Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

1 JOHDANTO TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUSKATSAUS 1-3/

2012 Osavuosikatsaus 1-9

Osavuosikatsaus 3/2018

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Osavuosikatsaus 1-6/2017

Osavuosikatsaus 1-9/2017

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus

Yhdessä kohti onnistunutta toteutusta. Ylijohtaja Mika Tammilehto Oulu

1(5) Strategia Hyväksytty yv

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Tervetuloa iloiseen Pohjois-Karjalaan!

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Pedagogisen johtamisen katselmus

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ammatillinen koulutus ja yritysyhteistyö

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Arto Pekkala

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Ammatillinen reformi ja opettaja

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa?

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Pääteemat osaamisalueen pohjalta - Onko olemassa olevaa valmista aineistoa - Mikäli on, onko se hyödynnettävissä sellaisenaan

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

1(7) Luonnos versio 8. Strategia

Hall 8/ Liite nro 3

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Haku aikuiskoulutukseen

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA. ROHKEUS menestyä

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

Ammattiosaamisen näytöt

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Työpajapäivät Rokualla

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Transkriptio:

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli Pieksämäki Juva

1 Johdanto... 3 2 Toiminnallisia tunnuslukuja... 4 3 Katsaus toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen... 5 4 Reformiin eturivissä ja taitavasti... 10 5 Uudistuvan organisaation peruslinjaukset... 12 6 Tavoitteiden toteutuma 1-6/2016 ja strategiset mittarit... 14 7 Talouden tunnusluvut... 15

3 Ammatillisen koulutuksen reformi siirtyy vähitellen valtakunnan hallituksen linjauksista käytännön toimijoiden tasolle. Tästä esimakua saatiin ennen juhannusta, kun hallituksen esitykset lainsäädännöksi tai sen muuttamiseksi koskien tietojärjestelmiä sekä koulutuksen rahoitusta tulivat. Reformi koostuu entistä suuremmista haasteista oppimisen uudenlaisen organisoinnin, koulutuksen raja-aitojen purkamisen ja yksilöllisten valintojen järjestämisestä edelleen niukkenevien resurssien varassa. Etelä-Savon Koulutus Oy:n vuosi 2016 on kahden ensimmäisen neljänneksen aikana ollut sekä haasteellinen että palkitseva. Ennakoiva sopeuttaminen tulevaan rahoitusvolyymiin sekä toimintojen uudelleenorganisointi ovat pakottaneet koulutuksen järjestäjän kohdennettujen yhteistoimintaneuvottelujen käymiseen. Samanaikaisesti on kuitenkin voitu mm. hankerahoituksella rakentaa sitä digitaalista oppimista, joka mahdollistaa yksilölliset ratkaisut sekä ammatillisen osaamisen uudistamisen myös työelämän henkilöstökoulutuksena. Osana uudistumista Esedun uusi organisaatio linjattiin pääpiirteissään kesäkuun loppuun mennessä. Myös suurin osa esimiehistä ja johtamisjärjestelmästä saatiin kiinnitettyä uuteen malliin, joka otetaan käyttöön 1.8.2016. Myös henkilöstö siirtyy tuolloin uusien esimiesten huomaan. Tavoitteena on oppimisen tuotannon keskittäminen sekä asiakaskokemuksen nostaminen oppilaitoksen tulevaisuuden keskiöön. Organisaatiolla pyritään vielä entistäkin paremmin palvelemaan alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä ammatillisen osaamisen kehittämisen kautta. Johdon ennusteen mukaan vuoden 2016 alijäämä on ennakoitua pienempi. Työvoimakoulutuksesta on saatu lisähankintoja, joiden kautta tulot ovat kasvaneet verrattuna talousarvioon. Mikäli lisäksi aiemmin toteutuneet metsänmyyntitulot saadaan tuloutettua, osakeyhtiöllä on mahdollisuus päästä jopa nollatulokseen. Tämä olisi erinomainen asia vuoden 2017 talouden tasapainottamisen lähtökohtana.

