Liikkuvan koulun toteutus kuntayhteistyöllä

Transkriptio

1 Liikkuvan koulun toteutus kuntayhteistyöllä

2 Liikkuva koulu ja kuntayhteistyö Yleisesti Liikkuva koulu - ohjelmasta Esimerkkejä yhteistyöstä kunnissa Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet

3 Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Mikä tahansa koulu voi ryhtyä liikkuvaksi kouluksi: Ohjelman toteutuksessa mukana laaja verkosto lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleviä tahoja Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Antti Blom

4 Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

5 Mistä on lähdetty liikkeelle Liikkuvan koulun toteutuksessa ja mitä on saavutettu oppilaiden liikkumisen edistämisessä?

6 Reipas liikunta & liikkumaton aika Koko päivä (69) ,1 (8,5) 8,5 8,0 7, (44) 7,0 6,5 6,0 5,5 20 5,2 (5,3) 5,0 10 4, lk 3-4 lk 5-6 lk 7-9 lk Reipas liikunta min/päivä Liikkumaton aika h/päivä 4,0

7 Fyysinen aktiivisuus 9 koulua, 6-9 lk, 452 oppilasta, kevät 2015 Yli 60 min min Alle 30 min Suositusten mukaisesti

8 Koulupäivän aikaisella liikunnalla on suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille Koulussa 32% = 26 min 36% = 18 min 42% = 11 min Yli 60 min/pvä min/pvä Alle 30 min/pvä Suositusten mukaisesti

9 500 opettajaa: Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä 97%

10 500 opettajaa: 94% Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa

11 Henkilökuntakysely 2012 N= N= Erinomainen asia. Tukee kasvatusta, rauhoittaa oppitunteja, opettaa pelaamaan ja touhuamaan yhdessä ja löytämään liikunnan riemun. Pihapelit ovat palanneet ja iloinen ja reipas mieli myös opettajille. Vastuunotto parantunut kaikilla N= =>2015 N=n Ihan OK teoriassa, mutta taas yritetään lisätä opettajien työtaakkaa ja vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Opettajien jaksaminen alkaa jo nyt olla huonossa hapessa. Onko tuloksena se, että opettajat voivat entistä huonommin ja lapset paremmin liikkumisen ansiosta

12 Liikunta, aivot ja oppiminen Liikunnan vaikutukset Keskittyminen Koulumenestys Kognitio ja toiminnanohjaus Aivojen rakenne ja toiminta Liikunnan pitkäaikaiset vs. akuutit vaikutukset Liikunnan muoto, kesto ja intensiteetti? Toteutustapa? Yhden liikuntakerran akuutit vaikutukset kognitioon kestävät noin tunnin Charles Hillman Oslo

13 Liikkuva keho tehokkaat aivot Liikunta aktivoi aivoja, edistää lasten kognitiivisia toimintoja ja vaikuttaa myönteisesti koulumenestykseen. Liikunta tukee lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä edistää terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Heidi Syväoja 2015

14 Heidi Syväojan esitys verkossa: Liikunnan merkitys oppimiselle nan-merkitysoppimiselle

15 Toteutus kunnissa

16 Parasta Liikkuvassa koulussa on koko porukalla yhteinen tavoite aktivoittaa oppilaita ja henkilökuntaa koulussa ja vapaaaikana > yhteisöllisyys yhteistyöverkosto ja toiminnan aikana syntyneet paikalliset ja valtakunnalliset kontaktit. Yhdessä tekeminen. Kommentit poimittu Liikkuva koulu sidosryhmäkyselystä keväältä 2014

17 Monenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä

18 Yhteistyökumppanit: hallinto Liikuntatoimi Joko kokonaisvastuu tai kumppani Jos kumppani: Liikuntatoimen avustus ja resursointi Esim. starttipaketti ja avustus liikuntaseurayhteistyöhön Tekninen toimi / tilakeskusliikelaitos / tilapalvelut Avustus ja/tai osaaminen koulupihojen ja -ympäristöjen kehittämiseen Sosiaali- ja terveystoimi Kouluterveydenhoitajat Hyvinvointityöryhmä (kuntien hyvinvointikertomukset) Nuorisopalvelut Koulunuorisotyöntekijät kouluilla, välkkärit Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen liikunnan lisäämisen hankkeet Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien välillä

