Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö

Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö

Emma Susi JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö Satakunnan taidetoimikunta 2010

Sisällysluettelo JUUREVAA! hanke, mallisto, yhteisö Kirjoittaja: Emma Susi Kustantaja: Satakunnan taidetoimikunta, Pori Painopaikka: Ulvilan Painotuote, Ulvila Taitto: Heidi Valtonen / Vida Design Kuvat: ammattilaiskuvat: Heidi Valtonen / Vida Design muut valokuvat: Emma Susi, Essi Lindberg, Annamari Salmi, Jenni Tuulasjärvi, Paola Cabrera Viancha Piirrokset: Emma Susi (piirrosten visualisointi: Roope Sandberg / Vida Design) ISBN 978-951-53-3317-9 (nid.) 978-951-53-3318-6 (PDF) ESIPUHE 5 JOHDANTO 7 FAKTAT 11 VAIHE 1: IDEOINTI 15 Idea 17 Sillanrakentajat 18 Koordinoija 21 VAIHE 2: KÄYNNISTYS 25 Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen 26 Hakuprosessi 28 Valinta 30 VAIHE 3: MÄÄRITTELYT 33 Paikallisuus 34 Visio 36 Perusta 37 VAIHE 4: TOTEUTUS 41 Tuotekehitys 42 Konseptin rakentamisen juurilla 45 Käsitteitä 50 Shampanjaa ja vaahtokarkkeja 57 VAIHE 5: SUVANTO 89 Kipukohtia 90 Tuottaja puun ja kuoren välissä? 92 VAIHE 6: LOPETUS 99 Mallisto ja yhteisö tulevaisuuden kuvia 100 Onnistumisen mittarit 102 AbSTRAct IN EngLISH 113 SVENSK SAMMANFATTNINg 117 DEUTSCHE ZUSAMMENFASSUNg 121 YHTEYSTIEDOT 124 LISÄLUKEMISTA 126 Emma Susi 2010 Julkaisua voi tiedustella Satakunnan taidetoimikunnan toimistosta www.satakunnantaidetoimikunta.fi

ESIPUHE JUUREVAn tulo taidekentälle Satakunnan taidekäsityön nimikkomalliston toteuttajat olivat alansa ammattilaisia jo ennen kuin heihin liitettiin yhteinen nimittäjä, JUURE- VA. Nyt he ovat muutaman vuoden ajan vahvistaneet yhteisönä ammattikuntansa näkyvyyttä ja arvostusta. Juurevalaiset ovat ottaneet oman tilansa maakunnan taidekentässä. Laatusanasta juureva on tullut isolla kirjoitettuna nimisana. JUUREVA rouhaisee täkäläiseen maaperään, josta se monin sävyin, muodoin ja materiaalein seuloo tämän ajan muotokieltään, ammentaen myös merellisestä ympäristöstään. Sanan toinen vivahde korostaa näyttävyyttä. Yhteisrintamassa JUUREVAlaiset eivät enää näy satunnaisesti vain siellä täällä, vaan myös kootusti yksissä tiloissa. Alan vahvistumisesta on alettu nopeaan tahtiin puhua kuin toisessa potenssissa. Satakunnan taidetoimikunnalla on tässä kehityksessä ollut oma tehtävänsä. Toimikunnan mosaiikkimaiselle toiminnalle tyypillisesti JUURE- VAn esihistoria on koostunut Yliopistokeskuksen, Satakunnan rahaston, Satakuntaliiton ja taidetoimikunnan jäsenten yhteydestä. Ajatus taidekäsityöläisten rivien kokoamisesta kulki alun perin Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksesta taidetoimikunnan pohdittavaksi, eteni nopeasti läänintaiteilijantyöhön ja alan projekti-ihmisen pestuuseen, sai pontta Satakunnan rahaston tuesta, jota maakuntaliitto pian lujitti. Tämä monen tahon yhteinen tahto ja ripeästi kohonnut taiteenalan arvonnousu ei ole itsestäänselvyys, vaan määrätietoisen työn tulosta. Ilmiön synnyn perustana on ollut yksittäisten muotoilijoiden työn hieno jälki. Se on ollut yhteisesiintymisen edellytys numero yksi. JUUREVAA! EsipUhE Toinen ehto on ollut se, että rahoittajat, taide- ja tiedeyhteisö ovat mieltäneet innovatiivisen taiteenalan yhteyden alueen perinteeseen ja identiteettiin. Taidekäsityö on ollut ikään kuin epätavanomaisen omaa. Siihen on liittynyt mielikuvia, joiden vastakohtia ovat aikaamme hallitsevat irrallisuus, ulkopuolisuus ja sattumanvaraisuus. Juurevien töiden tuttuus kumpuaa hyvinkin kaukaa ja ohuin säikein. Esineillä ei tarvitse olla eikä ole suoraan tunnistettavia kiinnekohtia. Tieto perinteen jalostumisesta ja kosketuksesta tarkoin määrittelemättömään satakuntalaisuuteen riittää. Kolmanneksi on ollut välttämätöntä, että muotoilun merkityksestä ja mahdollisuuksista on pitänyt ääntä palavasieluinen koordinaattori. Ilman Emma Suden osuutta JUUREVA ei olisi JUUREVA. Kun Emma on vuoden 2010 alusta ollut myös taidetoimikunnan päätöksentekijä, alueellisen taiteen asiantuntijaelin on jatkossa sitäkin varmemmin satakuntalaisen muotoilun tärkeä tukija. Taidekäsityö on toimikunnan näkökulmasta erityinen taiteenala. Se otti vuodelle 2010 myönnettyjen apurahojen ja avustusten ns. pienten taidelajien joukosta ison askeleen suurimpien kynnykselle tehtyään tuloaan jo pari vuotta. Tämä kirja luo katsauksen prosessiin, joka jatkuu. JUUREVA on jo nyt alueemme taidekäsityössä luku sinänsä. JUUREVAlaisten lisäksi maakunnassa on useita muitakin ammattimaisia tekijöitä. Jatkossa nähdään, millaisia muotoja ryhmäytyminen saa aikaan ja millaisia lukuja tulee lisää. Ennustaa voi, että niitä tulee. Risto Ojanen pääsihteeri Satakunnan taidetoimikunta 4 5

JUUREVAA! JohdAnto JOHDANTO JUUREVA on satakuntalainen taidekäsityömallisto sekä satakuntalaisen käsityöosaamisen lippulaiva. JUUREVA satakuntalaista muotoilua on tuotettu SatakuntaMallisto-hankkeen tuella vuonna 2008. SatakuntaMallisto taidekäsityön tuotekehityshanke oli Satakuntaliiton maakunnan kehittämisrahalla, Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahalla sekä Porin kaupungin tuella toteutettu taiteen ja kulttuurin kehittämishanke vuosina 2008 2009. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Porin yliopistokeskuksesta. Nämä hallinnolliset tekijät ovat muokanneet omalta osaltaan hankkeen toimintoja, rakenteita ja sisältöjä. Hallinto on hyvä ymmärtää substanssin, taiteellisen sisällön taustavoimana. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa korostuu kaksi erillistä, mutta toisiaan tukevaa elementtiä - hallinto ja sisällön tuotanto. JUUREVAA! on ideakirja taidekäsityöläisille ja käsityöyrittäjille sekä alalla työskenteleville tuottajille, projektipäälliköille, viranomaisille ja muille toimijoille. Kirja on opas satakuntalaisen käsityöosaamisen juurille. Kirjassa kuvataan SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi ja luodaan kehystä taidepainotteisten projektien tuotantoon. Sisältöihin vaikuttavat monet eri osapuolet ja tekijät. Tuotantoprosessin vaiheet käydään läpi havainnollistavalla, inspiroivalla ja kannustavalla tavalla. Vaiheet esitellään SatakuntaMallisto-hankkeen ja JUUREVA-mallistosta saatujen esimerkkien kautta. Prosessi on kehä, jonka jokainen toiminto ruokkii toista. Tuotantoprosessien kuvaukset auttavat tulkitsemaan ja analysoimaan omia ja tiimin työvaiheita sekä motiiveja. Toisaalta myös tehdyistä virheistä kannattaa oppia. SatakuntaMallisto-hanke sekä JUUREVA-mallisto ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia. Sekä hanke että maakunnallinen taidekäsityömallisto ovat pilotteja, pioneereja, joiden toivotaan inspiroivan esimerkillään myös muita alueita Suomessa. Näin on myös tapahtunut. JUUREVAn kaltaisia mallistoja on kehitteillä myös muualle Suomeen. Tästä syystä koen erityisen tärkeänä hankkeen systemaattisen dokumentoinnin sekä hyvien käytäntöjen jakamisen kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. 6 Iro Mäntykorpi. Kuva: Heidi Valtonen 2009. 7