4 Toukokuussa Etelä-Savon ammattiopistosta valmistui lähes 400 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta opiskelijaa, joista 17 suoritti perustutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinnon. Eniten valmistui lähihoitajia, merkonomeja, metsäalan sekä autoalan ammattilaisia. Kaikkiaan ammatillisen perustutkinnon suoritti alkuvuoden aikana 839 opiskelijaa. Näistä näyttötutkinnon suorittajia oli 359. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 78 ja erilaisia osatutkintoja 175. Ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta (VALMAsta) todistuksen sai 36 opiskelijaa. Vuoden 2016 yhteishaussa valittiin 607 uutta ammatillisen perustutkinnon opiskelijaa. Yhteishaun lisäksi toisen tutkinnon suorittaneita valittiin suorahaun kautta. Osa aloituspaikoista jäi täyttämättä, ja kesällä valintatietojen julkistamisen jälkeen käynnistettiin lisähaku useaan eri tutkintoon. Opiskelupaikan vastaanotti kaikkiaan yhteensä yli 600 perustutkinnon opiskelijaa. Työelämäpalveluissa vuosi on edennyt koulutusmyynnin ja opiskelijatyöpäivien toteutuman osalta yli odotusten. Koulutusmyynnille asetetusta kokonaiseurotavoitteesta on myyntiseurannan mukaan koossa yli 100 % (työvoimakoulutus). Lisäksi koko lisäkoulutuksen rahoitus on kiinnitetty vuoden 2016 osalta. Koulutusvienti on käynnistynyt uudelleen hiljaisen jakson jälkeen. Alkuvuoden kehitys osoittaa koulutusmyynnin kasvua. ESEDUn aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväjakauma rahoitusmuodoittain 1-6/2016 1 % 13 % 9 % 1 % 51 % 25 % Työvoimakoulutus PT näyttötutkintona Omaehtoinen lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulutus NAO 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Voimassa olevat oppisopimukset 1 2 3 4 VUOSIKVARTAALIT v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 Kesäkuun loppuun mennessä uusia oppisopimuksia on syntynyt edellistä vuotta hieman heikommin: uusia oppisopimuksia solmittiin 181, kun edellisvuoden luku oli 187. Uudet oppisopimukset ovat painottuneet ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, sekä ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuosiin 2011 2012 verrattuna oppisopimusten määrässä on tapahtunut selvää laskua, joka kohdistuu nyt tasaisesti kaikkiin tutkintoihin. Oppisopimuskoulutukseen on osallistunut vuoden alusta alkaen kaikkiaan 614 opiskelijaa, joka on noin 100 opiskelijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

5 Esedu on laaja-alainen ja ketterin toisen asteen kouluttaja ja aluekehittäjä TAVOITTEET: Vuoden 2016 toiminnallisissa tavoitteissa on sitouduttu siihen, että kartoitamme aktiivisesti työelämän osaamistarpeita ja kehitämme niiden pohjalta uusia koulutustuotteita. Kehitämme työelämän palautejärjestelmiä ja palautteisiin reagointia. Olemme sitoutuneet myös tekemään työnjakoa muiden oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Organisoimme Esedun Venäjä-toiminnan, käynnistämme maksullisen koulutusviennin ja kehitämme KV-kilpailutoimintaa näiden toimintojen tueksi. Esedu on jo muutaman vuoden ajan tehnyt määrätietoista koulutustarpeiden kartoitustyötä yrityksissä ja työyhteisöissä. Kartoitusten tuloksia käytetään eri tavoin oppilaitoksen sisällä ja yhteistyöverkostoissa, mm. koulutussuunnitelmien laatimiseen ja koulutuksen toteutustapojen päivittämiseen. Vuonna 2016 tavoitteena on tehdä 100 yrityshaastattelua, joko uusien yritysten haltuunottoa tai kartoitettujen yritysten osaamistarpeiden päivityshaastattelua. Tavoiteltu kartoitusten määrä tullaan saavuttamaan vuoden aikana. Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana on tehty 43 kartoitusta. Työelämäyhteistyötä tehdään myös aktiivisesti työelämäfoorumeissa sekä jalkautumalla yrityksiin muutoin. Tällaista opetuksen kehittämispäivää vietettiin 1.4. yritysvierailujen merkeissä. 26 opettajaa ja asiantuntijaa tutustui 3 linjalla 6 yritykseen (Mikkelin Sametti Oy, Mikkeli, Laurikaisen Lomamökit, Juva, Savonlinja Oy, Mikkeli ja Veisto Oy, Mäntyharju, HKScan, Mikkeli ja Anttolanhovi, Mikkeli). Työelämäfoorumitapaamisia oli huhti-kesäkuussa 12. Kaikissa käytiin läpi ammatillisen koulutuksen reformiasiaa. Lisäksi kahden foorumin kanssa järjestettiin opiskelijoille suunnattu pelillinen oppimistapahtuma (isännöitsijäsimulaattori ja kaupan päivä). Eri koulutuksen järjestäjien kanssa käydään verkostoissa, hanketyössä ja yhteistyöneuvotteluissa läpi vaihtoehtoja, jotka varmistaisivat yhdessä alueella laajan ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan erilaisille kohderyhmille. Metsäkonealan koulutukseen liittyen solmittiin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (SAMIedu) kanssa yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaisesti myös Savonlinnassa järjestetään jatkossa metsäkoneenkuljettajan perustutkintokoulutusta kolmivuotisena. Esedu vastaa siis koko maakunnan metsäkonealan koulutuksesta ja ostaa Savonlinnassa tapahtuvan koulutustuotannon SAMIedulta. Taitaja-kilpailussa Seinäjoella oli Esedusta mukana 11 kilpailijaa huoltajineen sekä 7 tuomaria. Kilpailijat suoriutuivat tehtävistään hienosti ja toivat mukanaan kolme mitalia: Tuure Ruhanen kultaa (metsäkoneen käyttö), Toni Manninen pronssia (autonasennus) ja Niko Temisevä pronssia (automaalaus). Menetyksen kruunasi Tuure Ruhasen valinta Taitajien Taitajaksi. Ruhasen saama Taitajien Taitaja titteli myönnetään menestyksekkäälle finalistille kisojen lajituomareiden esityksistä. Valinnassa painotetaan nuoren ammatillisten taitojen ja kisamenestyksen lisäksi myös positiivista ja rehtiä asennetta.

