Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Samankaltaiset tiedostot
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Suomen logistiikan näköalat

Lausunto Lausunto

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

XL Siltatekniikan päivät

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä pääjohtaja Juhani Tervala

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018

Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana

Rataverkon kokonaiskuva

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Toimivat satamat, sujuva arki

HE 35/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA

PALAUTE. Palautteen vertailut ja kommentit Palautteen Suomi on saari mallin kritiikki perustuu

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

HE 61/2018 vp: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 9.5.

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, luonnos. Esittelyaineisto, tiivistetty versio

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Tilinpäätöstiedote 2009

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula ,

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

LIIKENNEVIRASTO Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Ajankohtaista väylänpidosta. Turvallisuusvastaava, Risto Lappalainen Helsinki,

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Ympäristövaliokunta E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku

Kehittyvä liikennejärjestelmä pääjohtaja Kari Wihlman

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Ajankohtaista tienpidosta

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Aamuankkuri

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Satamatoiminnan kilpailukyky ja kehittämistarpeet Arvio kilpailukyvyn osatekijöistä ja vertailu Itämeren alueen satamiin

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari

Metsäteollisuuden tarpeet

Liikenneverkko nyt ja tulevaisuudessa. Pohjoinen kilpailukyky ja liikenneyhteydet Ylijohtaja Rami Metsäpelto, Lapin liikennepäivä 2017

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg

Liikkumisen kansalliset ja kansainväliset tavoitteet sekä sääntely

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Kaupallinen rataliikenne

Parlamentaarisen liikennetyöryhmän sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Liikenneviraston omaisuudenhallinnan tila ja kehityssuunnat. Vesa Männistö,

Liikennehallinnon virastouudistus

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

KOMMENTTEJA LIIKENNEKAAREN ESITYSLUONNOKSEEN

Katsaus Liikenneviraston digiratkaisuihin ja toimintamallien kehityshankkeisiin

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio

Transkriptio:

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1

Liikenneviraston ehdotus pääteiden yleistavoitteiksi * Liikennevirasto - keskeisen päätieverkon toimintalinjat, väliraportti 2016 2

Suomen väyläverkko - makrotalouden näkökulma Väyläverkon korjausvelka 2,5 miljardia euroa. Valtio käyttää perusväylänpitoon vuosittain noin miljardi euroa. Noin puolet tieverkkoon. 2016-2018 korjausvelkaohjelmaan on varattu 600 miljoonaa. 245 miljoonaa tieverkkoon. 223 miljoonaa rataverkkoon. 12 miljoonaa vesiväyliin. Suomen tieverkkoa kuluttaa raskas liikenne ja tulevaisuudessa entistä vähälumisemmat talvet. * Liikennevirasto - http://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/korjausvelkaohjelma#.wdsu-s2ls00 3

Suomen väyläverkko - makrotalouden näkökulma Suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat yli 34 miljardia euroa vuodessa, mikä on keskimäärin noin 14 % yritysten liikevaihdosta. Suomen meriliikenteen viennin ja tuonnin osuus 2015 oli noin 90 miljoonaa tonnia, eli noin 85% kaikista tavaravirroista. Vuonna 1980 rannikon vesiväylillä kulki 8,7 miljoonaa tonnia Suomen sisäisestä liikenteestä (kokonaisvolyymi 49,3Mt). Vuonna 2015 vastaava luku oli 5 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen siirtyminen tieverkkoon kasvattaa korjausvelkaa. Mikä voidaan tehdä ja toimivatko nykyiset periaatteet? * LVM - Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 ** osaamista. Liikennevirasto - http://www.liikennevirasto.fi/tilastot/vesiliikennetilastot#.wds3ay2ls01 4

osaami SATAMAT Satamat SATAMAT 3

Suomen satamaverkko kattaa koko rannikon * Helsingin Sanomat - talous 5

Työnjako ja palvelut satamissa Satamayhtiöt vastaavat pääsääntöisesti sataman infrastruktuurin (laiturit, varastoalueet, liikenneyhteydet) kehittämisestä, ylläpidosta ja markkinoinnista. Lisäksi satamanpitäjä voi omistaa ja vuokrata operaattoreille esimerkiksi varastotiloja ja nosturikapasiteettia. Tehtäviin ei sisälly varsinaista lastinkäsittelyä. Palvelutuotannon ja ylläpidon kustannukset katetaan satamamaksuilla ja vuokratuloilla osaamista. * LVM - Satamatoiminnan kilpailukyky ja kehittämistarpeet 6

Satamien toimintaympäristö Viimeisetkin Suomen satamat yhtiöitettiin vuonna 2015. Suomessa osakeyhtiöinä toimivien yleisten satamien omistus painottuu edelleen kunnalliseen omistukseen. Omistuspohja asettaa kuntapäättäjät keskeiseen rooliin koko Suomen satamaverkon hallinnollisen rakenteen kehittämisessä. * Suomen satamaliitto ry. 7

Satamien toimintaympäristö Satamaverkostoon vaikuttavat monet tekijät: - Talous ja markkinat - Tuotantorakenne - Asiakastarve ja palvelutasovaatimukset Satamien toimintaan ja satamaverkostoon muutospaineita aiheuttavat: - Kustannukset - Kuljetusmäärät - Tavaralajit ja lastinkäsittelymenetelmät - Laivojen koko ja tehokkuusvaatimukset Kilpailuasetelma Kilpailukyky Investointitarve Maakuljetusten toimivuus Palvelutaso Yritysten välinen yhteistyö Aluekehitys ja alueiden toimintaedellytyk set * Suomen meriliikenteen skenaariot 2030 8

Satamien toimintaympäristö Satamien noin 60 % keskimääräinen käyttöaste puoltaa satamien määrän vähentämistä. On odotettavissa, että tavaravirrat tulevat keskittymään etenevissä määrin ja tämä on myös suositeltavaa. Satamakapasiteettia on kysyntään nähden paljon ja vähäliikenteisimmissä satamissa infrastruktuurin ja laitteistojen käyttöaste jää alhaiseksi. Valtion rooli satamaverkoston ja -palvelujen ohjaamisessa on Suomessa pieni. Valtiovalta voi kuitenkin vaikuttaa satamien kehitykseen epäsuorasti satamien liikenneyhteyksien rakentajana ja ylläpitäjänä. * Väylä auki tulevaisuuteen merenkulun tulevaisuus Suomessa 2015 ja eteenpäin ** Satamatoiminnan kilpailukyky ja kehittämistarpeet 9

osaami LAPIN LAPIN SATAMAT SATAMAT

Kemin Satama Tavaraliikenteen volyymi 1,9 miljoonaa tonnia. Sataman tavara- ja laivaliikenne ovat kasvussa 2016 ja kasvu tulee voimistumaan vuonna 2017 estimaatti noin 10% tavaraliikenteen osalta. Tornion Satama Tavaraliikenteen volyymi R12 on 2,9 miljoonaa tonnia. Tornion tavaravolyymit ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. * Suomen satamaliitto ry. 9

Lapin satamat Perämeren pohjukan (Kemi-Tornio) volyymit noin 5 miljoonaa tonnia, eli noin 6% Suomen meriliikenteen tavarakuljetuksista. osaamista. 10

Miltä Lapin satamien tulevaisuus näyttää? * Tekniikka & Talous 25.10.2016 ** Markku Mylly Suomen Satamaliitto ry. Tampere 13.10.2011 11

KIITOS!