Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

TULOSLIITE JULKAISUUN

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Muutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa. Janne Kulmala

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi.

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Yhteistyöstä voimaa aktiivisen koulupäivän edistämiseen

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Liikkuva amis jaksaa painaa!

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT

Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

KOULUN HENKILÖKUNTA PASSIIVISUUDEN PURKUTALKOISSA

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

suhteessa suosituksiin?

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Lasten fyysinen aktiivisuus

Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Jukka Karvinen

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Hyvinvointi ja liikkuminen

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikkuvan koulun toteutus kuntayhteistyöllä

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Transkriptio:

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään enemmän kuin 2010? Tulevia suuntia

Seurannan tavoitteet Lisätä tietoa lasten liikunnasta Arvioida ohjelman vaikutuksia Palaute rahoittajalle ja toimijoille Ohjelman kehittäminen Kartoittaa toteuttajien kokemuksia ja näkemyksiä

Liikkuva koulu ohjelman seuranta Hanketaso Hankevastaavien kyselyt & haastattelut Koulun taso Oppilaskyselyt Henkilökuntakysely Oppilastaso Kyselyt Aktiivisuus Move Kouluarvosanat Huoltajien kysely

Liikkuva koulu seuranta ja tutkimus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta

Liikkuva koulu seuranta ja tutkimus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta Liikunta ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin vaikuttavat tekijät murrosiässä Oppilaiden osallisuus Move Liikunta ja oppiminen I Liikunta ja oppiminen II Opinnäytetyöt

Fyysinen aktiivisuus?

Fyysisen aktiivisuuden mittaus Kiihtyvyysanturi 7 päivää 697 lasta Reipas liikunta & Liikkumaton aika Koulupäivä Koko päivä

Reipas liikunta Koko päivä 69 70 60 50 44 40 30 20 10 0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1-2 3-4 5-6 7-8 MVPA Reipas (min/day) liikunta Sedentary time (h/day) min/päivä 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0

Reipas liikunta & liikkumaton aika Koko päivä 70 69 60 8,5 50 44 40 30 20 10 5,3 0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1-2 3-4 5-6 7-8 MVPA Reipas (min/day) liikunta Sedentary Liikkumaton time aika (h/day) min/päivä h/päivä 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0

Reipasta liikuntaa min/päivä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 5 45 41 8 1 20 63 16 1 Luokat Grade 1 6 1-6 Luokat Grade 7 8 7-8 < 30 30 59 60 89 90 119 120

100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Minimisuositus täyttyy reipasta liikuntaa > 60 min/päivä 5 45 41 8 1 20 63 16 1 Luokat Grade 1 6 1-6 Luokat Grade 7 8 7-8 50 % 17 % < 30 30 59 60 89 90 119 120

100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vähän liikkuvat reipasta liikuntaa > 30 min/päivä 5 45 41 8 1 20 63 16 1 Luokat Grade 1 6 1-6 Luokat Grade 7 8 7-8 50 % 17 % < 30 30 59 60 89 90 119 120

Suomalainen koulupäivä keskimäärin Alakoulu Luokat 1-6 Yläkoulu Luokat 7-9 Liikkumaton aika Kevyt liikunta Reipas liikunta

Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5,7 45 45 4,0 3,0 2,8 40 2,0 1,0 35 35 0,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1-2 3-4 5-6 7-8 MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5,7 45 45 4,0 3,0 2,8 40 2,0 1,0 35 35 0,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1-2 3-4 5-6 7-8 MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5,7 45 45 4,0 3,0 2,8 40 2,0 1,0 35 35 0,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1-2 3-4 5-6 7-8 MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

7:15 7:30 7:45 8:00 8:15 8:30 8:45 9:00 9:15 9:30 9:45 10:00 10:15 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 14:45 15:00 15:15 15:30 Reipas liikunta koulupäivän aikana minuuttia 15 minuutin jaksoa kohti 12,0 = 5 eniten liikkuvaa = 5 vähiten liikkuvaa 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 VAPAA-AIKA AI MA VÄ EN/MA1 RU EN/MA2 VÄ/KE LI VÄ KU VAPAA-AIKA 23.5.2013 Antti Blom

Fyysinen aktiivisuus Jouni ja Janne 9 koulua, 6-9 lk, 452 oppilasta, kevät 2015 Yli 60 min 30-59 min Alle 30 min Suositusten mukaisesti

Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille 9 koulua, 6-9 lk, 452 oppilasta 27% = 21 min 35% = 16 min 44% = 9 min Yli 60 min 30-59 min Alle 30 min Suositusten mukaisesti

www.liikkuvakoulu.fi/materiaalit/julkaisut

Liikkuva koulu ohjelman vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen?