6 Kilpailutoimintaa on kehitetty edelleen ammattiopiston pedagogisen toiminnan sekä Venäjä-toiminnan ja maksullisen koulutusviennin tueksi. Esedu järjesti alkuvuodesta viiden lajin Taitaja-semifinaalit, ja autokorikorjauksen semifinaalissa oli mukana myös venäläinen vieraskilpailija. Vierailun seurauksena toteutui huhtikuussa viikon mittainen autokorikorjauksen maksullinen valmennus, johon osallistui Venäjältä kaksi valmennettavaa sekä lajin pääekspertti. Valmennuksen tuottaman menestyksen tuloksena on korikorjauksen lajiin Venäjällä osoitettu lisärahoitusta ja Esedulle odotettavissa lisää valmennustilauksia lukuvuodeksi 2016-2017. Venäläisten delegaatioon kuului myös World Skills Russian autoalan edustaja, jonka kanssa käytiin neuvotteluja kilpailuvalmennuksen myyntiin liittyen. WorldSkillsRussianin sekä oppilaitosten edustajia oli tutustumassa myös tarjoilijoiden sekä muurauksen ja laatoituksen Taitaja-semifinaaleihin. Esedusta osallistui alkuvuoden aikana kilpailijoita sekä eksperttejä mm. Venäjän kansallisiin ammattitaitokilpailuihin Moskovan Krasnogorskissa, Fermer-kilpailuihin Mitshurinskissa ja kukkasidontakilpailuihin Viipurissa. Kilpailujen yhteyksissä on neuvoteltu myös koulutusviennistä ja kevään aikana toteutuivat koulutukset venäläisille ryhmille rakennus-, matkailu- sekä suurtalousaloilla. Toukokuussa Esedu järjesti viikon pituiset maksulliset koulutukset matkailu-, suurtalous- ja rakennusalan opiskelijoille Moskovan alueelta. Matkailualan koulutuksessa oli 18 henkeä, suurtalousalalla 20 ja rakennusalalla 17. Esedu sai yrityksiä mukaan koulutusvientitoimintaan. Maaliskuussa järjestettiin venäläisille muurauseksperteille muuraustuotteita valmistavien suomalaisyritysten esittelyn ja jatkettiin tuote-esittelyä toukokuussa Venäjän kansallisissa ammattitaidon mestaruuskilpailuissa Moskovassa. Yritys sai kesäkuussa Venäjältä tilauksen. Esedun tavoitteena on myydä koulutusta, jossa opetellaan käyttämään ao. tuotteita. Venäjä panostaa tällä hetkellä hyvin voimakkaasti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja on erittäin kiinnostunut Suomen mallista. Suomen ammatillisen koulutuksen järjestelmää ja erityisesti ammattiosaamisen näyttöjä esiteltiin maaliskuussa Pietarin Koulutusfoorumissa ja kesäkuussa Rosatomin AtomSkills-tapahtumassa Jekaterinburgissa. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöön ottaminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen uudistamista. Esedun pedagogiset ratkaisut ovat ajanmukaisia ja joustavia. Esedu on parhaiden joukossa opiskelijatyytyväisyydessä, läpäisyssä ja työllistymisessä. TAVOITTEET: Tavoitteenamme on vuonna 2016 uudistaa oppimisympäristöjä. Otamme käyttöön uudenlaisia opetuksen järjestämisen ja ohjauksen malleja. Olemme selvittäneet mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on systemaattista ja sitä tehdään kaikissa tutkinnoissa aktiivisesti. Kehitämme yhteisöllisen opiskeluhuollon toimenpiteitä yhdessä sidosryhmien kanssa. Lisäksi kaikille opiskelijoille yhteisitä tutkinnon osia ja teemoja on mahdollista opiskella verkossa. Kaikkien tutkintojen opiskelijat suorittavat opintoja digitaalisesti. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintaamme.