JUUREVAA! JohdAnto JUUREVA-mallistoa kohtaan osoitettu kiinnostus on monien asioiden summa. Eittämättä yksi asia liittyy yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa tulevaisuuden kulutustottumukset kohdistuvat yhä enemmän persoonallisuuden korostamiseen. Käsin tehty, paikallisuudesta ja perinteestä kumpuavat teemat sekä omat juuret kiinnostavat kuluttajaa, ja tätä kautta myös mediaa. Alueellisen identiteetin ainutlaatuisuutta halutaan painottaa. Käsin tekemisen taito on katoava luonnonvara, joten sen vaalimiseen on herätty. Kädentaitajia on alettu arvostaa uudella tavalla ja käsin tehtyjä tuotteita pidetään laadukkaina ja suunnittelua kiinnostavana. Näistä ollaan myös valmiita maksamaan. JUURE- VA-mallistonkin on syytä korostaa entisestään käsin tekemisen ainutlaatuisuutta, satakuntalaisia juuria ja paikallisperinteestä nousevaa tematiikkaa. Nämä ovat JUUREVAn kilpailuvaltteja nyt ja tulevaisuudessa. SatakuntaMallisto-hankkeen tuotantoprosessi on ollut pitkä. Prosessi sai alkunsa jo vuonna 2004 pienestä idean idusta, joka jalostui, kasvoi ja voimistui. Pitkä ideointivaihe on ulospäin näkymätön, mutta erittäin merkityksellinen hankkeen käynnistyksen aloittamiselle. Käynnistysvaiheen jälkeen määriteltiin yhdessä malliston lähtökohtia. Joissakin tapauksissa tämä vaihe voidaan toteuttaa jo ennen varsinaista käynnistysvaihetta. Olen kokenut, että erityisesti luovien alojen kehityshankkeissa yhteisten päämäärien, lähtökohtien ja arvojen määrittely toimii hyvänä motivaattorina. Se sitouttaa ja velvoittaa osallistumaan. Prosessin seuraava vaihe on intensiivinen toteutusvaihe. Toteutusvaiheeseen kuuluu paljon toimintoja ja suurin osa alussa määritellyistä tavoitteista kulminoituu tähän vaiheeseen. Työlästä toteuttamisen vaihetta seuraa suvantovaihe. Silloin epäonnistumiset kasaantuvat ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Pohjalta noustaan yhdessä tekemisen vimmalla mahdollisesti vielä takaisin toteutusvaiheeseen ja sieltä liu utaan pikkuhiljaa prosessin viimeiseen vaiheeseen, hankkeen päättämiseen. Lopettamiseen liittyy jännityksiä minkälaisena tulevaisuus esittäytyy. Siihen voivat vaikuttaa tässä tapauksessa vain JUUREVAlaiset itse. Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry. jatkaa JUUREVA-malliston ja yhteisön kehittämistä sekä ylläpitoa. Yhdistyksen toimintatavoissa korostuu yhteisöllisyys ja ylpeys satakuntalaisesta käsityöosaamisesta. Näkökulma on kautta kirjan malliston tuottajan ja hankkeen projektipäällikön. Lisäväriä saadaan graafisen suunnittelijan ja valokuvaajan kommenttikirjoituksella. Kirja päätetään JUUREVAlaisten keskustelun dokumentointiin, jossa ruoditaan onnistumisen mittareita ja kulmakiviä. Kirjan lopussa on yhteystietolista sekä lista lisälukemisesta, joiden avulla lukijalle annetaan mahdollisuus tarkentaa mieleen jääneitä kysymyksiä. Haluan kiittää jokaista ainutlaatuista JUUREVAlaista. Lisäksi haluan osoittaa kiitokseni Satakunnan taidetoimikunnalle, joka mahdollisti kirjan julkaisemisen sekä osoitti minulle työskentelyrauhan myöntämällä kirjoitustyöhön apurahan. Kiitokset ansaitsevat myös mahtavat kumppanini Heidi Valtonen Vida Designista, muotoilija Paola Cabrera Viancha sekä minua loistavasti paikannut rohkea projektipäällikkö Essi Lindberg. Suuret kiitokset jokaiselle SatakuntaMallisto-hankkeeseen ja tämän JUUREVAn kirjan syntymiseen vaikuttaneelle henkilölle ja taholle. Olette olleet korvaamattomia. Tervetuloa matkalle JUUREVAan satakuntalaiseen muotoiluun! Porin Kuukkarissa 28.10.2010 Emma Susi 8 9

JUUREVAA! faktat FAKTAT SatakuntaMallisto satakuntalaisen taidekäsityön tuotekehityshanke 2008 2009 Miksi Satakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttä elää virkeää edistymisen ja kehittymisen aikaa. Alan osaaminen on korkeatasoista ja maakunnassa työskentelee kymmeniä ammattilaisia kaikilla käsityön aloilla. Yritykset ovat hajaantuneet ympäri maakuntaa ja tuotteiden saatavuus vaihtelee. Useat yrittäjät haluavat kehittää omaa yritystään ja liiketoimintaansa. Vuoden 2008 alusta käynnistyi SatakuntaMallisto satakuntalaisen taidekäsityön tuotekehityshanke. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Porissa. Mikä Hankkeen tavoitteena oli parantaa satakuntalaisten muotoilijoiden toimintaedellytyksiä sekä käsi- ja taideteollisuusalan imagoa maakunnassa. Satakunta- Mallisto oli kaksivuotinen tuotekehityshanke, jonka konkreettisin tavoite oli luoda maakunnallinen taidekäsityön nimikkomallisto kehittämällä jo olemassa olevia tuotteita ja tuotesarjoja edelleen sekä luoda tuotesuunnittelullisesti kunnianhimoisia uusia tuotteita yhteisen konseptin alle. Hankkeen aikana lanseerattu JUUREVA satakuntalaista muotoilua on laadukas taidekäsityömallisto, joka koostuu yhdeksän yrityksen tuotesarjasta. Sarjassa on tuotteita kahdesta kuuteen, eri väri- ja kokovariaatioina. Millä välinein JUUREVA-mallistoa toteuttaa yhdeksän yritystä, kymmenen yrittäjää. Valinnan teki tehtävään nimetty ulkopuolinen asiantuntijaraati, jury. Muotoilijoiden lisäksi kokonaiskonseptia toteutti joukko asiantuntijoita mm. tuottamisen, tuotekehityksen ja graafisen suunnittelun aloilta. Muotoilijat osallistuivat puoli vuotta kestäneeseen tuotekehityskoulutukseen ja antoivat panoksensa yhteisen mallistokonseptin tekemiseen. Tuotekehityskoulutuksen lisäksi satakuntalaisille muotoilijoille järjestettiin vuosina 2008 2009 tasokasta täydennys- 10 Marko Timonen. Kuva: Heidi Valtonen 2009. 11