Tavoite Ohjelman vaikutukset? Ohjelmakoulut vs. kontrollikoulut

Seurantatutkimus 319 tyttöä ja poikaa 4 1 2 3 4 2 2010 2012

Liikkuva koulu ohjelman vaikutukset fyysinen aktiivisuus Myönteisiä tuloksia alakouluissa koulupäivän aikana.

Onko tunti liikuntaa realistinen tavoite ala- /yläkoulussa?

Onko tunti liikuntaa realistinen tavoite? 7.10.2015

SISÄLLYS 20.8.2015 MATKALLE LÄHTÖ Organisoituminen, suunnittelu, arviointi OPPILAAT LIIKKEELLE! Välitunnit, tapahtumat, vähän liikkuvat HENKILÖKUNTA MUKAAN Henkilökunnan osallistuminen, osaamisen lisääminen, hyvinvointi OPPILAIDEN ROOLI JA OSALLISUUS Oppilaiden rooli toimenpiteiden toteuttamisessa ja kehittämisessä KOULUN TILAT, PIHA JA LÄHIYMPÄRISTÖ Koulupihan, sisätilojen hyödyntäminen, lähiympäristö AKTIIVISEMMAT OPPITUNNIT Oppituntien aktiivisuus, oppimisympäristöjen hyödyntäminen, liikuntatunnit KOULUMATKAT Oppilaiden aktivointi, turvallisuus, yhteistyö vanhempien kanssa KERHOTOIMINTA Alakoululaisten ja yläkoululaisten kerhotoiminta YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Yhteistyövanhempien ja huoltajien, kouluterveydenhuollon, muiden koulujen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa

Results Four school cases changes in PA at recess Vaikutukset keskittymiseen ja oppimiseen? viihtymiseen koulupäivän aikana?

Muita tuloksia pilottivaiheesta Oppilaat enemmän ulkona välitunneilla Enemmän pakollisia ulkovälitunteja 50 % 40 % 34 35 38 43 30 % 28 28 24 23 20 % 10 % 0 % Tytöt 7 9 lk Pojat 7 9 lk

Muita tuloksia pilottivaiheesta Koulupäivän rakennetta muutettiin Pidempiä välitunteja Oppilaiden osallistuivat useammin välitunneilla liikuntaleikkeihin ja pallopeleihin. - myös tytöt, varsinkin jos heille oli omia juttuja. - Monia onnistumisia kouluilta Lyhyiden koulumatkojen kulkeminen aktiivisemmin lisääntyi.

Välituntiliikunta Sosiaaliset tekijät

Henna Haapala Liikunta ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet koulussa (2014)

Välitunneilla liikkuvilla paremmat sosiaaliset suhteet Välituntiliikunta Vertaissuhteet koulussa Yhteen kuuluvuus Ilmapiiri koulussa Henna Haapala ym. 2014

Katja Rajala Nuoret aktiivisiksi osallistujiksi? Subjektiivisen sosiaalisen aseman ja osallisuuden yhteys koulupäivän aikaiseen liikkumiseen.

Menetelmät Koettu subjektiivinen asema koulussa (Esim. Goodman ym. 2001; Kalalahti ym. 2011) Välituntiliikunta (indeksi) Kävely, liikuntapelit-ja leikit, pallopelit, osallistuminen ohjattuun välituntiliikuntaan sekä toimiminen välituntiliikunnan ohjaajana. Katja Rajala ym. Liikunta & Tiede 2014 Osallistuminen Välituntiliikunnan ja koulun tapahtumisen suunnitteluun (teemapäivät, juhlat, retket, leirikoulut)

Välituntiliikunta Välituntiliikunnan suunnittelu Koulun tapahtumien järjestäminen Korkea koettu sosiaalinen asema koulussa 10... 1 Katja Rajala ym. 2014

Miten välituntiliikunta tulisi järjestää, jotta se parhaiten tukisi sosiaalisia suhteita ja myönteistä ilmapiiriä koulussa?