7 Oppimisympäristöjen uudistamista jatkettiin kevään aikana. Suun terveydenhoidon ja välinehuollon tiloja uudistettiin vastaamaan paremmin opiskelijamääriä ja opetuksen toimintoja. Maahanmuuttajakoulutus muuttaa syksyllä Otavankadulle, ja kesällä tehtiin tilakartoitusta ja -suunnittelua yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Salonsaaren asuntoloiden keittiöiden ja yhteisten tilojen remontti käynnistyi myös kesäkuussa. Opiskelijoiden itseopiskelutiloja Otavankadulla uudistettiin ja samalla lisättiin opiskelupisteiden määrää. Mikkelin metallialan oppimisympäristöt muuttuivat kesän 2016 aikana, kun Esedu luopui Viilarintien kiinteistöstä ja kone- ja metallialan koulutus keskitettiin Otavankadulle. Järjestelyt mahdollistavat nuorten ja aikuisten kouluttamisen samoissa tiloissa ja samalla saavutetaan säästöjä tilakustannuksissa. Samassa yhteydessä talotekniikan aikuiskoulutuksen tilat siirtyivät Viilarintieltä Raviradantielle. Raviradantie 4-6 C-rakennukseen tehtiin kevään aikana uusi pienryhmätila käyttämättömänä olleeseen aulatilaan. Järjestely mahdollistaa pienryhmäopetuksen jatkumisen tekniikan aloilla erityisesti yhteisten tutkinnon osien kohdalla B-rakennuksen poistuttua käytöstä. Rakennusalalla Mikkelin asuntomessuille rakennettavan konttitalon suunnittelu on jatkunut. Moduuleista koostuva talo rakennetaan opiskelijatyönä. Rakennus jää paikalleen pysyvästi, mikäli sille löytyy halukas ostaja. Mikäli ostajaa ei löydy, voidaan moduulit irrottaa ja ottaa ne käyttöön erillisinä kokonaisuuksina. Taloprojektissa on mukana rakennusalan opiskelijoiden lisäksi myös sähköalan, talotekniikan, sisustusalan ja puutarha-alan opiskelijoita. Talon yhteyteen rakennetaan myös Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan MODLAB-tutkimusympäristö. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä tehdään laajalla rintamalla. Kaikki työelämäfoorumit ovat saaneet tehtäväkseen selvittää tapaamisissaan mahdollisuuksia ja edellytyksiä lisätä työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on saada kokonaiskuva eri alojen tilanteesta ja käydä aiheesta aktiivista keskustelua työelämän kanssa. Joustavuuden lisäämiseksi on käynnistetty kaikille tutkinnoille yhteisen opintotarjontamallin kehittäminen rakentamalla vuosikelloajatteluun perustuva tarjontamalli, jossa tarjonta perustuu osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Alkuvuoden 2016 aikana rakennettiin yhteinen yrittäjyyden opintotarjonta. Tarjontamallia on testattu raportointikauden aikana, sitä kehitetään saatujen kokemusten perusteella ja tarjontaa laajennetaan. Kaikille yhteisten tutkinnon osien verkko-opintoja on laadittu kevään aikana vauhdilla. Valmiina on mm. ruotsin kielen, matematiikan, tietotekniikan, kemian ja yrittäjyyden Moodle-opiskelukokonaisuuksia. Pieksämäellä on jatkettu monialaisen klusteriajattelua hyödyntävän opetuksen järjestämisen toteuttamista ja kehittämistä tammikuussa 2016 käynnistyneessä yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa. Tekniikan alojen yhteisen ensimmäisen opintovuoden toteutus käynnistyy syksyllä 2017. Opinto-ohjauksen palvelut laajennettiin alkuvuodesta koskemaan myös ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittavia opiskelijoita. Opinto-ohjauksen pop-up pisteiden toiminta on käynnistetty, ja opinto-ohjaajat ovat olleet aktiivisesti mukana ns. yhden luukun palveluiden kehittämisessä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon syksyllä toteutettavaan Hyvinvointi virtaa tapahtuman suunnitteluun osallistui loppukeväällä toimijoita Esedun lisäksi useista eri organisaatioista.