JUUREVAA! faktat koulutusta mm. yritysilmeen rakentamisesta, hinnoittelusta ja tuotemerkin suojaamisesta. JUUREVA lanseerattiin Porissa syyskuussa 2008. Julkistamista seurasi reilu vuoden kestänyt tiivis näyttely-, pr- ja myynninedistämiskampanja. Satakuntaan perustettiin epämuodollinen Muotoilurinki-asiantuntijafoorumi. Visio Mallistosta luodaan satakuntalaisen taidekäsityön konsepti. Hankkeen päätyttyä JUUREVA on alkanut muodostua satakuntalaisen käsityöosaamisen brändiksi ja siten vakiinnuttanut paikkansa maakunnassa. Malliston tuotteet ja niiden tekijät ovat laajalti tunnettuja ja arvostettuja. Tuotteet ovat haluttuja tuliaisia ja lahjatuotteita ystäville, yhteistyökumppaneille ja yritysten asiakkaille annettavaksi. Tuotteiden saatavuus, imago ja hinta-laatusuhde ovat hyviä. Tekijöiden työskentelyedellytykset ovat parantuneet ja yritysten liiketoiminta on vankalla pohjalla. Satakuntaan on suunnitteilla alueellisen muotoilustrategian laadinta. JUUREVA on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta ja ideaa on lähdetty jalostamaan muihin maakuntiin. Malliston sekä JUUREVA-yhteisön kehittely Satakunnassa jatkuu vuonna 2010 perustetun Taidekäsityöyhdistys JUUR ny ry:n toimesta. Yhteistyökumppanit Hanketta rahoitti Satakuntaliitto, Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto sekä Porin kaupunki. Yhteistyössä oli vahvasti mukana myös Satakunnan taidetoimikunta, Lönnströmin taidemuseo, Porin Yliopistokeskus, Vuojoen Kartano, Taito Satakunta, Rauman Seudun Kehitys oy sekä moni muu yksityinen ja julkinen taho Satakunnassa. www.juureva.fi Kuva: Taidepainotteisten kehityshankkeiden tuotantoprosessi (kehämalli). Emma Susi 2010.. 12 13

JUUREVAA! VAihE 1: ideointi If you know exactly what you are going to do, what is the point of doing it? Pablo Picasso VAIHE 1: IDEOINTI Hyviä ideoita on meistä useimmilla. Valitettavan usein hyvät ideat eivät jalostu toimintaan asti. Jotta näin ei kävisi, tarvitaan silta, jota kannattelevat mm. idean rahoittaja, idean toteuttajat, idean koordinoija sekä hyvät verkostot ja yhteistyökumppanit. Luovilla aloilla ideoista ei ole puutetta, mutta ideoiden jalostajista on. Silta johtaa ideasta hankepäätökseen, idean konkretisoituneeseen muotoon. Idea voidaan toteuttaa skaalasta riippuen esimerkiksi liiketoiminnan osana tai vaikka vapaaehtoisvoimin. Tässä luvussa esitellään sillanrakentamiseen tarvittavaa osaajajoukkoa. Lisäksi pohditaan siltaa heiluttavia tekijöitä ja käydään läpi joitain projektihallinnan perusajatuksia. Terhi Laitila. 14 Kuva: Heidi Valtonen 2009. 15

JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Idea Ideat syntyvät spontaanisti ja usein tarpeesta. Idealla pyritään löytämään vastausta johonkin epäkohtaan ja ilmiöön tai tarjotaan ratkaisua kehittämistä vaativaan kohteeseen. Ideoita voidaan synnyttää monien eri menetelmien kautta ryhmässä tai ne voivat tupsahdella yksittäisten toimijoiden päähän keskellä arkisia puuhia. Yhtä kaikki idea tarvitsee toteutuakseen useita ihmisiä. Hyvät ideat kannattaa jakaa, siitäkin huolimatta, että pelkäät jonkun varastavan ajatuksesi. Ideoita on vaikea omistaa ja osoittaa ne omiksi, ei siis kannata edes yrittää. Olen kokenut, että jakamalla ideani niistä tulee parempia ja ne saattavat löytää entistä parempia toimintaympäristöjä jonkun toisen toteuttamana. Jos olet luonteeltasi kehittäjä ja ideanikkari, et millään pysty itse toteuttamaan kaikkia ideoitasi. Silloin on alan eteenpäin viemiseksi järkevää heittää hyvät, mutta kotia vaativat ideat kentälle. Ja toivoa, että joku uskaltaa niihin tarttua. Ideoiden jakaminen eri aloilla ja erilaisissa toimenkuvissa työskentelevien ihmisten kanssa on hedelmällistä. Omia verkostojaan kannattaa siis laajentaa yllättäviinkin suuntiin. Itsesi kanssa eri lailla ajattelevat ihmiset jalostavat ideaasi omasta näkökulmastaan, jolloin siitä kasvaa hetkessä todellinen ideoiden vyyhti. Vyyhdin kanssa on helpompi lähteä jatkoneuvotteluihin kuin yksittäisellä pienen pienellä idealla. Hyvänä ideana voidaan pitää myös maakunnan omaa taidekäsityömallistoa. Idea esitettiin Satakunnan taidetoimikunnassa jo vuonna 2004. Suuri idea johti pienin askelin etenevään kenttätyöhön. Alkuperäinen Satakuntamallisto idea otettiin uudelleen esille 2006. Seuraavan vuoden alussa ideaa lähdettiin jalostamaan eteenpäin. Idealle haettiin sillanrakentajia. Piirros: Sillanrakentajat, ideasta hankepäätökseen. Emma Susi 2010. 16 17

JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Sillanrakentajat Voimahenkilöt Hyvät ideat tarvitsevat taakseen voimahenkilöitä, jotka vievät ideaa systemaattisesti eteenpäin kohti päätöstä sen toteuttamiseksi. Ilman voimaa ideat eivät toteudu, ainakaan projektimaailman kovassa rahoituskilpailussa. Voimahenkilöitä tarvitaan viemään ideaa eteenpäin myös silloin, kun kaikki muut haluavat jo luovuttaa. Voimahenkilö uskoo ideaansa loppuun asti. Voimahenkilö on Peppi Pitkätossu, joka kannattelee kokonaisuutta ja pitelee kuin ihmeen kaupalla kaikkia lankoja käsissä. Voimahenkilö toimii parhaiten, kun häntä kannattelevat uskaliaat taustavoimat. Satakuntamallisto-idean taustavoima oli Satakunnan taidetoimikunta, joka löysi oman voimahenkilönsä tämän kirjan kirjoittajasta asian eteenpäin viemiseksi. Taidetoimikunta myönsi suunnittelurahaa idean jalostamiseksi ja testaamiseksi. Tämä antoi toteutukselle uuden suunnan. Ideaa alettiin jalostamaan hankkeeksi. Voimahenkilö tarvitsi lisää sillanrakentajia. Rahoittajat ja sidosryhmät Ideoiden toteutus vaatii lähes poikkeuksetta rahaa. Tarve voi olla pieni tai suuri ja ajanjakso lyhyt tai pitkä. Idea ja toteutukseen tähtäävät toiminnot ja toimintatavat määrittelevät pitkälti sen, minkälaista rahoitusta idealle kannattaa hakea. Pieni idea voi toteutua helposti jonkun sopivan säätiön, kunnan kulttuuritoimen tai vaikka alueellisen taidetoimikunnan apurahalla. Tämä kohdistetaan tarpeen mukaan työskentelyyn tai johonkin tiettyyn osaalueeseen hankkeessa. Apurahan hakijana voi olla yksityinen henkilö, työryhmä tai yhteisö. Isommat ideat vaativat monimutkaisempia rahoituskuvioita. Tästä syystä juuri hankkeet / projektit ovat suosittuja uusien ideoiden toteutusmuotoja. Projekteissa voidaan testata uusia ideoita ja toimintatapoja ennen kuin ne otetaan osaksi yrityksen tai yhteisön vakiintuneita toimintoja. Rahoitusta haetaan lähes poikkeuksetta useasta lähteestä. Tavallisimmin hankkeelle haetaan niin kutsuttu päärahoittaja, joka rahoittaa hanketta yleisemmin 50 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Päärahoittajat ovat yhä useammin Euroopan unionin eri rahoituslähteitä. Isommalle hankkeelle päärahoittaja on lähes välttämättömyys hankkeen hallinnoinnin ja rahaliikenteen hoitamisen kannalta. Loppuosa rahoituksesta on hankkeen omarahoitusosuutta, joka päärahoittajasta riippuen koostuu monista eri palasista. Siinä voi tai pitää olla kuntarahaa, muuta yksityistä rahaa tai esimerkiksi mukana olevien hanketoimijoiden osallistumismaksuja. Vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseksi on lukemattomia. Eri rahoituslähteiden soveltuvuus rahoituspalettiin on aina hyvä tarkastaa suoraan hankkeen päärahoittajalta. Myös rahoittajat pitävät huolen kokonaisuuden toimivuudesta ja kustannusten realistisuudesta. Mitä vähemmän rahoittajia hankkeella on, sitä helpommalla hankkeen työntekijät pääsevät. Jokainen rahoittaja vaatii nimittäin omat selvityksensä rahan käytöstä, edustajansa hankkeen ohjausryhmään ja luonnollisesti logonsa tiedotus -ja markkinointimateriaaleihin. Myös tilitysten hoitaminen ja sääntöjen seuraaminen on helpompaa, kun rahoittajien määrä on pieni. Rahoittajien ja sääntöjen kanssa kannattaa aina muistaa, että yhteiset pelisäännöt ovat olemassa kaikkia osatoteuttajia varten. Ne on luotu helpottamaan hankehallinnointia, ei hankaloittamaan sitä. Rahoittajien tehtävänä ja haluna on rahoittaa hyviä hankkeita ja hyviä ideoita. Tästä syystä on suositeltavaa käydä rahoittajan kanssa keskusteluja hankkeen sisällöistä ja toimintatavoista jo ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Näin hanke ja idea ovat rahoittajalle tuttuja, eikä lisäselvitysten tarvetta päätösvaiheessa synny. Satakuntamallisto-idean suunnitteluraha antoi resurssit luoda hyvät neuvotteluyhteydet eri rahoittajiin, yhteistyökumppaneihin, alan järjestöihin ja maakunnan käsi- ja taideteollisuuskenttään. Ideasta paisui hetkessä vyyhti, joka venyi joka suuntaan. Mallisto säilyi kantavana ideana, mutta painopiste siirtyi maakunnan taidekäsityöläisten toimintaedellytysten 18 19

JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Koordinoija parantamiseen, näkyvyyden kasvattamiseen, uudenlaisten asiakkuuksien löytämiseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, satakuntalaisten muotoilutuotteiden saatavuuden parantamiseen sekä alan verkostojen tiivistämiseen. Jalostunut idea sai mahdollisilta rahoittajilta myönteistä palautetta. Rahoitus- ja hankehakemuksia laadittiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Satakuntamallisto-ideaa pompoteltiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maakunnan kehittämisrahan (valtion rahaa) välillä. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen. Osarahoitusta haettiin Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolta. Molemmat rahoittajat uskoivat hankkeeseen ja sen kantavaan ideaan, ja kustannusten kattaminen onnistui vain kahdella rahoittajalla hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Toimivat sidosryhmät ja hyvät yhteistyökumppanit muotoutuivat jo idean tässä vaiheessa. Rahoituksen haku sitoutti eri toimijoita yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Satakuntamallisto-idea sai taakseen laajan verkoston, josta muutamina mainittakoot raumalainen Lönnströmin taidemuseo, Rauman Seudun Kehitys, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Porin 450-juhlavuoden organisaatio, Luvata Pori Oy ja sen Porin Reposaaren loma-asuntomessukohde, Vitamin.fi - hyvinvointialan yritys sekä joukko satakuntalaisia muotoilijoita ja muita kulttuurialalla toimivia kehittäjäpersoonia. Ideointivaiheessa todettiin puute satakuntalaisen muotoilualan ja sitä tiiviisti seuraavien toimijoiden verkostoitumisessa. Tähän puutteeseen haettiin ratkaisua prosessin seuraavassa vaiheessa eli käynnistyksessä. SatakuntaMallisto-hanke perusti Satakuntaan Muotoiluringin, jonka puheenjohtajuus annettiin Satakunnan taidetoimikunnan läänintaiteilijalle. Hyvin vapaamuotoisesti toiminut Muotoilurinki kokosi yhteen satakuntalaisia muotoilusta kiinnostuneita ja alalla työskenteleviä henkilöitä. Ryhmän tehtävänä oli verkottaa alan ihmisiä sekä välittää toimijoidensa kautta tietoa satakuntalaisen muotoilun ja käsityökentän uusista tapahtumista ja toiminnoista. Lisäksi ringin tärkeänä tehtävänä oli toimia SatakuntaMallisto-hankkeen epävirallisena asiantuntijafoorumina ja neuvonantajana. Rinki on edelleen olemassa, mutta hankkeen päätyttyä vuonna 2009 ei ringille ole toistaiseksi löytynyt halukasta vetäjää. Koordinoijalla tarkoitetaan idean hallinnollista kotia, paikkaa tai tahoa, jossa idea konkretisoituu toiminnoiksi. Koordinoija tarvitaan, jos idea nähdään hyväksi, kyllin laajaksi ja toteuttamiskelpoiseksi ja ideasta lähdetään työstämään hankehakemusta. Koordinointi muodostuu usein luovien alojen kompastuskiveksi. Ideoita on paljon, mutta toteuttajia ei. Idean jalostamisen kannalta on tärkeää, että hallinnointikysymys nostetaan esille jo suunnittelutyön alkuvaiheessa. Ilman kotia ideasta ei synny hankehakemusta. Ilman kotia ei voida hakea rahoitusta. Ja ilman rahoitusta idea jää pöydälle. Rahoittajat asettavat projektin hallinnoijalle joitakin vaatimuksia. Isoimmissa valtion tai EU:n rahoittamissa hankkeissa hallinnoijalta vaaditaan kykyä suoriutua projektin kaikista vaiheista. Hankkeen olisi hyvä istua myös organisaation muuhun toimintaan luonnollisella tavalla. On myös tahoja, joiden toiminta kulminoituu erilaisten hankkeiden pyörittämiseen. Joskus rahoittajat haluavat itse hallinnoida profiiliinsa sopivia hankkeita. Vaatimuksia synnyttävät myös hankkeen usein monimutkainen rahaliikenne ja esimerkiksi projektihenkilöstön palkkaaminen. Hallinnoijalla tulee olla riittävä maksukyky raha-asioissa, koska useimmissa tapauksissa rahat maksetaan tilille vasta toteutuneita kuluja vastaan. Pienemmät yhdistykset voivat hoitaa väliaikaisen rahoituksen lainarahalla. Joskus kunnat myöntävät hankkeille halpakorkoista lainaa. Myös pankeilta voi tiedustella lainoitusta. Rahoittajilla saattaa olla kummallisilta tuntuvia ja monimutkaisia sääntöjä rahan käytöstä, kuten mitä kuluja hankkeista korvataan ja mitä ei. Nämä vaatimukset ja säädökset kannattaa ottaa jo ideointivaiheessa tosissaan. Ilman kunnollista ja tarpeeksi asiantuntevaa kotia hankkeen johtamisesta tulee hankalaa. Myös hanke voi asettaa kodilleen vaatimuksia. Hallinnoijan toivotaan esimerkiksi edustavan samoja arvoja kuin hanketoimijoiden. Siltä voidaan vaatia substanssiosaamista, ja sen imagon on sovittava toteutettavalle hankkeelle. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun mietitään mitä käyntikortissasi lukee ja mitä organisaatiota kerrot edustavasi. Hallinnoijalta kannattaa vaatia myös objektiivisuutta toimintakenttään. 20 21