Miten oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksia koulussa voitaisiin lisätä? Miten se sinusta vaikuttaisi oppilaan kokemaan sosiaaliseen asemaan?

Opinnäytteet

Opinnäytetöiden ohjaajat Riitta Asanti Mirja Hirvensalo Lauri Laakso Sanna Palomäki Muitakin Anneli Pönkkö Jan-Erik Romar Arja Sääkslahti

Opinnäytteet Tuloksia pilottivaiheen valmistuneista pro gradutöistä 26 opinnäytetyötä 40 opiskelijaa Ohjauksessa edelleen 23 opinnäytetyötä 32 opiskelijaa

Henkilökuntakysely 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta Kehittäminen ryhmässä Pilotointi 2 graduparia Varsinainen kysely kevät 2012 kevät 2013 kevät 2015

Henkilökuntakysely Katariina Kämppi

Henkilökuntakyselyn tulokset kevät 2015 (n=374) Mitä mieltä olet seuraavista välituntiliikuntaan liittyvistä väittämistä? Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Oppilaiden olisi hyvä mennä välitunneilla ulos 82% 16% 2% Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa 71% 24% 4% Pitkä liikuntavälitunti edistää oppilaiden keskinäisiä suhteita 45% 33% 18% 4% Liikunta koulun sisätiloissa välitunneilla häiritsee koulutyötä 4% 13% 26% 43% 14% Oppilaiden välituntiliikunta teettää ylimääräistä työtä opettajille 7% 30% 35% 26% 3% Liikkuminen koulun lähialueilla välitunneilla heikentää oppilaiden turvallisuutta 9% 29% 29% 26% 7%

Henkilökuntakysely 2012 N=411 2013 N=449+82 Erinomainen asia. Tukee kasvatusta, rauhoittaa oppitunteja, opettaa pelaamaan ja touhuamaan yhdessä ja löytämään liikunnan riemun. Pihapelit ovat palanneet ja iloinen ja reipas mieli myös opettajille. Vastuunotto parantunut kaikilla. 2015 N=374+60 2013=>2015 N=n.300+60 Ihan OK teoriassa, mutta taas yritetään lisätä opettajien työtaakkaa ja vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Opettajien jaksaminen alkaa jo nyt olla huonossa hapessa. Onko tuloksena se, että opettajat voivat entistä huonommin ja lapset paremmin liikkumisen ansiosta.

500 opettajaa: Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä 97%

500 opettajaa: 94% Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa

Miten koulun toimintakulttuurin uudistamiseen kriittisesti suhtautuvat opettajat saataisiin mukaan toimintaan?

Liikunta ja oppiminen

Liikunta ja oppiminen - katsaus 2012 LIKES ja Opetushallitus Heidi Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö ja Tammelin http://www.oph.fi/julkaisut/2012/liikunta_ja_oppiminen

Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteydet lasten kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen väitöskirja 2014 Heidi Syväoja

Esitys verkossa: Liikunnan merkitys oppimiselle http://www.slideshare.net/likesresearchcenter/liikun nan-merkitysoppimiselle

Liikunta, aivot ja oppiminen Liikunnan vaikutukset Keskittyminen Koulumenestys Kognitio ja toiminnanohjaus Aivojen rakenne ja toiminta Liikunnan pitkäaikaiset vs. akuutit vaikutukset Liikunnan muoto, kesto ja intensiteetti? Toteutustapa? Yhden liikuntakerran akuutit vaikutukset kognitioon kestävät noin tunnin Charles Hillman 13.3.2015 Oslo

Oppilaiden fyysinen toimintakyky Move! Vertailuarvot 5. ja 8. luokkalaisille Vertailuarvot 4.-9. luokkalaisille NYT SAATAVILLA VERKOSSA päivitetty 9/2015 http://www.edu.fi/move/tilastot

Yhteenvetona Kulttuurin muuttaminen koulussa on mahdollista - myös yläkoulussa. Fyysinen aktiivisuus: myönteisiä tuloksia, mutta haasteita riittää edelleen. Pitkäaikaista ja systemaattista kehittämistä. Askel kerrallaan kohti pysyviä muutoksia

Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä! Työ jatkuu