8 Kestävän kehityksen periaatteita on otettu osaksi Esedun jokapäiväistä toimintaa. Kestävän kehityksen työryhmä sai työnsä päätökseen ja jatkossa laatujärjestelmän kautta huolehditaan siitä, että kestävän kehityksen periaatteet ovat kiinteä osa toimintaa. Esedu on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstöstä. TAVOITTEET: Henkilöstöohjelma ohjaa henkilöstön kehittämistä kokonaisuutena. Henkilöstömitoitus on määritelty vastaamaan kokonaistarjontaa. Opettajien laaja-alainen osaaminen on kehittämisen erityisiä painopisteitä. Rekrytointiprosessia kehitetään. Kehityskeskustelut valjastetaan muutoksen läpivientiin. Esimiestyötä ja johtamista kehitetään. Henkilöstön kehittämisen pohjaksi on laadittu henkilöstöohjelma, joka on hyväksytty Koulutus Oy:n hallituksessa 17.3.2016. Koulutuksen tulevaisuuden kokonaistarjontaa määritellään jatkuvana prosessina reformin edetessä ja henkilöstömitoitus tehdään sitä vastaavaksi. Kevään 2016 aikana käytiin yt-neuvotteluja kohdennetusti kahdeksalla alalla. Neuvotteluiden piirissä oli 54 työntekijää. Neuvottelujen tuloksena yhdeksän työntekijää irtisanottiin ja kahdeksan osa-aikaistettiin. Keväällä laitettiin avoimeksi 26 tehtävää. Opettajarekrytoinneissa painopisteenä oli niiden opettajatehtävien auki laittaminen, joissa ei ollut asetuksen mukaisen kelpoisuuden omaavaa opettajaa. Henkilöstöpalvelujen päällikön tehtävä laitettiin organisaatiomuutoksessa avoimeksi. Opettajien kokonaistyöaikaan liittyviä neuvotteluja käytiin AVAINTAn ja OAJn välillä keväällä 2016. Esedussa valmistellaan paikallista sopimusta ja tarkoitus on lähteä vuosityöaikakokeiluun 2017. Syksyllä 2015 käynnistynyt henkilöstön tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä osaamiskartoitus ja koulutus ovat jatkuneet alkuvuoden 2016 ajan. Koko henkilöstölle on järjestetty digitalisuutta tukevaa Office365:n käyttöönottoon sekä etäopetukseen, -ohjaukseen ja -neuvotteluun liittyvää koulutusta. Lukuvuoden 2016-2017 teemaksi nostettiin Hyvinvointi, jolla tarkoitetaan sekä henkilöstön että opiskelijoiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tarkastelua ja kehittämistä. Teeman valinnan perusteena oli henkilöstön osalta varmistaa tuki muutosten kohtaamisessa. Tasapainoinen taloutemme varmistaa laadukkaan toiminnan TAVOITTEET: Rahoituksen muutokset on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Tehdään talousarvion mukaiset sopeutukset. Etelä-Savon Koulutus Oy:n ulkoisten tulojen ennakoidaan vähenevän 32-33 miljoonaan euroon vuoteen 2018 mennessä, mikä on noin 7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätös. Koska yhtiön taseessa ei ole rakennuksia, vaan ainoastaan opetuksessa käytettävät koneet ja laitteet, kohdistuu sopeuttamistarpeista merkittävä osuus henkilöstökuluihin. Tilojen osalta käydään omistajien ja sidosryhmien kanssa neuvotteluja mahdollisesta yhteiskäytöstä muiden toimijoiden kanssa. Edelleen haetaan noin miljoonan euron tilakustannusten vähentämistä

9 vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilojen yhteiskäytön osalta kumppanuudet rakennetaan siten, että haetaan myös vahvaa toiminnallista synergiaetua. Kestävän talouden ylläpitämiseksi poistopohja pidetään 1,5 miljoonan euron tasolla ja kehittämiseen varataan resursseja uudistusten läpiviennin varmistamiseksi. Vuoden 2016 talouden kehittymistä seurataan aktiivisesti ja ennakoivalla, hallitulla muutosjohtamisella puututaan tarvittaessa muutoksiin ja käynnistetään niiden mukaiset toimenpiteet.