JUUREVAA! VAihE 1: ideointi Liian nurkkakuntainen ja muutamien toimijoiden varassa oleva yhdistys ei välttämättä ole oikea koti koko maakunnan taide- ja kulttuurielämään vaikutuksia hakevalle hankkeelle. Satakuntamallisto-idean koti vaihtui useaan otteeseen, ennen kuin se oikea löytyi. Kun kaikkia osapuolia tyydyttävä koti oli vihdoin löytynyt ja hallinnoimisen esteinä mahdollisesti olevat asiat selvitetty, jäi hanke odottelemaan rahoituspäätöksiä ja varsinaista käynnistymistä. Samana päivänä, kun SatakuntaMallisto-hanke oli tarkoitus käynnistää, selvisi että hankkeen hallinnollista kotia oli vaihdettava. Satakunnan taidetoimikunta ei käynyt hankkeen hallinnoijaksi ja projektipäällikön työnantajaksi, koska valtion määräämät henkilötyövuosimäärät olisivat ylittyneet. Pitkien neuvotteluiden ja ikävän makuisen prosessin jälkeen hanke saatiin lopulta käyntiin, tosin kaksi kuukautta myöhemmin, kun oli suunniteltu. Aina hyvinkään suunniteltu hallinnointi ei takaa mutkatonta käynnistämistä. SatakuntaMallisto-hanke löysi lopulta hyvän ja asiantuntevan kodin Porin yliopistokeskuksesta, Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta. Yliopistolla oli vankkaa kokemusta hankkeiden hallinnoinnista sekä substanssiosaamista käsityöhankkeista. Tästä oli hyvä jatkaa käynnistysvaiheeseen. Sillan heiluttajat Siltaa heiluttavat monenlaiset tekijät. Pahimmat vavahtelut tulevat ikuisilta epäilijöiltä ja ideoiden murskaajilta. Näiden mukaan jokainen uusi idea tuntuu kiveltä kengässä. He spekuloivat idean epäonnistumisella ja pyrkivät peräännyttämään sinut ja ideasi. Tästä ei kannata lannistua. On ajateltava, että jokainen ei voi ymmärtää ideasi suuruutta, ja sinun tehtäväsi on puskea eteenpäin siitä huolimatta. Joskus yhteiskunnassa kuohuvat yleiset asiat voivat vavisuttaa myös pieniä paikallistason ideoita ja hankaloittavat niiden eteenpäin viemistä. Usein ongelmat liittyvät taloudelliseen tilanteeseen tai väärään aikaan. Sillan heiluttajia varten on hyvä laatia hankesuunnitelman liitteeksi jonkinlainen riskikartoitus. Yksinkertaisemmillaan se voi olla listaus siitä, mikä voi mennä pieleen. Tämä osoittaa tietoisuutesi epäonnistumisen mahdollisuudesta. Perinteinen riskianalyysi on swotanalyysi. Nelikenttätaulukkoon listataan idean vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) sekä uhat (Threaths). Ideasta voi myös piirtää mielikuvakartan (mind map), jolla testataan idean kantavuutta erilaisten ongelmien edessä. Valmistautumalla epäileviin kysymyksiin on idean takana rauhallisempi seistä. Kuva: SatakuntaMallisto-hankeen ideointia mind mapin avulla. Emma Susi 2007. 22 23

JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys VAIHE 2: KÄYNNISTYS Milloin hanke virallisesti käynnistyy, on veteen piirretty viiva. Virallisuus voidaan määritellä myönteisen rahoituspäätöksen saamisella, työntekijän palkkaamisella tai vaikka ensimmäisellä julkisella tilaisuudella. Itse käynnistystä voi edeltää vuosien työ. Hankeideat saattavat odottaa pöytälaatikossa oikeanlaista rahoittajaa. Taustatyötä tehdään vuosia, tähdätään tiettyyn rahan jakoon ja tuodaan rahoittajan pöydälle erittäin hyvin valmisteltu hankehakemus. Toisinaan käynnistystä on valmisteltu vain muutama viikko. Tällainen tilanne voi tulla eteen mielenkiintoisesta rahoittajan ilmoituksesta jakaa rahaa omalle toimialallesi. Rahajako voi synnyttää nopealla aikataululla mitä kiinnostavimpia hankehakemuksia. Tässä luvussa käydään läpi projektin käynnistämiseen liittyviä toimintoja yleisellä tasolla. Lisäksi paneudutaan SatakuntaMallisto-hankkeen aloittamiseen liittyvään hakuprosessiin sekä muotoilijoiden jurytysperiaatteisiin. Hienoa, että satakuntalaisuutta tuodaan esille näin käsityönä. Poiminta julkistamisnäyttelyn asiakaspalautteesta 2008. Marianne Friberg. Kuva: Heidi Valtonen 2009. 24 25

JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Projektihenkilöstö ja ohjausryhmän asettaminen Kun myönteinen rahoituspäätös on hankkeelle saatu, voi toiminta käynnistyä ja kuluja alkaa muodostua. Viimeistään tässä vaiheessa hankkeelle haetaan työntekijä. Usein hakuprosessi käynnistetään jo aikaisemmin ja työnhakuilmoituksessa paikka osoitetaan ehdolliseksi myönteiselle rahoituspäätökselle. Palkattu työntekijä, tai isoimmissa hankkeissa työntekijät, mahdollistaa hankkeeseen suunnitellut toiminnot. SatakuntaMallisto taidekäsityön tuotekehityshankkeeseen valittiin julkisella haulla projektipäällikkö. Muita henkilöstökuluja ei ollut. Yliopiston tutkintoopiskelija teki hankkeeseen projektisihteerin töitä muutaman kuukauden ajan sisällyttäen tämän opintoihinsa. Useimmissa hankkeissa on jo hakuvaiheessa määriteltävä ohjausryhmän kokoonpano, jonka rahoittaja hyväksyy. Ohjausryhmässä on oltava edustajat hankkeen taustaorganisaatiosta, rahoittajista, tärkeimmistä yhteistyökumppaneista sekä mielellään myös hankkeen kohderyhmän edustaja. Ohjausryhmä valvoo muutaman kerran vuodessa hankkeen toimintoja, seuraa projektin etenemistä, tarkistaa budjetin, hyväksyy mahdolliset muutokset toiminta- ja kustannussuunnitelmiin sekä lopulta virallisesti päättää hankkeen. Projektin alkajaisiksi ohjausryhmä kutsutaan koolle järjestäytymis- ja aloituskokoukseen. Ryhmälle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksista laaditaan muistiot. Ohjausryhmä ei päätä hankkeen sisällöistä eikä juuri puutu niihin. Sen sijaan ohjausryhmän rinnalle voidaan perustaa esimerkiksi projektiryhmä, johon kutsutaan hankkeen sisältöjä tuntevia ammattilaisia. SatakuntaMallisto-hankkeen tueksi perustettiin Muotoilurinki. Ohjausryhmän jäsenillä ei myöskään ole henkilökohtaista vastuuta hankkeen etenemisestä tai mahdollisten rahoitusongelmien hoitamisesta. Asiantuntijapalvelut Projekteissa voi olla myös ostopalveluiden kautta hankittua asiantuntijuutta käytössä. Nämä tahot kilpailutetaan ja ne tukevat projektin tavoitteita valjastamalla projektin käyttöön oman osaamisensa, ilman että he ovat projektin työntekijöitä. Heidän kanssaan luodaan yksityiskohtaiset sopimukset työn sisällöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Valmiita sopimuspohjia ei juuri ole ja sopimukset onkin laadittava aina tarpeita vastaaviksi. Taidepainotteisissa kehittämishankkeissa sopimusten laatiminen on erittäin tärkeää, jo pelkästään immateriaalisten oikeuksien jakamisen vuoksi. Sopimukseen tulee kirjata ainakin sopijaosapuolet, aikataulu, tarkka työsuunnitelma menetelmineen, palkkio, maininta muiden kulujen maksamisesta, oikeuksien jakautuminen/siirtyminen sekä sopimuksen purkamista koskevat ohjeet. Ennen allekirjoittamista sopimus on syytä luetuttaa esimerkiksi projektin taustaorganisaation lakimiehellä epäselvyyksien välttämiseksi ja minimoimiseksi. SatakuntaMallisto-hankkeeseen valittiin hyvin aikaisessa vaiheessa projektin ja tulevan malliston graafisesta ilmeestä vastaava mainostoimisto. Mainostoimistolle lankesi iso sarka luoda satakuntalaisen taidekäsityömalliston konsepti ja visuaalinen ilme yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Suunnittelutyössä kuunneltiin myös tuotekehitysvalmentajaa sekä malliston tekijöitä. Työ tehtiin pääasiassa jo ennen malliston valmistumista, vaikka koko konsepti lanseerattiin samaan aikaan. Mainostoimisto valittiin kilpailutuksen kautta. Itse hinnan lisäksi tämän kaltaisessa hankkeessa, jonka päätavoitteena oli malliston lanseeraus ja siihen liittyvän brändin luominen ja kehittäminen, myös toimiston referensseillä ja muilla suosituksilla oli iso osansa valintaprosessissa. Yhteistyö projektipäällikön kanssa oli tiivistä, joten sen sujuminen henkilötasollakin oli oleellista. SatakuntaMallisto-hankkeessa projektipäällikön ja graafisen suunnittelijan lisäksi keskeisessä asemassa oli myös malliston tuotekehitysvalmentaja. Hän vastasi malliston tuotekehitystyöpajoista, koordinoi mallistokokonaisuuden syntyprosessia ja vastasi siten malliston lopullisesta kokoonpanosta. Vastaava muotoilija valittiin myös kilpailutuksen pohjalta. Projektipäällikkö laati tarjouspyynnön, mikä sisälsi ehdotuksen suuntaa antavan tuotekehitysprosessin sisällöksi. Valintaa ohjaili referenssien lisäksi hinta sekä tuotekehitystyöpajojen toteutuskelpoisuus. Tärkeää oli saada kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen henkilö. Sekä graafinen suunnittelija että tuotekehitysvalmentaja olivat keskeisessä roolissa hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna. Ilman heitä JUUREVA olisi aivan erilainen. Kokonaisuuteen vaikuttivat näiden lisäksi mukaan valitut muotoilijat, heidän näkemyksensä, tuotantonsa taso ja materiaalinen kirjo. 26 27

JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Hakuprosessi SatakuntaMallisto-hankkeeseen oli julkinen ja avoin haku. Haku hankkeeseen ja tuotekehitysprosessiin tapahtui helmi-maaliskuussa 2008. Hankkeesta ja siihen liittyvästä hausta järjestettiin infotilaisuus, johon osallistui mukavasti projektista kiinnostuneita muotoilijoita ja käsityöläisiä maakunnan sisältä. Hausta tiedotettiin myös maakunnan sanomalehdessä ja alan yhdistyksen lehdessä. Lisäksi hankkeelle avattiin heti rahoituspäätöksen jälkeen väliaikaiset kotisivut, jotta hakuun liittyvä materiaali saatiin siirrettyä sinne. Näin voitiin mainostaa vain hankkeen kotisivua. Hakujulistusta ja hakuasiakirjoja lähetettiin myös maakunnan kuntakeskuksiin, alan toimijoille, kouluille, yhdistyksille sekä kymmenille yrittäjille, joiden uskottiin kiinnostuvan projektista. Muotoilurinki-foorumi laati hakuasiakirjat projektipäällikön taustapaperin pohjalta. Näin haussa pyrittiin ottamaan huomioon mahdollisimman monet tekijät. Hakujulistuksessa peräänkuulutettiin Satakunnassa työskenteleviä käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaisia. Projektin kimmokkeita olivat hankkeen tarjoama liiketoimintatuki, tuotekehitystuki, uudet verkostot, näkyvyys ja tunnettuus. Mukaan haettiin ammattilaisia luomaan maakunnan omaa taidekäsityökonseptia SatakuntaMallistoa. SatakuntaMallisto-hankkeen tavoitteet: 1. satakuntalaisen taidekäsityön näkyvyyden ja saatavuuden edistäminen, niin alueellisesti kun valtakunnallisestikin 2. maakunnassa toimivien taidekäsityöläisten toimintamahdollisuuksien parantaminen 3. tehokkaan tuoteperhekonseptin luominen 4. verkostoituminen ja maakunnan taidekäsityön tuominen tehokkaammin esille merkittävien tapahtumien yhteydessä niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin 5. yritysyhteistyön käynnistäminen. Hakujulistusta täydensi hakuasiakirja. Hakijoita pyydettiin jättämään ehdotuksia yksittäisistä tuotteista tai konsepteista, jotka voisivat olla osa satakuntalaista taidekäsityömallistoa. Materiaali oli vapaa. Erityisesti toivottiin luonnonmateriaaleja sekä paikallisesti tuotettuja materiaaleja. Tuote-ehdotusten lisäksi jokaisen hakijan oli täytettävä perustietolomake, jossa kysyttiin henkilö- ja yritystietojen lisäksi henkilön odotuksia ja toiveita hanketta kohtaan sekä pyydettiin määrittelemään oma osaaminen suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Hakuasiakirjassa hahmoteltiin malliston alustavia teemoja, jotka myöhemmässä vaiheessa päätettiin unohtaa rajaavina tekijöinä: Satakunnan historia ja perinne, arki ja hyvinvointi (esim. astiat, keittiö- ja kylpytekstiilit, arkisiin askareisiin soveltuvat tuotteet), juhla ja fantasia (esim. korut, taidetekstiilit, erityisesti kuparia sisältävät tuotteet) sekä kierrätys ja kestävä kehitys (kierrätysmateriaalien käyttö, tuunaus, tee se itse -pakkaukset). Toiveiden mallisto olisi: 1. monipuolinen (kovat ja pehmeät materiaalit, monenlaiset asiakasryhmät) 2. ekologinen (luonnonmateriaalit ja paikallisesti tuotetut materiaalit) 3. tarinallinen, kiinnittyminen maakuntaan ( sata tarinaa arkeen ja juhlaan ) 4. pääasiallisesti käsityömäiseen sarjatuotantoon soveltuva 5. ainutlaatuinen (osa tuotteista voi olla esimerkiksi yrityslahjoiksi suunnattuja uniikkeja piensarjoja) 6. maantieteellisesti kattava (jos relevanttia) 28 29