19 VAASAN KOORDINAATIOMALLI SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS JOHTOTASO Opetustoimi Liikuntatoimi Terveystoimi OHJAUS Liikuntapalv. LK-koordinaattori Suomenkielisen perusopetuksen LK-koordinaattori OHJAUS Liikkuva koulu tiimit Rehtorit TOIMINTATASO OPETTAJAT OPPILAAT AP/IP KOULUN MUU HENKILÖKUNTA LIIKUNNAN- OHJAAJAT TERVEYDEN- HOITAJAT URHEILUSEURAT MUUT TOIMIJAT JA TUKIRYHMÄT

20 Kouvolan perusopetus/liikkuva koulu Kaupunkitaso Aluetaso Yksikkötaso Perusopetuksen johtoryhmä Palvelupäällikkö, palvelualueen esimiehet Pohjoinen alue alueyhdyshenkilö Koulu Liikkuva koulu ohjausryhmä Palvelualueen esimies Rehtori Liikkuva lapsuus -hankkeen koordinaattori Kymlin edustaja Keskinen alue alueyhdyshenkilö Eteläinen alue alueyhdyshenkilö Koulu Koulu Kouluterveydenhuolto Kymli 20

21 Olosuhteiden kehittäminen osana hallinnon yhteistyötä

22 Esimerkki: Vantaan peruskoulujen sisätilaprojekti Lähtötilanne Mikko Perttinä esitteli Ahmon koulun ratkaisuja rehtoreille 19 peruskoulua lähettivät omat suunnitelmansa Liikuntapalvelut lähtivät mukaan toteuttamaan näitä Budjetti n / koulu [Tekijän nimi ja osasto] 22

23 Ylästön koulu Kiipeilyseinä ~500 Antti Blom

24 Käyttämätön varastotila uuteen käyttöön Rigmamatto 250x120x5 cm 345 Rigmamatto 188x100x5 cm 175 Nyrkkeilysäkki 15 kg 52 Antti Blom

25 Rekolanmäen koulun seinä Kiipeilyseinä ~500 Antti Blom

26 Kiipeilyseinän turvallisuusvaatimukset Koulujen sisäkiipeilyseinien on noudatettava julkisten liikuntapaikkojen liikuntavälineiden turvallisuusvaatimuksia (SFS-EN 15312) ja leikkivälineiden turvallisuutta koskevaa standardia (SFS- EN 1176). Jalkaotteet eivät saa olla yli 60cm korkeudella Antti Blom

27 Alusta ja turva-alue (SFS-EN 15312) Turvanormin mukaan putoamiskorkeuden ollessa alle 60 cm alustalle ei ole vaatimuksia. Jos putoamiskorkeus on yli 60 cm, mutta alle 100 cm, alustan tulee olla yhtä joustavaa kuin nurmikko, turvasora tai turvalaatat. Putoamiskorkeuden ollessa yli 100 cm alustan tulee olla joustavaa turvasoraa, turvalaattoja tai kaarnaa. Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita Yli 300 cm:n putoamiskorkeudessa tulee käyttäjän olla varmistettuna köydellä. Maalaisjärki Antti Blom

28 Hallinnon yhteistyö: Case Vantaan kiipeilyseinät 1. Rakennustarkastaja hyväksyy seinän ja kiinnitysmenetelmät 2. Otteet kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan Oppilaita osallistuvat seinän suunnitteluun 3. Ympäristötarkastaja tarkastaa kohteen turvallisuuden Käytöstä vastaa koulu Seinän ja otteiden kestävyydestä vastaa kaupunki/valmistaja Antti Blom

29 Pikkujutuillakin voi kehittää Rajateippi 15 /20 m Hyppypukki 1850 Antti Blom

30 Yhteenvetona Vantaan koulujen sisätilojen kehittämisestä Vantaa yhteensä 21 kouluun on rakennettu bolderointiseinät 17 tehty olosuhdeprojektissa,4 remontin yhteydessä Lattiateippaukset melkein jokaisella alakoululla (25-30) Liikuntapalveluiden liikunnan ohjaajien teippauspajat Noin viiden koulun varastot pieniksi liikuntatiloiksi Koivukylän pommisuoja isommaksi liikuntatilaksi Kolme kuntosalia Joko uutena olosuhteena soveltaen tai parantaen olemassa olevaa Antti Blom

31 Yhteistyö koulupihojen kehittämisestä Koulupihainvestoinnit Rehtoreilla teetetyn pihakartoituksen perusteella Pihaprojektit toteutetaan Liikuntapalveluiden, Tilakeskuksen ja Kuntatekniikan keskuksen Viheralueyksikön kanssa yhteistyössä. Liikunnan toiminnallinen yksikkö (ohjaajat) vastaavat oppilaiden osallistamisesta Vastuullista toimialaa ei ole vielä määritetty Antti Blom

32 Liikunnallinen koulupiha talvikäytössä Antti Blom

33 Pystypulinat Miten sinä tai edustamasi hallintokunta voisitte edistää oppilaiden liikuntaa ja miksi se olisi edustamallesi taholle tärkeää?