Vuosina 2016-2018 toteutettavassa toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toiminta- ja rahoituslainsäädäntö, toimintaprosessit ja järjestäjärakenne sekä ammatillisen koulutuksen rahoitus, säätely ja ohjaus. Ammatillisen perustutkintorahoitukseen kohdistuva leikkaus on ennakkotiedoista poiketen 12,5 % vuoden 2016 järjestämisluvan mukaisesta rahoituksesta. Ottaen huomioon Esedun vastuualueen elinkeinoelämän tarvitsemien osaajien tuottajana reformissa asetettua kulujen leikkausta ei ole mahdollista kokonaisuudessaan toteuttaa opiskelijapaikkojen leikkauksena. Reformi edellyttää toimintatapojen muuttamista. Esedu valmistautuu ammatillisen koulutuksen reformiin eturivissä, omaa toimintaansa kehittäen, yhteistyössä työelämän ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. 1.8.2016 voimaan astuva virtaviivaistettu organisaatio helpottaa uudistusten läpiviemistä. Kaikki koulutustarjonta kootaan osaamisen hankkimisesta riippumattomiin osaamiskokonaisuuksiin ja yhteen oppimispalvelut-kokonaisuuteen. Asiakaskokemus nostetaan oppilaitoksen tulevaisuuden keskiöön ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.reformin edellyttämien toimintaprosessien kehittäminen on käynnistynyt ja työtä jatketaan määrätietoisesti. Osaamisen hankkimisen erilaisia tapoja kehitetään ja monipuolistetaan rakentamalla joustavia opintopolkuja, siirtämällä oppimista entistä vahvemmin työelämään ja hyödyntämällä digitaalisuuden mahdollisuuksia. Oppimisympäristöjä kehitetään ja yhteistyötä työelämän kanssa syvennetään työelämän ehdoin. Opiskelijoiden ohjauksen laatua vahvistetaan ja opettajien ohjausosaamista kehitetään. Henkilökohtaistamisen käytäntöjä uudistetaan ja painopistettä siirretään soveltuvin osin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Näin lisätään opintoihin sitoutumista, mahdollistetaan aidosti henkilökohtaiset opintopolut ja tehostetaan valmistumista ja läpäisyä. Osana julkisten palvelujen digitalisointia Opetushallitus on rakentamassa valtakunnallista opiskelijatietojen sähköistä käsittelyjärjestelmää, mikä edellyttää Esedun opintohallinnon järjestelmien kehittämistä. Tätäkin työtä tehdään eturivissä, valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa ja OPH:n työryhmissä. Toimintojen ja talouden ennakoiva suunnittelu edellyttää tiedon jalostamista uudella tavalla, jotta voidaan arvioida rahoitusmallin muutoksen vaikutukset eri alojen toimintaedellytyksiin jatkossa. Kevään aikana on käynnistetty tietovarastohanke, jossa kootaan kaikkien primäärijärjestelmien tieto helposti muokattavaan ja analysoitavaan muotoon päätöksenteon tueksi. Vuosityöaikakokeilun myötä opettajan työn kokonaisvaltainen hahmottaminen auttaa osaamisen kehittämisen tukemisen uudella tavalla, perinteisesti opettaen, työelämäyhteyksiä vahvistaen ja opiskelijan oppimisen ohjaukseen uudella tavalla painottuen. Esedu on mukana Kuntaliiton vetämässä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamassa Omistajaohjaus-hankkeessa, jossa tavoitteena on mm. kehittää ja tukea kuntien ammatillisen koulutuksen omistajaohjausta yhteistyössä kuntien ja kuntaomisteisten koulutusorganisaatioiden kanssa sekä vaikuttaa toisen asteen vuosina 2017-2018 uudistettavaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntöön siten, että laissa määritellyt koulutuksen järjestäjän toimintavaltuudet

11 mahdollistavat kuntien kannalta tarkoituksenmukaisen omistajaohjauksen. Hankkeessa myös luodaan käytäntöjä kuntayhtymien/osakeyhtiöiden usean eri kunnan strategioiden ja omistajaohjauksen yhteensovittamiseen alueilla. Reformia edistetään Itäsuomalaisten ammatillisen toisen asteen koulutuksenjärjestäjien kanssa rakentamalla Älykkään erikoistuminen toimintapa, joka mahdollistaa koulutuksen järjestämisen ja tarjonnan kysyntälähtöisellä, asiakastarpeisiin vastaavalla ja samalla kustannustehokkaalla tavalla. Älykkään erikoistumisen kautta koulutuksen järjestäjät voivat aidosti keskittyä vahvuusalueisiinsa, parantaa laatutasoaan ja tarjontaansa ja näin turvata koulutuksen saatavuutta sekä työvoiman osaamisen kehittämistä.