JUUREVAA! VAihE 2: käynnistys Valinta Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 28 kappaletta. Alun perin tarkoituksena oli ottaa mukaan 5 10 muotoilijaa. Mukaan valikoitui asiantuntijoiden lausuntojen perusteella lopulta 11 muotoilijaa. Malliston julkistamisen aikaan matkasta oli tippunut kaksi yrittäjää, joten lopullisessa JUUREVA-mallistossa mukana on yhdeksän yritystä. Jurytyksen jälkeen. Kuva: Paola C. Viancha 2008. Valinnan teki tehtävään pyydetty asiantuntijaraati eli jury. Muotoilurinki teki ehdotuksensa juryn kokoonpanosta. 1 Raati työskenteli intensiivisesti yhden työpäivän käyden läpi kaikki 28 hakijaa ja heidän tuote-ehdotuksensa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi raadin työtä helpottanut perusteellisemmat etukäteisvalmistelut. Jurytykseen tulevat työt olisi voitu kuvata ja hakemuksista tehdä yhteenvedot, jotka olisi toimitettu juryn jäsenille etukäteen. Asiantuntijat olisivat tällä tavoin saaneet luoda oman käsityksensä hakijoiden tasosta jo ennen varsinaista jurytyspäivää. Jokainen hakija pisteytettiin ja lopuksi hakijat laitettiin järjestykseen. 1 Juryn kokoonpano: Satakunnan käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi, Vammala / Taideteollisuusyhdistys Ornamo ry:n jäsenen, muotoilija Antti-Pekka Levanto, apdesign Oy, Pori / hankkeen yhteistyökumppani, Vitamin. fi -yrityksen tj. Marika Goman, Pori / Taideteollisuuden Laatumerkin Development Manager Heli Hirvonen, Ikaalinen. Lisäksi raatiin kutsuttiin hankkeeseen jo kiinnitetty tuotekehitysvalmentaja TaM, muotoilija Paola Cabrera Viancha, Helsinki. Raadin sihteerinä ja esittelijänä toimi hankkeen projektipäällikkö FM Emma Susi, Pori. Asiantuntijaraadin päätöksiä ohjasivat etukäteen laaditut arvosteluperusteet: designin innovatiivisuus toteutuskelpoisuus kaupallistamismahdollisuudet soveltuvuus osaksi mallistoa satakuntalaisen alkuperän näkyminen Kuusihenkinen jury laati kirjallisen lausunnon jokaiselle hakijalle. Tästä saatiin hankkeeseen pyrkijöiltä paljon kiitosta. Ammattilaisraadin ilmainen palaute omasta tuotannosta on toivottua, mutta harvinaista herkkua. Lausunnoissa käytiin läpi ehdotettavan tuotteen hyvät ominaisuudet, mutta myös kehittämistä vaativat piirteet. Tämän pohjalta perusteltiin tekijän mukaan pääsy tai karsiutuminen. Lausunnon lisäksi jokaiselle hakijalle lähetettiin juryn laatima kirje. Tässä käytiin läpi valintaprosessia, kerrattiin haku -ja valintakriteerit sekä annettiin yhteenvetoa hakijoista (sukupuoli -ja ikäjakauma, koulutustaso, kotipaikka ja käsityöala). Mukaan valituille muotoilijoille lähetettiin myös hankkeen ensimmäisen vuoden alustava aikataulu sekä muita hankkeeseen liittyviä käytännön ohjeita. Päätöksenteko ei ollut helppoa ja asiantuntijaraadin piti ottaa huomioon monia kriteerejä valintaa tehdessään. Myös hankkeen aikana palattiin hakemuksiin. Niistä tarkastettiin esimerkiksi kunkin tekijän perimmäisiä syitä olla mukana hankkeessa. 11 yrityksestä yhdeksän jaksoi loppuun asti. Kaksi yrittäjää luopui paikastaan projektissa ennen malliston lanseerausta. Muiden kohdalla valinta oli osunut oikeaan. Vaikka motivaatiota saatiin välillä etsiä ja aikaa projektin toiminnoille hakea, koen projektipäällikkönä, että jury teki aikanaan oikeita valintoja. Monia hyviä käsityöläisiä jäi silloin valinnan ulkopuolelle ja jatkossa toivon, että heistä aktiivisimmat löytävät tiensä jollakin tapaa JUUREVA-yhteisöön. 30 31

JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt VAIHE 3: MÄÄRITTELYT SatakuntaMallisto-hankkeessa palattiin käynnistysvaiheen jälkeen syvemmin tulevan Satakuntamalliston lähtökohtiin, juuriin. Virallisten hakuprosessien jälkeen tuotekehityshankkeella oli projektipäällikkö, tuotekehitysvalmentaja, graafi nen suunnittelija sekä 11 motivoitunutta taidekäsityöyrittäjä valmiina intensiiviseen toteutusvaiheeseen. Kun hanke käynnistyy ja yhteistyön muotoja aletaan luoda, on tarkoituksen mukaista keskustella laajemmin yhteisistä päämääristä. SatakuntaMallisto-hankkeessa tämä tarkoitti yhteistä ymmärrystä siitä, mitä satakuntalaisuudella ja paikallisuudella tarkoitetaan. Keitä me olemme ja miten tekijäidentiteetit todentuvat tuotteissa ja miten taas tuoteidentiteetit todentuvat yhteisessä Satakuntamallistossa? Näihin kysymyksiin palattiin koko hankeprosessin aikana. Uskon, että välillä raskas ja melko abstraktilla tasolla liikkunut identiteettikeskustelu antoi lujan pohjan JUUREVAmallistolle. Perustukset eivät horjuneet missään prosessin vaiheessa ja niihin oli hyvä tukeutua koko kahden vuoden ajan, ja vielä projektin päättymisenkin jälkeen. Satakuntalaiset käsityöläiset tekivät muotoiluhistoriaa. Satakuntalainen design mallistoksi. Satakunnan Kansa 26.9.2008 32 Jan Torstensson. Kuva: Heidi Valtonen 2009. 33

JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt Paikallisuus JUUREVA satakuntalaista muotoilua on paikallisperinteestä inspiraationsa saanut taidekäsityömallisto. Tämä ei ole itsestään selvää. Mallisto olisi voinut hakea teemansa yhtä hyvin tulevaisuudesta, kierrätyksestä tai rakentua yhden materiaalin varaan. Satakunnassa oli halu toteuttaa taidekäsityömallisto, jonka lähtökohtana oli Satakunnan historia ja perinteet. Vaikka maakuntarajat eivät enää ole muuttumattomia ja toimivat lähinnä operatiivisina työkaluina, oli rajaus tässäkin tapauksessa varsin toimiva ja perusteltu lähtökohta. Mallistoa tekemään haettiin henkilöitä, jotka toimivat malliston toteutusaikana maakunnan rajojen sisällä. Ennen kuin tuotekehityshankkeen tuloksena syntynyt mallisto oli julkistettu, puhuttiin maakunnan sisällä yleisesti satakuntamallistosta. Taidekäsityömalliston nähtiin ammentavan satakuntalaisuudesta, paikallisuudesta. Tematiikka ei sinänsä ole mitään uutta, koska taidekäsityössä ja muotoilussa inspiraatio tuotteiden sisältöihin, muotokieleen tai tarinallisuuteen kumpuaa verraten usein paikallisesta kulttuuriperinnöstä. 2 Satakunnassa odotettiin oman taidekäsityömalliston valmistumista. Kirjoittajalta ja malliston tuottajalta kysyttiin usein, miten se satakuntalaisuus oikein näkyy mallistossa. Syntyperäiselle vakkasuomalaiselle kysymys on kiinnostava. Tähän ei voi antaa tyhjentävää vastausta. Jokainen tulkitsee tuotteiden satakuntalaisuuden omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan. Joissakin sarjoissa ja tuotteissa se on helpompaa ja osoittavampaa. Osassa tuotteissa satakuntalaisuus kumpuaa siihen vaikuttaneista taustatekijöistä. Satakuntalaisuutta on myös se, että jokainen JUUREVAn tekijä työskentelee ja asuu maakunnassa. He ammentavat tuotteisiin ideoita omasta lähiympäristöstään, sen historiasta ja perinteistä. Paikallisuus näkyy nyansseina, ei leimallisina merkkeinä, kuten karhunpääaplikaationa tyynyssä. Satakuntalaisuus on tässä yhteydessä hienovaraisempaa. Asiakkaalle ja tuotteen loppukäyttäjälle tuote merkitsee usein muuta, kuin tuotteen tekijälle. Satakuntalaisuus 2 Satakunnassa aiheesta on kirjoittanut mm. Susi (2006): Muotoiltu Satakunta. Paikallisperinne taidekäsityöläisten työkaluna (pro gradu -tutkielma). saattaa muuttua suomalaisuudeksi, paikallisuus koko Suomea koskevaksi tematiikaksi. Tulkintojen monialaisuus ei tee yksittäisestä tuotteesta tai mallistosta yhtään merkityksettömämpää, päinvastoin. Kansainvälisestä näkökulmasta on etu, että paikallisuuden merkit tunnistetaan suomalaiseksi käsityöosaamiseksi. JUUREVA-mallistossa satakuntalaisuutena voidaan pitää sitä, mitä tuotteen tekijä siitä kertoo tai toteaa. Tekijä voi sanoa, että sain inspiraation tekstiilien painokuvioon satakuntalaisesta koivumetsästä. Tämä on hänen tulkintansa satakuntalaisuudesta ja omasta lähiympäristöstä. Asiakas tulkitsee tuotteen tematiikan omasta kokemusmaailmastaan käsin. Tuote voi olla asiakkaan mielestä ote satakuntalaisesta koivumetsästä, tai se voi muistuttaa lapsuuden kesistä keskisuomalaisessa kylässä. Tästä syystä satakuntalaisuuttakaan ei voi tyhjentävästi määritellä. Asiakkaan tulkintaa voi, ja on usein tarpeellistakin ohjailla markkinointiviestinnällä. Tätä kutsutaan myös tuotteen paketoimiseksi ja konseptin rakentamiseksi. Kotimaan markkinoilla tekijän ja tuotteen kotia voi nostaa esille monin tavoin esimerkiksi tuotemerkin, Kahden ensimmäisen työpajan aikana oltiin perimmäisten kysymysten äärellä. Kuva: Emma Susi 2008. Craft IS a design business. Kuvassa Paola C. Viancha. Kuva: Emma Susi 2008. 34 35

JUUREVAA! VAihE 3: määrittelyt identiteettikuvaston ja tuotteisiin liitettyjen tarinoiden avulla. Tuotteet tarinallistetaan ja niille luodaan merkityksellinen sielu ja identiteetti. Tämä kaikki välittyy asiakkaalle. JUUREVAn kohdalla satakuntalaisuutta ja Satakuntaa nostettiin esille malliston visuaalisessa ilmeessä, se oli myös konseptin rakentamisen peruslähtökohta. JUUREVAsta pyrittiin luomaan satakuntalaisen taidekäsityöosaamisen lippulaiva ja Satakunnasta haluttiin herätellä vahvan käsityöosaamisen maakuntaa. JUU- REVAsta tehtiin brändi, joka perustuu käsityöosaamiseen, yhteisiin arvoihin, paikallisuuteen sekä satakuntalaiseen kulttuuriperintöön. Visio Minkä tahansa hankkeen projektisuunnitelmassa määritellään hankkeen visio: mitä asiaa projektilla pyritään muuttamaan ja/tai mihin ongelmiin sillä haetaan ratkaisuja? Visiossa määritellään, miltä maailma näyttää hankkeen jälkeen. Vision määrittely ja sitä kautta hankkeen vaikutusten arviointi on tärkeää. Tämä antaa oikean suunnan tekemiselle ja ohjaa toimintoja päämäärätietoisesti kohti visiota tukevia ratkaisuja. Taidepainotteiset kehittämishankkeet ovat usein hyvin toteutuskeskeisiä, ja kehitettäviä asioita on kirjattu suunnitelmaan useita. Koska tekemistä on paljon ja resurssit usein niukat, kannattaa pitää kirkkaana mielessä hankkeelle luotu visio. Tuulen on hyvä antaa kuljettaa tiettyyn pisteeseen asti, tämä antaa reagointivapauden yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja mahdollistaa ajankohtaisiin teemoihin tarttumisen. Tuuli ei saa kuitenkaan ohjailla liikaa. Taidepainotteiset kehittämishankkeet eivät tarkoita päämäärätöntä haahuilua eivätkä pienen kivan jutun kanssa puuhastelua. Visio ei myöskään tarkoita samaa kuin tavoitteet. Projektissa on tavoitteita, joihin päästään toimenpiteillä. Oikeat tavoitteet mahdollistavat ennakoidun vision toteutumisen tai ainakin lähelle pääsemisen. SatakuntaMallisto-hankkeen tärkeimpänä visiona oli luoda satakuntalaisen taidekäsityön konsepti ja tätä kautta parantaa maakunnan käsityöyrittäjien työskentelyedellytyksiä sekä kasvattaa alan arvostusta Satakunnassa. Hanke suuntasi kohti vision toteutusta edellisessä luvussa kerrottujen tavoitteiden kautta. Keskeistä tavoitteiden saavuttamiseksi oli intensiivinen koulutusjakso. Ensimmäisenä toimintavuonna koulutukset painottuivat tuotekehitykseen ja yhteisen konseptin rakentamiseen, toisena vuonna yleisempiin luovien alojen yrittäjien kipukohtiin. Perusta Hankkeen ensimmäisen kaksipäiväisen tuotekehitystyöpajan tavoitteena oli tutustua ryhmän jäseniin sekä luoda ymmärrys toisten tuotteista ja tuoteidentiteeteistä. Työpajoissa keskusteltiin tuotteiden arvomaailmasta, niiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Lisäksi pohdittiin, mitä satakuntalaisuudella tarkoitetaan. Onko sitä? Miten se ilmenee muotoilutuotteissa ja niiden tekijöissä? Lisäksi avattiin mallistoidentiteetin 3 ja tekijäidentiteetin 4 käsitteitä. Pohdimme, mitä käsitteillä tarkoitetaan, miten ja kenen toimesta niitä määritellään. Kävimme vilkasta keskustelua siitä, miten tuoteidentiteetit todennetaan tuotesarjoihin ja miten jokaisen oma identiteetti saa ja voi näkyä yhteisessä mallistokokonaisuudessa. 3 mallistoidentiteetillä tarkoitetaan tässä koko malliston yhteisesti kantamaa identiteettiä, mallistoa kokoavaa punaista lankaa. Tähän sisältyy itse tuotteiden lisäksi koko mallistoa kannattavat arvot, malliston graafinen ilme ja käytössä oleva kuvamateriaali. 4 tekijäidentiteetillä tarkoitetaan tekijöiden omaa persoonaa, identiteettiä, joka on olemassa, vaikka yhteistä mallistoa tuotetaankin. Tekijät haluttiin nostaa vahvasti esille ja korostaa heidän ainutlaatuisuuttaan ja yksilöllistä osaamistaan. 36 37