lääkkeet Perinnöllisyysneuvonta epämuodostumien syiden perhekohtainen selvitys+neuvonta Teratologinen tietopalvelu Varhaisraskauksien hoito (DM) Vihurirokkorokotukset yms. Foolihapposupplementaatio Sekundaariehkäisy Seulonta / sikiötutkimukset / preimplantaatiotutkimukset Sikiöperusteella tehtävät raskauden keskeyttämiset Sikiön IU-hoito
Foolihapposuositus / STM 2004 uusi tulossa Tavalliset raskaudet ravitsemussuositus 0,4 mg folaattia / vrk 1. monipuolinen ravinto, jossa runsaasti folaatteja +/- 0,4 mg / vrk tabl foolihappoa haluttaessa varmistaa foolihapon saanti 2. 0,4 mg / vrk tabl foolihappoa, jos käytetyssä ravinnossa vähän folaatteja Mahdollinen foolihapon foolihappon puute epilepsialääkkeet (fenytoiini, barbituraatti) pitkäaikainen sulfalääkitys imeytymishäiriöt, keliakia runsas alkoholinkäyttö yksipuolinen ravinto 0,4 mg / vrk tabl diabetes (insuliini) klomifeeni valproaatti, karbamatsepiini kauempana suvussa NTD NTD-riski korkea 4 viikkoa ennen hedelmöitystä ad 12 rvk 4mg/vrk tabl foolihappoa
www.thil.fi/fi/tilastot/epämuodostumat www.thl.fi www.icbdsr.org www.eurocat-network.eu