12 Koulutustuotannon kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteuttaminen on oppimispalveluissa kahden rehtorin johdettavana. Opiskelijan kokemus nostettiin keskiöön ja asiakaspalveluihin koottiin opiskelijan kokonaisprosessin johtaminen rekrytoinnista aina työllistymiseen asti. Hallintojohtaja johtaa toimitusjohtajan apuna hallintopalveluita. Alla oleva kuvio kuvaa Esedun sisäistä johtamisjärjestelmää. Johtajilla on toimialojensa johtamisen lisäksi erityisvastuita, joista he vastaavat läpi koko organisaation. Hallintojohtaja vastaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, laadun johtamisesta sekä tietovaraston ja johdon raportoinnin kehittämisestä. Koulutuspalvelujohtajan erityisvastuualueita ovat tutkintojen uudistaminen, reformin läpivieminen, pedagogiset innovaatiot ja digitalisaation edistäminen, sekä työllistämisen tukeminen. Tekniikan ja luonnonvara-alan rehtori vastaa koulutusviennin ja kilpailutoiminnan edistämisestä sekä omien alojensa opetussuunnitelmista ja näyttötutkintojen järjestämiseen liittyvistä suunnitelmista ja sopimuksista. Hyvinvointi- ja palvelualojen rehtori

13 vastaa opiskelijahyvinvoinnin ja opiskelijoiden osallisuuden edistämisestä, oppimisympäristöjen kehittämisestä sekä omien alojensa opetussuunnitelmista ja näyttötutkintojen järjestämiseen liittyvistä suunnitelmista ja sopimuksista. Oppimispalveluissa rehtorit valmistelevat alueen osaavan työvoiman varmistavan koulutustuotannon suunnittelun ja huolehtivat sen toteutuksesta. Hallintojohtaja ja koulutuspalvelujohtaja valmistelevat reformin läpiviemiseen ja alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvät linjaukset.

Mittari Toteuma 2013 Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 1-6/2016 *Koulutuksen keskeyttäneet (kokonaan lopettaneet (%), amm.peruskoul. suoritettava 12,50 % 10,3 % 9,27 % 8 % 4,5 % *Myytävän koulutuksen tulot meur 2,3 2,8 2,3 2,4 1,6 *Myytävän muun palvelutoiminnan tulot Meur 2,7 2,3 1,9 1,4 0,9 *Hanketoiminnan kokonaisbudjetti ja toteuma Meur 2,8 2,6 1,67 2,6 0,89 *Osakeyhtiön tulos poistojen jälkeen Meur 1,2 1,8 1,4-0,9-0,2 **Opiskelijatyytyväisyys, nuoret (asteikolla 1-5) (OPIX) 3,8 3,8 3,89 3,8 3,9 **Opiskelijatyytyväisyys, aikuiset (asteikolla 1-5) (OPAL, AIPAL, oma) 4 4,06 4,22 4 4,2 **Opetushenkilöstön työelämäjaksot (henkilöt/viikot) 16 /41 3/8 24/64,4 30 11 /17,8 vko **Opiskelijamäärä yksikköhintakoul. (painotettu KA) 2674 2571 2605 2460 2452 josta aikuisopiskelijoita (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 611 642 770 746 josta kahta tutkintoa suorittavia (20.1.tilanne ja 20.9. PA KA) 120 114 106 92 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/peruskoulutuksena suor. 631 631 593 550 480 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/näyttötutkintona suor. 249 343 326 300 359 **Suoritettujen tutkintojen määrä at ja eat 111 121 125 150 78 **Suoritetut osatutkinnot yhteensä 141 168 255 150 175 ***Verkko-opintojen määrä koulutuksesta 5 % **Työelämän osaamistarvekartoitusten määrä 103 131 82 100 43 ***Vetovoima/ hakijat/aloituspaikat (amm. peruskoul. suoritettava) 0,99 0,79 0,8 1,2 ***Tutkintojen läpäisykerroin (%), amm. peruskoul.suoritettava 62 % 59 % 65 % 70 % ***Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 83 % 82 % 86 % 85 % ***Henkilöstön kehittäminen/ henkilöstön kehittämiseen käytetty rahoituksen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista (%) 4,20 % 3,1 % 3,85 % 5 % ***Työelämäbarometrin tulos 3,5/5 ***Opetukseen käytettävän yksikköhinnan osuus rahoituksesta 53,50 % 60,60 % 67 % 65,8 * Tarkastelu osavuosikatsauksen yhteydessä. **Tarkastelu puolivuosittain. ***Tarkastelu kerran vuodessa Mittareihin tullaan 2016 aikana lisäämään opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä sekä henkilötyövuoden tuottavuutta kuvaavat mittarit.