34 Huomioita olosuhteiden kehittämiseen Alakouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Lattiateippaukset Kiipeilyseinät Yläkouluja kiinnostavat kehittämiskohteet Kuntosalit kolmeen yläkouluun Sukupuolierot Monitoimikaukalot pojille alakoulussa Kiipeilytelineet ja tasapainoilu tytöille alakoulussa Kuntosali tytöille ja pojille yläkoulussa Oppilaat mukana suunnittelu- ja tilausvaiheessa, sekä toteutusvaiheessa, sekä arvioimassa käyttöä Oppilaiden osallisuus korreloi käyttäjämäärään Erityisesti niiden oppilaiden osallistaminen, joiden toivotaan olosuhteita myös käyttävän Antti Blom Mopo-pojat

35 Huomioitava: oppilaiden näkökulma ja erilaiset näkökulmat Paras koulu missä olen ollut vai Vittu tää koulu liiku Kuvat Opiskelijat, NMedia, Keuda

36 Muita huomioita olosuhteista ja toiminnan kehittämisestä kunnissa Antti Blom

37 Pingispöydät Kuva: Ahmon koulu, Siilinjärvi Antti Blom

38

39

40

41 Ylivieska, Rannan koulun hyppyrimäki

42

43

44

45 Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet siihen liittyen

46 Koulujen nykytilan arviointi Auttaa kouluja valitsemaan ja seuraamaan toimintansa kehitämiskohteita Auttaa kuntaa valitsemaan kehittämisensä painopisteet Osa kärkihankeavustusten seurantaa Avustusta saaneiden kuntien koulujen tulee täyttää lukuvuosittain Antaa valtakunnallisen tiedon koulujen toimenpiteiden nykytilasta Perustuen koulujen itsearviointiin

47 Rekisteröityneet koulut / kaikki kunnan koulut (%) : 1212 koulua 217 kunnasta : 1652 koulua 251 kunnasta

48 Rekisteröityneet koulut koulutyypeittäin % % 100% 90% 80% % 66% 68% 70% % 48% 60% 65% 60% 50% % 31% 45% % 30% % 10% Alakoulujen määrä Yhtenäiskoulujen määrä Yläkoulujen määrä Alakoulujen suhteellinen osuus Yhtenäiskoulujen suhteellinen osuus Yläkoulujen suhteellinen osuus 0%

49 Rekisteröityneet koulut / maakunnan koulut (%) Koulujen lkm 2015/2016 Rekisteröityneet koulut ( ) Rekisteröityneet koulut ( ) Maakunta Ahvenanmaa 23 / 23 2 (9 %) 2 (9 %) Etelä-Karjala 60 / (75 %) 45 (88 %) Etelä-Pohjanmaa 148 / (30 %) 51 (35 %) Etelä-Savo 88 / (51 %) 61 (76 %) Kainuu 39 / (67 %) 33 (94 %) Kanta-Häme 91 / (53 %) 68 (76 %) Keski-Pohjanmaa 58 / (36 %) 47 (85 %) Keski-Suomi 126 / (54 %) 76 (64 %) Kymenlaakso 88 / (65 %) 71 (83 %) Lappi 108 / (53 %) 68 (64 %) Pirkanmaa 191 / (47 %) 125 (66 %) Pohjanmaa 138 / (32 %) 69 (50 %) Pohjois-Karjala 78 / (64 %) 58 (78 %) Pohjois-Pohjanmaa 214 / (50 %) 161 (73 %) Pohjois-Savo 115 / (57 %) 79 (66 %) Päijät-Häme 75 / (49 %) 50 (68 %) Satakunta 122 / (31 %) 67 (52 %) Uusimaa 533 / (50 %) 381 (67 %) Varsinais-Suomi 211 / (47 %) 137 (63 %)

50 Nykytilan arvioinnin täyttäneet / kaikki koulut (taulukko lkm, kartta %) Maakunta Koulujen lkm (tilastokeskus) Täyttäneet koulun nykytilan arvioinnin Ahvenanmaa 23 0 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 55 5 Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi

51 Osa-alueiden keskiarvot koulutyypeittäin 3,00 2,50 2,00 1,50 2,63 2,382,35 2,34 2,05 2,04 2,35 2,24 2,37 2,23 1,97 2,04 2,45 2,38 1,95 2,07 2,00 2,08 2,16 1,93 1,66 1,701,66 1,55 1,54 1,55 1,56 1,00 0,50 0,00 Alakoulu (N=425) Yhtenäiskoulu (N=102) Yläkoulu (N=83)

52 Yhteistyö oppilaiden liikkumisen edistämiseksi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huoltajien kanssa keskustellaan liikunnan merkityksestä oppilaan kasvulle ja kehitykselle sekä oppimiselle Huoltajille tiedotetaan Liikkuva koulu -toiminnasta Huoltajat ovat mukana toteuttamassa Liikkuva koulu -toimintaa (esim. toiminnalliset vanhempainillat, tapahtumat, teemapäivät) Kouluterveydenhoitaja on mukana oppilaiden liikkumisen edistämisessä Koulu tekee yhteistyötä kunnan muiden koulujen kanssa Koulu tekee yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien kanssa (opetus-, nuoriso-, liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimi) liikunnallisen Koulu tekee yhteistyötä alueellisesti muiden kuntien koulujen kanssa Koulu tekee yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (mm. järjestöt, yritykset) = ei lainkaan = toteutuu täysin

53 Oppilaiden liikkumisen edistäminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Välitunneilla mennään pääsääntöisesti ulos Jokaiseen koulupäivään sisältyy vähintään 30 min yhtenäinen liikkumisvälitunti Oppilaat osallistuvat vertaisohjaajakoulutukseen Oppilaat toimivat välituntitoimintaan aktivoivina vertaisohjaajina Vertaisohjaajilla on ohjaava opettaja Koulussa on riittävästi välituntivälineitä ja niitä saa käyttää Välituntivälineet ovat kaikkien saatavilla (säilytys ratkaistu) Koulu osallistuu paikallisiin tai valtakunnallisiin kampanjoihin ja tapahtumiin Koululla on kohdennettuja toimenpiteitä vähän liikkuvien oppilaiden liikkumisen edistämiseen = ei lainkaan = toteutuu täysin

54 Karvia 5 1 Koski Tl 2 1 Lieto 9 5 Loimaa Masku Merikarvia 2 2 Muurame Mynämäki 8 3 Naantali 10 9 Nousiainen 5 22 Orivesi 7 2 Pöytyä 8 3 Raisio Rusko 4 2 Somero 7 Tammela 7 5 Tampere Ylöjärvi koulujen lkm (tilastokeskus 2016) rekisteröityneitä kouluja ( ) nykytilan arvioinnin täyttäneitä ( ) Aura 2 Forssa 7 5 Harjavalta 3 1 Huittinen Jokioinen 3 3 Kaarina Kankaanpää 8 1

55 Kokeilut toiselle asteelle ja korkeakouluihin

56 Antti Blom

57 Valmistelutyöryhmä 2015 käynnistetään kokeilut toisen asteen oppilaitoksissa ja toiminnan piiriin on mahdollista ottaa myös korkea-asteen oppilaitoksia mahdollistetaan toisen asteen oppilaitosten kirjautuminen Liikkuviksi kouluiksi vuoden 2016 aikana mahdollistetaan uusien hankkeiden mukaantulo vuoden 2017 aikana toiminnan tavoitteen laajuus on noin 25 oppilaitosta toisen asteen -työjaosto toteutuksen tukena

58 Toisen asteen kokeilujen toteutus tavoitteena on kehittää aktiivista ja sujuvaa opiskelua tukevaa toimintakulttuuria levitetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kokeillaan uusia toimenpiteitä kohderyhminä ovat lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot syksyllä 2016 on tulossa: verkkosivut rekisteröityminen nykytilan arviointi Toisen asteen -seminaari Helsingissä avoin kaikille, noin 100 henkilöä

59 Mitä on kehitetty? välituntitoimintaa taukoliikuntaa ja opettajien taukoliikuntakoulutusta olosuhteita (esim. väestötilojen hyödyntäminen, kuntosali ja käytävät) hyvinvointi- ja liikuntakursseja kampanjoita liikuntatutor-toimintaa liikuntalajikokeiluja opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin (esim. telineet ja pyöränhuoltotempaukset) testauksia (esim. sykevälimittaukset ja niiden hyödyntäminen) tila-, kalusto- ja välinesuunnittelu