Toteutuma 2016 Talousarvio 2016 Toteutuma 6/2016 Toteutuma 6/2015 Johdon ennuste 1-12/2016 308010 Yksikköhintarahoitus peruskoulutus -25 465 462-12 673 181-13 702 002-25 465 462 308011 Yksikköhintarahoitus ammatillinen lisäkoulutus -1 087 000-592 132-430 417-1 088 325 308012 Yksikköhintarahoitus erityisopetus -1 095 539-547 769-509 850-1 095 539 308013 Yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus -2 672 000-1 336 000-1 459 085-2 672 000 306012 Koulutuksen myyntituotot/työvoimakoulutus -2 110 000-1 471 055-1 012 621-2 510 000 306013-15 Koulutuksen myyntituotot/muu koulutus -287 000-128 611-133 450-287 000 931300 Sis. palv.tuotot -4 119 108-1 826 313-2 441 745-4 119 108 Yleiset myyntitilit -1 273 000-826 635-1 048 185-1 500 000 Myyntituotot -38 109 109-19 401 698-20 737 355-38 737 434 LIIKEVAIHTO -38 109 109-19 401 698-20 737 355-38 737 434 360000 Valmisvarastojen muutos -130 000-61 521-134 243-130 000 VALM. JA KESKENER.VAR.MUUTOS -130 000-61 521-134 243-130 000 934000 Sisäiset vuokrat 0 0-1 849 0 Vuokratuotot -521 500-221 303-253 928-421 500 933000 Sisäiset avustukset, Esko 0 0-166 200 0 339999 Jaksotetut tuotot 0-221 424 0 0 Avustukset ja tuet -1 632 488-489 567-764 231-1 500 000 Muut sisäiset tuotot, Esko -20 750 0 0-20 750 Muut tuotot -33 100-151 233-129 528-250 000 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT -2 207 838-1 083 528-1 315 736-2 192 250 945009 Sisäiset materiaaliostot, Mpt 0 0 19 197 0 Materiaalit ja palvelut 487 315 224 197 251 310 487 315 MATERIAALIT JA PALVELUT 487 315 224 197 270 506 487 315 406000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0-358 195-309 818 0 Sisäiset palkat ja henkilösivukulut 0 0 0 0 Palkat ja palkkiot 16 189 712 8 689 191 8 846 494 16 400 000 Jaksotetut henkilösivukulut 0-3 548 0 0 Sisäiset henkilöstökorvaukset 0 0-17 758 0 Sisäiset eläkevak.maksut 0 0 0 0 Sisäiset sosiaaliturvamaksut 0 0 0 0 Henkilösivukulut 4 814 952 2 705 521 2 633 109 4 900 000 HENKILÖSTÖKULUT 21 004 664 11 032 970 11 152 027 21 300 000 Suunnitelman mukaise 1 499 998 685 537 575 332 1 499 998 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 1 499 998 685 537 575 332 1 499 998 943400 Sis.palvelut 4 041 758 1 745 667 2 379 128 4 041 758 943422 Näytt.tutk.sis. 98 100 79 200 77 378 98 100 946000 Sisäiset materiaaliostot, Esko 0 1 447 0 0 Sis.käyttövarat 0 0 0 0 947000 Sisäiset avustukset, Esko 0 0 150 000 0 447699 Jaksotetut kulut 0 201 548 219 917 0 Liiketoiminnan muut kulut 5 100 819 2 107 955 2 430 454 4 800 000 Vapaaehtoiset henkil 478 313 202 873 198 848 478 313 948000 Sis. vuokrat 0 0 1 849 0 Vuokrat ja vastikkee 4 199 700 2 327 869 2 197 112 4 424 000 Toimitilakulut 1 096 100 569 987 562 235 1 135 000 Kone- ja kalustokulut 1 558 218 621 454 770 464 1 400 000 Matkakulut 553 677 278 179 270 403 553 677 Markkinointi-, hallinto ja muut liikekulut 1 224 578 628 750 748 876 1 300 000 Rahoitustuot ja kulut 3 000 451 5 853 3 000 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 18 354 264 8 765 378 10 012 516 18 233 849 TILIZOS1.3 Oyn tuloslaskelma 899 294 161 336-176 954 461 478 Ulkoiset tuotot -36 307 089-18 720 433-19 577 541-36 919 826 Ulkoiset kulut 37 206 382 18 881 769 19 400 588 37 381 303 - henk.kulut 21 004 664 11 032 970 11 169 785 21 300 000 - muut kulut 16 201 719 7 848 799 8 230 803 16 081 303 Ulkoinen tulos 899 294 161 336-176 954 461 477 Sisäiset tuotot -4 139 858-1 826 313-2 627 551-4 139 858 Sisäiset kulut 4 139 858 1 826 313 2 627 551 4 139 858 Tuotot yhteensä -40 446 947-20 546 746-22 187 335-41 059 684 Kulut yhteensä 41 346 241 20 708 082 22 010 381 41 521 162 Tulos 899 294 161 336-176 954 461 478